Itse rasismikysymyksessä pitäydyn minimimääritelmään: rasismi on rotuun tai syntyperään kohdistuvaa erityyppistä tietoisesti harjoitettua väärinkohtelua. Jo tämäkin määritelmä on ongelmallinen, mutta ilman määritelmää ei ole rasismiakaan.
Mikä on rotu? Biologiassa ei yhtään mitään, mutta yhteiskuntatieteissä jotakin, mikä vaikuttaa ihmisten välisiin suhteisiin käytännössä. Biologisesti olemme ihan samaa afrikkalaista perimää kaikki. Rotu kuitenkin edelleen näyttää olevan joillekin tärkeä asia, joten sitä ei voi jättää huomioitta keskusteluissa. Ihmisrotu näyttää olevan sidoksissa ihonväriin ja joskus asuinpaikkaan, käytämme nimiä "afrikkalainen", "aasialainen" jne. tarkoituksena samalla viitata ihmisen väriin, kulttuurin, tapohin yms.
Rotu on joka tapauksessa jotakin, mikä on perittyä eikä valittua. Kulttuurin ja uskonnon voimme ainakin periaatteessa valita, ilmiasua emme (jos jätämme huomioitta Michael Jacksonin). Tällöin myös rotuun kohdistuva sorto on luonteeltaan jotakin sellaista, mihin sorron kohteena oleva ei voi itse millään tavoin vaikuttaa. Se, että rotuun liittyy myös kulttuurisia oletuksia, on sitten toinen asia.
Rasismia on nähdäkseni väittää, että rotua X olevat ihmiset ovat tietynlaisia, enimmäkseen tai kaikki. Rodulla siis on jokin ominaisuus, joka on vain tällä rodulla ja se tekee tämän rodun jollakin tapaa poikkeavaksi muista roduista. Tämä ominaisuus voi olla hyväkin ja tavoiteltava, mutta useimmiten tämä ominaisuus ilmenee sellaisena, että ko. rodun edustaja on väitteen mukaan jotenkin muita alempiarvoisempi.
Rasismi on tietoista toimintaa, vaikkakin sen juuret saattavat olla rasistisen väitteen edustajalta piilossa. Esimerkkinä Ritva Santavuori, joka sanoi muinoin YLEn aamuteeveessä Obaman muistuttavan apinaa. Kyseessä oli hyvin karkea, loukkaava ja vähättelevä väite akateemiselta ihmiseltä. Väitteen esittäjän iän huomioiden todennäköisesti rasistinen asenne oli peräisin 30-luvun akateemisista piireistä ja esittäjä oli jotenkin sisäistänyt tämän asenteen.
Vaikka kaikki rasismi ei ole näin ilmiselvää, suurin osa itse asiassa piilevää, rasismia esiintyy kaikkialla. Se ilmenee myös tekoina silloin kun vaikkapa työnhaastatteluun ilmaantuu täydellistä suomea puhuva ei-valkoinen, joka herätti puhelimessa työnantajan suuren kiinnostuksen. Vaikka ko. henkilö omaisi kaikki työhön vaadittavat ominaisuudet, ei hän saakaan työpaikkaa.
Rasismia on kohdella yhtä ihmistä rodun edustajana. Rasismia on myös tehdä Vanhasen tyylistä "tutkimusta" rotujen eroista ilman tutkimukseen liittyviä kriittisiä kysymyksiä. Rasismia sen sijaan ei ole suhtautua kulttuureihin ja tapoihin kriittisesti, jos kyseinen kriitikko kykenee erottamaan rodun ja kulttuurin toisistaan.
On ongelmatapauksia, jossa rasistinen ilmaisu voi olla aikaan sidottu. Tyypillinen esimerkki on sana "neekeri", joka oli viaton mustaa tarkoittava sana 50-luvun Suomessa, mutta joka nykyään on karkean loukkaava. Vanhat ihmiset voivat käyttää vielä sanaa ilman loukkaustarkoitusta, nuoret sen sijaan eivät. Kansainvälistyminen muutti myös sanan merkityksen.
Ihmisiä tulisi siis kohdella aina yksilöinä, ei jonkin suuremman edustajana. Tämä on uskomattoman vaikeaa kaikille ihmisille. Pitäisi ajatella, että rotua X edustava voi olla henkilökohtaisiltaan ominaisuuksiltaan mitä tahansa, rotu ei määrää ihmisen olemista.
Rasismi on niin vahvasti latautunut sana, että sen edustaja, rasisti on hyvin paha ihminen. Vain aniharva myöntää olevansa rasisti. Myös sanaa rasisti käytetään epäasiallisesti viittaamaan mielipiteisiin, jotka eivät miellytä omaa agendaa. Asiallinen keskustelu eri kulttuuripiirien ihmisistä tulee sallia, muutoin astutaan vaaralliselle vesille, luodaan patoutunutta vihaa, joka sitten purkautuu erilaisten vaihtoehtoisten kanavien kautta. Vrt. tässä yhteydessä sanaan "neuvostovastainen", joka oli ihan hirveä ihminen 70-luvulla.
/img-s3.ilcdn.fi/ceea5274b5d38083a997269c3b5d5b0d7ad19801b9f818fabafeb55f4a937f1f.jpg)
/img-s3.ilcdn.fi/75dbd640db50bd4307c501c0607136caef15e3a770f9b36752549bcebe37df80.jpg)