Reaalitaloudessa meillä on enemmän resursseja kuin koskaan ja bruttokansantuotteella mitattunakin tuotanto on kasvanut. Samaan aikaan kasvaneesta tuotannosta saatava hyöty jaetaan yhä epätasaisemmin tavallisten työntekijöiden ja osakkeenomistajien kesken. Kun lisäksi palkkakehitys polkee paikoillaan ja toisaalta esim. asuinkustannukset kasvavat jatkuvasti, ihmisillä alkaa olla vaikeuksia selvitä veloistaan.
Tuotannon kasvu on ollut hyvin vaatimatonsa, kun verrokkina on finanssikriisiä edeltävä kuvitteellinen piste. Kaikki maat eivät ole saavuttaneet pistettä kaiketi vieläkään ja myös Suomelle se tekee suhteellisen tiukkaa. Kun piste oli vuonna 2006 esimerkiksi 100, nyt ollaan suunnilleen 109 tienoilla. Tilastot vaihtelevat, mutta ilmeisesti vasta vuonna 2018 ylitettiin finanssikriisiä edeltänyt piste (Eurostat).
Kansantalouden tilinpidon aikasarja päivittyi ja bkt:n taso nousi – muuttuiko talouden kuva? | Tieto&trendit
Tilinpidon aikasarjakorjausten johdosta Suomen bruttokansantuotteen taso nousi vuosina 2010–2018 noin 1–2 miljardia per vuosi. Suomen talouden kokonaiskuva säilyi silti ennallaan.
www.stat.fi
Mutta tämä ei päde palkkoihin. Ne ovat nousseet hurjasti suhteessa BKT:n nousuun. Tarkemmat luvut alta:
Findikaattori-palvelun ylläpito keskeytetty
Tilastokeskus on keskeyttänyt toistaiseksi teknisesti vanhentuneen ja saavutettavuudeltaan puutteellisen Findikaattori-palvelun ylläpidon. Mistä käytetyimmät tiedot löytyvät nyt?
findikaattori.fi
"Taloudellisiin realiteetteihin" vedoten julkisia palveluja - joista hyötyy eniten köyhin väestönosa - karsitaan samalla kun kaikista rikkaimmille tehdään verohelpotuksia ja typerästi toimineille pankeille ohjataan biljoonia euroja rahaa bailoutteina. Vaikka kulutustavara halpenee, tämä epäsuhta näkyy varsin räikeästi varsinkin niiden kaikista vapaimpien markkinoiden maissa, joissa sattumoisin populistinen liikehdintäkin on voimakkainta. Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta ei kannata ikinä aliarvioida ihmisen käytöksen selittämisessä.
Yllä olevista grapheista selviääkin yksi ongelma. Kun tuotanto ei kasva entiseen tapaan, palkkojen nousua on kompensoitu ns. syömävelalla. Koska tätä velkaa ei ole haluttu nostaa liiaksi poliittisista ja EU:n vaatimuksista, palveluita on karsittu, jotta palkankorotuksiin on varaa. Suomi on nytkin 60 % rajalla (velkaa suhteessa BKT), jota ei sopimuspohjaisesti tulisi ylittää.
Meidän tulisi myös poistaa nykymuotoinen ansiosidonnaisuus painottamalla korvauksia aivan alkuun sekä tehdä monta muuta paljon suurempaa muutosta sosiaaliturvasta ja terveydenhoidosta alkaen. Perustili/Perustulo myös harkintaan.
Eri asia on sitten varallisuuserojen kasvaminen. Niistä lienemme samaa mieltä, jos allekirjoitat Finacial Timesissa olleen kapitalismin korjaussarjaesityksen, jonka aikaan palstalle linkitin.
Tämä vain taloudellisen osan kommenttina. Laajempi keskustelu siitä kuuluu mielestäni jonnekin muualle, kuin tähän ansiokkaasti avaamaasi ketjuun.
Viimeksi muokattu: