U20 MM-kisat 2018–2019: Suomi

  • 219 428
  • 1 037
Tila
Viestiketju on suljettu.

Clubittaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Suomi voittaa maailmanmestaruuden ja täällä haukutaan yhtä kieltäytynyttä pelaajaa. Vain Jatkoajalla.

Kokonaisuutena erinomainen turnaus Suomelta. Täällä oli järkyttävää panikointia alkusarjan USA-pelin jälkeen. En oikeen vieläkään ymmärrä miksi, se peli oli Suomelta ihan suvereenia kaksi erää. Ja niin oli finaalikin. Nyt toimi kenttäpelin lisäksi maalivahtipeli sekä tehokkuus maalipaikoissa.

Turnaus oli hieno meidän pelin vastaisku kriitikoille. Nyt sitä osattiin todennäköisesti ensimmäistä kertaa (U18 kultaa P-Amerikassa en nähnyt) soveltaa kunnolla pieneen kaukaloon. Avainsanat tuossa ovat kiekkokontrolli ja kova paineistaminen. Träpissä seisominen on USA:ta tai Kanadaa vastaan pienessä kaukalossa täysin turhaan, koska heidän vahvuus on juuri päätykiekkopeli, jota he pääsevät esim. 1-4 träpissä viljelemään niin paljon kuin haluavat. Paineistus sen sijaan on myrkkyä, koska näillä koohottajilla ei avausvariaatioita ole montaa. Joko se on laita-keskusta kombinaatio, tai pleksin kautta ulos. Tähän Suomi iski hienosti sekä Kanadaa, että USA:ta vastaan.

Pakko vielä antaa erityismaininta Luukkoselle. Aivan uskomaton nousu viime vuoden konnasta juhlituksi sankariksi. Kun pää kestää ja tekniikkaa on.
 

Giroux

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit, Philadelphia Flyers
Jep. Toivottavasti osaa tehdä omat johtopäätöksensä ja kieltäytyä maajoukkuekutsuista myös jatkossa mikäli edes mukaan kysytään.
Ei kyllä varmaan tulla Vesalaista enää mihinkään kutsumaan enää maajoukkueen toimesta. Ei hitto, mistä te näitä juttuja keksitte.
Pakko vielä antaa erityismaininta Luukkoselle. Aivan uskomaton nousu viime vuoden konnasta juhlituksi sankariksi. Kun pää kestää ja tekniikkaa on.
Samaa mieltä. Huikea turnaus Ukko-Pekalta ja loistava henkilökohtainen statement muutenkin kaikkia epäilijöitä kohtaan.
 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK
Ei kyllä varmaan tulla Vesalaista enää mihinkään kutsumaan enää maajoukkueen toimesta. Ei hitto, mistä te näitä juttuja keksitte.

Mukaan kysytään kaiketi jos peliesitykset siihen edellyttävät. Minulla ei ainakaan ole kristallipalloa siihen, että mitkä ne peliesitykset vaikkapa parin vuoden päästä ovat.

Ei tuntunut pois jäänti kuitenkaan haittaavan joukkueen menestymistä näissä kisoissa.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS
Suomi voittaa maailmanmestaruuden ja täällä haukutaan yhtä kieltäytynyttä pelaajaa. Vain Jatkoajalla.
Jatkoaika osoitti myös hienon voittamisen kulttuurin siinä vaiheessa kun peli on 2-2 ja peliä vielä reilusti jäljellä:

Game over, nyt on eväät syöty. Kaasu höllättiin?

Vittu mitä paskaa. Hopeaa tulee.

Siellä on nyt toisella joukkueella henki päällä. Game over ja öitä.

Suomi on ihan loppu. Hyvä taistelu, mutta ei taida riittää.

Sama lähteä nukkumaan.

Tuoksahtaa tappiolta... 3-2. Toisaalta leijona-Hannuhanhet pistää viimeisellä minuutilla dingdongklikklakmaalin?

Tässä muutama huippuhetki lainattu siinä vaiheessa kun USA tasoitti. Pian tämän jälkeenhän Suomi nosti jälleen tempoa ja hoiti homman kotiin.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Saako nyt taas hehkuttaa kiekolla pelaamista ja meidän peliä?
Niin mikä tässä nyt oli sitä meidän peliä? Kertaas vähän meille rahvaille. Omaan muistikuvaan kaikki voittamista kohti vievät teot oikein ajotettuna kuuluu meidän peliin. Häviämistä kohti vievät teot ja epäonnistumiset on sitten niitä, mitkä siihen meidän peliin ei kuulu.

Halleluja meidän peli!
 

Clubittaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Niin mikä tässä nyt oli sitä meidän peliä? Kertaas vähän meille rahvaille. Omaan muistikuvaan kaikki voittamista kohti vievät teot oikein ajotettuna kuuluu meidän peliin. Häviämistä kohti vievät teot ja epäonnistumiset on sitten niitä, mitkä siihen meidän peliin ei kuulu.

Halleluja meidän peli!

Ykkösenä voidaan mainita kiekkokontrolli. Se on kaiken perusta. Omista ei lähdetä koohottamaan alivoimaisia hyökkäyksiä tai vaihtoja ei suoriteta neppaamalla kiekko päätyyn. Tarvittaessa palautetaan alaspäin, jos näyttää ettei keskialueen yli päästä vauhdilla. Ei pelata ns. P-Amerikkalaista kiekkoa, jossa heitellään kiekkoa silmät kiinni pleksin kautta ulos tai punaisen jälkeen pätäyyn, jonka jälkeen koohotetaan niin vitusti perään.

Meidän peli on kehittynyt siinä missä muukin jääkiekko. Tämä joukkue oli tuonut ison paineistus-elementin ja unohtanut keskialueella seisomisen täysin. Todella toimiva ratkaisu - etenkin pienessä kaukalossa ja hyvällä materiaalilla.

Joku varmasti osaa antaa vielä kattavamman vastauksen. Kannattaa kuunnella vaikka videovalmentajan kommentit finaalin mainoskatkoilta. Aika hyvin selvensi, miten Suomi yrittää pelata. Tiivistettynä: Pysy kiekossa, älä lähde suorahyökkäyskilpailuun Jenkkien kanssa, älä hyökkää alivoimaisena.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Ykkösenä voidaan mainita kiekkokontrolli. Se on kaiken perusta. Omista ei lähdetä koohottamaan alivoimaisia hyökkäyksiä tai vaihtoja ei suoriteta neppaamalla kiekko päätyyn. Tarvittaessa palautetaan alaspäin, jos näyttää ettei keskialueen yli päästä vauhdilla. Ei pelata ns. P-Amerikkalaista kiekkoa, jossa heitellään kiekkoa silmät kiinni pleksin kautta ulos tai punaisen jälkeen pätäyyn, jonka jälkeen koohotetaan niin vitusti perään.

Meidän peli on kehittynyt siinä missä muukin jääkiekko. Tämä joukkue oli tuonut ison paineistus-elementin ja unohtanut keskialueella seisomisen täysin. Todella toimiva ratkaisu - etenkin pienessä kaukalossa ja hyvällä materiaalilla.

Joku varmasti osaa antaa vielä kattavamman vastauksen. Kannattaa kuunnella vaikka videovalmentajan kommentit finaalin mainoskatkoilta. Aika hyvin selvensi, miten Suomi yrittää pelata. Tiivistettynä: Pysy kiekossa, älä lähde suorahyökkäyskilpailuun Jenkkien kanssa, älä hyökkää alivoimaisena.
Toisaalta, studiossakin on sitten taas kehuttu alivoimaisia hyökkäyksiä ja yhden miehen hyvävauhtisia pistoja.

Niin tuossa tuo taitaakin tulla tiivistettynä... meidän peli voi kehittyä ja tilaisuuden tullen se voi olla pystysuunnankin lätkää, jos vain sille aukeaa tarpeeksi hyvä mahdollisuus. Pohjois-Ameriikan lätkä on sitten sitä, missä pelataan silmät kiinni aina täysiä, ja jolla ei ole mahdollisuuksia kehittyä tai pelata yksittäisiä tilanteita eri tavalla.

Kuuluuko tuokin meidän peliin, että ei träpätä käytännössä lainkaan ja kärkikarvaajakin koohottaa vastustajan maalin taakse vaikka olisi ihan yksin?
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Niin mikä tässä nyt oli sitä meidän peliä? Kertaas vähän meille rahvaille
Lyhyesti: pelataan nopeasti ylös, jos on paikka, mutta hitaasti tai puolinopeasti, jos nopea hyökkäys johtaisi alivoimaiseen puskemiseen (mikä Meidän pelin peruväitteiden mukaan lisää kiekonmenetyksen riskiä).

Meidän pelin yleisin "antiteesi" on pystysuunnan kiekko, jossa pyritään aina hyökkäämään nopeasti.

Edellisissä kaksissa kisoissa Ahokas (ja Rautakorpi) yrittivät nopeuttaa peliä vähentämällä hitaita lähtöjä, ja tulos oli vain lisääntyneet kiekonmenetykset. Nyt Ahokas oli palauttanut kiekkokontrollin kunniaan, mikä tarkoitti enemmän hitaita ja puolinopeita lähtöjä. Toki tämä joukkue oli niin hyvä, että pystyi myös erinomaisesti tekemään nopeita hyökkäyksiä, kun niille oli paikka. Kutsuisin sitä Meidän peliksi parhaimmillaan.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Onnittelut Suomen joukkueelle, hieno turnaus tahmean alun jälkeen. Tamin sanoin "win the right games", sillä ei ketään kiinnosta alkulohkon tulokset jos kulta roikkuu kaulassa.

Kristian Vesalaisen lyömistä en ymmärrä. Hän teki täysin oikean ratkaisun jäätyään pois kisoista keskittymällä Jokereihin. Ei MM-kisoihin tule mennä, jos ei koe olevansa riittävän motivoitunut.

Tuomo Ruutu -meemi näköjään pitää paikkaansa edelleen. Kuulemma pelaajille tärkeä hahmo tsempparina, joten ehkä hänen työnsä on nyt perusteltu eräänlaisena henkisenä valmentajana.

POIKA SAUNOO!
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Täytyy sanoa, että onneksi kiekko pomppi Kanadaa vastaan. Pudotuspeleissä Suomi pelasi hienosti ja valmennustiimikin onnistui loistavasti. Pelaajissa oli monta onnistujaa, joista nostan joitakin esille:

Luukkonen: Maalivahtipeli oli huippuluokkaa ja vain parani turnauksen edetessä. Luukkoseen ovat kohdistuneet isot odotukset jo pitkään, mutta nyt oli mukava nähdä että odotuksille alkaa tulla katettakin. Hyvät mahdollisuudet nousta tulevaisuudessa ykkösmaalivahdiksi NHL:ään.

Tolvanen: Oli ratkaisevassa asemassa tiukimmassa tilanteessa eli Kanada- pelin loppuvaiheilla. Tahdonvoima oli hurja. Ei tämä kyllä ollut mielestäni mikään uusi juttu. Tolvanen on ennenkin jaksanut yrittää vaikka onnistumisia ei ole tullut itselle tai joukkueelle. Tahdonvoimaa tarvitaan jatkossakin, että saisi kammettua pysyvän pelipaikan Nashvillen kärkiketjuista.

Heponiemi: Kiekollisesti tärkeässä roolissa. Niin ovela kaveri, että mielessä kävi josko olisi jalkansakin sijoittanut tahallaan oivallisesti Tolvasen nostaessa kiekon maalille Kanadaa vastaan :). Tarvitsee ison roolin joukkueessa, joka voi koon lisäksi vaikeuttaa nousua NHL:ään. Parhaimmassa tapauksessa voi olla tähtiainesta tulevaisuudessakin.

Kupari: Taitava pelaaja, joka ei ole vielä aivan täysin löytänyt omaa rooliaan kentällä. Pitää saada taitotaso hyödynnettyä myös tuloksellisesti. Omaa paljon potentiaalia, mutta vielä jotain puuttuu.

Talvitie: Huipputyyppi, joka taisteli nimensä edellyttämällä tavalla myös finaalissa. Joukkue oli lopussa henkisesti vahva ja tästä iso ansio kuuluu Talvitielle. Pelasi loistavasti ja tulee menestymään jatkossakin jääkiekossa ja kaikessa muussakin mitä päättää tehdä. Voittajatyyppi!

Laaksonen: Sai yllättävän paljon jääaikaa. Pelaa viihdyttävää peliä. Vielä virhealtis kovan paineistuksen alla kovimpia joukkueita vastaan, mutta kehittynyt loistavasti.

Heinola: Ehti ennen loukkaantumista pelaamaan vakuuttavaa peliä ja nosti varmaan eniten asemiaan varaustilaisuuden suhteen.

Kakko: Loistavaa peliä, muistuttaa vähän Barkovia syöttelyssään. Finaalissa nousi hienosti ratkaisijaksi tiukassa tilanteessa. Hieman kuitenkin välillä vaikea ehtiä tilanteisiin kovimmissa peleissä. Finaalissa pyrki selvästi myös haastamaan Jack Hughesia, joten tavoitteena lienee ykköspaikka varaustilaisuudessa. Ei vielä taida yltää siihen omissa papereissani, mutta kautta on vielä jäljellä.

Lundell: Hyvät kisat ja nosti asemiaan ensi vuoden varaustilaisuuden suhteen. Näissä kisoissa ikäluokkansa ykkönen!

Ahokas onnistui hienosti yhteistyössä valmennustiiminsä kanssa. Salo ja Varmanen olivat varmasti myös isoissa rooleissa joukkueen kehittämisessä turnauksen aikana.

Minä nostan esille Jesse Ylösen, joka pelasi hemmetin hyvän turnauksen. Fysiikan puolesta vielä raakile, mutta pelipäätä, luistelu-, laukaisu- ja kiekonkäsittelytaitoa löytyy. Minusta Ylösellä on enemmän NHL-potentiaalia kuin esim. Talvitiellä.

Toinen hyvän vaikutuksen tehnyt pelaaja oli Lundell. En muista ihan tarkkaan miltä Mikko Koivu vaikutti aikanaan pelatessaan alaalaikäisenä ensimmäisissä alle kaksikymppisten kisoissaan, mutta jotenkin Lundell muistuttaa nuorempaa Koivua. Pitääköhän tuo pituusmitta 185 senttiä paikkansa? Telkkarista katsottuna näyttää hiukan tuota pitemmältä.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Lyhyesti: pelataan nopeasti ylös, jos on paikka, mutta hitaasti tai puolinopeasti, jos nopea hyökkäys johtaisi alivoimaiseen puskemiseen (mikä Meidän pelin peruväitteiden mukaan lisää kiekonmenetyksen riskiä).

Meidän pelin yleisin "antiteesi" on pystysuunnan kiekko, jossa pyritään aina hyökkäämään nopeasti.

Edellisissä kaksissa kisoissa Ahokas (ja Rautakorpi) yrittivät nopeuttaa peliä vähentämällä hitaita lähtöjä, ja tulos oli vain lisääntyneet kiekonmenetykset. Nyt Ahokas oli palauttanut kiekkokontrollin kunniaan, mikä tarkoitti enemmän hitaita ja puolinopeita lähtöjä. Toki tämä joukkue oli niin hyvä, että pystyi myös erinomaisesti tekemään nopeita hyökkäyksiä, kun niille oli paikka. Kutsuisin sitä Meidän peliksi parhaimmillaan.
Niin... Itse kutsuisin tuota lätkäksi... Jopa hyväksi lätkäksi. Mielestäni saa olla melkoinen brandmanager, että jaksaa vieläkin puhua jostain meidän pelistä.

Onneks meillä oli ihan törkeen hyvä pakisto joka pystyi pelaamaan fiksusti ja monipuolisesti. Tai siis oikeestaan 4 pakkia nyt enää loppupeleissä. Honka ja Latvala oli koko kisat kyllä ihan kujalla kiekollisina... Onneksi Latvala kuitenkin onnistui tärkeimmällä hetkellä! Vaikka sekin aika epätoivoiselle yritykselle näytti :D
 

mixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Minä nostan esille Jesse Ylösen, joka pelasi hemmetin hyvän turnauksen. Fysiikan puolesta vielä raakile, mutta pelipäätä, luistelu-, laukaisu- ja kiekonkäsittelytaitoa löytyy. Minusta Ylösellä on enemmän NHL-potentiaalia kuin esim. Talvitiellä.

Toinen hyvän vaikutuksen tehnyt pelaaja oli Lundell. En muista ihan tarkkaan miltä Mikko Koivu vaikutti aikanaan pelatessaan alaalaikäisenä ensimmäisissä alle kaksikymppisten kisoissaan, mutta jotenkin Lundell muistuttaa nuorempaa Koivua. Pitääköhän tuo pituusmitta 185 senttiä paikkansa? Telkkarista katsottuna näyttää hiukan tuota pitemmältä.
0+3 keräsi Koivu ja oli muistaakseni jonkin verran vanhempi kun Lundell.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Jatkoaika osoitti myös hienon voittamisen kulttuurin siinä vaiheessa kun peli on 2-2 ja peliä vielä reilusti jäljellä:

Tässä muutama huippuhetki lainattu siinä vaiheessa kun USA tasoitti. Pian tämän jälkeenhän Suomi nosti jälleen tempoa ja hoiti homman kotiin.
Vitsiselitys: Oma kommenttini oli kylläkin parodiaa negailijoille. Katselin lähetyksen lopputeksteihin asti.
 

VT

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kristian Vesalaisen lyömistä en ymmärrä. Hän teki täysin oikean ratkaisun jäätyään pois kisoista keskittymällä Jokereihin. Ei MM-kisoihin tule mennä, jos ei koe olevansa riittävän motivoitunut.
Eikö moni ole nimenomaan nyt todennut, että oli joukkueen etu, että Vesalainen arvotti korruptioliigan pelit ja isomman rahapussin kisojen edelle? Eli oikea ratkaisu. Se taas kuuluu enemmän muualle, mitä tämä kertoo Vesalaisesta.
 

Barney

Jäsen
Sinänsä melko erikoista, että Suomi pelasi pelitavallisesti kisojen huonoimman ottelunsa finaalissa ja voitti silti kultaa. Aika-ajoin tunne taisi viedä enemmän kun järki, minkä takia lähdettiin ihan liian usein hyökkäämään alivoimaisena. Tietenkin Suomi oli monella muulla osa-alueella viime yönä parempi kuin alkusarjaottelussa Yhdysvaltoja vastaan, mutta siinä pelissä Suomi pelasi selvästi järkevämmin. Kultaa kuitenkin tuli, joten ei kehtaa enempää kritisoida.

Ahokas onnistui tehtävässä, jossa moni menestynytkin valmentaja on urallaan epäonnistunut. Suomi on pelannut lähes joka kerta pienessä kaukalossa huonosti. Suurin osa valmentajista on koittanut jääräpäisesti peluuttaa samanlaista kiekkoa kuin isossa kaukalossa ja jotkut ovat jopa rohkeasti koittaneet pelata pystysuunnan kiekkoa. Ahokas valmennusryhmineen löysi kuitenkin näihin kisoihin sopivan balanssin, jossa peli pysyi kontrolloituna, mutta peliä onnistuttiin silti kääntämään tilaisuuden tulleen nopeasti.

Vaikka Suomen pelaaminen ei ollutkaan yhtä staattista ja hidasta kuin pahimmillaan miesten maajoukkueessa esimerkiksi Jalosen aikoina, niin kyllähän Suomen pelissä oli nähtävissä ne Meidän pelille kuuluvat perusperiaatteet. Tuo Suomen peli oli ikään kuin modernisoitua Meidän peliä, jossa perustana oli Meidän peli, jonka päälle oli rakennettu modernille kiekolle tyypillisiä elementtejä. Lopputulos oli kontrolloitua, mutta samalla viihdyttävää kiekkoa, joka oli riittävän nopeaa pieneen kaukaloon. Niissä tuloksellisestikin huonoissa peleissä Suomi pelasi kuitenkin hyvin.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
0+3 keräsi Koivu ja oli muistaakseni jonkin verran vanhempi kun Lundell.

Muistatko epäonnistuiko Koivu silloin loppuottelussa Tshekkiä aivan avoimessa tekopaikassa, kun Suomi haki tasoitusta? Pelasiko kakkossentterinä noissa kisoissa?
 

Giroux

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit, Philadelphia Flyers
Eikö moni ole nimenomaan nyt todennut, että oli joukkueen etu, että Vesalainen arvotti korruptioliigan pelit ja isomman rahapussin kisojen edelle? Eli oikea ratkaisu. Se taas kuuluu enemmän muualle, mitä tämä kertoo Vesalaisesta.
No jaa, olisihan se Jokiharjukin jatkanut mieluummin NHL:ssä, mutta Blackhawks suorastaan pakotti hänet kisoihin. Ihan hyvinhän se kuitenkin tuolla kisoissa veti, vaikka varmasti pukukoppia syövyttävä vaikutus tällä oli. *hymiö*
 

mixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Muistatko epäonnistuiko Koivu silloin loppuottelussa Tshekkiä aivan avoimessa tekopaikassa, kun Suomi haki tasoitusta? Pelasiko kakkossentterinä noissa kisoissa?
Tuskin Koivun poikaa niin kovaan paikkaan laitettiin. Ne on eri miehiä jotka pelaa ratkaisuvaiheessa ja voittaa mestaruuksia syöttämällä voittomaalin.
 
Suosikkijoukkue
Kärpät
Mahtavaa kyllä Suomi-kiekon kannalta, että näitä junnumestaruuksia pukkaa ihan solkenaan milloin U20-, milloin U18-kisoista. Täältä sitä voittamisen kulttuuria ammennetaan ja jos nämä jätkät pyyhkii Hugheseilla jäätä junnukisoissa, miksi he eivät tekisi myöhemmin sitä myös aikuisten tasolla? Ei ne ulkomaan elävätkään tuosta enää mitään jättikehitysloikkia ota, millä menisivät edelle.

Itsellä pisti vieläpä silmään pelejä katsoessa, että Suomi hallitsi pelejä noin pelillisesti. Alkusarjassa tuli pari tappiota, mutta niissäkään peleissä ei varsinaisesti hätää ollut, maalit nyt vaan meni vastustajille. Puolivälierä Kanadaa vastaan oli myös Suomen peli. Pelin ratkaisuhetkistä lopussa voi jossitella ja väittää onnen kantamoisiksi, mutta se onni ansaittiin jo aiemmin pelissä. Suomen kuuluikin voittaa se peli. Sveitsillä taas ei ollut mitään palaa välierässä. Suomi oli suorastaan suvereeni. Myös jenkkejä vastaan Suomi vastasi pelin kulusta, lukuun ottamatta alivoimia. Niiden aikana jenkit tietysti pääsivät pyörittämään, mutta muuten ei ollut mitään hätää. 2-2 tasoituksen jälkeen hiipi pieni pelko itselläkin perseeseen, mutta onneksi pelaajilla ei. Siinä tilanteessa he juuri näyttivät jälleen kerran, mistä nämä uuden sukupolven suomalaiskiekkoilijat on tehty.

Erikseen pitää vielä mainita Aarne Talvitie. Mikä helvetin jannu tämä oikein on? Ennen kisoja en ollut tyyliin kuin kuullut ehkä nimeltä ja jotain hataria muistikuvia alempien junnujen peleistä. Mahtava äijä suorastaan! Täydellinen kapteeni. Johti sekä henkisesti että pelillisesti läpi turnauksen. Tästä kaverista kuullaan vielä ja paljon. Ei välttämättä jengin taitavin, nopein tai isoinkaan kaveri, mutta aivan varmasti voiton tahtoisin. Ja tekee oikeita asioita kentällä. Uskon vahvasti, että Talvitiellä on edessä hieno NHL-urakin, jos nyt nuo polvet jatkossa kestää.
 

Tornados

Jäsen
Minä nostan esille Jesse Ylösen, joka pelasi hemmetin hyvän turnauksen. Fysiikan puolesta vielä raakile, mutta pelipäätä, luistelu-, laukaisu- ja kiekonkäsittelytaitoa löytyy. Minusta Ylösellä on enemmän NHL-potentiaalia kuin esim. Talvitiellä.

Toinen hyvän vaikutuksen tehnyt pelaaja oli Lundell. En muista ihan tarkkaan miltä Mikko Koivu vaikutti aikanaan pelatessaan alaalaikäisenä ensimmäisissä alle kaksikymppisten kisoissaan, mutta jotenkin Lundell muistuttaa nuorempaa Koivua. Pitääköhän tuo pituusmitta 185 senttiä paikkansa? Telkkarista katsottuna näyttää hiukan tuota pitemmältä.

Viestini loppui vähän kesken kun puhelu tuli häiritsemään. Piti vielä mainita Ylösen, Vaakanaisen ja Jokiharjun hyvät esitykset. Nämä jätin kuitenkin vähemmälle maininnalle kun ne olivat aika odotettuja omasta mielestäni.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Lyhyesti: pelataan nopeasti ylös, jos on paikka, mutta hitaasti tai puolinopeasti, jos nopea hyökkäys johtaisi alivoimaiseen puskemiseen (mikä Meidän pelin peruväitteiden mukaan lisää kiekonmenetyksen riskiä).

Vielä laajentaisin, että pelin virtauksen hallinnan kannalta ei kannata aina lähteä nopeasti ylös, kun on paikka. Saattaahan tuo ovela vastustajanretku jopa tarkoituksella antaa siihen paikkaa. Edelleen korostan Tolvasen nerokasta palautusta ja rauhoittavaa pelin hidastusta siinä viitisen minuuttia ennen finaalin loppua (yksi vaihtokierto ennen Kakon maalia). Siinä peli otettiin Suomelle, sen jälkeen piti vain kapitalisoida. Totta kai, paljon muutakin tehtiin oikein.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Pakko se on uskoa, että tämä Z-sukupolvi on eri puusta veistetty kuin vaikkapa nyt Nuori-Suomi - sukupolvi, joka olisi tehtaan takuulla sulanut siihen paikkaan, kun jenkki tasoitti pelin kahteen kahteen. Suomi taipui, mutta ei katkennut tuosta. Ei tullut Mats Sundinin irvistystä tai Torinoa mieleen. Kyllä nämä isot pelit loppujen lopuksi mentaalisella tasolla ratkaistaan puhuttua enemmän.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös