Pari omaa hajatelmaani:
- Broadhurst on mielestäni juuri sellainen haku kuin mitä itse odotin. Aika tietysti näyttää, miten pelit lähtee käyntiin, miten sopeutuu Suomeen ja joukkueeseen. Näistä ei ikinä mitään takeita ole, eikä kaikkea voi laittaa scouttauksen piikkiinkään. Yksi ulkojääkiekkoilullinen asia, mikä voi vaikuttaa, on esim. Koronan vaikutukset vaikkapa omaan lähipiiriin USA:ssa. Jos vaikka perheenjäsen sairastuu, on eri asia olla toisella mantereella kuin samassa maassa, vaikka kovin kaukana oma asemapaikka perheestä sattuisi olemaankin. Kyllä siinä voi kovakin tyyppi olla henkisesti kovilla, jos oma läheinen käy eliinjäämiskamppailua toisella puolella maapalloa. Ei tämä varmasti ensimmäisenä kysymysmerkkinä listalla ole, mutta ihan mahdollista kuitenkin.
- Broadhurstin rooli edellisissä joukkueissa on riippunut monesta asiasta eikä kovin absoluuttista totuutta voi niistäkään vetää. AHL:ssä joukkuekaverit voivat olla mitä tahansa jyristä nuoriin NHL-lupauksiin, jolloin esim. NHL-seuran odotukset ja vaatimukset näiden pelaajien osalta vaikuttavat hyvinkin paljon myös AHL-seuran toimiin. En kylläkään ole yhtään perehtynyt, millaisia prospekteja Alexin jengeissä on ollut, joten tämä on vain teoreettista ajattelua. Itse pidän hyvänä sitä, että myös puolustusvelvoitteet onnistuvat, sillä Liigassa pelaaminen on kuitenkin enemmän joukkuepainotteista kuin puhtaasti yksilön omiin pisteisiin painottuvaa. Täällä ei tarvitse kuitenkaan olla mikään maaginen mailavirtuoosi tehdäkseen hyvää tulosta. Joukkuekaveritkin on pääsääntöisesti tunnollisia joukkuepelaajia, jolloin ratkaisevinta on se, millainen kemia omalle ketjulle syntyy ja millaista tulosta ketjuna tehdään. Suurempi riski olisi omista pisteistä tai lähinnä maaleista elävä pelaaja, vaikka senttereillä tämäkin on tietysti vähemmän yleisempää kuin laitureilla. Mulle riittää hyökkäyspäässä se, että pistää suht hyvällä prosentilla omat paikkansa sisään ja omaa hyvää pelikäsityksen ja heittää muille lättyä lapaan hyville mestoille. Maalinteko on sitten siinä vaiheessa muiden heiniä ja jos ketjukaverit onnistuvat siinä, jälki voi olla tuhoisaa.
- Lundellin uskon pystyvän hoitamaan ykkössenan roolin kelvollisesti. Sanoisin, että se on melkeinpä Antonin itsensäkin kannalta elinehto, jos meinaa NHL:ssäkin pärjätä. Vaikka Anton onkin monipuolinen pelaaja, hänen odotuksensa ei kuitenkaan ole NHL:ssäkään vain hyvä oman pään pelaaminen ja kyllä vaikkapa kolmoskentässä pelaaminen NHL:ssäkin edellyttää tuloksentekokykyä ja pisteitä. Täällä pääsääntöisesti ykköskenttä kuitenkin pelaa vastustajan parhaita pelaajia vastaan, jolloin se valmistaa myös NHL-kaukaloihin. Lahjoja kiekolliseen peliin Antonilta kuitenkin löytyy, joten en löydä tästä ongelmaa. Saarinen tykkää itse pitää paljon kiekkoa ja rakentaa peliä, samoin Leskinen, joten pelasi Anton kumman tahansa kanssa, pelintekovastuu ei tule olemaan yksin hänen varassaan.
- Alempien kenttien osaltakaan en osaa olla huolissani. Sekoitus kokemusta ja nuoruuden intoa ja energiaa. Toivottavasti löydetään hyvät kombot, aihioita löytyy kyllä.
- Yhtä sentteriä joukkue vielä tarvitsee, mutta uskon, että sellainen löydetään. Hyvä puoli on se, että meillä on riittävän monta hybridiä jengissä, jolloin ketä tahansa puhdasta sentteriä ei ole pakko kiinnittää, jottei anneta liikaa tasoitusta vastustajille, vaan kauteen voidaan hyvin lähteä vaikka näin. Verorajaan mennessä nähdään myös esim. KHL:n tilanne. Kun kyse on Venäjästä, saattaa olla, että liikehdintää sieltä pois on normaalia enemmän, jopa sopimusrikkomusten uhallakin. Voi olla, että puheet ja teot eivät tällaisina poikkeusaikoina ihan länsimaalaisen silmin kohtaa...
www.mtvuutiset.fi
