Kausi on siis virallisesti ohi Kingsin osalta, eikä ole tietoa, koska seuraavan kerran nähdään kruunut kentällä. Kirjoitin jo perinteeksi muodostuneet arviot pelaajien suorituksista kauden aikana. Jokaista vaihtoa en nähnyt / muista, mutta kyllähän tuossa jonkinlainen kuva jokaisesta jäi mieleen. Olen ehkä hieman armoton veteraaneja kohtaa, mutta toisaalta tässä rebuildin vaiheessa täytyy ollakin. Tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta päättyneen kauden jälkeen, joten iloita saa ja täytyy. Aloitan hyökkääjistä ja laitan puolustajat sekä maalivahdit lähi päivinä.
HYÖKKÄÄJÄT
Anze Kopitar – 70GP, 21+42=62, +6 (Arvosana 2019: 6)
Viime kausi oli sekavaa sähläystä rapistuvassa talossa. Todd McLellanin alaisuudessa Anze sai hyökkäävämmän roolin, jossa oli jotain järkeäkin. Tehot löytyivät sen ansiosta taas, ja osoitti olevansa Kingsin vaarallisin pelaaja, unohtamatta puolustamista kokonaan. Ajoittain jopa pitelemätön. Muu materiaali ei tietenkään vielä tue herran pelaamista, joten kautta voidaan pitää erinomaisena. Tärkeä mies tulevaisuudessa liiderin roolissa. Nauttii muhkeaa palkkaa, mutta se tuskin tuottaa ongelmia Kingsille lähiaikoina.
Vaadin parannusta viime keväänä ja nyt siihen vastattiin. Ei ole moderni dominoiva pelaaja tässä liigassa, mutta parhaimmillaan loistava veturi. Arvosana: 9
Dustin Brown – 66GP, 17+18=35, -1 (A19: 8)
Dusty pärjää edelleen rouhimisessa ja päätypelissä. Ajaa hanakasti maalille, mutta tehoja on vaikea enää löytää. Rooli tulee varmasti pienenemään entisestään ja tyytyy siihen. Ei kuulu mielestäni enää kahteen ensimmäiseen ketjuun, mutta eiköhän viihdy siellä vielä olosuhteiden pakosta tovin.
Lappu painaa sen verran, että muualle ei ole asiaa. Dusty jää edelleen kertomaan miten se kannu nostetaan ensimmäisenä ilmaan. Mentorina duunariosastolle: Arvosana: 7
Tyler Toffoli – 58GP, 18+16=34, -4
Ei periaatteessa kuulu arvioitaviin, koska pelaa nykyään vihollisen leirissä. Kerkesi kuitenkin pelata suurimman osan kaudesta Losissa, joten sanotaan nyt edes kiitos. Ymmärsi oman tulevaisuutensa olevan muualla, joten osasi kohentaa otteitaan ajoittain. Ansaitsi paikan näyttää muualla, koska se vanha Toffoli on siellä jossain. Losissa asiat vierivät väärään suuntaan. Ehkä myös odotukset herran suhteen olivat välillä liian korkealla. Kaikkea hyvää jatkoon ja oli ilo seurata uraa tiiviimmin varauksesta asti.
Alex Iafallo – 70GP, 17+26=43, +1 (A19: 7½)
Vuosi sitten pohdiskelin mitä McL saa tästä miehestä irti. No sieltähän tuli aivan tykki kausi. Alku ei ollut paras mahdollinen, mutta joulun tienoilla riehui kaukalossa edukseen. Vauhtia löytyy, mutta ne kuuluisat tehot ovat jääneet piippuun. Nyt löysi itsensä ja sitä kautta tehotkin. En lue Iafalloa pistelingoksi, joten olen erittäin tyytyväinen tuohon pistesaldoon. Toivottavasti sama jatkuu tulevaisuudessa, niin ei jää ikävä Toffolia yms. Asenne on rautaa, mikä on itselleni tärkeintä näin fanin näkökulmasta.
Mainio kausi kokonaisuudessaan. Arvosana: 9
Jeff Carter – 60GP, 17+10=27, -21 (A19: 4+)
Viime vuonna lyttäsin kokonaan, joten en halua enää hakata syvemmälle monttuun. Carter on veteraani, jonka parhaat vuodet on nähty. Cartsin tehtävä on roikkua mukana ja ottaa luoteja vielä vastaan suojellakseen tulevaisuuden palasia. Pelaa välillä hieman välinpitämättömästi, joten toimii hieman huonona esimerkkinä. Tätä en toivo näkeväni enää jatkossa. Kulkee vielä pari kautta mukana ja ripustaa sitten hokkarit naulaan.
Ei muuttanut muualle eikä tule muuttamaan. Osui kuitenkin yllättävän hyvin kehikon sisään. Arvosana: 6
Adrian Kempe – 69GP, 11+21=32, -10 (A19: 6-)
Adrian on hieman erikoinen tapaus. Tulokaskausi asetti riman liian korkealle ja tuntuu ettei rahkeet riitä sitä parempaan. Kausi ei ollut sinänsä huono, mutta se korosti enemmän Kempen ominaisuuksia ja potentiaalia. Sopii paremmin alempiin ketjuihin polkemaan. Osaa ajoittain tehdä tulosta, mutta ei kykene kovinkaan luovaan pelaamiseen. Kempen täytyy löytää kolmoseen hyvä kombinaatio ja hoitaa siellä duuni hyvin. Tällaisia roolipelaajia tarvitaan tulevaisuudessa pitkissä playoff-sarjoissa.
On luotettava kaveri, jos rooli on sopiva. Arvosana: 8-
Austin Wagner – 65GP, 6+5=11, -5 (A19: 9)
Viime kauden läpimurtaja tuskaili tällä kaudella. Wagner on sama raketti, mutta maalien tekeminen on välillä käsittämättömän vaikeata. Hosuu ja hätäilee paikoissa, kun vauhtia tuntuu olevan enemmän kuin järkeä. Peliaika pieneni koko ajan kevättä kohden, koska takaa tuli muita ohi. Wagnerin täytyy ottaa selkeitä edistysaskelia maalinteossa tai vaarana on luisua AHL-jyräksi. Jotenkin toivoisi punaposkiselle Austinille onnistumisia joka kerta, mutta en jaksa enää nousta penkistä puolittain ylös valmiina tuulettamaan ja lopulta pettyneenä painua takaisin monttuun.
Vauhtia yksi vaihde pois ja malttia tilalle kaksi. Arvosana: 6+
Kyle Clifford – 53GP, 6+8=14, -6
Samat syyt kuin Toffolilla. Pelasi omassa roolissa niin hyvin kuin voi ja ansaitsi sauman muualla. Pidetty kaveri saattaa palata takaisin Losiin, jos rosterista löytyy tilaa. Vaikka Kyle pystyisi ammentamaan voittamisenkulttuuria Leafsiin, niin en usko Toronton juhliin enkä edes ensimmäisen kierroksen voittoon. Kiitos ja hattu pois päästä.
Michael Amadio – 68GP, 6+10=16, -11 (A19: 6½)
Uran kannalta tärkeää oli pysyä ylhäällä läpi kauden. McLellan selvästi luottaa Amadion. On ajautumassa alaketjujen centteriksi, mutta aloituksia ja sijoittumista omissa on parannettava huomattavasti, jotta voidaan haaveilla Jarret Stollin kaltaisesta pelaajasta. En ole mikään suuri Amadio fani, mutta tällaisia näkymättömiä duunareita tarvitaan. Vuosi jäljellä ja sitten pohditaan, onko raha houkuttelevampaa esim. Euroopassa.
Odotuksiin nähden ihan puhdas kausi. Arvosana: 8
Trevor Lewis – 56GP, 6+6=12, -7 (A19: 7-)
Trevor on luotettava soturi, mutta alkaa olla viimeiset marssit taalajäillä. Lewis on sen verran hidas pelaaja nykykiekkoon, että en näe suurta tarvetta jatkaa sopimusta. Arvosana: 7
Blake Lizotte – 65GP, 6+17= 23, -4
Hei! Tästä kaverista mä diggaan! Lizotte on energinen ja vauhdikas taskuraketti, joka ei anna tuumaakaan periksi tilanteissa. Ensimmäinen kausi oli vielä totuttelua isoihin valoihin, mutta näytti kuinka nuoren kaverin pää, toimii kentällä. Olisi varmasti nakuttanut paremmat tehot, jos ympärillä olisi tehokkaampia jamppoja. Iafallon ohella hyökkäyskaluston suurimpia onnistujia tällä kaudella.
Kaappaus yliopistosta onnistui. Arvosana: 9
Nikolai Prokhorkin – 43GP, 4+10=14, -6
Saapui isona kysymysmerkkinä Losiin. Alku oli todella vaikea, mutta löysi McL luottamuksen hiljalleen. Katosi kuitenkin kuvasta, kun muita pelaajia alettiin ajamaan sisään. Rooli vaihteli paljon, joten siinä on annettava siimaa. Valui lopulta nelosen juhdaksi. Haluaisin antaa toisen vuoden mahdollisuuden, koska ei jättänyt huonoa kuvaa itsestään. Tunnollinen kaveri tekemään töitä. Uskon kuitenkin kotimaan houkuttelevan takaisin, jos vähänkin alkaa epäröimään mahdollisuuksiaan. Taitoakin näyttäisi olevan, mutta rahkeet ei välttämättä riitä ihmeisiin.
Tasaista ja välillä ihan taitavaakin. Arvosana: 7½
Martin Frk – 17GP, 6+2 =8, -1
Pelasi AHL:n puolella erinomaisesti, joten pääsi haistelemaan ylhäällä tunnelmaa muutamaan otteeseen. Vakiinnutti paikkansa loppukaudesta, kun löysi Vilardin kanssa yhteisen sävelen. Hieman verkkaisella jalalla varustettu kaveri, mutta haistaa maalintekopaikat hyvin. Veto on karmea, mutta enemmän voisi keskittyä tähtäämiseen. Ansaitsi kahden vuoden jatkon Losissa ja saa nyt elämänsä tilaisuuden vielä näyttää NHL-tasolla. En arvioi vähäisen pelimäärän vuoksi.
Gabriel Vilardi – 10GP, 3+4=7, 0
Vihdoinkin ”rikkinäinen superlupaus” pystyi pelaamaan. Selkävaivat ovat ikäviä ja en usko Gaben niitä selättävän urallaan kokonaan koskaan, mutta toivo paremmasta lisäsi pojan itseluottamusta. AHL:n puolella kulki, joten kutsu ylös oli odotettu. En kuitenkaan itse odottanut noin hyvää alkua. Ei kumarrellut ketään, vaan alkoi heti takomaan tulosta. Taitoa ja pelisilmää löytyy, joten odotan innolla seuraavaa kautta. Sormet ristissä toivon pojan pysyvän kasassa, koska tässä on mahdollisesti meidän tuleva top 6 hyökkääjä. En arvioi vähäisen pelimäärän vuoksi.
Loput: Ilya Kovalchuk (Kiitos hei). Nämä herrat kävivät hieman pyörimässä: Trevor Moore, Matt Luff, Carl Grundström, Tim Schaller, Jaret Anderson-Dolan.
