Ismo Alanko

  • 69 921
  • 432

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Ketun kirjassa mainitaan, että Orma olisi kesällä 2021 miksannut Hei soturit uudelleen ja siitä olisi tullut/tulossa uusintajulkaisu. Onko kenelläkään tästä mitään hajua, kun en nopealla googletuksella löytänyt mitään infoa? Ei kai ainakaan ole vielä ilmestynyt?
 

DR_J

Jäsen
Suosikkijoukkue
Huuhkajat, HJK
Tässä kun Tavastialla varmasti viritellään kitaroita vielä viimeistä keikkaa varten, on pakko todeta ja sanon tämän vaikken päässytkään kuin yhdelle keikalle, että kuinka moni suomalainen artisti pystyy juhlimaan elämäntyötään tuolla tavoin?
Tuomari Nurmio tulee mieleen oikeastaan ainoana joka voisi pystyä samaan. Pitkä ura, tuotanto säilynyt tasaisen laadukkaana koko ajan ja trendeillä pyyhitty takapuolta. Alangossa ja Nurmiossa on muutenkin hyvin paljon samaa jo ihan kirjoittamistyylistä lähtien.

Kolme keikkaa tuli nähtyä paikan päällä ja kertakaikkisen hienoja settejä kaikki. Eipä tässä pariin viikkoon juuri ole muuta tullut kuunneltuakaan kuin Ismon musaa. Pakkohan joihinkin noista ensi kesän Hassisen Koneen paluu keikoista on hommata lippu. Ja toki Ismoa täytyy mennä katsomaan jo ennen sitäkin jos vain sattuu sopivasti kohdalle.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tuomari Nurmio tulee mieleen oikeastaan ainoana joka voisi pystyä samaan. Pitkä ura, tuotanto säilynyt tasaisen laadukkaana koko ajan ja trendeillä pyyhitty takapuolta. Alangossa ja Nurmiossa on muutenkin hyvin paljon samaa jo ihan kirjoittamistyylistä lähtien.


On noissa samaa, ja ehkä Kauko Röyhkä voisi olla kolmas. Kuitenkin Nurmio ja Röyhkä ovat molemmat mielestäni pysyneet Alankoon verrattuna jotenkin suppeammalla pelikentällä - olkoonkin, että keskimääräiseen artistin verrattuna hekin ovat liikkuneet selvästi laajemmalla kentällä.

Ismohan fanittaa ymmärtääkseni Tuomaria. Sielun Veljet ovat julkaisseet Tuomarin tribuuttilevyn - olkoonkin, että lopulta yli 15 vuotta äänitysten jälkeen. Ja lisäksi nuo soittivat yhteen aikaan Tuomaria keikoilla.

Itse kun näin Ismon ensimmäinen kerran livenä (Heinolassa Jyrää 1999), Säätiö soitti yhden biisin Nurmiota. Muistaakseni tuo oli Huda Huda, mutta ihan varma en enää ole tuosta.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Tässä kun Tavastialla varmasti viritellään kitaroita vielä viimeistä keikkaa varten, on pakko todeta ja sanon tämän vaikken päässytkään kuin yhdelle keikalle, että kuinka moni suomalainen artisti pystyy juhlimaan elämäntyötään tuolla tavoin?

Tuomari Nurmio tulee mieleen oikeastaan ainoana joka voisi pystyä samaan. Pitkä ura, tuotanto säilynyt tasaisen laadukkaana koko ajan ja trendeillä pyyhitty takapuolta. Alangossa ja Nurmiossa on muutenkin hyvin paljon samaa jo ihan kirjoittamistyylistä lähtien.

On noissa samaa, ja ehkä Kauko Röyhkä voisi olla kolmas. Kuitenkin Nurmio ja Röyhkä ovat molemmat mielestäni pysyneet Alankoon verrattuna jotenkin suppeammalla pelikentällä - olkoonkin, että keskimääräiseen artistin verrattuna hekin ovat liikkuneet selvästi laajemmalla kentällä.
Jokainen mainituista artisteista on kiistatta eturivin tekijä suomalaisen ”vakavasti otettavan” rockin historiassa. Lisäksi elossa olevista ja edelleen kokopäiväisesti kehissä olevista hahmoista Dave Lindholm on syytä mainita jo ihan yhtenä suomirockin kantaisänä. Uutta ja yleensä tasokasta tavaraa tulee suunnilleen joka vuosi suomeksi tai englanniksi. Dave olisi voinut viettää tänä vuonna levyttävän artistin muodossa 50-vuotista taiteilijajuhlaansa, mutta radiohaastattelun perusteella mies ei tällaisesta ajatuksesta välittänyt. Uudistuminen ja monimuotoisuus ovat Davenkin juttuja, vähän vaan toisella tavalla kuin Ismolla.

Ismo ei ole koskaan heilunut montaa vuotta samojen köysien sisällä silloinkaan, kun moni muu menestysreseptiin kiinni päässyt olisi jumittunut paikalleen, yleensä liian pitkäksi ajaksi. Lopultahan siinä käy niin, että tuollainen artisti vajoaa takavuosikymmenien muutamia hittejään soittavaksi jukeboksiksi, joka vanhenee yhtä matkaa yleisönsä kanssa. Ismon tapaiset uutta luovat tekijät saavat matkan varrella uusiakin kuulijoita.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Joskus oli mielessä että teettäisi tuosta stripistä (tai pelkästään viimeisestä ruudusta) t-paidan ja menisi se päällä Ismon keikalle eturiviin.

Eiköhän tuota voisi myös Neljän Ruusun keikalla käyttää?
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Sen verran vielä täytyy hehkuttaa Alangon monipuolisuutta ja tuotannon laajuutta, että noiden kymmenen Tavastian keikan aikana soitettiin kaikkiaan 150 eri biisiä miehen uran varrelta. Jonkin verran siinä on saanut noita keikkoja varten reenata.

Eikä Ismo toki yksin noita biisejä ole reenannut, kymmenen keikan aikana lavalla kävi laskujeni mukaan 36 eri muusikkoa mestarin itsensä lisäksi.

2.45
2x1=1
Aika kuolla
Aina nälkä
Aino ja Ali (Pannaanko pakasteet pieneen pussiin?)
Ajá
Alumiinikuu
Antaudutaan
Autolounas huoltamon tapaan
Avoin kirja
Datsun
Demokratiaa (mutta vain tietyillä ehdoilla)
E-mail.internet.seksi.seksi.seksi
Ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu
Ei mennä Harlemiin
Ei naurata
Elintaso
Elämä on hauras
Emil Zatopek
Extaasiin
Haista vittu
Hallanvaara
Harsoinen teräs
Hassisen Kone
Hengitä
Hetki hautausmaalla
Hiljaa virtaa veri
Hullun paperit
Hämärämies
Ihminen
Ilokoulu
Itara kitara
Jurot nuorisojulkkikset
Järviä, järviä
Kadonnut suudelma
Kahdeksantoista aina
Karjalan kunnailla
Kieltäjä
Kirskainen Hyvätyinen
Kolme pientä sanaa
Kosovo
Kriisistä kriisiin
Kuka puhuu
Kuka teki huorin
Kukaan ei tunne mua
Kulkurin iltakalja
Kullankaivajat
Kun Suomi putos puusta
Kun vapaus koittaa
Kuolemalla on monet kasvot
Kuollut eläköön
Kurjet
Laatikoita
Laboratorion lapset
Lainsuojaton
Lammassusi
Lapsuuden toverille
Lasten laulu
Laulajan paras ystävä
Laulu
Levottomat jalat
Lihaa ja verta
Liikaa
Lintuperspektiivi
Lokaa ja kuita
Lokki
Loputon kasvu
Maailmanlopun sushibaari
Maailmanparantaja
Maalausliike
Masentunut ameeba
Meidän isä
Miljonäärien yö
Minä ja pojat
Muoviruusuja omenapuissa
Naapurin saunareissu
Nokian takana
Nuorena syntynyt
Nurkkapöytä
On jouluyö, nyt laulaa saa
On mulla unelma
Onnellisuus
Paratiisin puu
Peilikuva
Pelataanko shakkia vai?
Pelko
Pelkurit
Peltirumpu
Pieni itsemurha
Pilkillä
Pisaroi
Piste
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Karjala
Pojanmaa
Pop-musiikkia
Pornografiaa
Pulu
Puupää
Päivän uutinen
Päästänkö irti
Rakas, rämä elämä
Rakkaudesta
Rakkaus on ruma sana
Rakkaus raatelee
Rakkautta ja hölynpölyä
Rappiolla
Risteys
Roihupelto
Ruuvaa, väännä, säädä, hinkkaa
Räkäistä ja tarttuvaa
Sairaat
Se
Seitsemän päivää
Silloin kun taivas vielä auttoi meitä
Sisäinen solarium
Sitä pitää olla viileä
Sumuista hymyä
Suurenmoinen ruumissaatto
Synkkää musiikkia
Syöksylaskijoita kaikki tyynni
Säkenöivä voima
T
Taiteilijaelämää
Taivaan tulet
Talvi
Tango yössä
Totuus vai tequila
Tulessamakaaja
Turta
Tuulen selkään
Tuulipuvun tuolla puolen
Tuupovaara-Helsinki
Työ
Tällä tiellä
Tää on tää
Täältä tullaan Venäjä
Töiden jälkeen
Vaiennut hiljaisuus
Valheita ja onnenpekkoja
Vallankumous
Valssi
Vanha nuori
Vettä ja leipää
Vittu kun vituttaa
Voi ei!
Vuorelle
Vähän kiirettä yläpäässä
Värityskirja
Väärään maailmaan
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Tänään TV2 YLE Live klo 22:55 Ismo Alanko Yksin. Eli tuo konsertti, mikä taltioitiin Yleisradion studiossa 2018. Sinne pääsemiseksi piti vissiin voittaa jossain arvonnassa tms.. en muista.
 

DR_J

Jäsen
Suosikkijoukkue
Huuhkajat, HJK

Alanko se kyllä osaa yllättää. Itse diggaan sekä Alangosta, että Apocalypticasta joten diggaan kyllä tästäkin. Hieno ja mahtipontinen versio klassikosta. Minun puolestani näitä voisi tehdä enemmänkin. Miltähän joku Muoviruusuja Omenapuissa tai Säkenöivä Voima kuulostaisi Toppisen ja kumppaneiden säestyksellä ja Ismon laulamana?

Toki kaikki eivät varmastikaan ole kanssani samaa mieltä ja versio jakanee mielipiteitä Ismodiggareiden keskuudessa.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Toki kaikki eivät varmastikaan ole kanssani samaa mieltä ja versio jakanee mielipiteitä Ismodiggareiden keskuudessa.

Kaipa se täytyy olla se ensimmäinen, joka ei oikein syty.

Toki, täytyy sekin sanoa, että Peltirumpua nyt on versioitu ja coveroitu lähes kyllästymiseen asti jo aiemminkin. Niin hieno biisi kuin tuo alkuperäisessä formussaan onkin. Ja noin itselle L'amourha on niitä pyhiä levyjä.

Eli kädet puuskassa, ei saa kajota :)
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: DR_J

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Kaipa se täytyy olla se ensimmäinen, joka ei oikein syty.

Toki, täytyy sekin sanoa, että Peltirumpua nyt on versioitu ja coveroitu lähes kyllästymiseen asti jo aiemminkin. Niin hieno biisi kuin tuo alkuperäisessä formussaan onkin. Ja noin itselle L'amourha on niitä pyhiä levyjä.

Eli kädet puuskassa, ei saa kajota :)
Sillain samoilla linjoilla, että on kyllä tylsä valinta coveroitavaksi.

L'amourha on mulle ehkä kovin levy koskaan. Kirjaston tädit taisivat kyllästyä kääntämään LP:tä, kun meitsi lintsas koulusta ja uppoutui tuntitolkulla kuuntelemaan kyseistä levyä. Enkä ihan vaan yhtenä päivänä.

Mutta mun mielestä mihin tahansa biisiin saa kajota, sillä eihän se sitä alkuperäistä muuta mitenkään. Ei mun tarvi sitä versiota kuunnella, jos en tykkää.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
L'amourha on mulle ehkä kovin levy koskaan. Kirjaston tädit taisivat kyllästyä kääntämään LP:tä, kun meitsi lintsas koulusta ja uppoutui tuntitolkulla kuuntelemaan kyseistä levyä. Enkä ihan vaan yhtenä päivänä.

Joo, on tuo vaan niin riipaisevan rujo platta. Siihen Josef, Josef-coveriin tai Satujen Julmaan Taikayöhön en oikein enää syty, mutta muuten lätty on kyllä sitten aivan huikeaa tykitystä. Peltirumpu, L'amour, Tiskirätti, Ikävä, Talvi, On Mulla Unelma, Laulu. On siinä huikeita biisejä.

Ja Rakkaus Raatelee on vain vuodesta toiseen se tuon levyn huippukohta omissa kirjoissani.



 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä, mielelläni lähtisin katsomaan Apocalyptica feat Ismo Alanko keikkaa.
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Täältä Tullaan Venäjä parhaillaan kuuntelussa, kun hommasin siitä remasteroidun CD-painoksen. Onhan tämä kyllä ihan täydellinen debyytti, ei löydy huonoja biisejä tältä levyltä. Klassikoita täynnä alusta loppuun. Rappiolla on yksi Suomirockin parhaista pelinavauksista.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hassisen Koneen High Tension Wire julkaistaan (vihdoin) omana julkaisunaan Suomessa. Tuo sangen rajallinen painos ilmestyy vinyylinä heinäkuun lopulla. Maksoin omani kuitenkin jo ennakkoon. Aiheesta mm. Levykauppa Äxän sivuilla, joskin saanee tuota muualtakin.

Sen verran on pakko nillittää, että toisin kuin tuossa esittelyssä väitetään, levy ei ole Harsoisen Teräksen englanninkielinen käännös, vaikka nimikappaleilla tuollainen "suhde" onkin. Levyltä löytyvät mm. Hiljaa Virtaa Veri sekä Muoviruusuja Omenapuissa englanniksi käännettyinä, ja vastaavasti joitain Harsoisen Teräksen kappaleita ei ole mukana.

Joitain kappaleita olen tuolta levyltä kuullut, ja ei se soitannollisesti tai tuotannollisesti Teräkselle pärjää, mutta on kuitenkin monessa mielessä pakkohankinta faneille. Mainitaan loppuun, että Harsoinen Teräs on kyllä edelleen huikea levy. Lasken sen Suomen kaikkien aikojen proge-levyjen kärkiporukkaan, vaikka se progen kulta-aikaan ei enää osukaan, eikä sitä siksi noissa piireissä aina tajuta huomioidakaan.


Edit: Ei ihan kärkeen, vaan kärkiporukkaan.
 
Viimeksi muokattu:

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Ismo Alangon Raahessa muutama vuosi sitten Yksin-keikalla soittama Harsoinen Teräs-albumin nimibiisi oli kyllä huikea veto. Intensiteetti säilyi koko biisin ajan ja parani vaan loppua kohden. Ehdottomasti yksi keikan kohokohdista mulle.

Keikan jälkeen Ismo tuli moikkaamaan faneja Raahesalin aulaan ja päätin siinä sitten ostaa Kun Suomi Putos Puusta-levyn saadakseni siihen nimmarin. Ismo alkoi sitten avaamaan CD-koteloa laittaakseen nimmarin levyvihkoseen ja siitähän naksahti sitten toinen kiinnike poikki. "Voi kamala, hajotinko minä nyt tämän? Tämä on kyllä huono puoli näissä CD-levyissä kun ei nämä kotelot kestä." Taisin sanoa jotain että "no, saahan noita uusia koteloita kaupasta" tjsp. Joka tapauksessa sain nimmarin niin levyyn kuin lippuunkin, kiitin hienosta keikasta ja poistuin tyytyväisenä paikalta.
 
Viimeksi muokattu:

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuli nähtyä Hassisen Koneen Kerubin keikoista juhannusaaton veto eli neljäs viidestä siellä soitetuista keikoista. On toki taskussa piletti myös Ratinaan, mutta vaikka siellä soitetaan suuremmalla kokoonpanolla ja luultavasti enemmän Harsoisen teräksen biisejä, oli pakko kokea myös tällainen hikinen klubikeikka.

Oli paikalla jonkin verran nuortakin porukkaa, mutta luulisin yleisön keski-iän olleen jossain viidenkymmenen pinnassa - ja etenkin siihen suhteutettuna harvinaisen hurmoksellinen ja riehakas tunnelma.

Kahdelta ensimmäiseltä albumilta kuultiin likimain kaikki biisit, Harsoiselta teräkseltä vain Levottomat jalat ja nimikappale - arvatenkin siksi, ettei Heiskanen soittanut levyllä, mutta suoritui erinomaisesti noistakin. Reijo vaikutti muutenkin olevan yleisön suosikki, kun useamman kerran harvat tauot biisien välissä keskeytyivät "Reijo, Reijo!"-tsäntteihin. Ehkä jonkinlainen unsung hero suomirockin parissa, Alanko ja Kinnuset ovat kuitenkin olleet enemmän pinnalla Hassisen koneen varsinaisen uran loputtua.

Tahti oli kieltämättä suorastaan hengästyttävä ja välispiikkeihin ei kulutettu turhan paljoa aikaa. Kaikki sedät ovat timmissä kunnossa, kun tuollaisen rupeaman jaksoivat viitenä peräkkäisenä iltana.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Heiskasen hehkuttaminen toki myös siihen perustuva, että oli ymmärtääkseni välillä melko heikossa kunnossa. Muuthan bändistä ovat fyysisesti nykyään suhteellisen timmejä, korkki on veljeksillä ja Ismolla kiinni.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös