NLA finaalit: Fribourg Gotteron - SC Bern
Neljän finaaliottelu Bernissä ei pääkaupunkilaisille suurta herkkua tarjonnut. SCB oli ottelussa aivan kaikessa jäljessä. Ehdimme television ääreen noin viisi minuuttia aloituskiekon jälkeen, ja Fribourg johti tuolloin jo 2-0! Ensimmäinen maali tuli SCB:n kiekonmenetyksestä oman maalin takana ja toinen puolittaisesta läpiajosta. Maalintekijöinä Fribourgin kapteeni Sandy Jeannin sekä Benjamin Plüss. Erän puolivälissä SCB:n Ryan Gardner hakkasi ylivoimalla maalin edestä karat sisään, ja tilanne oli 2-1. Hetken tilanne näytti jopa valoisalta SCB:n kannalta, mutta todellisuus oli aivan toista.
SCB hävisi yksinkertaisesti jokaisen kaksinkamppailun, puolustajien avaussyötöt eivät löytäneet laitahyökkääjien lapoja. Fribourgin JYP-henkinen paskapeli toimi kuin unelma. Hieman ennen toisen erän puoltaväliä Benjamin Plüss teki vielä illan toisen maalinsa. Tilanne oli 3-1 Fribourgille eikä ottelun voittajasta ollut mitään epäselvyyttä jo tässä vaiheessa. SCB ei yksinkertaisesti saanut peliään kulkemaan. Kaiken muun hyvän lisäksi SCB:n kultapoika Joel Vermin sai taklaustilanteesta aivotärähdyksen ja joutui jättämään leikin kesken. Fribourg myös voitti ottelun 3-1 lukemin ja haki ensimmäisessä ottelussa menettämänsä kotiedun takaisin. Ottelusarja oli tilanteessa 2-2, joten käytännössä kyse oli nyt paras kolmesta -sarjasta, jossa kotietu oli vielä Fribourgilla.
Perjantaiaamuna menin jonottamaan lippua kuudenteen finaaliin eikä paikalla ollut todellakaan paljoa porukkaa. Kyseessä on kuitenkin takuuvarmasti SCB:n viimeinen kotipeli tällä kaudella, mestaruus ratkeaa mahdollisesti tuolloin - kuitenkin halukkaita aikaisia lipunostajia oli erittäin vähän liikkeellä; vähemmän kuin puolivälierissä tai välierissä. Muutenkin paikallisten mielialat olivat erittäin alhaalla. Kuulin sivukorvalla monenlaisia juttuja sekä kaupungilla että ratikassa. Onko tämä viime vuoden toisinto? Keväällä 2012 SCB:han johti finaalisarjaa Zürichia vastaan jo 3-1, mutta hävisi mestaruuden otteluvoitoin 3-4. Tänä keväänä finaalisarja oli jo 2-0 SCB-johdossa, mutta nyt tilanne olikin 2-2. Mielialat pääkaupungissa eivät todellakaan olleet korkealla.
Viidennessä finaalimatsissa Fribourgissa SCB oli kuitenkin kuin uudestisyntynyt. Syötöt napsuivat lapoihin, kaksinkamppailut voitettiin ja heti parin minuutin jälkeen Pascal Berger tempaisi SCB:n 1-0 johtoon. Tekemisessä oli jälleen sellaista "We are the champions" -meininkiä. Tästä ottelusta olivat poissa kuitenkin SCB:n parhaat sveitsiläiset laitahyökkääjät: Tristan Scherwey (pelikielto) ja Joel Vermin (aivotärähdys). Ratkaisijoita oli löydyttävä muualta. Jo edelliseen neljänteen finaaliin Antti Törmänen oli kaivanut naftaliinista wanhan sotaratsun Jaroslav Bednarin, joka kuitenkin vasta haki pelituntumaa. Tässä matsissa hän oli jo aivan omassa luokassaan. Laukaus lähti maalia kohti mistä paikasta ja asennosta tahansa. Maaliin ei yksikään kuti kuitenkaan (vielä!) uponnut.
Vierasjoukkueen ratkaisijat nousivat kuitenkin kolmannesta kentästä. Sveitsiläiset Daniel Rubin ja Michael Loichat olivat erinomaisella pelipäällä. Ensimmäisen erän loppuun Loichat kiskaisikin illan ensimmäisen maalinsa. Ottelun puolivälissä tuli vielä toinen kauniista vastahyökkäyksestä - SCB johti ottelua sen puolivälissä jo 3-0 ja voittaja oli jo selvillä.
Loichatin ensimmäinen maali tuli todella erikoisella tavalla ja pitkällisen videotarkastuksen jälkeen. Loichat piti kiekkoa Fribourgin maalin takana, josta se kimposi maaliverkkoon. Fribourgin maalivahti yritti peittää kiekon mailallaan ja aiheuttaa pelikatkon. SCB:n Ryan Gardner kuitenkin löi maaliverkkoon, jolloin kiekko ponnahti korkeuksiin. Maalin päällä sitä tavoittelivat sekä Gardner mailallaan että Fribourgin puolustaja Marc Abplanalp hanskallaan. Kiekko kimposi Fribourgin maalivahti Benjamin Conzin varusteisiin ja siitä maaliin. Tuomarit tarkastelivat videolta hyvin pitkään osuiko kiekkoon Gardner mailallaan (korkea maila) vai Abplanalp hanskallaan (maali hyväksytään). Gardner ei koskaan osunut kiekkoon mailallaan, joten maali hyväksyttiin ja merkittiin viimeksi kiekkoon koskeneen SCB-pelaajan nimiin: Michael Loichatin illan ensimmäinen.
Täällä muuten tuomarit tarkastavat epäselvät maalitilanteet itse videolta. Molemmat päätuomarit menevät toimitsija-aitioon ja katsovat tilanteet monitorilta ennen päätöksentekoa. Lisäksi minkäänlaisia rajoitteita tallenteiden käyttöön ei ole - näinpä jopa korkeat mailat voidaan tuomita videotarkastuksen jälkeen. Lisäksi joukkueiden päävalmentajat saavat pyytää maalitarkastusta videolta - vaikka jokaisen maalin jälkeen.
Pari minuuttia Loichatin toisen osuman jälkeen Julien Sprunger kavensi tilanteeksi 1-3. Peli oli kuitenkin koko ajan erinomaisesti SCB:n hallinnassa eikä Fribourgin varsinaisesta takaa-ajosta ollut missään vaiheessa suurempaa pelkoa. Myös kolmas erä pysyi hyvin SCB:n käsissä - SCB:n neljäs maali oli huomattavasti lähempänä kuin Fribourgin toinen. Puolitoista minuuttia ennen loppua Fribourg ja Benjamin Plüss päättivät kuitenkin tehdä ottelusta todellisen trillerin. 2-3 kavennusmaali oli tosiasia. Viimeiset 90 sekuntia Fribourg painoi päälle kuin herhiläinen, mutta SCB sekä viimeisenä lukkona Marco Bührer kestivät kuin kestivätkin. Viides finaaliottelu SCB:lle luvuin 3-2 - samoin luvuin merkitään myös SCB:n johtolukemat finaalisarjassakin. Edessä on kuudes finaalikamppailu ja täydellinen mahdollisuus mestaruuteen täpötäydellä PostFinance-Arenalla 17.131 katsojan edessä.
Neljän finaaliottelu Bernissä ei pääkaupunkilaisille suurta herkkua tarjonnut. SCB oli ottelussa aivan kaikessa jäljessä. Ehdimme television ääreen noin viisi minuuttia aloituskiekon jälkeen, ja Fribourg johti tuolloin jo 2-0! Ensimmäinen maali tuli SCB:n kiekonmenetyksestä oman maalin takana ja toinen puolittaisesta läpiajosta. Maalintekijöinä Fribourgin kapteeni Sandy Jeannin sekä Benjamin Plüss. Erän puolivälissä SCB:n Ryan Gardner hakkasi ylivoimalla maalin edestä karat sisään, ja tilanne oli 2-1. Hetken tilanne näytti jopa valoisalta SCB:n kannalta, mutta todellisuus oli aivan toista.
SCB hävisi yksinkertaisesti jokaisen kaksinkamppailun, puolustajien avaussyötöt eivät löytäneet laitahyökkääjien lapoja. Fribourgin JYP-henkinen paskapeli toimi kuin unelma. Hieman ennen toisen erän puoltaväliä Benjamin Plüss teki vielä illan toisen maalinsa. Tilanne oli 3-1 Fribourgille eikä ottelun voittajasta ollut mitään epäselvyyttä jo tässä vaiheessa. SCB ei yksinkertaisesti saanut peliään kulkemaan. Kaiken muun hyvän lisäksi SCB:n kultapoika Joel Vermin sai taklaustilanteesta aivotärähdyksen ja joutui jättämään leikin kesken. Fribourg myös voitti ottelun 3-1 lukemin ja haki ensimmäisessä ottelussa menettämänsä kotiedun takaisin. Ottelusarja oli tilanteessa 2-2, joten käytännössä kyse oli nyt paras kolmesta -sarjasta, jossa kotietu oli vielä Fribourgilla.
Perjantaiaamuna menin jonottamaan lippua kuudenteen finaaliin eikä paikalla ollut todellakaan paljoa porukkaa. Kyseessä on kuitenkin takuuvarmasti SCB:n viimeinen kotipeli tällä kaudella, mestaruus ratkeaa mahdollisesti tuolloin - kuitenkin halukkaita aikaisia lipunostajia oli erittäin vähän liikkeellä; vähemmän kuin puolivälierissä tai välierissä. Muutenkin paikallisten mielialat olivat erittäin alhaalla. Kuulin sivukorvalla monenlaisia juttuja sekä kaupungilla että ratikassa. Onko tämä viime vuoden toisinto? Keväällä 2012 SCB:han johti finaalisarjaa Zürichia vastaan jo 3-1, mutta hävisi mestaruuden otteluvoitoin 3-4. Tänä keväänä finaalisarja oli jo 2-0 SCB-johdossa, mutta nyt tilanne olikin 2-2. Mielialat pääkaupungissa eivät todellakaan olleet korkealla.
Viidennessä finaalimatsissa Fribourgissa SCB oli kuitenkin kuin uudestisyntynyt. Syötöt napsuivat lapoihin, kaksinkamppailut voitettiin ja heti parin minuutin jälkeen Pascal Berger tempaisi SCB:n 1-0 johtoon. Tekemisessä oli jälleen sellaista "We are the champions" -meininkiä. Tästä ottelusta olivat poissa kuitenkin SCB:n parhaat sveitsiläiset laitahyökkääjät: Tristan Scherwey (pelikielto) ja Joel Vermin (aivotärähdys). Ratkaisijoita oli löydyttävä muualta. Jo edelliseen neljänteen finaaliin Antti Törmänen oli kaivanut naftaliinista wanhan sotaratsun Jaroslav Bednarin, joka kuitenkin vasta haki pelituntumaa. Tässä matsissa hän oli jo aivan omassa luokassaan. Laukaus lähti maalia kohti mistä paikasta ja asennosta tahansa. Maaliin ei yksikään kuti kuitenkaan (vielä!) uponnut.
Vierasjoukkueen ratkaisijat nousivat kuitenkin kolmannesta kentästä. Sveitsiläiset Daniel Rubin ja Michael Loichat olivat erinomaisella pelipäällä. Ensimmäisen erän loppuun Loichat kiskaisikin illan ensimmäisen maalinsa. Ottelun puolivälissä tuli vielä toinen kauniista vastahyökkäyksestä - SCB johti ottelua sen puolivälissä jo 3-0 ja voittaja oli jo selvillä.
Loichatin ensimmäinen maali tuli todella erikoisella tavalla ja pitkällisen videotarkastuksen jälkeen. Loichat piti kiekkoa Fribourgin maalin takana, josta se kimposi maaliverkkoon. Fribourgin maalivahti yritti peittää kiekon mailallaan ja aiheuttaa pelikatkon. SCB:n Ryan Gardner kuitenkin löi maaliverkkoon, jolloin kiekko ponnahti korkeuksiin. Maalin päällä sitä tavoittelivat sekä Gardner mailallaan että Fribourgin puolustaja Marc Abplanalp hanskallaan. Kiekko kimposi Fribourgin maalivahti Benjamin Conzin varusteisiin ja siitä maaliin. Tuomarit tarkastelivat videolta hyvin pitkään osuiko kiekkoon Gardner mailallaan (korkea maila) vai Abplanalp hanskallaan (maali hyväksytään). Gardner ei koskaan osunut kiekkoon mailallaan, joten maali hyväksyttiin ja merkittiin viimeksi kiekkoon koskeneen SCB-pelaajan nimiin: Michael Loichatin illan ensimmäinen.
Täällä muuten tuomarit tarkastavat epäselvät maalitilanteet itse videolta. Molemmat päätuomarit menevät toimitsija-aitioon ja katsovat tilanteet monitorilta ennen päätöksentekoa. Lisäksi minkäänlaisia rajoitteita tallenteiden käyttöön ei ole - näinpä jopa korkeat mailat voidaan tuomita videotarkastuksen jälkeen. Lisäksi joukkueiden päävalmentajat saavat pyytää maalitarkastusta videolta - vaikka jokaisen maalin jälkeen.
Pari minuuttia Loichatin toisen osuman jälkeen Julien Sprunger kavensi tilanteeksi 1-3. Peli oli kuitenkin koko ajan erinomaisesti SCB:n hallinnassa eikä Fribourgin varsinaisesta takaa-ajosta ollut missään vaiheessa suurempaa pelkoa. Myös kolmas erä pysyi hyvin SCB:n käsissä - SCB:n neljäs maali oli huomattavasti lähempänä kuin Fribourgin toinen. Puolitoista minuuttia ennen loppua Fribourg ja Benjamin Plüss päättivät kuitenkin tehdä ottelusta todellisen trillerin. 2-3 kavennusmaali oli tosiasia. Viimeiset 90 sekuntia Fribourg painoi päälle kuin herhiläinen, mutta SCB sekä viimeisenä lukkona Marco Bührer kestivät kuin kestivätkin. Viides finaaliottelu SCB:lle luvuin 3-2 - samoin luvuin merkitään myös SCB:n johtolukemat finaalisarjassakin. Edessä on kuudes finaalikamppailu ja täydellinen mahdollisuus mestaruuteen täpötäydellä PostFinance-Arenalla 17.131 katsojan edessä.
Tämä on aivan totta! Tänään ratkesi myös se, että pystyn nauttimaan huomenna jääkiekon lisäksi oluttakin. Tuo Bernin yleisön kehuminen ei todellakaan ole mikään tuulesta tempaistu juttu - en ole tällaista tunnelmaa kokenut koskaan ikinä missään aiemmin. Jossain TV-lähetyksessä muuten SCB:n kannattajista mainittiin jotain, että se olisi Euroopan suurin kannattajayhdistys - lajista riippumatta! Tätä on todella vaikea uskoa, kun miettii jotain Liverpoolia, Manchester Unitedia tai Real Madridia. Tosin en aivan tarkasti kuullut/ymmärtänyt, mitä tuolla tarkoitettiin, mutta joka tapauksessa lauseessa olivat sanat "suurin - lajista riippumatta".
Juuri näin! SCB on hieman kuten NLA:n TPS. Viimeisin kotona voitettu mestaruus on tullut muistaakseni joskus parikymmentä vuotta sitten 90-luvun alkupuolella. Mestaruuksia SCB on tuon jälkeen kuitenkin napsinut sen neljä kappaletta - ja aina vierakentällä.