Sanna Marinin hallitus

  • 2 577 786
  • 21 526

Salama44

Jäsen
Mielenkiintoista nähdä mihinkä uudet työpaikat syntyvät kun eläkeputken poistolla tai lyhentämisellä vapautuu lisää työvoimaa jo nyt työttöminä olevien lisäksi. Suuria ikäluokkia jää kuitenkin eläkkeelle vielä yli 5 vuotta ja eläkkeelle jääminen taitaa olla juuri nyt huipussaan.

Teolĺisuudessa tapahtuu sekä tehtaiden lopettamisia että investointeja uusiin. Ei kaikkien kannattavuus ja kilpailukyky ole mennyt. Metsä Group jonka kanssa itsekin käyn kauppaa ja jonka omistajiin osakkaana kuulun kertoo lehdessään että Suomeen kannattaa investoida. Tarkoitus heillä on nvestoida tuotannon kasvattamiseen ja kehittämiseen tulevina vuosina 2 mrd josta valtaosa Suomeen. Tärkeä syy on meidän suomalaisten kasvattama maailman paras puuraaka-aine. Heidän tulos ja maksetut sijoitusten korot ovat koko ajan erinomaiset. Metsänomistaja ei saa mistään muualta vastaavaa tuottoa. Heillä sähköveron alennus on kannattavuutta edelleen lisäävä tekijä.

Kannattavuus tuntuu olevan enemmän kiinni kysynnästä joka tulee oikeilla tuotteilla kuin siitä ettei täällä kannata tehdä mitään. Metsä Group tekee sellun lisäksi myös nykyaikaisia biotuotteita ym. pitkälle jalostettuja tuotteita ja siksi sen tuotteiden kysyntä on säilynyt hyvänä. Se osoittaa miten tärkeää on mukautua aikaan. Paperin kysynnänn lasku on tiedetty jo pitkään ja kun se laskee niin maailman halvinta paperia ei tehdä silloin Suomessa vaikka mitä tehtäisiin. Tarvitaan uusia laadukkaita tuotteita ja innovatiivisiä korkean tegnologian tuotteita joita ei tehdä halpatuotantomaissa.

Itse olen seurannut samaa kehitystä kaapeliteollisuudessa jolla menee hyviin. Pitää kehittyä voimakaapeleista ja tavallisista kaapeleista telekaapeleihin ja merikaapeleihin joissa on molempia mikäli aikoo pysyä kehityksessä mukana ja kysynnän hyvänä. Muut tekevät niitä perusjuttuja halvemmalla ja se ei vaan riitä jos on pelkästään niiden varassa ja puhutaan vain kilpailukyvystä. Pitää tehdä hyviä laadukkaita tuotteita joille on kysyntää eikä yrittää tehdä halvempaa perustuotetta polkuhintaan. Siinä kilpailussa Suomen teollisuus ei tule pärjäämään.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Pahoittelut lyhyestä kommentista, mutta minä en voi sille mitään, että aina kun luen ylläolevan kaltaisia paasauksia en voi olla mielessäni kuvitellamatta Irakin tiedotusministeriä lukemassa niitä ääneen

Jännää on nähdä mihin uudet työpaikat syntyvät tai erityisesti syntyykö niitä näillä parametreilla minnekään. Vedonlyöntejä otan vastaan että työllisyysaste jää 70 tietämiin tämän hallituksen jäljiltä eli tavoite plus 2-3 sijasta toteutuu miinus 2-3 taso.
 
Viimeksi muokattu:

Soilworker

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Preds
Teolĺisuudessa tapahtuu sekä tehtaiden lopettamisia että investointeja uusiin. Ei kaikkien kannattavuus ja kilpailukyky ole mennyt. Metsä Group jonka kanssa itsekin käyn kauppaa ja jonka omistajiin osakkaana kuulun kertoo lehdessään että Suomeen kannattaa investoida. Tarkoitus heillä on nvestoida tuotannon kasvattamiseen ja kehittämiseen tulevina vuosina 2 mrd josta valtaosa Suomeen. Tärkeä syy on meidän suomalaisten kasvattama maailman paras puuraaka-aine. Heidän tulos ja maksetut sijoitusten korot ovat koko ajan erinomaiset. Metsänomistaja ei saa mistään muualta vastaavaa tuottoa. Heillä sähköveron alennus on kannattavuutta edelleen lisäävä tekijä.
Kuten varmasti hyvin tätä promotekstiä kirjoittaessa tiedät, Metsä Groupin pääomistaja (yli 48%) on Metsäliitto Osuuskunta. Metsäliitto Osuuskunta taas on suomalaisten metsänomistajien omistama, jotka taas kauppaavat puuta Metsä Groupille. Onkin siis suoranainen ihme, että firma investoi Suomeen pääomistajien hyötyessä suoraan Suomessa tehdyistä raaka-ainehankinnoista.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo muun muassa kuvasi dramaattisesti, kuinka hallitus teki budjettiriihessä kahdessa päivässä neljä miljardia euroa velkaa. Todellisuudessa tämän vuoden ja ensi vuoden voimakas velkaantuminen johtuu koronakriisin hoidosta ja elvyttämisestä sekä hävittäjähankinnoista. Näitä kaikkia myös oppositiopuolueet kannattavat.

YLIPÄÄTÄÄN hallitusohjelmassa päätetyt menolisäykset selittävät vain pienen osan voimakkaasta velkaantumisesta. Tänä vuonna tehdyistä 11 miljardin euron menolisäyksistä kaksi miljardia koostuu hallitusohjelmassa päätetyistä pysyvistä ja kertaluonteisista menolisäyksistä. Loput yhdeksän miljardia liittyvät koronakriisin hoitoon. Luvut käyvät ilmi valtiovarainministeriön tekemästä erottelusta.

Hallitus olisi toki halutessaan voinut perua päättämiään menolisäyksiä, kuten vaikkapa hoitajamitoituksen tai pienten eläkkeiden korottamisen. Sadat miljoonat eurot eivät kuitenkaan muuttaisi isoa kuvaa, kun puhutaan miljardeista.

Ensi vuoden budjettiesityksen 10,8 miljardin euron velanotto on poikkeuksellisen suurta, muttei tavatonta. Finanssikriisin aikaan keskustan ja kokoomuksen johtama hallitus esitti vuodelle 2010 nykyrahassa 14,7 miljardin euron velanottoa. Kriisitilanteessa talous kannattaa pitää pystyssä velkarahalla.

Ei tällä Orpolla nyt oikein vain lähde. Käyttää opposition voimakkainta keinoa vaikuttamiseen, mutta sekin on tälläinen onneton lussahdus ja päätyy pelaamaan pulushakkia itsensä kanssa. Populisti-petteriksikin häntä voisi jo ilkeimmät ruveta nimittelemään. Lepomäki jäi jo A-studiossa kiinni tästä samasta asiasta, että paha siinä on hallituksen politiikkaa kritisoida, jos itse on ollut edellisissä hallituksissa tekemässä ihan samanlaista politiikkaa, eikä ole saanut muutoksia aikaiseksi.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eiköhän Jarla päivän Hesarissa

Käsittääkseni Orpo on todennut, että työllisyystavoitteelta on pudonnut pohja pois, ei työllisyystoimilta. Ilmeisesti Jarlalle nämä asiat tarkoittavat samaa tai sitten Kokoomusta ymmärretään väärin tarkoituksellisesti tai tahattomasti. Voi toki olla, että olen itse ymmärtänyt väärin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Eiköhän Jarla päivän Hesarissa sano sen yhdellä kuvalla, miten pihalla oppositio on suurimmassa osassa kritikkiään. Toki opposition tehtävänä on räksyttää. Vaihtoehdon tarjoaminen olisi se tärkeämpi tehtävä ja siihen toivoisin Lepomäen käyttävän älyään. A-studion keskustelu osoitti, että pelkkä negatiivisuus hallituksen tekemisiä (tai tekemättä jättämisiä) kohtaan ei riitä. Liekö kampanja koordinoitu Orpon toimesta, kun menee noinkin paljon pieleen.

Miksei tuossa kuvassa voisi yhtä hyvin olla Orpon sijasta Marin? Tosin mahdottoman ohjelman kohdalla puhutaan ainakin useimmiten hallitusohjelmasta ja mahdollisen kohdalla työllisyysohjelmasta. Tämä siis Orpon vinkkelistä ja Marinin kohdalla toisinpäin.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Eiköhän Jarla päivän Hesarissa sano sen yhdellä kuvalla, miten pihalla oppositio on suurimmassa osassa kritikkiään. Toki opposition tehtävänä on räksyttää. Vaihtoehdon tarjoaminen olisi se tärkeämpi tehtävä ja siihen toivoisin Lepomäen käyttävän älyään. A-studion keskustelu osoitti, että pelkkä negatiivisuus hallituksen tekemisiä (tai tekemättä jättämisiä) kohtaan ei riitä. Liekö kampanja koordinoitu Orpon toimesta, kun menee noinkin paljon pieleen.

Avataas lyhyesti kuva ja todellisuus. Ja @Tadu ja avasikin jonkun verran.

On hallitusohjelma ja siihen perustuvat työllisyystavoitteet.
Hallitusohjelman työllisyystavoite on 75 prosenttia hallituskaudella.
Hallitus ei tee budjettiriihessä tai aiemmin päätöksiä, jotka veisivät työllisyystavoitteeseen.
Koska hallitusohjelma on rakenettu tulopuolen osalta tuon 75 prosentin varaan, hallitusohjelma ei enää ole opposition mukaan voimassa.

Kannattaa muistaa, että Sipilän hallitus pääsi talouden nousussa hieman 72 prosentin yli.

Hallitus ei itsekään usko enää 75 prosenttiin hallituskaudella.
Työllisyystavoite siirrettiin vuoteen 2029.
Uuden tavoitteen mukaan työllisten määrän pitäisi kasvaa 80 000 työllisellä vuoteen 2029 mennessä.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kasvu olisi vain 31 000 - 36 000 työllistä.


Oppositio tekee välikysymyksen hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä. Syystäkin.

e: korjattu yhden luvun näppisvirhe.
 
Viimeksi muokattu:

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tämä velkakeskustelu on julkisuudessa ihan ala-arvoisella tasolla, kun velkasummissa ei selvästi erotella koronavelkaa ja sitten vakavampaa kestävyysvaje velkaa. Oppositioltakin toivoisi tässä vähän enemmän älyllistä rehellisyyttä retoriikassa, vaikka siis myös allekirjoitan työllisyystoimien olemattomuuden.

Paikallinen sopiminen pitäisi saada vauhtiin pikimmiten, ja molempien osapuolien pitäisi nyt tuoda pöytään jotain uutta näkökulmaa asiaan. Työntekijäpuoli tuntuu näkevän asian lähinnä niin, että voidaan sopia tesiä paremmin paikallisesti, ja tes olisi se perälauta, työnantajapuoli taas tuntuu haaveilevan jostain yleisestä minimipalkasta, jonka jälkeen kaikki muu olisi paikallista. Kumpikin malli ihan utopiaa, jotka eivät tule koskaan toteutumaan. Niin kauan kuin näistä pidetään kiinni, asia ei etene.

Edit: Tai siis onhan tuo paikallinen sopiminen nyt jo tilassa, jossa aina voi maksaa paremmin, eli ei sinänsä utopiaa, mutta työllisyyteen se ei tietysti vaikuta parantavasti.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Paikallinen sopiminen pitäisi saada vauhtiin pikimmiten, ja molempien osapuolien pitäisi nyt tuoda pöytään jotain uutta näkökulmaa asiaan.

Samaa mieltä. Palveluvienti lähestyy 40 prosenttia koko viennistä (ei taida vielä olla) ja työvoimakustannusten osuus on usein suurempi, merkittävästkin, kuin tavaraviennissä. Jos sopimushetken vientihinta on 100 ja työvoimakustannusten osuus 30 %, palkka voisi nousta tai laskea samalla 30 % osuudella koko sopimuskauden suhteessa vientihintaan. Totta kai pitäisi huomioida teknologinen edistyminen ja vastaavat asiat.

Nyt iso palkakorotus voi osua suhdanteen kääntymiseen alas, jolloin tuotteesta saatava hinta 100 onkin esimerkiksi 90 jatkossa, mutta palkan osuus 30 -> 31. Seurauksena on ongelmia kannattavuudessa, jotka vaikuttavat investointimahdollisuuksiin tai jopa johtavat lomautuksiin ja irtisanomisiin.

Paikallisen sopimisen tulisi mahdollistaa sekä voittojen jakaminen kun menee paremmin että pieni siivi tappioista kun menee heikommin. Ensimmäisessä palkat joustavat ylös ja jälkimmäisessä hieman alas.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Yksi poliitikko, jonka viestin toivoisi opposition (ja hiukan hallituksenkin) ottavan tosissaan:

Avoin kirje oppositiolle - Anders Adlercreutz

Ehdottomasti. Ja teksti on hyvä, sen voi pitkälti allekirjoittaa. Valitettavasti meillä on Halla-aho ja Orpo opposition puikoissa, ja se ei riitä.

Muutamia virheitä AA tekee.

Niistä jaksan mainita sen, että olennaista ei ole veroasteikkojen tarkistus sinänsä, vaan kysymys verotuksen mahdollisesta kiristymisestä. Näin kävi 2020 ja käy 2021. Ensi vuonna peruskiristys ansiotuloverotuksessa eri palkkatasoilla on 0.1 - 0.2 prosentin luokkaa. Pienen verokiristyksen kanssa pärjää erinomaisesti. Mutta vuoden 2020 osalta tuli jo noin 0.5 prosentin ansiotuloveron kiristys keskituloisista ylöspäin.

Ei ehkä ole korrektia juhlia hallituksen tekemää veroasteikkojen tarkistusta ikään kuin miinusta ei olisi kahtena vuonna tullutkaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Yksi poliitikko, jonka viestin toivoisi opposition (ja hiukan hallituksenkin) ottavan tosissaan:

Avoin kirje oppositiolle - Anders Adlercreutz
Pari kommenttia AA:lle.

Ensinnäkin on vähän koomista kehua hallitusta siitä, että se on "jättänyt koskematta pääomaverotukseen tai yhtiöiden verotukseen". Melkoinen suursaavutus talouden edistämiseksi!
Toisekseen kitinä siitä, että oppositio tekee vastakkainasettelua on suorastaan säälittävää. Eiköhän jokainen muista minkälaiset puheet vasemmistopuolueilla oli Sipilän hallituksen aikana, miten mm Sotea jarrutettiin ja kampitettiin. Tämä oppositio on antanut koronan aikana hallitukselle hyvinkin poikkeuksellisen työrauhan. Henkilökohtaisesti minun on suorastaan vaikeaa olla toivomatta että nykyinen sotekin kaatuu ihan vaan "kostoksi". Minua ei edellisen hallituksen soten kaatuminen harmittanut, mutta ei tämänkään maakuntamallin kaatuminen sitä tekisi.
AA kehuu miten Suomessa talous on supistunut korona-aikaan vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja sitten samaan hengenvetoon puolustelee eurooppalaisittain reiluhkoa velkaantumista johtuvaksi koronasta. Kai hän nyt tajuaa puhuvansa itsensä pussiin? Koronaa siis on käytetty suomessa keppihevosena velkaantua muutoinkin. Tästähän hallitusta on oikeutetusti syytetty.
Siitä propsit että hän myöntää rivien välistä että koronatukien kohdentamisessa on ollut kritisoimista.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Tämä velkakeskustelu on julkisuudessa ihan ala-arvoisella tasolla, kun velkasummissa ei selvästi erotella koronavelkaa ja sitten vakavampaa kestävyysvaje velkaa. Oppositioltakin toivoisi tässä vähän enemmän älyllistä rehellisyyttä retoriikassa, vaikka siis myös allekirjoitan työllisyystoimien olemattomuuden.

Paikallinen sopiminen pitäisi saada vauhtiin pikimmiten, ja molempien osapuolien pitäisi nyt tuoda pöytään jotain uutta näkökulmaa asiaan. Työntekijäpuoli tuntuu näkevän asian lähinnä niin, että voidaan sopia tesiä paremmin paikallisesti, ja tes olisi se perälauta, työnantajapuoli taas tuntuu haaveilevan jostain yleisestä minimipalkasta, jonka jälkeen kaikki muu olisi paikallista. Kumpikin malli ihan utopiaa, jotka eivät tule koskaan toteutumaan. Niin kauan kuin näistä pidetään kiinni, asia ei etene.

Edit: Tai siis onhan tuo paikallinen sopiminen nyt jo tilassa, jossa aina voi maksaa paremmin, eli ei sinänsä utopiaa, mutta työllisyyteen se ei tietysti vaikuta parantavasti.

Tuo paikallinen sopiminen tuntuu olevan tänä päivänä sellainen sampo, joka ratkoo kaikki ongelmat. Mutta se on kyllä sellainen sanapari, jonka sisällöstä ja vaikutuksista kaikilla on varmaan oma ja erilainen näkemyksensä. Kaikki sen puolesta puhuvat, mutta kukaan ei oikein tarkenna, että mitä sillä konkreettisesti tarkennetaan. Joustamista ja eri lailla sopimista, mutta mitä käytännössä tarkoittaa?

Nyt olisi paikallaan konkretisoida ja avata tuota käsitettä paljon aiempaa tarkemmin. Ihan työehtosopimusten (joita on kymmeniä erilaisia) tasolla tuoda esimerkinomaisesti läpi niitä ongelmia, joita on nykyisessä sopimuksessa ja kertoa, miten paikallinen sopimus parantaisi tilannetta sekä työnantajien että työntekijöiden näkökulmasta.

Se tässä nimittäin eniten hämmentää, kun kaikki paikallisen sopimuksen puolestapuhujat kertovat, ettei paikallisella sopimuksella haeta heikennyksiä työehtoihin.

Nyt toimittajat, menkääpä hommiin ja avatkaa tätä paikallista sopimusta. On niin ympäripyöreää sanoa, että haetaan joustoja tilanteen mukaan. Kaipailisin konkretiaa siihen, että millaisia ehdotuksia yrityksillä olisi noiden joustojen tekemiseksi eri toimialoilla ja yrityksissä? Mitkä ovat tämän hetkisissä sopimuksissa keskeiset ongelmat eri toimialoilla ja yrityksissä? Miten kyseisissä tapauksissa asiat pitäisi paikallisesti sopia toisin, ja miten se konkreettisesti vaikuttaisi yritysten toimintaedellytyksiin, yritysten toimintaan ja työntekijöiden työhön ja ansioihin. Käytännöllisiä esimerkkejä kehiin, eikä mitään ympäripyöreyksiä. Mitkä asiat työntekijöiden työssä muuttuisivat, miten se vaikuttaisi työntekijän työaikaan, palkkaan jne. Ihmettelen, että esimerkiksi Suomen Yrittäjät tai EK eivät ole saaneet masinoitua tiedotuskampanjaa, jossa näitä nykyisen järjestelmän ongelmia ja toimivia käytännön ratkaisuita voitaisiin valaista paremmin. Miksi toimittajat puhuvat pelkästään ylätasolla tästä aiheesta, miksi konkretia puuttuu keskustelusta kokonaan?

Mitä on paikallinen sopiminen? Konkreettisesti.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Apa

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Se tässä nimittäin eniten hämmentää, kun kaikki paikallisen sopimuksen puolestapuhujat kertovat, ettei paikallisella sopimuksella haeta heikennyksiä työehtoihin.

Mitä on paikallinen sopiminen? Konkreettisesti.
Aika vaikea on tehdä mitään kattavaa listausta mitä kaikkea sillä voidaan tarkoittaa, koska idea on että sovitaan asioista mitkä kunkin yrityksen kohdalla ovat sen kannalta relevantteja. Listaan nyt muutamia esimerkkejä.

-Olisin yhden kerran ollut työntekijäpuolen edustajana halukas sopimaan paikallisesti TESin vastaisesta järjestelystä. Sekä työntekijä, että työnantajapuoli olisi halunnut ottaa käyttöön työaikapankin eli käytännössä että liukumia olisi voinut vaihtaa lomiksi joustavammin kuin muutoin. Koska työnantaja ei ollut järjestäytynyt, niin asia ei ollut mahdollista, sillä kartelli oli sopinut asiasta niin että vain järjestäytyneet firmat voivat näin toimia.
-tiedän myös että sunnuntain ylityökorvaukset ovat asioita, joista esim ravintola-alalla olisi halukkuutta sopia toisinkin kuin mitä TES vaatii eli tuplapalkka tunti-tunnista.
-uskoisin että myös erilaiset tulospalkkausjärjestelyt lisääntyisivät, mikäli asiasta voitaisiin sopia vapaammin. Esim peruspalkka olisi alle TESin, mutta palkan loppuosa koostuisi lisistä ja provisioista.
-En olisi hämmästynyt jos esim nyt suljettavilla paperitehtailla oltaisiin voitu olla halukkaita tekemään järjestelyjä, jotka ovat nykyisin TESin vastaisia jotta tuotanto olisi jatkunut. Tingitty lisistä tai korvauksista tai tehty lyhyempää vuoroa tai joustavammilla ehdoilla.
-luulisin että jossain valmistavassa teollisuudessa voisi olla halukkuutta sopia myös pysyvämminkin erilaisistakin työaikajärjestelyistä kuin nyt. Tiedän että joissain firmoissa on näin sovittu TES-sopimusten vastaisestikin eli luotettu siihen, että kun kaikki ovat samaa mieltä, niin kukaan ei riitauta hyväksi havaittuja käytäntöjä.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tuo paikallinen sopiminen tuntuu olevan tänä päivänä sellainen sampo, joka ratkoo kaikki ongelmat. Mutta se on kyllä sellainen sanapari, jonka sisällöstä ja vaikutuksista kaikilla on varmaan oma ja erilainen näkemyksensä. Kaikki sen puolesta puhuvat, mutta kukaan ei oikein tarkenna, että mitä sillä konkreettisesti tarkennetaan. Joustamista ja eri lailla sopimista, mutta mitä käytännössä tarkoittaa?

Nyt olisi paikallaan konkretisoida ja avata tuota käsitettä paljon aiempaa tarkemmin. Ihan työehtosopimusten (joita on kymmeniä erilaisia) tasolla tuoda esimerkinomaisesti läpi niitä ongelmia, joita on nykyisessä sopimuksessa ja kertoa, miten paikallinen sopimus parantaisi tilannetta sekä työnantajien että työntekijöiden näkökulmasta.

Se tässä nimittäin eniten hämmentää, kun kaikki paikallisen sopimuksen puolestapuhujat kertovat, ettei paikallisella sopimuksella haeta heikennyksiä työehtoihin.

Nyt toimittajat, menkääpä hommiin ja avatkaa tätä paikallista sopimusta. On niin ympäripyöreää sanoa, että haetaan joustoja tilanteen mukaan. Kaipailisin konkretiaa siihen, että millaisia ehdotuksia yrityksillä olisi noiden joustojen tekemiseksi eri toimialoilla ja yrityksissä? Mitkä ovat tämän hetkisissä sopimuksissa keskeiset ongelmat eri toimialoilla ja yrityksissä? Miten kyseisissä tapauksissa asiat pitäisi paikallisesti sopia toisin, ja miten se konkreettisesti vaikuttaisi yritysten toimintaedellytyksiin, yritysten toimintaan ja työntekijöiden työhön ja ansioihin. Käytännöllisiä esimerkkejä kehiin, eikä mitään ympäripyöreyksiä. Mitkä asiat työntekijöiden työssä muuttuisivat, miten se vaikuttaisi työntekijän työaikaan, palkkaan jne. Ihmettelen, että esimerkiksi Suomen Yrittäjät tai EK eivät ole saaneet masinoitua tiedotuskampanjaa, jossa näitä nykyisen järjestelmän ongelmia ja toimivia käytännön ratkaisuita voitaisiin valaista paremmin. Miksi toimittajat puhuvat pelkästään ylätasolla tästä aiheesta, miksi konkretia puuttuu keskustelusta kokonaan?

Mitä on paikallinen sopiminen? Konkreettisesti.
Hyvä kirjoitus, ja lisätietoa kaipaisin itsekin. Se on kuitenkin selvää, että palkansaajapuolella tämä herättää, ihan ymmärrettävästi, paljon epäluuloja. Siksi voisi olla viisasta löhteä liikkeelle mallista, jossa kaikki tesiä heikommat sopparit olisi aluksi määräaikaisia, jolloin työntekijät voisivat luottaa, ettei heikennyksiin sitoutuminen ole lopullista.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Aika vaikea on tehdä mitään kattavaa listausta mitä kaikkea sillä voidaan tarkoittaa, koska idea on että sovitaan asioista mitkä kunkin yrityksen kohdalla ovat sen kannalta relevantteja. Listaan nyt muutamia esimerkkejä.

-Olisin yhden kerran ollut työntekijäpuolen edustajana halukas sopimaan paikallisesti TESin vastaisesta järjestelystä. Sekä työntekijä, että työnantajapuoli olisi halunnut ottaa käyttöön työaikapankin eli käytännössä että liukumia olisi voinut vaihtaa lomiksi joustavammin kuin muutoin. Koska työnantaja ei ollut järjestäytynyt, niin asia ei ollut mahdollista, sillä kartelli oli sopinut asiasta niin että vain järjestäytyneet firmat voivat näin toimia.
-tiedän myös että sunnuntain ylityökorvaukset ovat asioita, joista esim ravintola-alalla olisi halukkuutta sopia toisinkin kuin mitä TES vaatii eli tuplapalkka tunti-tunnista.
-uskoisin että myös erilaiset tulospalkkausjärjestelyt lisääntyisivät, mikäli asiasta voitaisiin sopia vapaammin. Esim peruspalkka olisi alle TESin, mutta palkan loppuosa koostuisi lisistä ja provisioista.
-En olisi hämmästynyt jos esim nyt suljettavilla paperitehtailla oltaisiin voitu olla halukkaita tekemään järjestelyjä, jotka ovat nykyisin TESin vastaisia jotta tuotanto olisi jatkunut. Tingitty lisistä tai korvauksista tai tehty lyhyempää vuoroa tai joustavammilla ehdoilla.
-luulisin että jossain valmistavassa teollisuudessa voisi olla halukkuutta sopia myös pysyvämminkin erilaisistakin työaikajärjestelyistä kuin nyt. Tiedän että joissain firmoissa on näin sovittu TES-sopimusten vastaisestikin eli luotettu siihen, että kun kaikki ovat samaa mieltä, niin kukaan ei riitauta hyväksi havaittuja käytäntöjä.
Olen ymmärtänyt, että Kaipolassa oli paikallista sopimista sovellettu laajasti, mm. omat sopparit joka koneella. Sitä en tiedä, kuinka paljon noissa soppareissa on sitten joustettu osapuolten kesken.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Olen ymmärtänyt, että Kaipolassa oli paikallista sopimista sovellettu laajasti, mm. omat sopparit joka koneella. Sitä en tiedä, kuinka paljon noissa soppareissa on sitten joustettu osapuolten kesken.
Minä taas olen ymmärtänyt, että Suomessa ei voida paikallisesti sopia TESin vastaisesti, joten sellaisten sopimusten liikkumavara on varsin olematon. Kädet sidottuna on paha toimia.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Minä taas olen ymmärtänyt, että Suomessa ei voida paikallisesti sopia TESin vastaisesti, joten sellaisten sopimusten liikkumavara on varsin olematon. Kädet sidottuna on paha toimia.
Paha sanoa, miksi olisi omat sooparit joka koneella, jos kaikilla kuitenkin sama sisältö?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Paha sanoa, miksi olisi omat sooparit joka koneella, jos kaikilla kuitenkin sama sisältö?
Minun taas on suhteellisen helppoa kuvitella, että erilaisilla koneilla olisi esim erilaiset työvuorojärjestelyt, vaikka kaikkien koneiden sopparit TESin mukaisia olisivatkin.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Minun taas on suhteellisen helppoa kuvitella, että erilaisilla koneilla olisi esim erilaiset työvuorojärjestelyt, vaikka kaikkien koneiden sopparit TESin mukaisia olisivatkin.
No joo, kuvitellahan aina voi. Oikeaa tietoa tässä nyt meiltä puuttuu.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
No joo, kuvitellahan aina voi. Oikeaa tietoa tässä nyt meiltä puuttuu.
Eiköhän se riitä, että meillä on tieto että Suomessa ei voi TESin vastaisesti sopia paikallisesti. Jos näin olisi, niin asiasta ei tarvitsisi keskustella.
 

Analyzer

Jäsen
Yksi poliitikko, jonka viestin toivoisi opposition (ja hiukan hallituksenkin) ottavan tosissaan:

Avoin kirje oppositiolle - Anders Adlercreutz

Tämä kirjoitushan on melkoinen oodi hallitukselle ja opposition vaimennusyritys.

Kriisin alkuvaiheessa hallitus sai aivan poikkeuksellisen tuen oppisitiolta. Persut jopa kiittivät hallitusta Marinin ensimmäisten kovien rajoitusten tiedotustilaisuuden jälkeen. Sitten se vaihtui sparraukseen(kritiikkiä tuli yksittäisistä toimista kuten lentokenttäepisodi jne) ja Kokoomuksen osalta kieltämättä pieneen sekoiluun, kun joka toinen viikko vaadittiin vastakkaisia asioita. Kuitenkin kriisin akuutin terveyttä uhkaavan ja epätietoisuuden vaiheen aikana hallitus-oppositiorintama oli todella yhtenäinen.

Sen sijaan kuten arvata saattaa, niin kriisin taloudellisesta hoitamisesta on eri näkemyksiä. Totta hitossa opposition täytyy pitää siitä mekkalaa, eikä se ole mitään vastakkainasettelua vaan ihan opposition työtä.

Vasemmistopuolueet olivat aivan samalla lailla lahkeessa kiinni koko Sipilän hallituksen valtakauden. Eikä siinä mitään, kuuluu asiaan.
 

Brett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Peliitat, kehä-III:n ulkopuolinen Suomi
Ja vielä kun joku päivä päästäisiin siihen, että jos ollaan samaa mieltä, niin sitten myös ollaan. Tämä poliittinen peli tekee vaan turhaa hallaa maalle ja niinhän se on aina ollut. Suurin muutos kaivattaisiin tuohon, että päästäisiin aina eteenpäin.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Eiköhän se riitä, että meillä on tieto että Suomessa ei voi TESin vastaisesti sopia paikallisesti. Jos näin olisi, niin asiasta ei tarvitsisi keskustella.
No tämä ei pidä paikkaansa, ja on sovittukin. Toki varmasti niin, että jos työntekijät tuollaisen riitauttaisi, niin olisivat vahvoilla.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
No tämä ei pidä paikkaansa, ja on sovittukin. Toki varmasti niin, että jos työntekijät tuollaisen riitauttaisi, niin olisivat vahvoilla.
Meillä on myös sellainen tapa, että kun käytämme ilmaisua kuten "meillä ei voi tappaa" niin se on synonyymi sille, että tappaminen on lainvastaista. Tokihan voidaan Tolvasen hengessä vängä, että toki täällä voidaan tappaa, mutta siitä joutuu vankilaan. Ja sitäkin vain kiinni jäädessään ja tuomion saadessaan.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Tiedän että joissain firmoissa on näin sovittu TES-sopimusten vastaisestikin eli luotettu siihen, että kun kaikki ovat samaa mieltä, niin kukaan ei riitauta hyväksi havaittuja käytäntöjä.

Eiköhän se riitä, että meillä on tieto että Suomessa ei voi TESin vastaisesti sopia paikallisesti. Jos näin olisi, niin asiasta ei tarvitsisi keskustella.

Olikohan näissä lauseissa, jokin ristiriita..?

Aika vaikea on tehdä mitään kattavaa listausta mitä kaikkea sillä voidaan tarkoittaa, koska idea on että sovitaan asioista mitkä kunkin yrityksen kohdalla ovat sen kannalta relevantteja. Listaan nyt muutamia esimerkkejä.

-Olisin yhden kerran ollut työntekijäpuolen edustajana halukas sopimaan paikallisesti TESin vastaisesta järjestelystä. Sekä työntekijä, että työnantajapuoli olisi halunnut ottaa käyttöön työaikapankin eli käytännössä että liukumia olisi voinut vaihtaa lomiksi joustavammin kuin muutoin. Koska työnantaja ei ollut järjestäytynyt, niin asia ei ollut mahdollista, sillä kartelli oli sopinut asiasta niin että vain järjestäytyneet firmat voivat näin toimia.

-tiedän myös että sunnuntain ylityökorvaukset ovat asioita, joista esim ravintola-alalla olisi halukkuutta sopia toisinkin kuin mitä TES vaatii eli tuplapalkka tunti-tunnista.

-uskoisin että myös erilaiset tulospalkkausjärjestelyt lisääntyisivät, mikäli asiasta voitaisiin sopia vapaammin. Esim peruspalkka olisi alle TESin, mutta palkan loppuosa koostuisi lisistä ja provisioista.

-En olisi hämmästynyt jos esim nyt suljettavilla paperitehtailla oltaisiin voitu olla halukkaita tekemään järjestelyjä, jotka ovat nykyisin TESin vastaisia jotta tuotanto olisi jatkunut. Tingitty lisistä tai korvauksista tai tehty lyhyempää vuoroa tai joustavammilla ehdoilla.

-luulisin että jossain valmistavassa teollisuudessa voisi olla halukkuutta sopia myös pysyvämminkin erilaisistakin työaikajärjestelyistä kuin nyt. Tiedän että joissain firmoissa on näin sovittu TES-sopimusten vastaisestikin eli luotettu siihen, että kun kaikki ovat samaa mieltä, niin kukaan ei riitauta hyväksi havaittuja käytäntöjä.

Tässä on hyvä lista asioita, joihin muutosta voisi kyllä sopia.

Tulospalkkaukset on aina hyviä, mutta monille keskipalkkaisille myös peruspalkan taso ja varmuus ovat merkittäviä. Ehkä merkittävämpiä kuin mahdollinen tulospalkkio. Jos uhkana on palkan liukuminen alaspäin. Helppo kirjoittaa, että palkkaliukumia pitää olla, mutta monille se tarkoittaa uhkaa pienen palkan putoamisesta, eikä hyvästä tulospalkkiosta.

Tuo järjestäytymättömien työnantajien asema on myös sellainen, jota voisi julkisuudessa avata paljon enemmän. Usein kuulee valitettavan (Suomen Yrittäjien suulla) siitä, että järjestäytymätön yritys ei voi hyödyntää TES:n joustoja. Miksi yritys ei järjestäydy? Mitä hyötyä yritys saavuttaa sillä, että se ei järjestäydy? Mitä haittaa järjestäytymisestä on? Mikä vaikutus tällä on koko järjestelmään? Näistä konkreettisista asioista ja niiden vaikutuksista olisi hyvä tietää enemmän.

Voi olla myös, että paperitehtailla olisi ollut halua tinkiä työehdoista jopa TES:siä muuttamalla, mutta se ei olisi auttanut, kun kysyntää painopaperille ei ole ja yhtiö on päättänyt sulkea tehtaan joka tapauksessa. Kysymys ei ollut pelkästään työn hinnasta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös