Bändit jotka eivät ole varsinaisesti paskoja, mutta et vaan ymmärrä niitä

Paljon osuvia ehdokkaita jo mainittu. Jännä muuten miten samat "hyvät" bändit toistuvat monien vastauksissa. Kuka keksisi sen yhdistävän tekijän?

Lisään listalle Children of Bodomin. Rapsakkaa paahtoa, hyvät soittajat, melodista... Kaikki napsahtaa paperilla yksiin oman musiikkimaun kanssa, mutta ei vaan toimi. Mahdollisuus on annettu, enää en jaksa yrittää.

Leon kirjoitti:

Älä ny suutu. Ilman noita maskeja Kiss olisi myynyt sata levyä ja lopettanut homman kaikkien suureksi iloksi. Levymyynnin määrä on mahdollisimman typerä mittari mittaamaan artistien hyvyyttä. Sillä mitataan markkinointikoneistoa, ei musiikkia. Nih!

PS. Lordi voitti euroviisut ihan puhtaasti maskien avulla. Vai ei muka ole vaikutusta asiaan? Putaansuu ei olisi edes päässyt koko kekkereihin tuolla renkutuksella, joka on plagiaatti kaiken lisäksi. Vai oliko sekin "cover-versio", millä kunnioitettiin toista artistia?

Laajenna klikkaamalla

Itsehän aloit puhumaan "hiteistä". Hitin määritelmänä nyt yleisesti ottaen pidetään levymyyntiä ja radiosoittoa, jotka ovat siis aivan päteviä mittareita hiteille (joista väitit, ettei Kissillä niitä ole).

Maailmassa on totta kai paljon musiikkikenttään vaikuttaneita ja ns. taiteellisesti merkittäviä kappaleita jotka eivät ole "hittejä" ja joiden merkitystä voidaan analysoida muilla mittareilla kuin levymyynnillä, mutta älä puhu hiteistä jos et tarkoita hittejä.

Sivumennen Kissin pari ekaa levyä myivät aikoinaan aluksi aika kehnosti, ja mitään bändin ulkopuolista "markkinointikoneistoa" ei alkuvaiheissa ympärillä hyörinyt. Se ei kuitenkaan estänyt yhtyettä jatkamasta soittamista sinnikkäästi, kunnes kova työ ja fanipohjan kasvattaminen palkittiin ensimmäisen Alive-livelevyn isommalla suosiolla. Kiss on aina halunnut tehdä ennemmin "viihdettä" kuin "taidetta", mutta mitä sitten? Ainakin bändi on tiennyt mitä se on halunnut ja sen eteen töitä tehnyt.

Sitä paitsi levymyynnin suuruus tai muu suosio ei myöskään automaattisesti tarkoita, etteikö kappale tai artisti voisi olla merkittävä myös muista näkökulmista. On naurettava ajatus, että hyvin myyvä artisti olisi oletusarvoisesti taiteellisesti huonompi artisti kuin huonosti myyvä. Listakärjessä voi olla täyttä kuraa, mutta siellä voi myös olla erittäin lahjakkaiden tekijöiden oivaltavia luomuksia. Vastaavasti huonosti myyvä artisti voi olla huonosti myyvä siksi, että hänen tuotoksensa ei ole mistään kotoisin ainakaan kenenkään muun kuin artistin itsensä mielestä.

Kerropa muuten, mikä ei ole typerä mittari mittaamaan artistien hyvyyttä? Millä ja miten tarkkaan ottaen määritellään artistin hyvyys?

Mitä Lordiin tulee, niin totta kai maskit auttoivat Euroviisuissa, joka on show- ja markkinointitapahtuma. Mikseivät olisi auttaneet? Kyseinen viihdetapahtuma on pitkälti show'ta ja nimensä mukaisesti viihdettä, ja visuaalinen elementti tuo lisäarvoa, jolla hyvä kappale saattaa erottua joukosta tavallista paremmin. Toinen optio olisi ollut tuoda paljasta pintaa, mutta sitä ei kai Putaansuulta kukaan haluaisi nähdä.

Kerrotko tarkemmin tuosta Lordin "plagiaattirenkutuksesta"? Kenties tiedät jotain asiasta paremmin, kun väität kappaletta plagiaatiksi silläkin uhalla, että vastaavista väitteistä on monesti noussut oikeusjuttuja. Tai siitä sitten vain itse Lordia vetämään oikeuteen, niin paljastuu tämänkin asian totuuspohja.

Vastataa ensin otsikkoon liittyen:

Pantera
Periaatteessa metallimiehenä pitäisi tästä tykätä mutta ei vaan jostain syystä ole koskaan auennut. Hyviä yksittäisiä piisejä mutta onko se sitten Anselmon karjunta vai kuivat saundit joka tässä sitten lopullisesti tökkii.

Sitten otsikon vierestä:

U2ja Foo Fighters
U2 taiteellista paskaa ja FF tekorankkaa paskaa. Dave Grohlia olen rumpalina aina arvostanut, esim Nirvanat ja QotSA:t mutta FF tökkii aina.

Musta Nuoli kirjoitti:

Kerropa muuten, mikä ei ole typerä mittari mittaamaan artistien hyvyyttä? Millä ja miten tarkkaan ottaen määritellään artistin hyvyys?

Laajenna klikkaamalla

Artistin hyvyys koostuu pääpiireittän kolmesta asiasta, joita kaikkia ei tarvitse hallita.

1. Laulu/soittotaito
2. Biisinteko
3. Tyylitaju
4. Salainen ja peritty ominaisuus, karisma

Ykkösellä pärjää, jos on tarpeeksi hyvä ja joku antaa sopivat biisit. Kakkosella pärjää, vaikkei ykkönen olisi ihan parasta A-luokkaa. Kolmonen tukee kahta ensimmäistä. Nelosella erotutaan muista yhtä huonoista.

Ja sitten menestykseen voi päästä aivan muilla ansioilla, mutta se ei liene nyt ajankohtainen kysymys. Nythän puhutaan musiikista eikä kaupallisesta menestyksestä.

Musta Nuoli kirjoitti:

Kerrotko tarkemmin tuosta Lordin "plagiaattirenkutuksesta"? Kenties tiedät jotain asiasta paremmin, kun väität kappaletta plagiaatiksi silläkin uhalla, että vastaavista väitteistä on monesti noussut oikeusjuttuja. Tai siitä sitten vain itse Lordia vetämään oikeuteen, niin paljastuu tämänkin asian totuuspohja.

Laajenna klikkaamalla

Haasta oikeuteen, jos huvittaa. Tai sitten otat selvää asiasta, joka on ihan yleisesti tiedossa.

Tällaista ketjua varten mulla on vastaus ollut vuosia valmiina. Volbeat. Bändi on periaatteessa perkeleen hyvä, musatyyli osuu, tarpeeksi omaperäinen erottuakseen muista ja livemeininki on hyvää. Nähnyt pari kertaa. Mutta siltikään se ei kolahda juurikaan. En ymmärrä miksi. En tiedä mikä siitä puuttuu kun kaikki palaset pitäis olla kohillaan mutta en vain opi bändistä tykkäämään vaikka kuinka yrittäisin. Eikä se toki paskakaan ole.

Tähän voisi lakonisesti todeta, että 99% kaikista "paremmista" bändeistä. Skenehuorana pitäydyn kuitenkin raskaammassa musiikissa ja vain "tunnetuimmissa" tapauksissa.

System of a Down ja Lamb of God taitavat olla itselleni ne suurimmat "paskat". Jotenkin tuntuu siltä, että molemmilla on "Vähän kaikkea", mutta juuri sen takia kummallakaan "ei ole mitään". Periaatteessa kaikki hyvän musiikin elementit ovat siellä, mutta jotenkin vain en ole löytänyt sitä pientä punaista lankaa, joka pakottaisi kuuntelemaan uudestaan.

Volbeat on sitten jo reilusti omaperäisempi, mutta jostain syystä en vain lämpene. Hyvä fiilis on ollut keikkoja katsellessa, mutta musiikki itsessään ei vain nappaa. Jotenkin on jopa tyhmä olo tämän bändin osalta: periaatteessa kaikki tekijät puoltaisivat vähintäänkin aivan saatanan kovaa bändiä, mutta silti ei vain kiinnosta.

Leon kirjoitti:

Haasta oikeuteen, jos huvittaa. Tai sitten otat selvää asiasta, joka on ihan yleisesti tiedossa.

Laajenna klikkaamalla

Ei ole minun asiani haastaa, en ole Lordi. Tuskin Lordikaan haastaa, mahtuuhan nettiin kaikenlaista vihjailevaa pötypuhetta, jota sinäkään et vieläkään sano suoraan vaan höpiset jostain "asiasta, joka on yleisesti tiedossa".

Mahdollisten plagiointisyytösten kohdalla kannattaa olla vähän spesifimpi eikä kierrellä asiaa kuin kissa kuumaa puuroa. Yleensä "on yleisesti tiedossa"-tyyppinen ilmaisu tarkoittaa samaa kuin "olen yksinäni tätä mieltä, mutta haluan uskotella itselleni ja muille, että kyseessä on universaali totuus".

Tarkennetaan vielä: mistä sävellyksestä ja kenen sävellyksestä Hard Rock Hallelujah tai selkeästi identifioitava osa siitä on plagiaatti?

Se ei kelpaa vastaukseksi, että joku yksittäinen kohta saattaa jollain tavalla muistuttaa jotain muuta sävelteosta, sillä populaarimusiikissa ja varsinkin hard rockissa on rajallinen määrä sävel- ja tyylivaihtoehtoja ja samanhenkisiä biisejä on olemassa. Nyt on puhe plagiaatista eli yksi yhteen kopioinnista. Sellaiset paljastuvat yleensä helposti kun on kyse tunnetuista kappaleista, ja Euroviisujen voittajakappaletta voidaan pitää Euroopan laajuisesti tunnettuna kappaleena, jonka miljoonat tv-katsojat ovat kuulleet.

Mitään lähteistettyä ja luotettavien tahojen todeksi näyttämää faktaa väitteellesi tuskin on olemassakaan, mutta kenties sellaisen tarjoat. Todistustaakka suorissa kopiointiväitteissä on syyttävällä osapuolella, muuten kyseessä on perätön ja epämääräinen huhu.

P.S.: Itse biisi eli Hard Rock Hallelujah ei mikään kaksinen renkutus sinänsä ole, Lordilla on parempiakin ralleja. Tosin Euroviisujen normaaliin sysipaskaan eurodiskotasoon verrattuna kyseessä on mestariteos.

Pidän suomenkielisestä metallista, mutta Kotiteollisuus ei hirveästi nappaa. Sitten toinen juttu on Stam1na, josta pidän, mutta en kuitenkaan pidä, koska vokalistin ääni on niin rasittava. Eli ei ehkä käy täysin tähän ketjuun, mutta ei sillä väliä.

Vielä 2010-luvulla pitää lukea juttuja siitä, miten 70-luvun teatraaliset mestarit (Bowie, Cooper, KISS) nousivat tähdiksi vain maskien ansiosta & ovat onnella pinnalla?? Jos asiaan on vähänkin perehtynyt, niin tietää, että hyvän biisimateriaalin päälle on päätetty koota upea show. Näiden bändien show on eräänlainen kuorrutus, joka lisätään valmiiksi maukkaaseen kakkuun. Halutessaan he voisivat vetää ilman meikkiä baarikeikkoja pienellä lavalla ja homma toimisi vallan mainiosti; musiikki on tarpeeksi hyvää. Ilman tätä ominaisuutta olisi täysin mahdotonta hankkia faneja kahdessa tai kolmessa sukupolvessa.

Toki KISS on minullekin näistä kolmesta ristiriitaisin. Heillä taisi vähän mopo karata käsistä 80-luvulla, rahan tahkoaminen muuttui ykkösprioriteetiksi. Mutta vaikka en siitä ajanjaksosta suuremmin välitä, se ei poista sitä tosiasiaa, että KISSin 70-luku on rautainen! Oikeastaan kaikki levyt ovat hyviä. 2000-luvun livekunto on sitten asia erikseen, joskin aiheeseen liittymätön seikka. En minäkään hauku esim. Deep Purplea, vaikka nykykeikat ovat jo aika väsyneitä!




Ketjun aiheeseen vastaan ensimmäisen "vanhan laatubändin" joka tulee mieleen; Metallica! Uudempia olisi varmasti paljon, niitä ei jaksa edes miettiä.

Minulle on kohta 20 vuoden ajan tuputettu Metallicaa ystävieni toimesta. Poppoo ei todellakaan ole huono, kuuntelen suht mielelläni kun joku laittaa sitä soimaan. En kuitenkaan muista montaa tilannetta, jossa olisin oma-aloitteisesti kuuntelua aloittanut. Vanhemmilla levyillä on oikeasti hyviä biisejä siellä täällä, mutta yleensä ensimmäisellä kuuntelukerralla iskevää "rakastumis-efektiä" ei silti ole koskaan syntynyt. Viimeisen 15-20 vuoden tuotanto ei ole ainakaan auttanut tässä asiassa.

alwahla kirjoitti:

Yksittäisistä artisteista mieleen tulee ainakin Johanna Kurkela. Hänen äänensä on periaatteessa ihan siedettävä (jos vertaa vaikka Anna Puuhun), mutta jokin tässä tytössä ja hänen musiikissaan ei vaan uppoudu tajuntaani. Yhtenä syynä ovat hänen yksitoikkoiset laulunsa, joiden sanoma on liian hempeä minun makuuni sekä hänen persoonaton olemuksensa.

Laajenna klikkaamalla

Kurkela on täälläkin päässä hyvin kaksipiippuinen laulajatar. Hänen monet biisinsä ovat yksittäisinä kuunneltuina hyvin kauniita, mutta kantaako se pitkässä juoksussa? Katsoin joskus hänen tv-keikkansa, odotin varsin hyvää vetoa. Luulin hänen esittävän paljon samantyyppisiä balladeja omasta valinnasta, mutta ohjelma paljasti hänen äänensä olevan hyvin ohut & hento. Keikalla ei kuultu yhtään nopeaa biisiä, ei tullut edes voimaballadeja. Tämän tytön pitää löytää jostakin poweria rutkasti lisää, pelkkä kauneus & keijuilu ei riitä ainakaan minulle!

System of A Down vai mikä vittu lie. Olen koittanut hakea tämän bändin tuotoksia Y-tubesta mut ei vaan pysty käsittämään. Se, joka tästä romusta diggaa laittakoon kolme biisiä tyyliin paras rock, paras slow ja paras biisi, jotta saisin käsityksen bändistä jota en millään tasolla ymmärrä. Kiitos ja anteeks.

Musta Nuoli kirjoitti:

Tarkennetaan vielä: mistä sävellyksestä ja kenen sävellyksestä Hard Rock Hallelujah tai selkeästi identifioitava osa siitä on plagiaatti?

Laajenna klikkaamalla

Alice Cooper taisi joskus ainakin mainita, että muistuttaa Poison -biisiä. Mitkään plagiointi -syytteet ei kyllä täyty. Stemmoissa kertsissä on vaikutteita, mutta prosentuaalisesti jäädä kauas siitä, että menisi plagioinnin puolelle.

Muistaakseni Alice Cooper oli haastamassa KISSin oikeuteen Dreamin' -kappaleesta, jonka väitti olevan plagioitu I'm Eighteen -biisistä. Lopulta ihan pelkällä purilaisella käymisellä Paul Stanleyn kanssa asiat sovittiin. Tuossa oli enemmän perää (kuin Lordi-syytöksissä) kun vertaa biisien riffejä.

U2 on kuulemma hyvä ja menestyksekäs orkesteri. En vaan ymmärrä, että millä lihaksilla. Muutama biisi on sellainen ettei tee mieli rassittaa itseään korviin, mutta muuten kamalaa ja mitäänsanomatonta huttua. Kaiken muun sonnan kruunaa alamittaisen Bonon maailmanparannusmissio. On se vitun kova jätkä kun tekee ilmaiskeikan. Vittu lahjoittais sen miljardiomaisuutensa ja suksisí Intiaan vuorille vinkumaan ja näin ollen löisi kaksi hyönteistä yhdellä iskulla. Ruokkisi Somalian vuodeksi (lue: ostaisi aseita sotapäälliköille) ja säästäisi ihmiskunnan korvat lopullisesti.

Bonkka Jonkkaa nyt ei varmaan tarvitse edes mainita. "It's my life" lähes tappoi meikäläisen punttisalilla kymmenisen vuotta sitten.

Täällä on jo oikeastaan mainittukin kaikki ne jotka ovat minun listallani kärkipäässä. Eli ainakin seuraavat menevät minulla sarjaan "arvostettuja mutta kun en vaan ymmärrä":

- Tool
- U2
- Pantera
- Mokoma
- Stam1na
- Stone
- Pink Floyd

Musta Nuoli kirjoitti:

Mitään lähteistettyä ja luotettavien tahojen todeksi näyttämää faktaa väitteellesi tuskin on olemassakaan, mutta kenties sellaisen tarjoat. Todistustaakka suorissa kopiointiväitteissä on syyttävällä osapuolella, muuten kyseessä on perätön ja epämääräinen huhu.

Laajenna klikkaamalla

Uusavuton laiskamato. Koska oikea vastaus jo esitettiin, niin pistetään sitten se linkkikin.

Vincent Furnier on puhunut

Jos alkuperäisen biisin tekijä on tuota mieltä, todistusvastuu on nyt kyllä auttamatta sinulla.

Leon kirjoitti:

Uusavuton laiskamato. Koska oikea vastaus jo esitettiin, niin pistetään sitten se linkkikin.

Vincent Furnier on puhunut

Jos alkuperäisen biisin tekijä on tuota mieltä, todistusvastuu on nyt kyllä auttamatta sinulla.

Laajenna klikkaamalla

Nimimerkki Blackie tämän asian jo ehtikin parhaiten tiivistämään:

Blackie kirjoitti:

Alice Cooper taisi joskus ainakin mainita, että muistuttaa Poison -biisiä. Mitkään plagiointi -syytteet ei kyllä täyty. Stemmoissa kertsissä on vaikutteita, mutta prosentuaalisesti jäädä kauas siitä, että menisi plagioinnin puolelle.

Laajenna klikkaamalla

Vaikutteita voi olla, mutta vaikutteet eivät ole kielletty. Siihenhän musiikin nykyinen evoluutio pitkälti perustuukin, eli bändit kuuntelevat varhaisempia yhtyeitä, ottavat vaikutteita näiden kappaleista ja tekevät sitten omia kappaleitaan, joissa saattaa olla enemmän tai vähemmän kaikuja vanhemmasta tuotannosta.

Esikuvansa se on ollut Alice Cooperillakin, Black Sabbathilla, Kissillä yms. 1960-1970-lukujen bändeillä, joita pidetään nykyisen rock/heavy-musiikin edelläkävijöinä. Jos taas pyritään selkeästi samanhenkiseen tyyliin mitä ns. esikuva on pyrkinyt, niin silloin voidaan puhua mm. pastisseista. Tällöinkään kyse ei ole plagioinnista eli suorasta lainaamisesta. Lordi-yhtyeen koko ideahan perustuu ns. kasarihevin soittamiseen ja sen aikakauden tyylin tavoitteluun, jolloin on odotettavissakin, että biisit ovat pitkälti pastisseja kasarivaikuttajien tyylikeinoista.

Cooper on asiassa niin sanotusti puolueellinen osapuoli, jolla tietysti on mielipiteeseensä oikeus, mutta ei Alice ole lähtenyt asian vuoksi käräjille eikä koskaan lähdekään, koska hän tietää itsekin, että kyseessä ei ole plagiaatti eikä mikään oikeusistuin tuota hänen hyväkseen tuomitsisi.

Mikäli Hard Rock Hallelujahin säkeistöjen ja kertosäkeiden nuotit pistetään rinta rinnan Poisonin kanssa, niin ne eivät ole yksi yhteen, eikä niistä löydy pidempiä osioita, jotka menisivät yksi yhteen. Eikä niistä löydy edes pätkiä kuten vaikkapa kertosäettä, josta olisi näön vuoksi muutettu yksi tai kaksi nuottia. Tällöin kyseessä ei ole plagiaatti, piste. Pastissi tai vahvasti vaikutteita saanut biisi ehkä, mutta ei plagiaatti.

Vielä varmuudeksi termin määritelmä, jonka lainasin Plagiarismi-sivustolta.

MOT Kielitoimiston sanakirja määrittelee plagioinnin sanan 'plagiaatti' kautta seuraavasti:

plagiaatti = kirjallinen t. taiteellinen varkaus, plagiointi; sellaiseen perustuva teos t. sen osa.

MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja määrittelee myös plagioinnin sanan 'plagiaatti' kautta: plagiaatti = 1 toisen henkilön teoksen tai sen kohdan jäljentäminen, kopiointi ja esittäminen omanaan

2 jäljitelmä, väärennös

Laajenna klikkaamalla

Biisien ja bändien keskinäisistä vaikutteista toisiinsa voi toki aina vääntää kättä vaikka jossain toisessa ketjussa (offtopic-keskusteluahan tämä on koko ajan ollut mitä ketjun varsinaiseen aiheeseen tulee), mutta jos ei sanan "plagiaatti" merkitys vieläkään auennut, niin en voi asiassa enempää auttaa.

Enkä suoraan sanottuna pidä Lordi-aihetta niin kiinnostavana, että siitä jaksaisin enempää väitellä, varsinkin kun mitään väiteltävää ei ole, koska Hard Rock Hallelujah ei ole väärennös, taiteellinen varkaus eikä toisen henkilön teoksen esittämistä omana.

Tietenkin maailmalla on musiikki genrejä joiden suosio ei vaan aukea meikäläiselle. Mutta sellaisista bändeistä joita aina välillä kuulee valitsemaltaan radiokanavalta niin Kotiteollisuus ja Teräsbetoni on kyllä semmoista melusaastetta omaan korvaan että mun on vaikea ymmärtää miten kyseiset bändit on kuitenkin niin suosittuja. Aina kun joutuu kuuntelmaan kyseisten bändien tuotoksia niin sitä vaan odottaa tuskissaan että biisit loppuis jo.

Leon kirjoitti:

Artistin hyvyys koostuu pääpiireittän kolmesta asiasta, joita kaikkia ei tarvitse hallita.

1. Laulu/soittotaito
2. Biisinteko
3. Tyylitaju
4. Salainen ja peritty ominaisuus, karisma

Laajenna klikkaamalla

Leonilta hyvä lista, laskuvirheen saat anteeksi. Foo Fighters täyttää noista kohdista kaikki, mutta ei vain iske. Minun "tulisi" tykätä bändistä, mutta joku x-factor siitä puuttuu.

Karpat46 kirjoitti:

Leonilta hyvä lista, laskuvirheen saat anteeksi. Foo Fighters täyttää noista kohdista kaikki, mutta ei vain iske. Minun "tulisi" tykätä bändistä, mutta joku x-factor siitä puuttuu.

Laajenna klikkaamalla

Tykkäämiseen vaikuttavat myös negatiiviset puolet. Esimerkiksi supersuosittu Depeche Mode ei kuulu repertuaariini, koska vihaan David Gahania ja hänen olemustaan niin paljon, etten suostu kuuntelemaan koko yhtyettä. En siis tiedä, tykkäisikö vai en. Turn off saattaa siis tulla laulajan äänen klangista, artistin habituksesta tai jostain muusta eriskummallisesta asiasta. Ehkä jopa niin oudosta, että joku ärsyttävä tyyppi tykkää bändistä, joten minä en silloin siitä voi tykätä.

Musta Nuoli kirjoitti:

Enkä suoraan sanottuna pidä Lordi-aihetta niin kiinnostavana, että siitä jaksaisin enempää väitellä, varsinkin kun mitään väiteltävää ei ole, koska Hard Rock Hallelujah ei ole väärennös, taiteellinen varkaus eikä toisen henkilön teoksen esittämistä omana.

Laajenna klikkaamalla

Totta, niin Lordi kuin Kiss eivät kuulu tähän ketjuun, koska tekevät vain paskaa musiikkia. Joten ehkä kannattaa lopettaa kinastelu tähän.

"Karismaattiseksi tulkitsijoksi" luonnehditut laulajat Bob Dylan ja V-M Loiri. Kaippa näillä se oma arvonsa on, mutta itse en tuota karismaa ole kyllä onnistunut löytämään. Vältän aina kun on mahdollista.

Ja lisäksi jokainen Agents-yhtyeen laulaja. Agentsin instrumentaaliversioista pidän erittäin paljon, mutta laulajiensa suosiota en ole ikinä ymmärtänyt.

Rinksu kirjoitti:

"Karismaattiseksi tulkitsijoksi" luonnehditut laulajat Bob Dylan ja V-M Loiri. Kaippa näillä se oma arvonsa on, mutta itse en tuota karismaa ole kyllä onnistunut löytämään. Vältän aina kun on mahdollista.

Ja lisäksi jokainen Agents-yhtyeen laulaja. Agentsin instrumentaaliversioista pidän erittäin paljon, mutta laulajiensa suosiota en ole ikinä ymmärtänyt.

Laajenna klikkaamalla

Bob Dylanin suosion ymmärrän jollain tavalla, mutta Loirin järkkymätöntä suosiota sekä näyttelijänä että laulajana olen ihmetellyt aina niistä hetkistä lähtien, kun ensimmäisen kerran näin Uunon ja ensimmäisen kerran kuulin Loirin laulavan.

Agentsin instrumentaaliversiot ovat kerrassaan nautinnollisia, mutta Jorma Kääriäisen suosiota en vaan jaksa ymmärtää. Heppu on kuin pohjanmaalainen käytettyjen autojen kauppias ja omaa karismaa yhtä paljon kuin Kallion virastotalo, mutta silti hänen levyjään ostetaan ja hänen konserteissaan käydään.

Jeppe_68 kirjoitti:

System of A Down vai mikä vittu lie. Olen koittanut hakea tämän bändin tuotoksia Y-tubesta mut ei vaan pysty käsittämään. Se, joka tästä romusta diggaa laittakoon kolme biisiä tyyliin paras rock, paras slow ja paras biisi, jotta saisin käsityksen bändistä jota en millään tasolla ymmärrä. Kiitos ja anteeks.

Laajenna klikkaamalla

1. Deer Dance
2. Spiders
3. Radio/Video

...ja paljon muuta. Koko tuotanto on kohtalaisen vahva. Itse satun pitämään SOADista melkoisesti.

olkikuukkeli kirjoitti:

1. Deer Dance
2. Spiders
3. Radio/Video

...ja paljon muuta. Koko tuotanto on kohtalaisen vahva. Itse satun pitämään SOADista melkoisesti.

Laajenna klikkaamalla

Hehe, sinänsä mielenkiintosta että myös kovana fanina luokittelisin nuo kaikki siihen viimeiseen neljännekseen top-listassa, mutta onhan se monipuolisuus juuri yksi soadin hienouksista.

Itselle olisi ehkä tämmöset 1. Violent Pornography 2. Aerials 3. Holy Mountains

Otsikkoon liittyen itselle menee Strapping Young Lad ja Dream Theater, kummiltakin tykkään vain satunnaisista biiseistä (lähinnä sinkkulohkaisut), ja monen kuuntelukerran jälkeen joka levyiltä paistaa se pirunmoinen nerokkuus mutta en vaan opi pitämään levyistä kokonaisuutena, vaikka kuinka yrittäisi. Sääli...

Coldplay.

Biisit alkaa ihan hauskasti, esim Viva la Vidan hyvä alkumeno jne... lopulta kuitenkin tajuaa, että kaikki biisit ihan samanlaisia, unenomaisia, pateettisia, tylsiä.

Ultra Bra - "haukionkala-musiikkia"

Ja monia muita... Paljon musiikkia on, mitkä ei herätä mitään tunteita kun radiosta tulee. Ei paskaa mutta ei vaan ymmärrä.