Tampereen paikallinen – Tappara vs. Ilves

  • 267 073
  • 1 790

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Henrik, Niilon isä Ekbom, oli torpparin poika Tammelasta, mutta ilmeisesti sen verran varoissaan oli isä, että lähetti poikansa Helsinkiin, ruotsinkieliseen kouluun, silloinhan 75% helsinkiläisistä oli ruotsinkielisiä. Muuten olisikin Niilon paita Forssan hallin katossa? No, olisi säästänyt Tampereen...

Poika otti kiinni mahdollisuudesta, kävi koulut, ja suoritti Tukholmassa opinnäytetyönsä, minkä jälkeen työskenteli Kööpenhaminassa ja Pietarissakin, ennenkuin rupesi porvariksi Helsingissä.

Helsinki 1870, 75% väestöstä ruotsinkielisiä, laajennusalueet ympärillä toki suomenkielisiä. Työväenluokan alueet. Sen ajan slummit.

Näinhän se suurin piirtein oli. Rannikkokaupunkina suuri osa Helsingin työväestöstäkin oli ruotsinkielistä. Kieli ei näissä rannikkokaupungeissa aina merkinnyt ylempää säätyä. Vuonna 1900 äidinkieleltään ruotsin- ja suomenkielisten määrä kaupungeissa oli suurin piirtein tasan. Monet äidinkieleltään suomenkielisistä osasi myös ruotsia, mikä kertoo elinkeinoelämän rakenteesta. Osa suomenkielisistä toimi ammateissa, joissa monipuolinen kielitaito oli elinehto. 1920-luvulle tultaessa tilanne oli muuttunut jo kovasti. Helsingissäkin pelkästään suomen kieltä puhuvien osuus väestöstä oli jo 41,4 % ja äidinkieleltään suomenkielisten, mutta myös ruotsia puhuvien osuus oli 21,5, eli liki 63 % yhteensä. Ja mitä enemmän Helsinki kasvoi, sen suomenkielisemmäksi se tuli.
Oppikoulut ruotsinkielisiä kaikki. Samoin ammattikoulut. Henrik aloitti verhoilijana.
Helsingissä oli näin vuonna 1870 kyllä virallisesti, mutta Helsingin normaalilyseon historian katsotaan alkavan vuodesta 1867, jolloin Helsingin ruotsinkieliseen normaalilyseoon perustettiin suomenkielisiä luokkia. Ensimmäinen suomenkielinen yhteiskoulu perustettiin Helsinkiin vuonna 1886. Jyväskylässä oli pojat saaneet ensimmäiset ylioppilaslakit suomenkielisestä koulusta vuonna 1865. Tampereen Reaalilyseo perustettiin vuonna 1884. Silloin kun maaseudulla ei lyseoita ja oppikouluja ollut, keräsivät kaupunkien lyseot ja oppikoulut oppilaita melko isoilta alueilta. Tämä perinnehän on jatkunut Suomessa nykypäiviin. Ruotsin kielen taito helpotti siis opiskelemaan pääsemistä pitkään, minkä vuoksi moni äidinkieleltään suomenkielinen, mutta ruotsia taitava, hakeutui opiskelemaan ruotsinkieliseen kouluun.

Sukunimestä ei myöskään voi johtaa suoraan kieltä. Maassa toimi vahvoja instituutioita, kuten armeija, kirkko ja tehtaat, joissa Länsi-Suomen Matti Matinpojat ja Maija Matintyttäret muuttuivat kädenkäänteessä Mats Matssoneiksi tai Maria Matssdotteriksi. Myös erikoislaatuisempia nimiä harrastettiin tehtailla, missä ilman sukunimeä tehtaalle saapunut työntekijä sai työhönotossa uuden sukunimen, kuten Sandell, Ståhlberg, Snellman, jne. Monet ruotsinkieliset lyhyet sukunimet ovat alun perin ruotusotilaiden sukunimiä. Armeijan rulliin joutuessaan, Lauri Tuomaanpojasta tuli kädenkäänteessä esim. Lars Bång tai Lars Flinck. Oli helpompi antaa käskyjä Flinckille kuin Tuomaanpojalle, joita saattoi joukko-osastossa olla useita. Ruotusotamieslähtöiset sukunimet voidaan johtaa seuraaviin ryhmiin: 1) eläimet, 2) ominaisuudet tai ammatit ja 3) varusteet, erikoisesti sotaiset.

Totta kai oli vaimo ruotsinkielinen, olihan hän keskiluokkainen tamperelainen. Tai, no olisi voinut olla saksankielinenkin, sellainenkin lehti 1920-luvun alussa Tampereella oli.

Keskiluokkaisen tamperelaisen ei täytynyt olla automaattisesti äidinkieleltään ruotsinkielinen 1920-luvun Tampereella. Vaikka Tampere työväenkaupunki olikin, oli se myös niin vahvasti suomenkielinen, että suurin osa kaupungin ylemmistäkin ryhmistä puhui äidinkielenään suomea. Ruotsinkielisten osuus kaupungissa oli vuonna 1900 vielä 5,6 % ja vuonna 1930 enää 2,6%. Muita kieliä puhuttiin äidinkielenä aivan marginaalisesti. Mutta Tampereella ruotsin kieli merkitsi lähes poikkeuksetta asemaa kaupungin eliitissä. Kyseessä oli lähinnä tehtaan johtajien ja korkeimmassa asemassa olleiden insinöörien perheistä ja isoimpien yritysten konttorien työntekijöistä perheineen. Näiden perheiden lapset muodostivat Svenska Samskolanin oppilaiden enemmistön, ryyditettynä muiden kielivähemmistöjen, kuten englannin-, saksan- ja venäjänkielisten perheiden lapsilla.

Loppuosan väitteestä voin todeta, että Niilo oli siis aidosti "Lahden Pelicans", eikä mikään muovinen "Reipas", sillä Herrahan valmistui ruotsinkielisestä koulusta, opetti ruotsinkielisiä oppilaita, ja oli kiva fennomaani tästä huolimatta.
Kansallisuusaate on jännä aate, mutta 40% jääkäreistä oli ruotsinkielisiä, mutta pakkosaksan opiskelleita, kun taas 97-98% punakaartista oli aidosti suomenkielisiä, omasta mielestään "internationaaleja", mutteivät kovin liberaaleja tosin.
Mannerheimin Ristin ritareistakin vielä 20% oli ruotsinkielisiä.
Samoin Suomen Armeijan pääesikunta 1939-1944. Kenraalikunta kun ei puhunut suomea pääsääntöisesti. Ryti,Mannerheim ja Paasikivi (Hellsten) olivat kaikki kotikieleltään ruotsinkielisiä.
Erityismaininnan saa tykistö, koska tykistön upseereita vaadittiin vähintään lukiotasoista matematiikan ymmärrystä. Mitä ei luonnollisesti Jatkosodan aikaan suomenkielisestä väestöstä löytynyt, koska suomenkieliset lukiot yleistyivät vasta 20-luvun puolessavälissä. Käytännössä valtaosa kapteeneista ja ylöspäin olivat ruotsinkielisiä siis.
Henrikin isä Johan Carl Gustafsson, Tammelasta, saattoi olla minkä kielinen vaan, mutta miksi pitää olla niin musta-valkoinen? Menestyvän torpparina ollut sen verran kaksikielinen, että pystyi poikansa koulut maksamaan ja työnsä tekemään.
Pandoran laatikko avattu, mutta käytännössä sana "finlansdsvensk" on mainittu kirjallisuudessa ensimmäisen kerran 1917, ja todennäköisesti iso osa ihmisistä oli sekakielisiä. Suomea puhuttiin rengille,lehmälle ja possulle. Ruotsia, kun käytiin kaupassa. Tai koulussa. Tai kirkossa.
Tältä osin käsi pystyyn eräänlaisen virheen merkiksi, mutta myös varaus, että valtaosa väestöstä oli sekakielisiä, ja kaikki kirjoitustaitoiset toki kirjoittivat ruotsiksi.
Pahoittelut Ilvesläisille kielikysymyksen kärjistämisestä.
Meillä tamperelaisille on monenkirjavia sukutarinoita ja juuria, mutta ainakaan me, ilvesläiset ja tapparalaiset, emme ole KooVeelaisia.
Toivottavasti edes se maata omistanut, tai kouluja käynyt, se keskiluokkainen, Ilves-kannattajakunta, voi antaa nyt setä Hatchetmanille anteeksi ne muutamat mottipäiset kärjistykset.
Ilves on ihan yhtä ruotsinkielisistä juurista syntynyt porvarillinen seura kuin Tapparakin.
Kiitos, ja anteeksi. Tack och förlåt mig.

Tässä on sen verran sakeita juttuja osittain, etten lähde niitä kommentoimaan, koska tila ei riittäisi… Kyllä Tampereella joutui jo 1918 käyttämään kaupassa suomen kieltä. Toki oli kauppoja missä osattiin myös ruotsia. Valtaosa kauppiaista oli kuitenkin suomenkielisiä. Tamperelaiset olivat suomenkielisiä, Svenska Samskolanin ympärille verkostoitunutta pientä ryhmää lukuun ottamatta. Siinä vaiheessa kun kiekkoseurojen juniorityö laajeni, joutuvat ne kosketuksiin aivan tavallisen rahvaan kanssa, niin Ilveksessä jo 1940-luvulta lähtien, Tapparankin kohdalla sitten 1950-luvulta lähtien. Jakautuminen eri seuroihin kulki myös asuinalueittain. KooVeella entisenä TUL:n seurana oli toki taustahenkilöissään myös työväenliikkeen toimintaan osallistuneita ihmisiä. Samalla tavalla kuin Tapparan ja Ilveksen taustaryhmissä kokoomuslaisia. Mutta lapset menivät niiden seurojen toimintaan, joka alueella toimintaa parhaiten pyöritti, jos vain isä/äiti päästi.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Mutta lapset menivät niiden seurojen toimintaan, joka alueella toimintaa parhaiten pyöritti, jos vain isä/äiti päästi.

Vielä viiskyt/kuuskytluvun taiteessa oli vanhempia, tai pääaisassa isiä, jotka eivät päästäneen poikiaan ihan mihin seuraan tahansa.


KooVee ja TKT olivat työläiseuroja ja Ilves ja Tappara porvariseuroja. Porvarisperheestä ei päästetty työläisseuraan, eikä työläisperheistä kovin helpolla porvariseuraan.

Kuvaava on, kun isäni pelaajana aikoinaan vaihtoi TKT:stä Ilves-Kissoihin (jalkapallo), vanhat TKT:n pelikaverit uhkasivat potkia nilkat paskaksi työväenluokan petturilta. Velimies ei saanut vaihtaa KooVee:sta Ilvekseen, koska se olisi ollut työväenluokan pettämistä. jne.

Äitini veljen siirto työläisporukkaan estettiin viiskytluvun alkupuolella uhkaamalla perheen sulkemisella ulos "piireistä"...


ajat on v ä h ä n muuttuneet, ja hyvä niin
 

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Joo

Semmosta se oli vielä 1970-luvullakin... 1980-luvulla ei varmaankaan paljolti enää.

Sitä jäin miettimään, että isät ne varmaankin poikiaan ohjeistivat, koska se oli isän tehtävä ja rooli, mutta monestiko taustalla oli äitin tahto?
 

Maukka187

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Florida Panthers, Koovee, FC Haka, NHL
Lisäksi meitä lämmittää vain Ilveksen ottamat Ilves mestaruudet, eikä esim. KooVeen mestaruutta lasketa mukaan. Se on hieno saavutus, mutta heidän saavutuksensa.
Miksi ihmeessä Kooveen mestaruudet pitäisi Ilveksen mestaruuksiin lisätä? Kai tässä on taas jokin logiikka, jonka vain ilveet ymmärtävät?
Voisikin herätellä tätä maailman hedelmällisintä väittelyä pitkästä aikaa. Tässä viimeisen TBK-nimellä ja ensimmäisen Tappara-nimellä esiintyneiden joukkueidensa pelaajalistat:

1954-1955 TBK
Yrjö Hakala
Seppo Helén
Aulis Hirvonen
Erkki Hytönen
Ossi Kauppi
Kauko Koiso
Matti Lampainen
Matti Leiniö
Simo Liimatainen
Seppo Liitsola
Esko Luostarinen
Esko Niemi
Matti Rintakoski
Lauri Silván
Teuvo Takala

1955-1956 Tappara
Yrjö Hakala
Seppo Helén
Aulis Hirvonen
Erkki Hytönen
Ossi Kauppi
Kauko Koiso
Matti Lampainen
Raimo Lehtonen
Matti Leiniö
Simo Liimatainen
Seppo Liitsola
Esko Luostarinen
Esko Niemi
Matti Rintakoski
Kalevi Säger (vain 1 pelattu ottelu)
Lauri Silván
Teuvo Takala


Kuten kaikki näkevät kyseessä on kaksi täysin eri joukkuetta, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
 
Viimeksi muokattu:

Samppakalja69

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen ILVES
Voisikin herätellä tätä maailman hedelmällisintä väittelyä pitkästä aikaa. Tässä viimeisen TBK-nimellä ja ensimmäisen Tappara-nimellä esiintyneiden joukkueidensa pelaajalistat:

1954-1955 TBK

1955-1956 Tappara


Kuten kaikki näkevät kyseessä on kaksi täysin eri joukkuetta, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Totta, ei juuri mitään eroa joukkueilla. Vähän niin kuin KooVee muuttaisi nimensä Ilvekseksi ja hetken päästä takaisin KooVeeksi, niin kas, KooVeella olisi helvetisti mestaruuksia.
 
Totta, ei juuri mitään eroa joukkueilla. Vähän niin kuin KooVee muuttaisi nimensä Ilvekseksi ja hetken päästä takaisin KooVeeksi, niin kas, KooVeella olisi helvetisti mestaruuksia.

Miten tuo liittyy mihinkään? Jos KooVee lopettaisi kiekkotoimintansa, ja KooVeen ja Ilveksen kiekkotoiminnat yhdistettäisiin, ja jatkettaisiin Ilveksen liigalisenssillä ja Liigapaikalla, mutta nimi ja logo vaihdettaisiin KooVeeksi, niin sitten KooVeella olisi franchisemestaruuksia.

Eivätkä ne häviäisi, vaikka KooVee perustaisi uuden kiekkojaoston parin vuosikymmenen päästä.
 

Kukko

Jäsen
TBK:n nimi on nyt Tappara.
 

Liitteet

  • 5a829f2d543baed33ec9076b011121698919fa5f.jpeg
    5a829f2d543baed33ec9076b011121698919fa5f.jpeg
    81,7 KB · kertaa luettu: 192

Borre

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kun nyt alettiin taas vääntää mestaruuksien määrästä ja nimenmuutoksen vaikutuksesta, muistutetaan samalla Ilveksen kabinettimestaruudesta. Tapparalla on kuuluisa maali, jota ei koskaan syntynyt, mutta Ilveksellä on virallisissa tilastoissa mestaruus, jota se ei koskaan pelaamalla voittanut. Mutta kai nyt kuitenkin virallisia tilastoja uskotaan, vai? On nämä hurjia juttuja ja aina ajankohtaisia. Toisaalta vanhojen asioiden muistelu on tietysti ollut ainoa ilonaihe ja osa ilvesläisyyttä jo vuosikymmeniä.
 

LiutunLätty

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mullekin on ihan sama. Oikeastaan mulle tärkeintä on, että kun muut paikkakunnat tulee Tampereelle vieraaksi, niin ne saa katsella kattoon, joka on molemmissa päädyissä viirejä väärällään. Siinä tavoitetta muille kaupungeille. Manse on suomikiekon mekka.
 

Franck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ei kiinnosta täälläkään TBKt tai mestaruusviirit.

Paikallisasetelma on herännyt ihan eri tavalla eloon, kun Ilveskin alkaa olemaan uskottava seura. Viimeiset 11 paikallista (pl. tämän kauden koronamatsit) loppuunmyytyjä Hakametsässä. Tuossa on silti vielä paljon potentiaalia, mitä toivottavasti jalostetaan kun siirrytään uudelle areenalle. Vielä lisää pientä vastakkainasettelua, tarinoita, markkinointia ja kannattajakulttuuria (erityisesti siltä toiselta osapuolelta *hymiö*), niin hyvä tulee.

Tampereen Derby - nykyliigan kovin paikalliskamppailu.
 
Viimeksi muokattu:

Kyle

Jäsen
Itse olen monesti sanonut ihmisille jotka ovat muiden kuin Tamperelaisten joukkueiden kannattajia, että omat rakkaimmat muistot tamperelaisten Ilves vai Tappara väittelystä sijoittuvat kenties kauteen - 94-95. Itse olin ihan vasta ala-asteen aloittanut ja kyseisellä kaudella Ilves oli jumbo ja Tappara kaksi sijoitusta ylempänä. Itsellä on erittäin vahvat muistikuvat, että pihapeleissä ja koulun välitunneilla se kiistely oli enemmänkin sitä, että keksittiin mahdollisimman monta vertauskuvaa kuinka imuri toisen joukkueen maalivahti on ja tuloksista seurattiin kumpi joukkue häviää runsas maalisemmin. Ei ollut pienen pojan mielestä lähtökohtaisesti mitään palaa jos vastaan asettui, joku TPS, Jokerit tai HIFK. Mutta sitten kun jossain kohtaa oli paikallisottelu Ilves - Tappara, niin kyseessä oli koko kauden kohokohta. Voittajat saivat seuraavan kaksi viikkoa kävellä rinta rottingilla ja häviäjät yrittivät kaikkensa, että olisivat näkymättömiä. Varovasti toivoi viikon jälkeen paikallisottelusta, jokohan kaverit olisivat unohtaneet sen, mutta turja toivo. Ainoastaan seuraavan mahdollisen paikallisottelun voitto saisi aikaan sen, että edellisen derbyn tulos unohdetaan. Ja siihen väliin mahtui kymmenkunta pääasiassa hävittyä ottelua muita sarjan joukkueita vastaan.

Itse muistan että 2000-luvun alussa kun Tapparan kurssi lähti rajuun nousuun, niin juuri se oli tietyllä tavalla kova paikka, ettei ollut ketään kaveria kelle vittuilla häviöistä. En minä ala- ja yläaste ikäisenä edes osannut toivoa Ilveksen menestystä, koska ei se ollut realistista. Sen sijaan silloin tamperelaiselle kovinta itsetunnon kohotusta oli juuri se kun voitti paikallispelin, liigaa hallitsi ihan muut joukkueet.
Hienoja yksittäisiä pelaajiahan molemmissa joukkueissa on ollut joka vuosikymennen. Ja ehkä se menestymisen tavoittelu omilla peruskouluajoilla oli enemmän juuri sitä, että onko Raipe vai Ojanen suomen paras, eikä koskaan sitä että onko Ilves vai Tappara. Koska TPS ja Jokerit voittivat joka tapauksessa.

Edit: Eletään - 90-luvun puoliväliä. Aamulehdessä oli joku mielipideosasto johon sai lähettää, parin rivin mielipiteitä, runoja tai vitsejä. Muistan kun joku viikonloppu sinne oli tullut joku tyyliin "mitä eroa on metsurilla ja Ilveksellä? - Ilves karsii paremmin" tyylinen läppä. Maanantaina kun menin kouluun, niin olin 100% varma, että ainakaan kukaan kaveri ei ole lukenut Aamulehteä. Eiköhän sieltä heti tyyliin 100 metrin päästä, huudettu "tiiätkö mitä ero on metsurilla ja Ilveksellä?". Ne oli henkisesti kovia paikkoja ja ensimmäinen ajatus oli: "voi vitun vitun vittu, mistä ne senkin on jo kuullut ja kehtaiskohan sitä kääntyä pois ja kadota maan alle."
Lopulta sitä aina sitten käänsi katseensa muualle ja mutisi: - no, en tiiä (salaa toivoi vielä että vastaus olisi jotain muuta).
 
Viimeksi muokattu:

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Totta, ei juuri mitään eroa joukkueilla. Vähän niin kuin KooVee muuttaisi nimensä Ilvekseksi ja hetken päästä takaisin KooVeeksi, niin kas, KooVeella olisi helvetisti mestaruuksia.

No eihän ne mestaruudet nimen mukaan mene, vaan jääkiekkoseuran historian. Jos KooVee muuttaisi nimensä Ilvekseksi (joka on tällä erää varmaan mahdotonta, koska sen niminen joukkue on jo olemassa) tämä KooVeesta syntynyt Ilves säilyttäisi historiansa, jossa on 1 kpl mestaruuksia.

Jos taas tällä hetkellä olemassa oleva 16 mestaruuden Ilves vaihtaisi nimensä Urokseksi uuteen areenaan siirtyessään, ja sitten muutaman vuoden päästä vaihtaisi takaisin Ilvekseksi. Näkisin että takaisin Ilvekseksi muuttunut seura säilyttäisi ne 16 mestaruuttaan, ja seuraava olisi sitten 17. (olettaen että Uros-nimellä ei olisi tuohon tullut lisäystä).

Joku voi tietysti olla tuostakin eri mieltä ja nähdä että muutama vuosi eri nimellä välissä nollaisi Ilveksen mestaruudet, ja nollasta taas aloitettaisiin.
 

Maski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Näiden TBK:n mestaruuksien laskeminen tai laskematta jättäminen suoraan Tapparan menestyshistoriaan taitaa olla ikuisuuskysymys. Hyviä perusteita löytyy kumpaankin suuntaan ja sen vuoksi sitä vääntöä varmaan riittääkin.

Selvää on, että TBK:n jääkiekko-organisaatio jatkoi TBK:sta irtaannuttuaan nimellä Tappara. Ja näin ollen kyseiset henkilöt ovat molempien seurojen menestyksestä osallisia.

Mutta sitten taas seuratasolla; voiko seura voittaa mestaruuksia, ennen kuin se on perustettu? Eli Tapparan aloittaessa: perustetiinko uusi seura, vai vaihtoiko seura vain nimeä?

Porissa RU-38 ja Karhujen mestaruuksia ei lasketa Ässien mestaruuksista, vaikka ko. seurat muuttivat nimekseen Porin Ässät ja organisaatiot jatkoivat toimintaa ko. nimellä.
 

Samppakalja69

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen ILVES
No eihän ne mestaruudet nimen mukaan mene, vaan jääkiekkoseuran historian. Jos KooVee muuttaisi nimensä Ilvekseksi (joka on tällä erää varmaan mahdotonta, koska sen niminen joukkue on jo olemassa) tämä KooVeesta syntynyt Ilves säilyttäisi historiansa, jossa on 1 kpl mestaruuksia.

Jos taas tällä hetkellä olemassa oleva 16 mestaruuden Ilves vaihtaisi nimensä Urokseksi uuteen areenaan siirtyessään, ja sitten muutaman vuoden päästä vaihtaisi takaisin Ilvekseksi. Näkisin että takaisin Ilvekseksi muuttunut seura säilyttäisi ne 16 mestaruuttaan, ja seuraava olisi sitten 17. (olettaen että Uros-nimellä ei olisi tuohon tullut lisäystä).

Joku voi tietysti olla tuostakin eri mieltä ja nähdä että muutama vuosi eri nimellä välissä nollaisi Ilveksen mestaruudet, ja nollasta taas aloitettaisiin.

TBK kun jatkoi olemassaoloaan, niin onhan se hullua sitten omia ne TBK:n voittamat mestaruudet itselleen kun on perustettu uusi seura.

Vähän matematiikkaa ja loogista päättelyä:

" Tappara on vuonna 1955 perustettu tamperelainen jääkiekko- ja taitoluisteluseura "

" TBK:n saavuttamat kolme mestaruutta: ... (1953, 1954, 1955, ...) "

Tappara perustettu vuonna 1955, mutta se on silti väitetysti voittanut mestaruudet jo -53, -54 ja -55.
Toki se on loogista, kun (jotkut) tapparalaiset kutsuu Ilvestä (1931) Tapparan (1955) pikkuveljeksikin. Eli ei se ole vissiin niin justiinsa voittaa mestaruuksia menneisyydestä ja kutsua vanhempaansa nuoremmakseen.

Jatkan tätä väittelyä sivustaseuraajana, ehkä parin vuoden päästä jaksaa taas palata aiheeseen :)
 

Apheu

Jäsen
No jos nyt Tappara vaihtaisi nimekseen jälleen TBK, meillä olisikin sitten vain kolme mestaruutta? Outo logiikka. Toki ymmärrän, että harmittaa, kun Ilveksellä on vähemmän mestaruuksia, siitähän tämä vääntö nyt johtuu. Jokainen voi toki mieltää asian omalla tavallansa, ei siinäkään ole mitään väärää.
 

se7en

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Newcastle United, Jalkapallomaajoukkue
No jos nyt Tappara vaihtaisi nimekseen jälleen TBK, meillä olisikin sitten vain kolme mestaruutta? Outo logiikka.

Ei kai? Teillä olisi yhä edelleen 14 mestaruutta. TBK:lla olisi kolme mestaruutta, kuten nytkin.

Olisivat jatkaneet TBK:n nimellä, niin sitten ei tarvitsisi tästäkään asiasta keskustella.
 

Kukko

Jäsen
Näiden TBK:n mestaruuksien laskeminen tai laskematta jättäminen suoraan Tapparan menestyshistoriaan taitaa olla ikuisuuskysymys. Hyviä perusteita löytyy kumpaankin suuntaan ja sen vuoksi sitä vääntöä varmaan riittääkin.

Selvää on, että TBK:n jääkiekko-organisaatio jatkoi TBK:sta irtaannuttuaan nimellä Tappara. Ja näin ollen kyseiset henkilöt ovat molempien seurojen menestyksestä osallisia.

Mutta sitten taas seuratasolla; voiko seura voittaa mestaruuksia, ennen kuin se on perustettu? Eli Tapparan aloittaessa: perustetiinko uusi seura, vai vaihtoiko seura vain nimeä?

Porissa RU-38 ja Karhujen mestaruuksia ei lasketa Ässien mestaruuksista, vaikka ko. seurat muuttivat nimekseen Porin Ässät ja organisaatiot jatkoivat toimintaa ko. nimellä.

Kysymyksessähän ei ole mikään ratkaisematon ikuisuus kysymys. Asia on selkeä ja ratkaistu. Totuus löytyy asiaa käsittelevistä virallisista jääkiekkotilastoista. Helpoiten oikea mestaruuksien määrä löytyy liigan sivuilta kohdasta joukkueet ja Tappara. TBK:n jääkiekkojaos jatkoi toimintaansa nimellä Tappara. Näin ollen Tappara on suora jatke TBK:n jääkiekkotoimintaan (mestaruudet lasketaan yhteen). Porin asiaa en tarkemmin tunne, mutta kysymyksessä käsitykseni mukaan ei ollut suora jatke toimintaan. Tappara on voittanut mestaruuksia 14 kpl nimellä Tappara, lisäksi 3 kpl nimellä TBK. Yhteismäärä mestaruuksille on 17 kpl. Kellekään kyseinen asia ei ollut epäselvä tai kiistelty menneisyydessä, vaan kysymyksessä nimenomaan on seuran jääkiekkojaoksen jatkaminen eri nimellä. Asia ei ole kiistanalainen myöskään jääkiekkoliiton virallisissa painoksissa. Mikäli asiaa haluaa jotenkin kyseenalaistaa tai muuttaa, niin todistustaakka on täysin kyseenalaistajan tehtävä. Koska kyseenalaistajat eivät ole kyenneet faktapohjaista historiaa muuttamaan, niin historiallinen totuus asiassa pysyy.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
TBK kun jatkoi olemassaoloaan, niin onhan se hullua sitten omia ne TBK:n voittamat mestaruudet itselleen kun on perustettu uusi seura.

TBK ei jatkanut olemassaoloaan jääkiekkoseurana. Muissa lajeissa kylläkin.

Eikä mitään omittu, vaan emoseura TBK:n jääkiekkopuoli jatkoi itsenäistä elämäänsä siitä eteenpäin Tapparan nimellä. Entiset ja myöhemmät mestaruudet kuuluu samaan jatkumoon.
 

muaddib

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mimosanherkät Itkupillit ja Setämiehet
"The club was founded in 1917, operating simply as Toronto and known then as the Toronto Arenas. Under new ownership, the club was renamed the Toronto St. Patricks in 1919. In 1927, the club was purchased by Conn Smythe and renamed the Maple Leafs."

Ilveen fanien hönösiivelle kysymys: Kuinka monta Stanley Cupia Toronto Maple Leafsilla on?
 

Samppakalja69

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen ILVES
"The club was founded in 1917, operating simply as Toronto and known then as the Toronto Arenas. Under new ownership, the club was renamed the Toronto St. Patricks in 1919. In 1927, the club was purchased by Conn Smythe and renamed the Maple Leafs."

Ilveen fanien hönösiivelle kysymys: Kuinka monta Stanley Cupia Toronto Maple Leafsilla on?

Ääh, ei tästä sivustaseuraajana olosta tule mitään kun on niin hönöä läppää.

Tsekkaappas sanakirjasta mitä tarkoittaa "founded" ja mitä tarkoittaa "renamed". Sitten katso milloin Tappara on perustettu ja katso samalla mitä se "perustettu" on englanniksi niin ehkä alat päästä jyvälle.
 

muaddib

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mimosanherkät Itkupillit ja Setämiehet
Ääh, ei tästä sivustaseuraajana olosta tule mitään kun on niin hönöä läppää.

Tsekkaappas sanakirjasta mitä tarkoittaa "founded" ja mitä tarkoittaa "renamed". Sitten katso milloin Tappara on perustettu ja katso samalla mitä se "perustettu" on englanniksi niin ehkä alat päästä jyvälle.
Et siis osannut vastata kysymykseen. I rest my case.

EDIT: Jaa tää on näköjään "näitä" taas. Antaa olla.
 
Viimeksi muokattu:

Samppakalja69

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen ILVES
Kysymyksessähän ei ole mikään ratkaisematon ikuisuus kysymys. Asia on selkeä ja ratkaistu. Totuus löytyy asiaa käsittelevistä virallisista jääkiekkotilastoista. Helpoiten oikea mestaruuksien määrä löytyy liigan sivuilta kohdasta joukkueet ja Tappara. TBK:n jääkiekkojaos jatkoi toimintaansa nimellä Tappara. Näin ollen Tappara on suora jatke TBK:n jääkiekkotoimintaan (mestaruudet lasketaan yhteen). Porin asiaa en tarkemmin tunne, mutta kysymyksessä käsitykseni mukaan ei ollut suora jatke toimintaan. Tappara on voittanut mestaruuksia 14 kpl nimellä Tappara, lisäksi 3 kpl nimellä TBK. Yhteismäärä mestaruuksille on 17 kpl. Kellekään kyseinen asia ei ollut epäselvä tai kiistelty menneisyydessä, vaan kysymyksessä nimenomaan on seuran jääkiekkojaoksen jatkaminen eri nimellä. Asia ei ole kiistanalainen myöskään jääkiekkoliiton virallisissa painoksissa. Mikäli asiaa haluaa jotenkin kyseenalaistaa tai muuttaa, niin todistustaakka on täysin kyseenalaistajan tehtävä. Koska kyseenalaistajat eivät ole kyenneet faktapohjaista historiaa muuttamaan, niin historiallinen totuus asiassa pysyy.

No kun historian tähän toit esille, niin aika yksiselitteinen asiahan tuo on. Kabinetti- tai jollain muulla päätöksellä TBK:n mestaruudet edelleen luetaan Tapparalle vaikka asia TBK:n ja historian mukaan ei näin ole:

– Se on ehdottomasti niin, että TBK:lla on kolme Suomen mestaruutta ja Tapparalla nyt 13, sanoo Tammerfors Bollklubb ry:n (TBK:n) puheenjohtaja Matti Ahlstedt.

...


Vuonna 1955 perustetussa Tapparassa on laskettu, että seuralle kuuluvat TBK:n vuosien 1953–55 SM-kultamitalit, sillä TBK:n sarjapaikka, valtaosa edustusjoukkueesta ja tunnusvärit siirtyivät Tapparaan vuoden 1955 jälkeen.

Ymmärtäisin Tapparan näkemyksen, jos TBK:n toiminta olisi 1950-luvun puolivälissä loppunut. Niin ei ollut, vaan seuran toiminta jatkui ja jatkuu yhä. On TBK:lle tärkeä asia, että seuralla on kolme jääkiekkoilun miesten Suomen mestaruutta, Ahlstedt kertoo.

Asiantuntijat ovat Ahlstedtin kanssa samaa mieltä.

Emme voi muuttaa historiaa, vaan meidän on kunnioitettava sitä. On oikea ratkaisu, että TBK:lla on omat mestaruusviirit Hakametsän jäähallin katossa, sanoo Jääkiekkomuseon puheenjohtaja Kimmo Leinonen.

– Missään nimessä TBK:n ja Tapparan mestaruuksia ei lasketa yhteen. Seurojen välit menivät jossain kohtaa siihen pisteeseen, että yhteinen tahtotila oli, ettei mestaruuksia lasketa yhteen. TBK:n väki suorastaan vaati sitä, toteaa Tapparasta historiikkeja kirjoittanut tamperelainen toimittaja Matti Wacklin.

”Tappara vastusti”
TBK:n mestaruuksista kertovat viirit olivat pitkään Hakametsän jäähallin katossa Tapparan logon alla, kunnes 90-luvun taitteessa TBK sai omat mestaruusviirit.

– Tappara sitä vastusti, joten asiasta väänneettiin tiukasti. Lopulta Tapparan väki ymmärsi, miksi TBK tahtoi omat viirit hallin kattoon. TBK aktivoitui asiassa, kun 80- ja 90-luvuilla erittäin aktiivisesti toiminut seura halusi kunnioittaa ja korostaa juuriaan, Ahlstedt kertoo.

Ahlstedt huomauttaa, ettei TBK:n jääkiekkotoiminta ole loppunut missään vaiheessa – ei edes silloin, kun SM-sarjapaikka luovutettiin Tapparalle.

– Toiminta jatkui Svenska samskolanin alla 50-, 60- ja 70-luvuilla. Jääkiekkotoiminta herätettiin kunnolla henkiin 1970-luvulla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös