Atlantin divisioonan voimasuhteet

nabaloo kirjoitti:

Datsyukin loukkaantuminen on tietysti Detroitille kova isku, koska kuten mainitsit, niin off season menee ainakin jossain määrin plörinäksi, eikä tämä voi tietenkään olla näkymättä miehen otteissa. Richardsille voi silti kuitenkin olla niitä ns. helppoja minuutteja tarjolla, sillä Zeta varmaankin nappaa Datsin paikan tuosta ykkösen keskustasta niin kauan kuin Taikuri on telakalla, ja hoitaa loistavana 2-suunnan sentterinä nuo pahat minuutit pois. Toki tällöin Zetan paikalle laitaan/2. ketjun keskelle jää aukko, mutta esim. Pulkkiselta varmaankin odotetaan oikeasti tulosta hyökkäyspäässä. Tämä on mielestäni ihan realistista. En tietenkään väitä Pulkkista Zetan tai Datsin veroiseksi pelaajaksi, mutta kyllähän tuolta Detroitin hyökkäyksestä sen verran leveyttä löytyy, että jotain loukkaantumisiakin se kestää.

Laajenna klikkaamalla

Jos kevään playoff-rosteriin vertaa niin onko siinä isoa eroa?

Abdelkader - Zeta - Nyquist --> Abdelkader - Zeta - Nyquist
Helm - Datsyuk - Tatar --> Helm - Richards - Tatar
Andersson - Sheahan - Jurco/Weiss --> Jurco - Sheahan - Pulkkinen
Miller - Glendening - Ferraro --> Miller - Glendening - Ferraro

Franzen ja Datsyuk siis tästä skenaariosta poissa, Andersson 13.hyökkääjä. Saattaa ihan hyvin kuitenkin olla, että Johan Franzen on pelikunnossa. jolloin Helm tuolta tippuu alempiin ketjuihin. Onko Datsyuk + Andersson + Ferraro kokonaisuutena parempi kuin Richards + Franzen + Pulkkinen? Ja tässä ei nyt edes huomioida mitään nuoren hyökkäyksen sisäisiä kasvuja.

Greenkään ei ole samassa vedossa kuin joskus, mutta kuitenkin selvä parannus verrattuna Zidlickyyn. Ei hänestä varmaan kärkiparin pakkia enää saada, mutta top 4 rooli on varmaankin täyttä realismia. Trotz nyt vaan sattuu olemaan sen verran puolustusorientoitunut ukko, että kun Capsissa kerran löytyi kaksin kappalein kokonaisvaltaisesti parempia oikealta ampuvia pakkeja, niin tällöin Greenille jäi kolmosparin minuutit ja vastuu ylivoimalla. YV:llä miehellä tulee Wingsissäkin varmasti olemaan iso rooli kuten mainitsit.

Laajenna klikkaamalla

Ja Blashill ilmoitti että kaavailee Greeniä DeKeyserin pariksi, mikä tarkoittaa paikkaa TOP4 -pakistossa. hyvin täydentävät ainakin teoriassa toisiaan.

Plenderi kirjoitti:

Veikkaan että Babcockin arvoa voi ensi kauden sijoituksen perusteella arvioida ennemmin Detroitin (vaikkakin joukkue vahvistuikin) kuin Toronton sijoittumisella. Toronto voi hyvin muokata kokoonpanoa vielä roimastikin ja nimen omaan myyjänä..

Laajenna klikkaamalla

Aika lailla näin.

Ei näytä tämä ketju saaneen tuulta alleen, kun viimeisin viesti tullut reilusti yli vuosi sitten. Pitäähän nämä käydä läpi kun muissakin divisioonissa on innostuttu.

Kärkeen sijoitan Tampa Bayn. Viime kaudella joukkueella oli käynnistysmisvaikeuksia ja loukkantumisia, jotka johtivat divisioonavoiton karkaamiseen. Tällä kaudella Bolts on minun papereissani suurin mestarisuosikki Pensin ja Capsin kanssa. Tampalla on kaikki pelissä, sillä edes Yzerman ei pysty pitämään tuota runkoa kokonaan kasassa vuoden päästä. Joukkueessa ei ole minun silmiini heikkouksia ja materiaalin leveys on sarjan kärkitasoa. Stamkosin meno ei ollut kovin lupaavaa World Cupissa, ura on kaudella 13-14 tulleen ison loukkaantumisen jälkeen mennyt alaspäin ja kesällä tehty pitkä, kallis jatko saattaa vielä osoittautua virheeksi.

Floridalla on pelottava määrä nuoria, eteenpäin meneviä pelaajia jotka ovat jo murtautuneet NHL-tasolle ja joilta voi odottaa vieläkin enemmän. Esimerkiksi Trocheck vaikutti World Cupissa siltä, että lisää on luvassa. Tässä piilee myös pieni kysymysmerkki, jos useampi nuori pelaaja jostain syystä floppaa, on edessä vaikea kausi. Niin on käynyt usealle nuorelle joukkueelle lähivuosina, että yllättävää playoff-kautta on seurannut sukellus. Floridan kohdalla uskon riskin tähän olevan pienempi. Reimerin hankinta oli hyvä liike, koska Luongon taso on ollut hiipumaan päin eikä tämä varmasti pysty pitämään tasoaan täyttä kautta.

Montreal palannee playoffeihin, mikäli Price pysyy kunnossa. Viime kaudella nähtiin miten käy ilman Priceä. Mielenkiintoista nähdä miten Subbanin vaihtuminen Weberiin vaikuttaa joukkueeseen. Radulovin uskon pelaavan tykkikauden, vähintään 60 pistettä odotettavissa. Galchenyukilla on kova paikka, ykkössentterin viitta pitäisi napata. Therrien on tämän joukkueen suurin ongelma, käytettävissä olevalla materiaalilla pitäisi parempaan pystyä mitä on toistaiseksi nähty. Montreal on divisioonan villi kortti, sijoitus voi olla hyvin korkealla tai melko matalallakin, Pricestä kiinni.

Detroitiin haluan optimistisena uskoa, Nielsenin hankinta antoi toivoa. Helppo ymmärtää jo World Cupin perusteella miksi Islanders-fanit rakastavat tanskalaista. Korvannee aika yksi yhteen Datsyukin nykypanoksen, koska kykenee nuorempana ja paljon nopeampana ottamaan ne vaikeimmat ykkössentterin minuutit, vaikka ei tietenkään yhtä luova olekaan. Hyökkäyspäässäkin homma toimii silti mukavasti. Larkin pääsee Nielsenin varjosta opettelemaan sentteripeliä NHL-tasolla, toiveissa olisi viime kauden tasoinen esitys ilman sitä kevään slumppia. Laitureista löytyy paljon (viime kaudella epäonnistunutta) hyökkäysvoimaa ja Athanasioun läpimurtoa odotan todella. Maalissa Mrazekiin on kova luotto. Akilleen kantapääksi muodostuu puolustus. Veteraanit Kronwall ja Ericsson ovat vammojen runtelemia, Kronner on ilmeisesti sivussa heti kauden alusta. Kysymys on, kykeneekö hidas ja suhteellisen puukätinen puolustus avaamaan peliä nopeille hyökkääjille. Tällä hetkellä täysi luotto on ainoastaan DeKeyseriin ja Marchenkoon, heidän tietää pystyvän täyttämään roolinsa. Playoff-putki jatkuu kunnes toisin todistetaan.

Bostonin uskon luisuvan edelleen hitaasti alaspäin, luulisin joukkueen pullahtavan taas pihalle jonkun pisteen erolla Detroitin hyväksi. Viimeisissä viidessä pelissä taas joku totaalisulaminen. Backesilla on varmasti vielä hyvää lätkää jäljellä, mutta Chara näytti jo todella hitaalta World Cupissa. Bergeron-Marchand kantaa, mutta Krejci lienee taas romuna jonkun osan kautta. Puolustus on heikko, kuten Detroitilla. Vatranon läpimurto auttaisi paljon, mutta toistaiseksi en pidä hyökkäysmateriaalia erityisen leveänä. Pastrnakillakin on vielä reilusti askelia otettavana. Rask'kaan ei ole entisellä tasollaan, tosin puolustus edessä selittää siitä paljon.

Buffalo etenee seuraavalle tasolle, mutta pudotuspelien aika ei ole vielä. Ristolainen jaksanee taas kauemmin huipputasolla, ja Eichel jatkaa kehittymistään huippusentteriksi. O'Reilly on ainut hyökkääjä tällä kaudella jonka taso tiedetään jo, se on kova. Muuten saadaan odotella miten esimerkiksi Kane, Gionta, Moulson ja nuoret pojat suoriutuvat tällä kertaa. Puolustuksessa voisi olla enemmän käsiä, saa nähdä millaisen lisän Kulikov tuo joukkueelle. Maalivahtipeli on kysymysmerkki, en pidä Lehneriä varmana ykkösmaalivahtina tähänastisten näyttöjen perusteella.

Ottawa vaikuttaa joukkueelta ilman suuntaa. Yritetäänkö siellä jotain jälleenrakennusta lennosta? Karlssonin prime-vuosia huuhdotaan parhaillaan vessanpöntöstä. Hyökkäys lepää kahden nuoren nimen varassa. Hoffman ja Stone ovat hyviä palikoita, mutta ympärillä on enimmäkseen sekundaa ja kysymysmerkkejä. Reilusti ylipalkattu Bobby Ryan on jo pitkään näyttänyt, ettei ole todellinen hyökkäyksen kärkipelaaja vaan enemmänkin hyvä syvyyslisä. Boucherin viime visiitti NHL:n ei sujunut mitenkään ruusuisesti, enkä odota että tuolla pelikirjalla vieläkään pärjätään.

Toronto on taas divisioonan hännillä, koska nuoret lupaukset eivät pysty vielä kantamaan joukkuetta ja taso tulee heittelemään. Paria-kolmea Calder-ehdokasta tulee olemaan mielenkiintoista seurata. Varmasti erittäin ikävä vastustaja, hyökkäyksessä on ilkeitä veijareita Komarovin ja Martinin muodossa. Zaitsev ottanee heti isoa roolia puolustuksessa. Andersen onnistui hyvin Anaheimissa, nyt on selvästi heikompi puolustus edessä ja se tulee näkymään tanskalaisen tilastoissa.

Saa nyt nähdä tuleeko divisioonan voittoa, omat rahani laittaisin Montrealille. Tampan otteista puuttunut tasaisuuttaa ja rutiinivoittoja jäänyt nyt jokaisena vuotena ottamatta välipäivien takia. Isoin muutos on varmaan se, että nyt kauteen lähdetään kahdella hyvällä maalivahdilla johon puolustajat voivat luottaa.

aessi kirjoitti:

Saa nyt nähdä tuleeko divisioonan voittoa, omat rahani laittaisin Montrealille. Tampan otteista puuttunut tasaisuuttaa ja rutiinivoittoja jäänyt nyt jokaisena vuotena ottamatta välipäivien takia. Isoin muutos on varmaan se, että nyt kauteen lähdetään kahdella hyvällä maalivahdilla johon puolustajat voivat luottaa.

Laajenna klikkaamalla

Kyllä se tasaisuus uupuu myös Montrealilta ja viime kaudella tulikin melkoinen mahalasku. Pricen on pysyttävä ehjänä, jotta Montrealilla on mahdollisuuksia selvitä poffeihin. Nyt kun sinne on hommattu Radulov ja Lehkonen on onnistunut, siellä on selkeästi kaksi ketjua, jotka tulosta pystyy tekemään. Shawn hankinta oli hyvä alempiin ketjuihin ja hän pystyy kyllä loukkejen tullen paikkailemaan kärkiketjuissa. Habseilla on kyllä kova työ tehtävänä, että he selviävät edes poffeihin, ei jotenkin riitä luotto joukkueeseen.

Sen sijaan Bolts ja Panthers tulevat olemaan jälleen ne joukkueet, jotka keikkuvat kärkipaikoilla, koska selviä haastajia ei juuri ole. Wingsit saattavat hyvinkin olla runkosarjassa siinä taistelemassa paikasta poffeihin, hyökkäykseen kuitenkin hankittiin Nielsen paikkailemaan Datsyukkia, kova työhän se tulee olemaan. Ott on varsin hyvä pelaaja alempiin ketjuihin ja tykkään kyllä siitä duunista mitä hän tekee. Vanek oli yllättävän hyvä WC:ssä, joten saattaa olla sellainen musta hevonen tuossa porukassa.

Divisioona on kyllä hyvin tasainen ja Bruins, Sens ja Sabres tulee laittamaan pakkaa sekaisin. Bruinsilla ja Sabresilla on kompastuskivenä varsinkin puolustus, joten maalivahtipeli tulee olemaan tärkeässä roolissa. Lehner vakuutti harjoituspeleissä Sabresilla, mutta pysyykö ehjänä? Bruinsin puolustus ei kyllä paljon vakuuta, viime kaudella se jo nähtiin. Senssit ovat kyllä aina sellainen joukkue, josta on vaikea sanoa yhtään mitään. Veikkaan, että tulee jäämään divisioonan toiseksi viimeiseksi, mutta silti potentiaalia on jopa viivan tuntumaan.

Leafs on kysymysmerkki, nuoria ajetaan paljon sisään, joten saa nähdä kuinka homma lähtee pyörimään. Babcock kyllä osoitti viime kaudellakin jo sen, että hänen metodinsa purevat heikompiinkin pelaajiin ja saikin koulittua ihan hyvän näköistä jääkiekkoa. Andersenin hankinta oli myös maalille tärkeä palanen. Ei vielä kuitenkaan tällä kaudella, mutta Leafs tulee nousemaan, sen verran kovia nuoria pelaajia löytyy.

Viiden joukkueen rypäs on se vaikein arvella. Sabres jäi viime kaudella Wingseistä 12 pistettä, mutta tällä kaudella tuo viiden porukka tulee olemaan hyvin lähellä toisiaan taulukossa ja siinä saa vain arvailla sitten sijoituksia.

Oma ranking:

Sijahaarukka
1.-2. Tampa Bay Lightning (taitaa olla kovin suosikki voittamaan koko Kannun, kunhan saa Kucherovin sopimukseen. Jos istunto jatkuu pitkäänkin, niin runkosarjasijoitus voi kärsiä)
1.-3. Montreal Canadiens (tehnyt perkeleen hyviä lyhyen tähtäimen hankintoja, Radulov, Shaw, Weberin tuominen peräpäähän, joka teki cap-tilaa hankinnoille. terve Price on iso riesa kaikille ohitettavaksi. Subbanin menetys on toki miinus, mutta enempi pitkällä tähtäimellä.)
2.-4. Florida Panthers (kesällä paljon muutoksia ja rahakkaita jatkosoppareita, jotka saattavat tuoda liikaa hyvänolontunnetta rosteriin. Huberdeaun loukkaantuminen tiputti rankingin kolmoseksi, tulee syömään runkosarjapisteitä alkukaudesta.)
3.-5. Detroit Red Wings (kaikki sitä tippumista playoffsien ulkopuolelle on ennustellut jo vuosia ja todennäköisimmin sitä ei tule tapahtumaan taaskaan. valitettavan liikaa laatua joukkueessa edelleen)
4.-5. Boston Bruins (Boston keikkunee samoilla sijoilla mitä viimekin kaudella. Ehkä playoff-joukkue, ehkä ei. Hyvin mahdollista, että Atlanticista pääsee 5 pleijareihin, koska divarin kolme viimeistä ovat todella heikkoja)
-------------------- iso tasonpudotus
6.-8. Ottawa Senators (heikentynyt viime kaudesta, meni jo harkkapeleissä parhaillaan, eikä onnistunut voittamaan heittopusseja. Karlsson kovin yksinään, enkä usko Guy Boucherin pelikirjaan sitten yhtään.)
6.-8. Buffalo Sabres (parantaa pisteissä, muttei sijoituksissa välttämättä. Rassen istuskelu pitempään olisi ratkaisevin kuolinisku runkosarjasijoitukselle)
7.-8. Toronto Maple Leafs (nuorta hypeä tuotu sisään, joka yllättää alkukaudesta ja sitten hyytyy väsymyksen alle. Onneksi 2017 on myös pitkä kesä rakentaa NHL-ammattilaisen kuntopohjaa kestämään 82 matsin rääkki + pleijareita päälle)

Omia mietteitä:

- Tampa on ehdoton ykkössuosikki, ja tämän toki tietää kaikki asiantuntijat. Kucherovin jatkosopimus puuttuu vielä. Bishop treidataan jossain vaiheessa muualle? Tampan pitää nyt pikkuhiljaa päättää, mihin olemassaoleviin pelaajiin aikoo tulevaisuudessa luottaa. Runkosarja saattaa alkaa keskinkertaisesti, mutta jos pysyy playoff-viivan tuntumassa, niin ei pitäisi olla mitään hätää playoff-paikan suhteen.

- Ennustan rohkeasti Floridalle isoja vaikeuksia. Huberdeau ja Bjugstad ovat poissa alkukauden, ja seuran linjasuuntaukset ovat muuttuneet off-seasonilla. Isokokoinen ja kiusaava Panthers ei enää ole. Päävalmentaja Gerard Gallant ei ole uusien miesten valinta, vaan ex-GM Tallonin miehiä. Puolustus on muuttunut paljon ja ainoastaan Petrovic (joka on liipaisimella) ja Ekblad pelasivat viime kauden runkosarjassa isoja minuutteja Panthers-paidassa. Puolustajat Yandle, Demers, Pysyk ja Matheson astuvat uuteen ympäristöön.

- Ottawa on ehkä yksi surkeimmista joukkueista, joka oikeasti tosissaan uskoo, että tällä joukkueella voisi olla mahdollisuudet menestykseen. Omistajat vaativat voittoja ja menestystä välittömästi, vaikka materiaali ei todellakaan kestä vertailua NHL:n parhaimmiston kanssa. Ulkopuolinen paine on kova. Kutittelee jälleen playoff-paikkaa, mutta mitään todellista mahdollisuutta menestykseen ei ole, ellei uusi valmentaja taio jotain ihmeitä.

- Usko Toronton nousuun on kova, mutta tie takaisin playoffeihin on todellisuudessa kivikkoisempi kuin uskotaan. Alkukausi lienee pettymys faneille ja fanien odotukset laskenevat tämän jälkeen realistisemmalle tasolle. Joukkueessa on monta mielenkiintoista tulokasta, joten Toronto on pitkästä aikaa paljon mielenkiintoisempi joukkue.

- Palaako Montreal playoffeihin? Minä uskon. Price pysyminen kunnossa on kaikki kaikessa. Viime alkukausi alkoi tarunhohtoisesti, kunnes jostain pisteestä lähtien Montreal oli koko NHL:n surkein joukkue. Montreal on iso kysymysmerkki, ja onkin mielenkiintoista nähdä miten kausi lähtee Montrealissa käyntiin surkean loppukauden johdosta. Artturi Lehkosen roolia voi seurata mielenkiinnolla.

- Buffalo yrittää parantaa viime kaudesta. Eichelilta voi debyttikauden jälkeen nyt odottaa ottavan kunnolla isoa vastuuta. Ryan O'Reilly on erinomainen kahdensuunnan sentteri ja Kyle Okposo napattiin kesällä UFA-markkinoilta. Sam Reinhartkin on nyt vuoden kokeneempi iskettyään viime kaudella kiitettävät 42 tehopistettä. Buffalo voi yllättää. Maalivahtiosastolla Lehnerin ja Johnsonin yllä on kyllä kysymysmerkkejä.

- Detroitin peli Blashillin alaisuudessa on kyllä karmeaa katsottavaa, mutta kyllä sillä näköjään jonkinlaista tulosta saadaan. Vaihtuvuus on ollut pientä, joten miksi playoff-paikka ei olisi taas kerran saavutettavissa? Alle 23-vuotiaita joukkueessa on ainoastaan Dylan Larkin. Joukkue tietää varmasti menestyksestä enemmän kuin moni muu joukkue. Päättäväisyydellä playoffeihin.

- Bostonin hyökkäyksen alasajo on ollut kyllä surullista. Joukkueesta löytyy ainoastaan kaksi uskottavaa hyökkäysketjua. Tosin Bergeronia, Backesia, Marchandia ja Krejcia vastaan on varmaan inhottavaa pelata, mutta tuon jälkeen ei isoja uhkia ole hyökkäyksessä. Boston koputtelee taas playoff-portteja, mutta takataskusta ei pitkän runkosarjan jälkeen taaskaan ässiä löydy (toisin kuin esimkeriksi Tampa Baylta).

Ranking:
1. Tampa Bay
2. Montreal
3. Detroit
4. Florida
5. Buffalo
6. Boston
7. Ottawa
8. Toronto

Tampa Bayn ja jälleen loistoon palaavan Montrealin jälkeen hankalasti ennustettava divisioona. Tampa yksi kolmesta cup contenderista idässä ja selkeästi vahvistunut Montreal ilman pahoja loukkaantumisia ovat ennakkoon ne kaksi kovinta tiimiä. Sen jälkeen onkin sitten mielenkiintoista.

Boston teki viime kaudella viidenneksi eniten maaleja koko liigassa,vaikka nelosketju kaikkine yrittäjineen ei saanut yhtään mitään aikaan. Nyt tulee lisäksi Backes vahvistamaan hyökkäystä ja harkkamatseista oletettavasti vakuuttaneet Heinen ja Czarnik ehkä nousevat ylös(en ole seurannut ketä pudotettu ringistä) Pastrnak saanut lisä voimaa offseasonilla ja Spooner vaikuttaa kehittyneen myös. Puolustus on sen sijaan tosi surullista katseltavaa ja paras esimerkki tulevasta paskuudesta on Ehrhoffin saama sopimus.

Florida on käsittääkseni vahvistunut entisestään ja Ekbladin johdolla on mahdollista ottaa jo se seuraava askel kohti contenderiksi kasvua. Muutama iso menetys heti kauden alun kynnyksellä tarjoaa isompaa roolia muutamalla kaverille ja kauden loputtua nähdään missä mennään. Joukkueen seuraamista rasittaa kovasti kotiotteluiden seuraaminen joka on yhtä helvettiä paskasta kuvakulmasta ja ankeista selostajista johtuen...

Detroit lienee poffeissa ja farmista nousee jatkuvasti uutta kaveria ylös valmiina pelaamaan. Nimi selässä voi olla tuntematon, mutta voittavaa peliä on lupa odottaa. Ilman konkareitakin nämä nuoremman kaartin punanutut ovat kaataneet ykkösmiehistöjä harkkamatseissa jo toista vuotta putkeen. Sitten on vielä Tatar,Nyqvist,Larkin jotka ovat tätä uutta Detroittia kokeneiden Abdelakaderin,Zetterbergin ja Kronwallin lisäksi( herroilla -15,-16 ja -21 viime kaudella selkeästi joukkueesta erottuen paskuudellaan)

Ottawa on omasta mielestäni vahvistunut selkeästi viimeisen vuoden aikana. Pakistossa on suvereeni Karlsson,hyvä side kick Methot, Phaneuf ja Ceci karvahattumallina näistä kahdesta ja Borocop,Wideman,Chapot kolmoseen. Hyökkäys tarvitsee toissa kauden Turrisin viime kautisen sijaan ja nyt siellä on Brassard edellä kantamassa vastuuta niin miksipä ei. Kolmosketjun sentterinä on hienon kauden pelannut Pageau joka veti Smithin kaltaisen kivireen elämänsä kauteen ja tuoreimpina kavereina Varone ja Dziungel(mikä lie) koittamassa murtoa änäriin. Paperilla ainakin hyvä nippu kasassa ja jännä nähdä miten peli kulkee kaukalossa.

Buffaloon ei vain löydy luottoa vaikka sielläkin on paperilla ihan ok nimiä. Omissa kolisee ihan liikaa ja Eichel ei mielestäni ole sen hypetyksen arvoinen pelaaja jonka sai osakseen. Nyt tuli Okposo&Kulikov voittavasta miljööstä vahvistamaan joukkuetta ja vanha kunnon kyttyrä Moulson on kuulemma bounce back vuotta tekemässä. Evander Kane löytänyt paremmin omia pelaajia sen sijaan että tykittäisi itse vain kohti maalia ei välttämättä riitä shteellisen kapealla materiaalilla operoivalle tiimille jonka pelaajat tuntuvat olevan tämän tästä loukkaantuneina. Toisaalta jos kaikki pysyisivät terveinä ja top 6 pelaisivat potentiaalinsa mukaisesti plus nuoremman kaartin edustajat onnistuisivat niin miksei joukkue voisi vaikka pärjätäkkin, mitä vahvasti epäilen.

Toronto on kyllä mielenkiintoinen porukka nuoruutensa ja loistavan valmentajan myötä. Ei ole varmaan kovin monella porukalla näin paljon huippuja nuoria joihin on ladattu odotuksia rosterissaan. Auston on pomminvarma 1 sentteri tässä liigassa ja farmissa kasvaneet nuoremman kaartin pelaajat alkavat kolkutella veteraanien ovilla pelipaikkojen perässä. Siinä missä Detroitin ja Tampan nykyisin jo rosterissa pelaavat nuoret menivät voittamaan farmin kasvaessaan änäriin niin Toronton nuoriso tipahti jo hyvissä ajoin poffeista. Tiedä sitten kuinka paljon vaikutti loppukaudesta saadut komennukset ylös pelaamaan ja sielläkin onnistumiset aikaiseen exitiin. Nuoruuden vastapainoksi löytyy myös kokeneempaa kaartia Komarovin, Bozakin,JVR, Kadrin ja Michaelikin myötä. Milan Michaelikia olen dissanut jo muutaman vuoden, mutta harkoissa veti yllättävän pirteästi enkä ollut tunnistaa tätä entistä flegua kentällä. Nylanderia on hehkutettu jostain syystä kovasti, mutta ei mielestäni ole mitenkään vakuuttava ilmestys kentälä vähäisellä otanalla mitä olen nähnyt.
Reilly on up and coming pakki mutta muuten ei ole mitään hyvää sanottavaa puolustuksesta niin en sanokkaan mitään muuta kuin että raskasta katseltavaa tulee olemaan Toronton faneille noiden hitureitten kanssa.

Ni$pekt15 kirjoitti:

...paras esimerkki tulevasta paskuudesta on Ehrhoffin saama sopimus.

Laajenna klikkaamalla

Oonko missannut jotain, onko Ehrhoff saanut jo sopimuksen, vai katsoitko oraakkelimaisesti tulevaisuuteen?

Atlanticissa mielenkiintoista on lähinnä se, minkälaisista asetelmista Montreal Price lähtee Conn Smythe jahtiin. Lightningin divarivoitto lienee itsestäänselvyys. Muut joukkueet ovat mukana vaan, että Pricelle ja Lightningille saadaan 82 runkosarjaottelua.

larzzon kirjoitti:

Oonko missannut jotain, onko Ehrhoff saanut jo sopimuksen, vai katsoitko oraakkelimaisesti tulevaisuuteen?

Atlanticissa mielenkiintoista on lähinnä se, minkälaisista asetelmista Montreal Price lähtee Conn Smythe jahtiin. Lightningin divarivoitto lienee itsestäänselvyys. Muut joukkueet ovat mukana vaan, että Pricelle ja Lightningille saadaan 82 runkosarjaottelua.

Laajenna klikkaamalla

Try outilla näyttäisi olevan eliteprospectsien mukaan, eli ei vielä varma mutta voisin 5e lyödä vetoa että löytyy rosterista kohta.

Henkka kirjoitti:

Oma ranking:

Sijahaarukka
1.-2. Tampa Bay Lightning (taitaa olla kovin suosikki voittamaan koko Kannun, kunhan saa Kucherovin sopimukseen. Jos istunto jatkuu pitkäänkin, niin runkosarjasijoitus voi kärsiä)
1.-3. Montreal Canadiens (tehnyt perkeleen hyviä lyhyen tähtäimen hankintoja, Radulov, Shaw, Weberin tuominen peräpäähän, joka teki cap-tilaa hankinnoille. terve Price on iso riesa kaikille ohitettavaksi. Subbanin menetys on toki miinus, mutta enempi pitkällä tähtäimellä.)
2.-4. Florida Panthers (kesällä paljon muutoksia ja rahakkaita jatkosoppareita, jotka saattavat tuoda liikaa hyvänolontunnetta rosteriin. Huberdeaun loukkaantuminen tiputti rankingin kolmoseksi, tulee syömään runkosarjapisteitä alkukaudesta.)
3.-5. Detroit Red Wings (kaikki sitä tippumista playoffsien ulkopuolelle on ennustellut jo vuosia ja todennäköisimmin sitä ei tule tapahtumaan taaskaan. valitettavan liikaa laatua joukkueessa edelleen)
4.-5. Boston Bruins (Boston keikkunee samoilla sijoilla mitä viimekin kaudella. Ehkä playoff-joukkue, ehkä ei. Hyvin mahdollista, että Atlanticista pääsee 5 pleijareihin, koska divarin kolme viimeistä ovat todella heikkoja)
-------------------- iso tasonpudotus
6.-8. Ottawa Senators (heikentynyt viime kaudesta, meni jo harkkapeleissä parhaillaan, eikä onnistunut voittamaan heittopusseja. Karlsson kovin yksinään, enkä usko Guy Boucherin pelikirjaan sitten yhtään.)
6.-8. Buffalo Sabres (parantaa pisteissä, muttei sijoituksissa välttämättä. Rassen istuskelu pitempään olisi ratkaisevin kuolinisku runkosarjasijoitukselle)
7.-8. Toronto Maple Leafs (nuorta hypeä tuotu sisään, joka yllättää alkukaudesta ja sitten hyytyy väsymyksen alle. Onneksi 2017 on myös pitkä kesä rakentaa NHL-ammattilaisen kuntopohjaa kestämään 82 matsin rääkki + pleijareita päälle)

Laajenna klikkaamalla

Tiivistää omatkin ajatukset aika hyvin, nyt kun vielä miettii niin Todd Richardsin tulo voi myös parantaa tuota runkosarjan saldoa jonkun verran Tampalle, että ehkä nyt kun kakkosveskakin on luotettavampi pelaajille ja uusi apuvalmentaja iskee ylivoiman kuntoon niin mennäänkin reilusti 100p paremmalle puolelle? Montrealia pitäisin kuitenkin tasaisemmin suorittavana nippuna jonka johdosta tulevat keräämään sen 105-110p ja vievät divisioonan mestaruuden jälleen, Detroitin laittaisin heti perään, vaikka tasaisuutta onkin uupunut uuden valmentajan alaisuudessa niin hankinnat ovat olleet ihan hyviä ja junnut ovat vuoden kokeneempia mikä on myös iso asia, pappojen rutinoituneella kokemuksella jälleen playoffeihin. Pantterien pistepussin ennustaisin tulevan myös tippumaan viime kaudesta, nähtäväksi jää kuinka paljon. Luultavasti kuitenkin playoffit kutsuvat.

aessi kirjoitti:

Saa nyt nähdä tuleeko divisioonan voittoa, omat rahani laittaisin Montrealille. Tampan otteista puuttunut tasaisuuttaa ja rutiinivoittoja jäänyt nyt jokaisena vuotena ottamatta välipäivien takia. Isoin muutos on varmaan se, että nyt kauteen lähdetään kahdella hyvällä maalivahdilla johon puolustajat voivat luottaa.

Laajenna klikkaamalla

Niinhän siinä sitten kävi, että Montreal voiton nappasi ja Tampa jatkoi epätasaisia otteita lähes koko kauden.

Atlantin divisioonan lopullinen järjestys sarjataulukossa poikkesi tällä kaudella todella paljon ennakkokaavailuista. Moni varmaan veikkasi Montrealia kärkikahinoihin, Buffaloa kellariosastolle ja Bostonia johonkin siihen keskivaiheille. Nämä kolme pitivätkin kutinsa, mutta muut viisi joukkuetta olivatkin sitten jotain ihan muuta kuin mitä etukäteen osattiin odottaa.

Todetaan näistä odotetusti pelannaista ensin muutama sana ja pureudutaan sitten yllätyksiin. Montrealista mainitsemisen arvoista on etenkin se, että tällä kaudella runkosarjamenestys ei ole ollut täysin Pricen varassa, vaan etenkin Julienin tulon jälkeen viisikkopelaaminen on järkevöitynyt huomattavasti kaikilla osa-alueilla. Buffalosta taas todettakoon, että vaikka sijoitus ei itseäni täydellisesti yllätä, niin olisin silti odottanut huomattavaa pelillistä parannusta, mutta Puhveleiden meno oli edelleen kuin vanhan ja lonkkavaivaisen puhvelilauman taaperrusta, vaikka joukkue on nuori ja lupaava. Boston oli juuri niin keskinkertainen kuin osasin odottaa. Juuri keskinkertaisuus kuvaakin tämän kauden Atlantin divisioonaa myös kokonaisuutena, jolloin hyvin keskinkertaiset Bruins ja Senators pääsivät pudotuspeleihin. Montrealia pidän myös heikoimpana divisioonavoittajana.

Floridan molemmat jokkueet kärsivät loukkaantumisista. Eritoten Tampa pelasi loppukaudella pelejä, joissa kaikki sen alkukauden sentterit olivat joko kaupattu tai loukkaantuneena. Tästä huolimatta he saivat miehekkään loppukirin aikaan, mutta tällä kertaa jäi hiukan vajaaksi. Eiköhän Bolts ole kuitenkin ensi vuonna jälleen pudotuspelijoukkue, ainakin mikäli loukkaantumissuma ei ole yhtä massiivinen. Erityisesti kiinnitin huomiota Tampan puolustajien pistekertymään, sillä vain kaksi puolustajaa ylitti 20 tehopisteen rajan, ja näistäkin toinen eli Strålman vain hikisesti. Hedman pelasi yli 70 pisteen tykkikauden ja taistelee Norrisista, mutta muuten puolustuksesta saatu tulituki oli luokattoman heikkoa. Kaikki runkopuolustajat pelasivat kuitenkin yli 70 peliä, joten tällä osastolla ei juurikaan kärsitty merkittävistä loukkaantumisista.

Panthers kärsi myös avainpelaajien loukkaantumisista, ja etenkin Barkovin merkitys Kissoille paljastui karulla tavalla. Pelaajiston vaihtuvuus oli kesällä suurta, ja vaikuttikin siltä, että valmentajasekoilujen siivittämänä homma oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta enemmän tai vähemmän sekaisin koko kauden. Kaiken kruunasi tietysti Kissojen loppukiri playoff-kisassa. Viimeisestä 20 pelistä ei tainnut kovinkaan monta voittoa tarttua mukaan. Mikäli valmentajatilanne saadaan kuntoon pitäisi Panthersillakin olla mahdollisuudet ensi vuonna pudotuspeleihin, varsinkin kun suuresta vaihtuvuudesta kärsinyt joukkue on hioutunut vuoden enemmän yhteen.

Vaikkei Detroitia minään mestaruuskandidaattina kukaan varmaan pitänytkään, oli tuo toisiksi viimeinen sija silti massiivinen pettymys. Sen lisäksi, että myös tulokset ovat olleet huonoja, niin vaikuttaa siltä, että Blashill on onnistunut vetämään Babcockin pelillisen perinnön vessanpöntöstä alas. En katsonut suuren suurta määrää Punasiipien pelejä, mutta katsomissani peleissä detroitilainen kiekkokontrollikiekko loisti poissaolollaan. Detroitissa ei etenkään eniten vahvistusta kaipaavalla puolustajaosastolla ole mitään ihan Bobby Orr -tason prospekteja joten voi olla, että Detroitissa joudutaan viettämään muutama hieman laihempi vuosi.

Suurimmat yllättäjät olivat Toronto ja Ottawa, ja näin saatiin Montrealin seuraksi kaksi muutakin kanadalaisjoukkuetta pudotuspeleihin Atlantin divisioonasta. Torontolla on huikean lupaava joukkue, mutta monikaan ei odottanut pudotuspelipaikkaa vielä tällä kaudella. Mutta mitä vielä, tulokkaat johtivat joukkoja isosti edestä, ja nyt Torontossa päästään nauttimaan playoff-kiekosta pienen tauon jälkeen. Babcockin kädenjälki näkyy, sillä eihän Toronto ole vielä materiaaliltaan erityisen loistava joukkue, mutta jo vaatimustasosta seuraavan taistelutahdon ja Babcockin pelikirjan myötä Toronto on jo nyt vaikea voitettava kenelle tahansa iltana kuin iltana. Mikä onkaan taso muutaman vuoden kuluttua?

Täytyy todeta, että Ottawasta ei itselläni ole kovinkaan paljon sanottavaa, mutta olipahan kova suoritus odotuksiin nähden tuo toinen sija. Mielestäni joukkue on paperilla harmaata massaa Karlssonia lukuun ottamatta, mutta voisin olettaa, että tiiviillä viisikkopelillä on joukkue ratsastanut noinkin komeasti. Kenties joku joukkuetta paremmin tunteva voi avata tuota heidän hyvin sujunutta runkosarjaansa?

Ensi kauden Atlantic tullee olemaan erittäin tasainen, sillä näkisin, etteivät tämän kauden menestyjät tule ehkä Ottawaa lukuun ottamatta ottamaan takapakkia. Etenkin tämän kauden pettymysten pl. Detroit odotan myös parantavan selvästi. Kolmesta suorasta pudotuspelipaikasta voi hyvinkin taistella kuusi kahdeksasta joukkueesta. Ensi kauden asetelmiin täytyy tarkastella myöhemmin, jahka tämä kausi saadaan lopullisesti paketoitua ja joukkueet alkavat muodostua.

nabaloo kirjoitti:

Suurimmat yllättäjät olivat Toronto ja Ottawa, ja näin saatiin Montrealin seuraksi kaksi muutakin kanadalaisjoukkuetta pudotuspeleihin Atlantin divisioonasta. Torontolla on huikean lupaava joukkue, mutta monikaan ei odottanut pudotuspelipaikkaa vielä tällä kaudella. Mutta mitä vielä, tulokkaat johtivat joukkoja isosti edestä, ja nyt Torontossa päästään nauttimaan playoff-kiekosta pienen tauon jälkeen. Babcockin kädenjälki näkyy, sillä eihän Toronto ole vielä materiaaliltaan erityisen loistava joukkue, mutta jo vaatimustasosta seuraavan taistelutahdon ja Babcockin pelikirjan myötä Toronto on jo nyt vaikea voitettava kenelle tahansa iltana kuin iltana. Mikä onkaan taso muutaman vuoden kuluttua?

Laajenna klikkaamalla

Torontolla oli itse asiassa pisteiden valossa eräs NHL:n parhaista ja tasaisimmista hyökkäyskalustoista. Ainoana joukkueena neljä yli 60 pisteen tekijää ja kuusi yli 50 pisteen tekijää. Divisioonan 13 parhaasta pistemiehestä neljä tuli Torontosta. 23 miestä teki yli 20 maalia ja näistä viisi tulee Torontosta. Toronton hyökkäys pelasi huikean kauden, kun kolmesta ketjusta löytyi vähintään yksi 60 pisteen tekijä. Voi melkein väittää että Toronton hyökkäys oli sarjan tasaisin ja laajin. Tuota ei varmaan kukaan ennen kauden alkua pystynyt ennustamaan. Kukaan tuskin uskalsi veikata että joukkueesta löytyisi kolme rookieta jotka tekisivät yli 60 pistettä kauden aikana. Saavutus johon on pystytty viimeksi 80-luvulla. Toronton tulokkaat tekivät yhteensä yli 300 pistettä, joka on todennäköisesti toiseksi paras saldo 92-93 kauden Winnipeg Jetsin jälkeen.

Ongelmat tulivat ja tulevat jatkossakin puolustuksen kanssa. Joukkueelta puuttuu sellainen takalinjojen liideri mikä melkein kaikilta muilta divisioonan joukkueilta löytyy. Detroit on toinen joukkue jolta puuttuu selkeä ykköspuolustaja. Ristolainen alkaa lähestyä NHL:n eliittiä. Rielly on Toronton paras vastaus ja kalpenee vertailussa muille paitsi Detroitille. Lisäksi joukkueelta puuttuu fyysisyyttä ja ilkeyttä.

En uskalla veikata että joukkueen hyökkäys pystyisi toistamaan ensi kaudella tämän kauden suoritukset, vaikka oletettavasti osa pelaajista tulee jo ensi kaudella petraamaan pistesaldojaan. Matthews oli pisteiden valossa NHL:n 9. paras keskushyökkääjä ja vain kolme pistettä enemmän teki 25 vuotias Tyler Seguin jonka perään Toronto fanit ovat vuosia itkeneet.

Mielenkiintoinen ketju. Itse olisin veikkaillut Toronton asettuvan sijoille 22-26 ja olevan divisioonassa ehkä 6. tai 7. paras joukkue. Parhaana pistemiehenä Matthews n. 60 pisteen saldolla.

depre kirjoitti:

Torontolla oli itse asiassa pisteiden valossa eräs NHL:n parhaista ja tasaisimmista hyökkäyskalustoista. Ainoana joukkueena neljä yli 60 pisteen tekijää ja kuusi yli 50 pisteen tekijää. Divisioonan 13 parhaasta pistemiehestä neljä tuli Torontosta. 23 miestä teki yli 20 maalia ja näistä viisi tulee Torontosta. Toronton hyökkäys pelasi huikean kauden, kun kolmesta ketjusta löytyi vähintään yksi 60 pisteen tekijä. Voi melkein väittää että Toronton hyökkäys oli sarjan tasaisin ja laajin. Tuota ei varmaan kukaan ennen kauden alkua pystynyt ennustamaan. Kukaan tuskin uskalsi veikata että joukkueesta löytyisi kolme rookieta jotka tekisivät yli 60 pistettä kauden aikana. Saavutus johon on pystytty viimeksi 80-luvulla. Toronton tulokkaat tekivät yhteensä yli 300 pistettä, joka on todennäköisesti toiseksi paras saldo 92-93 kauden Winnipeg Jetsin jälkeen.

Laajenna klikkaamalla

Kappas, täytyy nostaa käsi virheen merkiksi ja todeta, että aika kovan kauden on Toronton hyökkäys vetänyt noin kokonaisuutena. Ehkä Matthewsin loisto sokaisi tällaisen ei niin aktiivisesti joukkuetta seuraavan. Toisaalta kuten mainitsit niin puolustuksen taso tietysti hilaa kokonaisuutta pykälän alas, mutta pudotuspelipaikka on joka tapauksessa hieno saavutus nuorelta porukalta. Joku voisi Buffaloon vinkata, ettei sen uudelleenrakennuksen tarvitse kestää niin jumalattoman kauan.

nabaloo kirjoitti:

Eritoten Tampa pelasi loppukaudella pelejä, joissa kaikki sen alkukauden sentterit olivat joko kaupattu tai loukkaantuneena. Tästä huolimatta he saivat miehekkään loppukirin aikaan, mutta tällä kertaa jäi hiukan vajaaksi. Eiköhän Bolts ole kuitenkin ensi vuonna jälleen pudotuspelijoukkue, ainakin mikäli loukkaantumissuma ei ole yhtä massiivinen. Erityisesti kiinnitin huomiota Tampan puolustajien pistekertymään, sillä vain kaksi puolustajaa ylitti 20 tehopisteen rajan, ja näistäkin toinen eli Strålman vain hikisesti. Hedman pelasi yli 70 pisteen tykkikauden ja taistelee Norrisista, mutta muuten puolustuksesta saatu tulituki oli luokattoman heikkoa. Kaikki runkopuolustajat pelasivat kuitenkin yli 70 peliä, joten tällä osastolla ei juurikaan kärsitty merkittävistä loukkaantumisista.

Laajenna klikkaamalla

Jeps, loukkaantumisten taakse on turha piiloutua kun puolustaminen oli monesti täysin luokatonta. Luulin, että kun Carlesta päästiin eroon niin pakisto paranisi jo tuon myötä hirveästi, mutta mitä vielä. Strålman ja Hedman on hyvä ykköspari, mutta tuosta eteenpäin niin aika hiljaiseksi vetä. Hyökkäyskalusto meni kauden edetessä ihan mielettömästi eteenpäin, seuraavalla kaudella jos päästään terveenä vetämään niin on varmasti yksi NHL:n pelottavimpia nippuja vastustajan päässä.

depre kirjoitti:

Mielenkiintoinen ketju. Itse olisin veikkaillut Toronton asettuvan sijoille 22-26 ja olevan divisioonassa ehkä 6. tai 7. paras joukkue. Parhaana pistemiehenä Matthews n. 60 pisteen saldolla.

Laajenna klikkaamalla

Oli kyllä niin kova yllätys, että tuskin kukaan missään osasi tätä ennustaa.

Uusi kausi tekee jo tuloaan, joten lieneekin aika spekuloida myös tämän divisioonan voimasuhteita. Tampan lisäksi ei tule aivan kauheasti seurattua muiden joukkueiden tekemisiä, joten omat näkemykseni luultavasti eroavat melko paljon muiden joukkueiden fanien vastaavista. Runkosarjan osalta uskon järjestyksen olevan seuraava:

1. Toronto Maple Leafs
Viime kaudella joukkue palasi viimein pudotuspeleihin pitkän korpivaelluksen jälkeen. Uskon, että tuo hyökkäys yhdistettynä hyvään maalivahtiin, sekä Babcockiin tulee kantamaan pitkälle tälläkin kaudella. Leafsilla on vihdoin mitat täyttävä ykkössentteri, joka siltä on puuttunut todella pitkään. Marleau on mielestäni todella hyvä lisä nuoreen Kanadalaisjoukkueeseen. Puolustus ei ole liigan kärkitasoa, jonka takia en ihan vielä usko siihen, että Torontossa tällä kaudella nostellaan kannua. Tulevaisuuden kestomenestyjiä.

2. Tampa Bay Lightning
Pelkästään sillä, että Stamkos, Kucherov ja Hedman pysyvät terveenä koko kauden uskon Tampan olevan varmasti pudotuspeleissä vuoden tauon jälkeen. Hyökkäys on ehdottomasti liigan eliittiä, mutta muutaman kaverin, kuten Stamkos ja Johnson loukkaantumisherkkyys on uhka Tampan menestykselle. Puolustusksessa on mielestäni joukkueen suurin heikkous, koska siltä osastolta ei yksinkertaisesti löydy tarpeeksi kiekollista tukea Hedmanille. Dan Girardin en usko juurikaan tuovan apua tähän, mutta treidin kautta Montrealista naarattu Mikhail Sergachev saattaa olla tulevaisuudessa ratkaisu tähän ongelmaan. Jos joukkue selviää ilman viime kauden tapaista loukkaantumissumaa, niin uskon, että jopa pyttyyn on täydet mahdollisuudet.

3. Boston Bruins
Bruins on omissa papereissani melko vaikeasti ennustettava joukkue. Joukkueella on vahva ykkösmaalivahti, muutama hyvä kiekollinen puolustaja, sekä kärkiosaamista hyökkäyksessä(Marchand, Pastrnak, Krejci). Uskon joukkueen selvittävän tiensä pudotuspeleihin, mutta sen suurempaan menestykseen on vaikea uskoa.

4. Florida Panthers
Viime kausi oli totaalinen floppi, josta on suunta vain ylöspäin. Marchessaultin menetys on paha asia Panthersin kannalta, mutta uskon Jevgeni Dadonovin pystyvän täyttämään hänen jättämänsä aukon mainiosti. Luongo alkaa vedellä viimeisiään maalinsa suulla, eikä joukkueesta löydy tarpeeksi kärkiosaamista, että suurempaa menestystä voisi vielä ensi kaudella tulla. Uskon Panthersin taistelevan kynsin hampain viimeisistä pudotuspelipaikoista.

5. Montreal Canadiens
Carey Price antaa joukkueelle joka ilta mahdollisuuden taistella voitosta, mutta puolustus on Weberin jälkeen melko tasapaksu ja hidasjalkainen, jonka uskon tuottavat ongelmia joukkueelle. Jonathan Drouinilla on kaikki mahdollisuudet olla liigan kirkkaimpia tähtiä, mutta en rehellisesti usko siihen, että kaveri pystyy suoriutumaan ykkössentterin vaativasta roolista tarpeeksi hyvin, jotta Montrealissa pelattaisiin ensi kaudella pudotuspelejä. Täydet mahdollisuudet siihen ovat, mutta asenteen puolustuspelaamiseen täytyy olla täysin eri tasolla, kun suurimman osan ajasta Tampassa. Lehkonen saanee tällä kaudella kunnon näyttöpaikan ylemmistä ketjuista ja täytyy toivoa, että hän pystyisi nuo kovat odotukset lunastamaan. Taistelee Panthersin kanssa viimeisistä pudotuspelipaikoista, mutta jäänee niukasti ulos.

6. Buffalo Sabres
Sabrses kulkee hitaasti oikeaan suuntaan, mutta vielä joukkue on liian heikko päästäkseen pudotuspeleihin. Materiaali on auttamattomasti liian kapea, minkä lisäksi joukkueessa on kavereita, kuten Kane, Moulson ja Pominville, jotka ovat nykytasoonsa nähden melko ylihintaisia pelaajia.

7. Ottawa Senators
Viime kauden suurin yllättäjä tulee putoamaan tylysti divisioonan pohjalle. Joukkue on melko tasapaksua massaa ja se elää ja kuolee Karlssonin mukaan. Methotin menetys on mielestäni joukkueen puolustukselle todella paha takaisku, enkä usko Odyan pystyvän yhtä väkevään puolustuspeliin.

8. Detroit Red Wings
Juna meni. Joukkue on muutamaa valopilkkua lukuunottamatta täynnä parhaat pelinsä pelanneita veteraaneja. Zeta pelasi vielä viime kaudella mainiosti, mutta kun hän tuosta hiipuu, niin synkät ajat on edessä autokaupungissa. Joukkueella on kontollaan huonoja sopimuksia, joiden takia menestyksen rakentaminen ei tule hetkeen olemaan helppoa.

Tehdään sitten itsekin jälleen analyysi divisioonasta, näitä omia arvauksia oli ihan mukava lukea aina jälkikäteen kuten esimerkiksi tuota vuoden takaista postausta #31. Ei ihan lähellekkään tuo ranking osunut kohdalleen, mutta joukkueiden analysoiminen osui kyllä ihan mukiinmenevästi.

Mitä tulee alkavaan kauteen niin kyllä se nyt niin menee mielestäni tällä kaudella, että ensimmäisen kuuden joukkueen järjestystä on aika hankala veikata. Tampa lienee taas se potentiaalisin joukkue kaikista. Mitäänhän se ei takaa, mutta jos kaikki loksahtaa siinä joukkueessa kohdalleen niin on siinä tuhoisa joukkue. Floridaa ja Detroitia pidän näin kauden alla altavastaajina.

Florida lähtee jälleen uuteen aikakauteen ja tällä kerralla Barkov, Trocheck ja Ekblad ovat niitä pelaajia, joilta kysytään johtajuutta. Dadonov on mukana uutena nimenä ja iskee paljon tehoja Barkovin ja Huberdeaun ketjussa, mutta kukapa ei iskisi? Joukkueen isoin ongelma on mielestäni selkeiden tähtihyökkääjien puute, joita on ainoastaan kolme kappaletta (Barkov, Huberdeau, Trocheck) siinä missä puolustuksen syvyys on jälleen toinen ongelmista. Aukkoja vaan löytyy joukkueesta yksinkertaisesti liikaa. Uusi valmentaja Bob Boughner ja puikkoihin GM:n pallille palannut Tallon tarvitsevat aikaa ja tämä kausi tulee väkisin liian aikaisin. Seuraava kysymys onkin, riittääkö passiivis-aggressiivisten omistajien kärsivällisyys vai heilahtaako mono jälleen johtoportaaseen liian aikaisin? Luongoa käy hieman sääliksi, kun hän huijattiin valheellisilla lupauksilla tähän sekasortoon mukaan. Bjugstad tarvitsee hyvän kauden, mutta veikkaan että metsään menee ja mies ostetaan ulos sopimuksesta kauden päätteeksi.

Tampa ei tosiaan päässyt viime kaudella edes playoffeihin kuten yllä olevassa viestissä mainittiin. Stamkos tosin oli lähes koko kauden sivussa ja joukkue alisuoritti. Jon Cooper saattaa olla kovan paineen alla jos kausi ei tällä kerralla lähde kunnolla käyntiin. Voi olla myös hankala kausi edessä, koska Cooperin yllä heiluu kysymysmerkkejä mutta se nähdään.

Montreal tuntuu kiinnittävän kaikkein negatiivisimmat huomiot koko NHL:ssa. Aina on muka joku katastrofi päällä. Voi kun se Radulov ja Markov päästettin pois, ja Pricelle annettiin 8-vuotinen sopimus. Katastrofi! Skandaali! Veikkaan silti että playoffeihin joukkueen pitäisi mahtua, jos Price pysyy kunnossa. Sitä pidemmälle menemiseen ei välttämättä taas paukut riitä, kun maalivahti ei voi seistä päällään kuitenkaan kokoajan. On hyökkäyksessä ihan kivasti leveyttä, vaikkakin ne aivan kirkkaimmat tähtipelaajat puuttuvat.

Toronto otti askeleen eteenpäin viime kaudella ja ilman suurempaa draamaa pitäisi pystyä playoff-paikka uusimaan. Matthews, Nylander, ja Marner ovat hyökkääjiä joiden varaan kyllä kelpaa rakentaa. Sentteriosasto on myös mukavan leveä Matthewsin, Bozakin ja Kadrin muodossa. Mike Babcock keittää jo kolmatta kautta keittoaan Torontossa ja johdonmukaisuus palkitaan.

Boston ei muuttunut juuri lainkaan kesän aikana mutta tällä kertaa nuoret pelaajat yrittävät läpimurtoa halvoilla sopimuksilla. Pastrnak tosin allekirjoitti ison sopimuksen joka oli kyllää mielestäni hieman ylihintainen. Se kuinka paljon lisää nämä nuoret (McAvoy, Carlo, Björk, DeBrusk) pystyvät antamaan joukkueelle kertoo aika paljon miten kausi sujuu. Taistelee luultavasti tiukasti playoff-paikasta.

Detroit ei pystynyt pitkästä aikaa etenemään playoffeihin toisin kuin ennustin, eikä hyvältä näytä nytkään. Blashill saa jatkaa ja ilmeisesti omistajilta on tullut sen suuntaista ohjeistusta että väkisin pitää vielä yrittää hakea menestystä, varsinkin nyt uudessa hallissa. Periaatteessa voisin uskoa Detroitin playoff-paikkaan, mutta Blashillin ollessa päävalmentajana on ainakin vaikea uskoa menestykseen ennen kuin häne annetaan väistyä. Onko sitten jo liian myöhäistä? Veikkaan että on.

Buffalon viime kaudet ovat olleet täynnä niitä jokojokojoko-kysymyksiä, mutta lähteekö joukkue nyt viimein kunnolla lentoon? Vaihtuvuus on ollut taas isoa ja joukkueessa on vähän liikaa yhä näitä uran ehtoopuolella olevia hasbeeneja kuten Pominville, Moulson ja Pouliot nimet mainitakseni. Uusi valmentaja ja uudet kuviot, veikkaanpa että playoff-paikka jää jälleen kerran haaveeksi.

Ottawassa ei moni asia ole muuttunut mitä nyt Methot lähti Vegasin kautta Dallasiin ja tilalle saapui Oduya. Guy Boucherin kurinalainen puolustuspeli tuottaa hyvää tulosta ja pisteitä runkosarjassa mutta onko joukkue lopulta yksinkertaisesti riittävän hyvä pärjämään jatkuvasti ja taistelemaan isojen kalojen kanssa NHL:ssä? Playoff-paikkaan uskon vakaasti.

1. Tampa
2. Toronto
3. Ottawa
4. Montreal
5. Boston
6. Buffalo
7. Florida
8. Detroit

Laitetaan tänne myös ennuste.

Tampa
Boston
Toronto
Ottawa
Florida
Detroit
Montreal
Buffalo

Atlantin lohko tulee olemaan erittäin kiinnostava seurattava.

1.Toronto Maple Leafs
2.Tampa Bay Lightning
3.Boston Bruins
4.Montreal Canadiens
5.Ottawa Senators
6.Florida Panthers
7.Buffalo Sabres
8.Detroit Red Wings

Viimeisenä JFresh WAR roster builderista ulos tulee Atlantic Division.


Tampa Bay näyttäisi pysyvän tasaisen vahvana ja edelleen koko NHL:n ykkössuosikkina. Vaikka sieltä nyt McDonagh ja Palat lähtikin, niin terveeksi oletetut Kucherov ja Point nostavat tuota maksimaalista pistesaldoa. Teoreettinen maksimi viime kaudesta laski vain -1 pisteen. Toki ne Cole ja Namestnikov ovat ihan hyviä paikkojakin. Sergachevilta odotettavissa roolin nosto, johon se vuoden päästä alkava uusi sopimuskin viittaa.

Floridan peliliikkeet heikensivät kokonaisuutta -6 pistettä, mutta jäihän sinne laatua edelleen. Joukkue on reilut 3M yli capin, mutta tähän WAR-arvioon en laskenut Patric Hörnqvistiä ollenkaan. Oletan tuon sopimuksen poistuvan vielä ennen kauden alkua. Hörnqvist parantaisi vähän joukkueen tasoa. Pakiston vasemmalle puolelle varmaan toivovat muutakin vahvistusta kuin Marc Staal. Joku parin millin arvoinen pakki vaihdossa Hörnqvistiin varmaan on se toive.

Bostonille on ennustettu vaikeaa alkukautta, kun loukkaantumisia ja kropan remonttia on ollut monella ukolla. Marchand ei ehtine kauden alkuun, Lindholm on pois, samoin Grzelcyk ja isoimpana vaikuttimena pisimpään puuttuu McAvoy. Mitään muutosta jengin tasoon viime vuodesta WAR-malli ei ennusta. Haulan ja Zachan vaihdot päikseen. Loukkaantumissuman merkitystä koitin arvioida ja sen puuttuminen voisi vaikuttaa kauteen heikentävästi noin -6 pistettä. 113p maksimiarviosta siis pudotus tuohon 107p tasolle. Alkukaudesta jäävät jälkeen ja loppukaudesta hinaavat itsensä pleijareihin. Jokerikortti on sitten vielä David Krejci, jonka mukaan liittyminen voisi helpottaa juuri tätä alkukauden loukkaantumissumaa. Mutta häneen varaansa en laskenut mitään, puhdasta spekua tuo. Capissa ei oikein ole Krejcille tilaa, Zachan lapulle nykyinen jämä jäljellä.

Detroit on sitten koko WAR-roster builderin Moneyball-ihme. Näyttäisi siltä, että Yzerman on rakentanut rosterin tämän työkalun avulla. Kalkulaattori ennustaa tämän off-seasonin suurinta parannusta kaikista joukkueista viime kauden teoreettiseen maksimiin, peräti +29 pistettä. Tämä tarkoittaisi 103 pisteen maksimisaldoa, jolla joukkue menisi Torontosta ohi ja pudotuspeleihin(!). Tässä kohtaa monella menee varmasti vaahteranlehti väärään kurkkuun. :D

Kubalik, Perron, Copp, Määttä ja Husso tekivät kaikki kokonaisuutena tuota positiivista nostetta. Chiarotin vaikutus nolla. Lisäksi Vrana parantaa tuota kokonaisuutta, kun oletetaan hänelle ehjä kausi. Detroitille jää vielä Zadinan noin 1.5M jatkon jälkeen cap-tilaa 8,5 miljoonaa, mikä on poikkeuksellinen tilanne sekin. Ainoa joukkue, jolle ennustetaan yli 100p saldoa ja jolla on näin paljon capissa tilaa. Tuonnehan voi vielä hankkia esim. Klingbergin. Erittäin mielenkiintoista nähdä, toteutuuko tämä Detroitin nousu. Varmasti jollain tasolla, mutta että näin rajusti? Valmennuskin toki vaihtui ja Tampan meininkiä ollaan kopiomassa sisään.

Toronto otti kymmenisen pinnaa takapakkia viime kaudesta. Suurimpana vaikuttimena tason katoaminen Bottom6 -ketjuista ja sitten tuo maalivahtiosasto, jossa uskotaan aika heikkoihin kortteihin. Pakisto pysyi entisellään tai jopa vahvistui +1p. Joukkue on yli capin ja tuo piste-arvio nyt vähän riippuu sitä ketä treidataan ulos. Sen takia ainoana tuossa on tuo haarukka 99-102p. Kerfootin poistaminen antaisi parhaan lopputuleman (102p ja cap kuntoon).

Ottawa paransi WAR-lukuja Detroitiin jälkeen toisiksi eniten. +17 pistettä. Giroux ja DeBrincat tietysti näiden taustalla. Maalivahtiremontti myös paransi arviota, kun kryptoniitti-Murray heitettiin Torontoon. Vielä ei kuitenkaan näyttäisi riittävän playoff-paikkaan, vaan jäänee divarin kuudenneksi. Täytyy toivoa, etteivät Formenton ja Batherson ole siinä U20-skandaalissa mukana. Olisi ikävää takapakkia hyvälle rebuildille.

Buffalon sekasotku alkaa pikkuhiljaa olla siistiytymässä ja heille WAR-malli ennusti isoa parannusta, +12 pistettä viime kauden maksimiin verrattuna. Owen Power iso lukko takalinjoille. Prospect-osasto on laaja ja yksi parhaimmaksi analysoituja. Se nyt ei vielä kunnolla näy, mutta tämäkin rebuildi on pikkuhiljaa päättymässä. Lähes 19 miljoonaa olisi capissa varaa Moneyball-hullutteluun, mutta näköjään vielä Sabres ei siihen lähde. Ehkä vuoden päästä tekevät "detroitit". Ongelma-caphittien poistoon kannattaisi nyt erikoistua ja ottaa niitä sisään, jos ei kerran rosterin vahvistamiseen lähdetä.

Montreal on Flyersin tavoin toinen idän hirvitys. Ei tosin niin pahalta näytä kuin Chicago ja Arizona. Joukkue olisi teoriassa parantamassa +8p, koska viime kausi oli monen osalta niin rikkonainen. Ja pelaako Price vai ei? Todennäköisesti joukkue vetää taas vihkoon. Capissa ei ole tilaa tehdä mitään liikkeitä. Ei voi auttaa palkkakattojengejä, saatikka itse parantaa joukkuetta. Myyjänä dediksellä ja sitten romahdus? Teoreettiset arviot kaikkien pelaamisesta kauden loppuun asti eivät siten pidä paikkaansa Montrealia ja muita tankkaajia arvioitaessa.

Todella mielenkiintonen analyysi ja on kyl sanottava että tää lienee ensimmäinen numeroihin perustuva kirjoitelma joka ennustais Maple Leafsin olevan se Atlantin viime vuosien superseuroista joka jäisi poffeista rannalle. Sabresin, Sensin ja Wingsin paikat on aika lailla sitä mitä niiden olettaisikin olevan - tietysti huomioiden, että joukkueissa on myös tapahtunut valmentajamuutoksia ja se voi vaikuttaa myös Wingsin, Bruinsin ja Panthersin WAR-analyyseihin jonki verta tai paljonki.

Maple Leafs ja Bruins tuntuu ensi kaudella olevan aavistuksen boom or bust, ja Maple Leafsin odotetun suoritustason varianssi lienee näistä kahdesta suurempi. Maple Leafsin top 6 hyökkäystulivoima on todella kova ja pakisto mielestäni riittävän hyvä pärjäämään kovissakin otteluissa, mutta kieltämättä tuo bottom 6 hyökkäyksessä on heikentynyt ja maalivahtipeli on aivan täys arvoitus. Bruinsilla tuo 6p vaikutus joka johtuis loukkaantumisista on mielestäni hyvä varovainen arvio, pelimiehiä ja pelillistä selkärankaa löytynee paljonkin - mutta varsinkin jos pakistosta puuttuu McAvoy, Lindholm ja Grzelcyk niin siinä on kyllä Carlolla ja kumppaneilla tonttia ottaa vastuuta vaikeammista minuuteista. Ja tietysti Swaymanin rooli on ihan valtava, ja todnäk kantaakin sen roolin erinomaisesti.

Veikkaan et Torontossa toivotaan vielä normaaliakin korostetummin, että hyökkäyksen ykköstähdet pysyy koko kauden ehjänä, sillä korttipakka voi siinä tapauksessa hajota nopeastikin.

Stevie Why kirjoitti:

Todella mielenkiintonen analyysi ja on kyl sanottava että tää lienee ensimmäinen numeroihin perustuva kirjoitelma joka ennustais Maple Leafsin olevan se Atlantin viime vuosien superseuroista joka jäisi poffeista rannalle.

Laajenna klikkaamalla

Perinteitä kunnioittaen kyl Leafsille saadaan se first round exit. Ottawan vuoro tällä kertaa. :)

Ihan kiva käyttää edistyneitä tilastoja ensi kauden hahmoitteluun. Kyllä omat rahat voisi sen eteen lyödä, että Atlantin divisioonassa kaksi paikkaa menee Torontolle ja Tampalle. Florida myös vahvoilla, vaikka oman näkemyksen mukaan ovat hieman heikentyneet kokonaisuudessaan. Paljon on kiinni sitten Mauricen pelikirjasta, että millainen lopputulos saadaan.

Boston vajavaisena on iso kysymysmerkki ja kaikki on mahdollista divarin kärkipaikan ja pudotuspelien ulkopuolelle jäämisen välillä. Näkisin kuitenkin, että Boston tulee ensisijaisesti Ottawan ja Detroitin välillä kamppailemaan villikortti paikasta. Atlantin onneksi Metropolitan vaikuttaa aika tasaiselta, jolloin siellä voi enemmän mennä pelejä ristiin, ja kun Atlantin puolella on Montreal ja Buffalo lähtökohtaisesti heikompia, niin onnistuneella lännen kiertueella voi molemmat wild card joukkueet tulla Atlanticin puolelta.

Jos nyt omat veikkaukset laittaisi niin:
Toronto 122p
Tampa 110p
Florida 108p
Boston 102p
Detroit 98p
Ottawa 96p
Montreal 72p
Buffalo 70p


Luultavasti metsään menee, mutta menköön

chamilitaryman kirjoitti:

Boston vajavaisena on iso kysymysmerkki ja kaikki on mahdollista divarin kärkipaikan ja pudotuspelien ulkopuolelle jäämisen välillä. Näkisin kuitenkin, että Boston tulee ensisijaisesti Ottawan ja Detroitin välillä kamppailemaan villikortti paikasta.

Laajenna klikkaamalla

Bostonin kohdalla on tässä aiemminkin ollut näitä loukkaantumisia, joille oli annettu joku paluuarvio. Jäi semmoinen mielikuva, että joka ukko palasi takaisin aikataulua aikaisemmin, ja olivat loistokunnossa. Siten en nyt osta ihan täysin tätä pelottelua, että Bruinsin kausi olisi kaatumassa loukkaantumisiin. Siinä jengissä on kuitenkin niin hirveästi tasaisuutta ja laatua ollut aina. Kestänyt hyvin loukkaantumiset.

Vaikea alku voi tulla, mutta lopussa ovat kyllä Top4. Kaudet on pitkiä ja muille voi iskeä omat loukkaantumiset.

Bostonin tähdet, eli Marchand ja McAvoy taitavat aikalailla kaksi kuukautta menettää kauden alusta eli n. neljänneksen kaudesta. Kyllähän nuo sen sortin menetyksiä ovat ja väistämättä ovat todennäköisesti vajaan neljänneksen vielä puolikuntoisia, että Boston joutunee taistelemaan sijoituksista tosissaan. Veikkailisin että hyvä on jos Boston vetää alkukauden n. 90 pisteen tahtia ja kun rosteri on kunnossa niin nostaa itsensä sinne sadan pisteen huitteille.

Yleisesti on helppo ennustaa, että divisioonan tasoittumisen takia kilpailua tuossa sijoilla 3-5 tulee olemaan ihan eri tavalla ja samalla myös kärjen pistemäärät oletettavasti hieman putoavat. Kaikilla viime kauden pudotuspelijoukkueilla on jonkinlaista epävarmuutta. Tampa Bay menetti kaksi tärkeää runkopelaajaa. Floridan puolustus on huonoimman skenaarion kautta katsottuna liigan pohjatasoa. Käytetään samaa matematiikkaa Toronton maalivahtiosastoon, jolloin se on suunnilleen samoissa luokissa huonoimmassa tapauksessa. Bostonin tilanne käytiinkin jo läpi.

Yksi uhka mikä roikkuu Ottawan päällä on tuo Bathersonin ja Formentonin tilanne, jota ei ole juuri tuohon 2018 vuoden nuorten kisojen kohuun liittyen kauheasti kommentoitu.

Toronton osalta joukkue tuskin on valmis, kun siirtoja pitää jo katonkin takia tehdä tai Sandin viettää kauden lähempänä Ruotsin aikavyöhykettä. Kerfootin vaihtoarvo ei välttämättä ole mielenkiintoisen UFA -tilanteen takia ihan toivottu, mutta Kerfootin kanssa tuo hyökkäys näyttää viime vuoteenkin peilattuna ihan hyvältä. Pakisto ja keskikaista on lähtökohtaisesti vahvistunut, jos Giordanon rattaat eivät juuri tänä kesänä lopullisesti irtoa tai Järnkrok floppaa totaalisesti. Maalivahdit olivat jo viime kaudella joulukuusta - huhtikuulle erittäin epävarmoja ja liigan pohjatasoa, siitä huolimatta joukkue hulinoi 115 pistettä. Olettaisin että joukkueen pistehaarukka pyörii 102 - 118p välillä, mutta arvauksiahan nämä ovat samalla tavalla kuin tilastopeilaukset tässä kohtaa. Mielenkiintoisia näkökulmia, joita tutkailla.

Hankala nähdä että Toronto olisi suhteessa Floridaan noin paljon heikentynyt, kun Panthers menetti ja menettää edelleen laatua joukkueestaan. Jos Tkachukin tasoksi määritellään tuo 104p niin samalla myös Matthews ja Marner pitää maalata sinne ykkös all-stars tasolle, joka yhdistettynä muuhun joukkueeseen pitäisi kantaa sinne top3 -sijoituksille. Vahvistunut pakisto ja edelleen 4x PPG hyökkääjää rosterissa, joista yhdellä Hart kantanee tuon pohjakutosen ja epävarmat maalivahdit ainakin siedettävään kauteen. Järnkrok, Bunting, Kerfoot, Kampf, NAK täydentää tuon tämän hetkisen top9:n, jonne toivottavasti livahtaa ainakin Nick Robertson.

Ongelmat tulee sitten ainakin Toronton osalta esille helpommin pudotuspeleissä, jos se runkosarjassa scoraa pienet epävarmuudet piiloon viime kauden Floridan tyyliin.