Vegas Golden Knights 2018–2019

[Salming]

Lisäksi voisi olla hyvä idea vaikka lihavoida ne minuutit (pelkkä minuuttilukema) joissa tapahtuu jotain erityisen mielenkiintoista.

Olin itsekin tulossa kommentoimaan, että vaikka boldaamalla vois erotella ainakin maalit niin ne löytäis helpommin pitkän tekstin joukosta.

Sain. Pyrin siis jatkossa korostamaan tekstistä muutaman keskeisen tilanteen joka erästä.

 

[Amerikanihme]

Omat havaintoni Caps-pelistä:

Theodore oli heikko. Luvatonta aikaansaamatonta peliä muka joukkueen ykköshyökkäävältä puolustajalta. Eakin oli hyvä, lähes samalla tasolla kuin harjoitusleirillä. Kysymys: miksi laukaisupaikkoja pelataan Merrillille niin paljon? Ainakin halukas laukoja hän on, mutta ei niistä mitään maaleja näytä tulevan. Gallant vaikutti todella huolestuneelta ilmeillään vaihtoaitiossa. Yleensä mies on pieni hymy huulillaan, mutta nyt on ehkä syytäkin huolestua, sillä ei tämä Vegasin peli näytä kyllä viime kauden Misfits-peliltä. Harjoitusotteluissa sitä vielä nähtiin, mutta nyt puristetaan mailaa vähän liikaa. Karlssonilla on tosiaan peliälyä vaikka muille jakaa, mutta yrittäisi vähän yksinkertaisempia ratkaisuja. 40 maalia taitaa jäädä aika kaukaiseksi haaveeksi tällä kaudella. Nyt sitten pensseleiden mankeliin.

Ja ai niin, suosikkiradiohahmoni NHL Network Radiossa, Jim "Boomer" Gordon, oli kuulemma todennut, että ei Vegas tulee Stastnya kaipaamaan, sen verran heikkoja ovat hänen esiintymisensä alkukaudesta olleet!

 

[Salming]

5/82 Pens vs. Golden Knights

Ennen ottelua luin ilouutisen. Tomas Hyka nimittäin kutsuttiin ylös AHL:stä ja hän pelasi kolmosketjun laidassa Lindbergin tilalla. Muutoin Vegas jatkoi samalla kokoonpanolla kuin Washingtonia vastaan.

Avausminuutilla ykkösvitja loi heti kulmarallin ja sen lopuksi vaihdosta tullut Haula laukoi siniviivalta ranteella kiekon räpylään. Seuraavaksi Simon osui mailallaan kulmassa Milleriä naamaan ja Vegas sai ylivoiman. Ykkösylivoima oli muodossa Theodore-Pacioretty-Marchessault-Karlsson-Smith eli Gallant jatkoi eilen kolmoserässä nähdyllä superviisikolla. Kakkosylivoimassa peliaikaa sai heti Hyka Haulan, Millerin, Nosekin ja Carpenterin kanssa. Ykkösviisikko sai kuvion kuntoon nopeasti, mutta Theodoren viivatoimituksia parempia maalipaikkoja ei syntynyt. Hyka puolestaan laukoi heti oikeasta siivestä ja DeSmith torjui patjoillaan.

Viiden minuutin jälkeen Schultz laukoi viivasta maskin takaa, mutta Subban torjui etukulmasta. Minuutti myöhemmin Vegas meni johtoon, kun ensin McNabb kaatui hyökkäyssinisellä, mutta Karlsson polki alas Millerin seuraksi ja esti 2v1-tilanteen. Pens hukkasi kiekon hyökkäyssinisen jälkeen, kun Crosby ei saanut haltuun Guentzelin syöttöä laidasta takaviistoon ja Karlsson spurttasi jalalla vastaiskuun. Hän lainasi kiekon Marchessaultille oikeaan laitaan ja tämä kävi pyörähtämässä kulmassa hyrränä tarjoten sitten tarkan syötön slottiin, johon luisteli vaihdosta Nosek ja tämä viimeisteli rystyltä takakulmaan Karlssonin tehtyä mahtavan liikkuvan maskin. Vihdoinkin Nosek sai palkinnon pirteistä otteistaan. Crosbyn kenttä otti vieläpä miinusta. Kahdeksan minuutin kohdalla Sprong tuli vauhdilla alueelle vasemmalta ja laukoi jaloista ranteella, mutta suoraan päin Subbania.

Mainoskatkon jälkeisen aloituksen Malkin kauhoi 100-0 Carpenteria vastaan ja Kessel laukoi kiekon sisään heti vasemmasta etukulmasta. Valitettava lahjamaali enkä nyt tarkoita, että Subbanin olisi pitänyt torjua terävä kuti ruuhkan takaa. Vielä ennen erän puoliväliä ykkösketju loi taas kulmarallin, mutta Marchessaultin tykitys keskeltä viivasta blokattiin.

11. minuutilla Riikola laukoi ensin vasemmalta puolelta viivasta ja sitten syötti oikeasta laidasta rystyltä keskelle Rustille, joka laukoi yli. Puoli minuuttia myöhemmin Hyka leikkasi suorassa hyökkäyksessä vasemmalta keskelle ja laukoi vapaasti, mutta DeSmith torjui matalan kudin. Sen jälkeen nelosketju loi illan ensimmäisen paikkansa, kun Bellemare syötti oikeasta kulmasta kohti takatolppaa, mutta Reaves ei aivan ehtinyt toisesta kulmasta ajoissa maalin eteen. Ketju kuitenkin jatkoi siitä mihin eilen jäi saaden avauserässä kohtalaisesti päätypelejä aikaan. Reilut neljä minuuttia ennen erän loppua Hyka spurttasi vastaiskuun vasenta laitaa Oleksiakia vastaan ja sai laukauksen aikaan nojaamalla ja käyttämällä kiekon lähellä Jamien lapaa. DeSmith oli valua maalin sisään Hykan längejä kohti suuntautuneen vedon jälkeen. Loistava suoritus kuitenkin taas avauserän ehkä jopa parhaalta Vegas-hyökkääjältä.

Vajaat kolme minuuttia ennen erän loppua puolestaan Theodore hassutti karvaajan viivassa ja toimitti maalille, mutta Carrier ei saanut reboundia sisään. Seuraavaksi Schultz ajoi voimalla maalille ja Marchessault kaatoi hänet Subbanin päälle jäähynarvoisesti. Karlsson-Smith-McNabb-Engelland nelikko selvitti kunnialla avausminuutin ja loi jopa maalipaikan toiseen päähän, kun Karlsson syötti oikealta keskelle McNabbille, mutta Hörnqvist takakarvasi viime hetkellä kiekon pois. Riikola sai jääaikaa toisessa viisikossa ja laukoi kerran, mutta Bellemare blokkasi vedon. Riikola otti irtopalan ja syötti Schultzille oikealle, joka puolestaan syötti maalin eteen, josta kiekko oli pomppia sisään ja Riikola lähellä saada avauspisteensä NHL:ssä.

Tauolle mentiin kuitenkin 1-1 lukemissa eli ensi kertaa vierasjoukkue ei ollut tappiolla avauserän jälkeen tällä kaudella. Ykkös- ja nelosketjut olivat parhaita avauserässä Hykan yksilötaidon ohella. Pensin keskialueen ohjauspeli murtui helposti ja Vegas pääsi usein kotijoukkueen alueelle pyörittämään. Laukaukset menivätkin vieraille 9-16 maalia kohti. Riikola blokkasi kaksi laukausta ja laukoi yhteensä kolmesti avauserässään.

Toisen erän avausvaihto oli ykkösketjujen taisto, mutta pyörityksestä huolimatta Crosbyn ketju ei luonut maalipaikkoja. Kolmannella minuutilla Bellemare syötti syvyydestä viivaan ja Theodore laukoi, mutta DeSmith liimasi vedon. Minuutti myöhemmin Karlsson syötti laidasta viivaan Millerille pidettyään ensin taitavasti kiekon itsellään. Tämä laukoi ja Smith ohjasi ohi. Jatkotilanteessa Karlsson pääsi lämäämään vastakiekkoon siniviivan tuntumasta, mutta DeSmith torjui ylävartalollaan kovan eteensä. Smith laukoi pleksiin reboundin. Eikä siinä vielä kaikki, sillä Pensin purun jälkeen Marchessault tuli uudestaan alueelle, teki patenttiharhautuksensa rystyltä kämmenelle ja laukoi sitten oikealta kaarelta puolustajan jaloista ylärimaan. Samassa vaihdossa kentälle tullut Pacioretty puolestaan kokeili ranteella oikeasta laidasta tuloksetta.

Vajaan seitsemän minuutin kohdalla Hörnqvist sai syötön päädystä maalin eteen ja laukoi tolppaan Vegasin kolmosvitjan merkkauspelin oltua heikkoa. Sen jälkeen Pens teki huikean kuvion, kun Crosby jätti siniviivalla Letangille, joka pyörähti ohi pitkää vaihtoa pelanneen Reavesin spin-o-ramalla ja syötti takaisin oikeaan siipeen matkaa jatkaneelle Crosbylle, mutta one-timer paukkui plekseihin. Juuri ennen ottelun puoliväliä Kessel karkasi läpi ja laukoi tarkasti oikeaan yläkulmaan. Malkin teki upean esityön syöttämällä kiekon syvältä omalta alueelta Kesselille Millerin ja McNabbin välistä. Sitä ennen Schultz tökkäsi onnistuneesti kiekon pois Nosekilta laidassa. Toisen erän tapahtumat huomioiden Vegasin olisi pitänyt olla johdossa, mutta jos et itse tee, niin vastustaja tekee.

12. minuutilla ykkösketjun suora hyökkäys päättyi Marchessaultin syöttöön laidasta keskelle Smithille ja tämän jatkoon takatolpalle, mutta Karlsson ei saanut kunnon osumaa ilmasta kiekkoon. Viisi minuuttia ennen erän loppua nelosketju puolestaan paini kauan kulmassa ennen kuin kiekko saatiin syvyydestä viivaan, josta McNabb laukoi maskitta päin DeSmithia. Vahva vaihto taas kuitenkin varsinkin Carrierilta maalin takana ja Reavesilta ohessa toki myös.

Neljä minuuttia ennen erän loppua Kessel karkasi taas ykkösparin selustaan ja iski läpiajosta 3-1:een. Alustuksen tarjoili Hagelin ehtimällä ensin oman alueen rännikiekkoon laidassa ja syöttämällä sitten nopeasti pystyyn. Lisää kuplivaa ja kiehuvaa vettä kaadettiin Vegasin pelaajien kasvoihin, kun Crosby käänsi rystyltä oikeasta laidasta Karlssonin lavan vierestä vasemmalle takaviistoon ja Guentzel laukoi ranteella kiekon tolpan kautta sisään ohi Holdenin blokin. Maalien välillä oli 57 sekuntia. Reilu minuutti ennen erän päätöstä Hyka kiersi maalin ja alusti paikan maalin eteen vastakiekkoon McNabbille, mutta tämä ei saanut sisään. Jatkotilanteessa Hyka tarjosi laidasta syötön keskelle viivaan samalla miehelle, mutta veto paukkui plekseihin. Viimeisellä minuutilla Reaves ja Bellemare karkasivat 2v0-hyökkäykseen, kun Holden otti kädellä alas Riikolan norsukiekon ja syötti heti pystyyn Pensin vaihdon ollessa kesken. Reaves syötti vasemmalle takatolpalle, mutta De Smith liukui eteen ja torjui. Kahden erän jälkeen laukaukset olivat 18-26 eli toisessa erässä ne kirjattiin 9-10, mutta maalit 3-0. Maalinteon tehokkuus oli yksinkertaisesti Pittsburghilla parempi omissa maalipaikoissaan. Vegas hallitsi varsinkin kahdeksaa ensimmäistä minuuttia saamatta mistään sisään ja sen jälkeen Pens käytti tylysti omat paikkansa. Miller-McNabb kaksikolle sapiskaa kahdesta identtisestä virheestä.

Päätöserän alussa Nosek syötti keskialueella Haulalle keskikaistalle ja tämä laukoi sinisen jälkeen jaloista pleksiin. Kolmen minuutin kohdalla Hörnqvist teki saman saatuaan kiekon Simonilta sillä erotuksella, että hän osui patjoihin pleksin sijaan. Pari minuuttia myöhemmin Nosek ja Haula riistivät maalin takana kiekon Malkinilta ja jatkotilanteessa Pacioretty syötti kulmasta viivaan kiertäneelle Haulalle, joka laukoi mailojen kautta kiekon päätyverkkoon. Minuutti myöhemmin Theodore hassutti taas karvaajan viivassa vartaloharhautuksella, mutta maalilla ei ollut maskia laukauksen edessä. Kahdeksannella minuutilla nelosketju loi taas päätypelin, mutta ei päässyt painimisesta huolimatta maalipaikoille. Hetkeä myöhemmin Karlsson voitti luistelukilvan, kiersi maalin ja jätti kulmaan, josta kiekko saatiin lopulta viivaan vaihdosta tulleelle Nosekille, mutta rysty ei toistamiseen uponnut tässä pelissä toisesta aallosta.

Juuri erän puolivälissä puolestaan Pacioretty pääsi laukomaan vapaasti rystyllä keskeltä Nosekin syötöstä vahvan vaihdon päätteeksi, mutta DeSmith torjui kilvellä kiekon kulmaan. Kolme minuuttia myöhemmin Smith laukoi oikealta päädystä kimmonneeseen vastakiekkoon, mutta laukaus läheltä karkasi yli. Puoli minuuttia myöhemmin kuitenkin Smith osui takatolpalta, kun Marchesssault katkoi Schultzin rännikiekon, leikkasi oikealta keskelle ja syötti sitten ruuhkan läpi suoraan Smithin lapaan oikealle maalin kulmalle. Viisi minuuttia ennen loppua Riikola pelasti varman maalin katkomalla polvi jäässä Hykan syötön oikealta puolelta vasemmalle Eakinille, jolla olisi ollut tyhjä maali. Vegas sai kuitenkin ylivoiman, kun Brassard koukki sen verran Eakinia takaa päin.

Ykkösylivoima pyöritti näyttävästi, mutta DeSmith nollasi Paciorettyn one-timerin siivestä ja Karlssonin ohjaukset Theodoren laukauksiin. Kaksi minuuttia ennen loppua Crosby riisti kiekon hyökkäyspäässä ja kokeili rystyltä pienestä kulmasta tuloksetta. Subban lähti maaliltaan minuutti ennen loppua. Viimeisellä minuutilla Marchesssault oli lähinnä maalintekoa laukomalla vasemmalta pienestä kulmasta kohti etuyläkulmaa. Muutoin hän, Theodore ja Haula kierrättivät kiekkoa takakolmiossa kuudella viittä vastaan, mutta eivät saaneet kiekkoja maalille ruuhkan läpi, joten Pittsburgh voitti maalein 4-2. Vegasille kolmas tappio peräjälkeen saldon ollessa nyt viiden ottelun jälkeen yksi voitto ja neljä tappiota. Päätöserän laukaukset kirjattiin 4-11 ja koko ottelun 22-37, mutta maalit ratkaisevat. DeSmith voitti maalivahtien kaksintaiston, koska Subban ei kyennyt haamutorjuntoihin.

Olemme kriisissä ensi kerran seuran historiassa, mutta uskon, että jossain vaiheessa kiekot pomppivat myös Vegasille suotuisasti ja maalinteon tehokkuus paranee noilla laukaisumäärillä. Yksilöistä Subbanille 18 torjuntaa. Maaleja en laita hänen piikkiin, mutta huippukopit uupuivat. Puolustajista Merrill ja Holden jäivät taas ainoina plussalle tai nollille. Ykkösparille sapiskaa kahdesta Kesselin läpiajomaalista. Kakkosparista jäi mieleen Theodoren onnistuneet viivatanssit, mutta laukausten laatu oli vaisu. Toki osansa oli puutteellisella maskilla. Hyökkääjistä ykkösketju oli ehdottomasti paras luoden lukuisia paikkoja. Nelosketju pelasi myös hyvin siirtäen paineen useasti Pensin päätyyn ja sai siksi peliaikaa 13-14 minuuttia. Kolmosketjussa Hyka oli yksinäinen valopilkku. Kakkosketjulla oli kaksi ensimmäistä erää vähän kemiat hakusessa, mutta päätöserässä sekin rouhi kiitettävästi kulmissa luoden paikkoja. Keskimmäiset ketjut jäivät lisäksi miinuksille iltapuhteestaan ja siksi Eakinin ketju pelasi minuutin vähemmän kuin nelosvitja.

 

[Pallister]

Antaisin myös sapiskaa valmennuksen suuntaan. Aikalisä&Subban pois maalilta olisi kannattanut ottaa jo pari minsaa ennen loppua kun YV:n jälkeen Vegas sai aloituksen Pensin päätyyn.
Jostain syystä Gallant otti ”Hakstolmaisesti” nelosen sisään tuohon aloitukseen.
Myöskin Subban jäi ihmeellisesti maalilleen ennenkuin vihdoin lähti vaikka Bellemare häntä ilmeisesti kävi ohjeistamassa.

 

[Amerikanihme]

Olemme kriisissä ensi kerran seuran historiassa,

Ajattelin, että en paina paniikkinappulaa kuin vasta 10-15 pelin jälkeen. Eihän tuo hyvältä näytä, mutta jos kerran laukaukset voitetaan useimmiten ja yritystä on, niin täytyy tässä vaiheessa tyytyä siihen, ja uskoa, että tulostakin alkaa jossain vaiheessa tulla, jos yritys jatkuu. Viime vuonna taisi olla vähän sellaista, että kaikki meni sisään, tänä vuonna on nyt sitten vähän vaikeampaa. Ei tämä voi yhden Tuchin poissaolosta olla kiinni. Tosin puuttuuhan sieltä Schmidtkin.

Tuota tekstin tummentamista vielä vähän kommentoisin. Ehkä olisi hyvä sieltä poimia ne maalit ainakin (kuten yllä ehdotettiinkin, osa niistä tulikin yllä poimituiksi tummennuksella, mutta osa ei), ne jotenkin ovat aikaisemmin ainakin hukkuneet kaiken muun sanailun sekaan. Ne ovat kuitenkin se pelin suola mielestäni. Ja ehkä jättää kohdat kuten "Lisää kuplivaa ja kiehuvaa vettä kaadettiin Vegasin pelaajien kasvoihin" tummentamatta, kun ei tuo nyt minun mielestäni kovin tärkeältä pelitilanteelta kuulosta.

 

[Salming]

Ajattelin, että en paina paniikkinappulaa kuin vasta 10-15 pelin jälkeen. Eihän tuo hyvältä näytä, mutta jos kerran laukaukset voitetaan useimmiten ja yritystä on, niin täytyy tässä vaiheessa tyytyä siihen, ja uskoa, että tulostakin alkaa jossain vaiheessa tulla, jos yritys jatkuu. Viime vuonna taisi olla vähän sellaista, että kaikki meni sisään, tänä vuonna on nyt sitten vähän vaikeampaa. Ei tämä voi yhden Tuchin poissaolosta olla kiinni. Tosin puuttuuhan sieltä Schmidtkin.

Tuota tekstin tummentamista vielä vähän kommentoisin. Ehkä olisi hyvä sieltä poimia ne maalit ainakin (kuten yllä ehdotettiinkin, osa niistä tulikin yllä poimituiksi tummennuksella, mutta osa ei), ne jotenkin ovat aikaisemmin ainakin hukkuneet kaiken muun sanailun sekaan. Ne ovat kuitenkin se pelin suola mielestäni. Ja ehkä jättää kohdat kuten "Lisää kuplivaa ja kiehuvaa vettä kaadettiin Vegasin pelaajien kasvoihin" tummentamatta, kun ei tuo nyt minun mielestäni kovin tärkeältä pelitilanteelta kuulosta.

Viimeksi mainittu oli nerokas lausahdus mielestäni, joten halusin korostaa sen. Ja sitä seurasi kuitenkin selostus vastustajan neljännestä maalista.

Kriisi-termi oli puoliksi huumoria. Totta on kuitenkin se, että alkukaudella playoffpaikkaa ei voi varmistaa, mutta sen voi menettää hyvin helposti kuten Arizonalle kävi viime kaudella sen rämpiessä ensimmäiset kymmenen ottelua.

Illalla on vastassa Flyers. Katson ottelun vasta jälkikäteen, sillä suuntaan ensin virvoitusjuoma-areenalle katsomaan Turun Palloseuran ja Tampereen Tapparan välistä kotoisen Liigan kiekkonäytelmää. Palataan asiaan siis huomenissa.

 

[Salming]

6/82 Flyers vs. Golden Knights

Kokoonpano oli sama kuin Pittsburghissa, mutta puolustajapareja oli muutettu. Merrill pelasi Millerin kanssa ja Holden puolestaan McNabbin. Theodore ja Engelland jatkoivat yhdessä. Ehdin ottelun pariin vasta toiseen erään TPS-Tappara ottelun takia. Lisäksi kaksi viimeistä erää keskittymiseni ei ollut aivan tapissa, joten äsken avauserän nauhalta vielä katsottuani annan itselleni armoa ja en tee tutun laajaa raporttia, koska olen jo juuri äsken kirjoittanut 16 000 merkkiä Liiga-kamppailusta ja aamulla käyttänyt aikaa neljä tuntia Kreikka-Unkari ottelun analyysiin kilpailijafoorumilla, joten jos sopii, keskityn nyt lähinnä yksilöihin pikaisen eräkatsauksen jälkeen.

Avauserän laukaukset kirjattiin 10-5. Vegas otti kaksi jäähyä, kun ensin Carrier kaatoi kulmassa Gudasin menetettyään ensin mailansa ja erän puolenvälin jälkeen Marchessault sai jäähyn korkeasta mailasta hyökkäyspäässä huidottuaan karvatessaan Gostisbeherea. Noiden jälkeen Vegas ei sitten enää jäähyillyt onneksi. Alivoima toimi kuitenkin kohtalaisen mainiosti neliön peittäessä laukaisupaikat Philadelphian vaarallisen ykkösylivoiman pyörittäessä tuloksetta. Erän kohokohta oli ilman muuta Fleuryn upea pyörähdystorjunta hetki ennen Marchessaultin jäähyä. Tasaviisikoin peli on melko tasainen. Smithilla oli erän alussa Vegasin paras maalipaikka hänen laukoessaan vasemmasta laidasta ohi takakulmasta. Hyka kokeili erän loppupuolella Eakinin syötöstä puolittaista spin-o-ramaa, mutta veto osui patjoihin. Viimeisellä minuutilla Eakin puolestaan laukoi oikealta takapatjaan, mutta Hyka suti ohi irtokiekosta takatolpalla.

Toinen erä oli viihdyttävä pelin aaltoillessa päästä päähän. Flyers sai luvattoman monta läpiajoaihiota, kun edellispelin tavoin puolustajat eivät vartioineet selustaa riittävän hyvin. Onneksi Fleury oli jumalamoodissa pysäyttäen muun muassa Girouxin läpiajon hanska jäässä. Laukaukset kirjattiin 10-10. Vegas sai erässä kaksi ylivoimaa, mutta laatu oli yhtä surkeaa kuin aiemmissa peleissä ja kauden ensimmäinen YV-maali odottaa edelleen päivänvalon näkemistä. Neljän YV-minuutin aikana Flyers loi paremmat paikat miesvajaalla. Ykkösylivoima oli samassa muotissa, mutta kakkoseen oli noussut Eakin Haulan, Hykan, Millerin ja Nosekin seuraksi. Ennen jäähyjä Pacioretty ehti laukoa tolppaan Nosekin syötettyä laidasta maalin eteen. Alakerta sai jobinpostia, kun Engelland jätti pelin kesken hänen saatuaan iskun ylävartaloon mailannostotilanteessa. Gallant totesi, että huomenna Engellandin tilanteesta tihkuu lisätietoa, mutta ilmeisesti häntä tarkkaillaan nyt päivä kerrallaan. Erän toisella puolikkaalla Theodore aiheutti ryntäilyllään 3v1-tilanteen omaan päähän ja McNabbin peittäessä syöttöä Fleury torjui patjallaan muistaakseni Couturierin tai Konecnyn terävän rannelaukauksen slotista. Toisella alivoimalla Laughton karkasi läpi, mutta Fleury kesti. Erän lopussa vielä Girouxin läpiajonollauksen lisäksi Fleury liukui Lehterän one-timerin eteen.

Päätöserässä palattiin tarkkaan keskialueen puolustuspeliin ja rannikolta rannikolle -vaihde ei ollut enää käytössä. Laukaukset maalia kohti olivat 6-6 koko erässä. Viisi minuuttia ennen loppua Hyka irtosi vartijastaan laidassa ja syötti kulmasta maalille Haulalle, joka sai keppiä käsille Simmondsilta. Vegasin ykkösylivoimassa pelasi ykkösketju pakkeinaan Theodore ja Miller, mutta tuokaan ryhmitys ei tuottanut tulosta. Onneksi sitten toiseksi viimeisellä minuutilla Couturier ei purkanut ajoissa kiekkoa keskialueelle, vaan Carpenter nappasi irtokiekon ja syötti poikittain vasempaan laitaan Eakinille, joka naulasi hyvästä rytmistä vasempaan etuyläkulmaan ottelun ainoan maalin. Viimeisellä minuutilla Fleury vielä venyi torjumaan räpylällä Girouxin one-timerin sivuttaisliu'ussa. Päätöserän alussa Hyka nostettiin Haulan ketjuun ja Nosek tippui kolmoseen. Lisäksi Engellandin poissaollessa Vegas pelasi viidellä puolustajalla. Tasaviisikoin Vegas hallitsi erää ja Flyers sai ensimmäiset laukaukset kohti Fleurya vasta kymmenennellä minuutilla. Hetken päästä siitä Lindblom kyyristyi McNabbin viedessä hänet laitaan ja ruotsalainen sai osuman päähänsä pleksistä. Yleisö vaati turhaan rangaistusta. Muuta oleellista mainittavaa erästä ei sitten olekaan. Molemmat joukkueet pelasivat tarkasti, mutta Vegas kykeni luomaan enemmän uhkaa hyökkäyssuuntaan ja se palkittiin lopussa. Massiivisen tärkeä voitto vieraskiertueen lopuksi, jotta pudotuspelijuna ei karkaa heti kättelyssä. Seuraavaksi on sitten edessä lepoa, kun 11 päivää sisältää vain kolme kotiottelua.

Fleury oli maalissa sensaatiomainen. Uran 49. nollapeli tuli 26 torjunnalla, joista ainakin viisi oli käsittämättömiä pelastuksia. Hyökkääjistä ykkösketju oli taas vahva molemmissa päissä kenttää, mutta tällä kertaa maalit puuttuivat hyvistä kulmaralleista huolimatta. Smithille lievä miinus huonoista syöttövalinnoista ylivoimalla. Alkuperäisestä kakkosketjusta Nosek oli vähän tavallista näkymättömämpi. Pacioretty oli puolestaan mielestäni keskivertoesitystä enemmän pelin sisällä osuen kerran tolppaan. Haulalla oli päätöserässä pari hyvää paikkaa, mutta ne hän hukkasi. Kaikkiaan viimeksi mainittu kaksikko laukoi seitsemän kertaa kohti maalia ja Nosek ei kertaakaan. Kolmosketjusta Hyka ansaitsi noston kakkoseen. En ole turhaan hehkuttanut häntä. Tuchin poissaollessa pelipaikan tulee olla vähintään kolmosen laidalla ja miksei häntä voisi kokeilla ensi pelin alusta lähtien kakkosvitjassa, koska Flyersiakin vastaan hän jatkoi siitä, mihin jäi Pittsburghissa eli luisteli vahvasti, teki hyviä ratkaisuja kiekollisena ja kykeni pysymään kiekossa melko usein hyökkäyspään kulmapaineissa. Eakinia on myös kehuttava roimasti. Jo kaksi maalia alkukauteen ja suorittaminen on tasaisen varmaa kummassakin päässä kenttää. Hänen arvonsa joukkueelle ymmärsi vasta, kun tuuraajana oli Lindberg. Myös alivoimalla hän on tärkeä palanen Carpenterin parina. Mitä tulee Carpenteriin, hän sai syötön Eakinin maaliin. Peliaikaa tuli vain 12 minuuttia, mutta silti hän paransi viime pelistä ollen taas ahnaampi kaksinkamppailija ja suojaamalla kiekkoa viime kauden mallliin. Carpenter myös taklasi neljästä, mikä oli toiseksi eniten ja se kertoo myös siitä, että hän oli ytimessä tässä ottelussa. Nelosketju pelasi myös hyvin. Carrier varsinkin pystyi nostamaan jalalla punaviivalle ja toimittamaan kiekon päätyyn. Reavesilta jäi mieleen yksi ohitus laidan kautta, josta syntyi päätypeli. Lisäksi hän taklasi viidesti eli hoiti ruutunsa moitteetta. Bellemare oli melko tasapaksu tällä kertaa ja jäi lähinnä mieleen avauserän alivoimapelaamisesta, jossa hän peitti ansiokkaasti mailalla syöttöväyliä.

Puolustajista Engellandista en sano mitään, koska hän pelasi vain erän. Silti hän ehti blokkaamaan kuusi laukausta, mikä on posketon määrä. Suurin osa tuli tietysti alivoimalla, sillä hän pelasi neljän minuutin alivoimasta yli puolet. Theodore laukoi eniten puolustajista eli kolmesti. Omalla alueella mieleen jäi päätöserän itsevarma vartaloharhautus, jolla hän paikallaan ollessaankin sai karvaajan lähtemään väärään suuntaan ja syöttöväylän auki hyökkääjälle ristipistolla. Toisessa erässä yksi ryntäys maksoi YV-hyökkäyksen omiin. Kuuteen otteluun 0+0 tehot ja teholukema -5 ei kuitenkaan ole sitä, mitä häneltä odotetaan, vaan edelleen anti ylöspäin ei ole riittävää. Vähän samat sanat pätevät Milleriin, jolla on toistaiseksi yksi syöttöpiste ja vain 11 laukausta maalia kohti. Miller on toki ihan OK puolustussuuntaan, mutta hänen palkkapussillaan pitäisi myös tehdä tehoja ja lisäksi laukoa enemmän, koska hänellä on painava veto. McNabb petrasi sysimustasta Pittsburghin vierailusta ja hoiti hyvin kiekot maalin takaa ränniin laiturien huoleksi. Hän on hyvä ottamaan stoppeja omalla alueella ja yhdestä niistä kärsijänä oli Lindblom, mutta se ei ollut McNabbin vika. Varma esitys puolustavalta puolustajalta. Merrill ja Holdenkin pelasivat ensi kerran yli 20 minuuttia tällä kaudella Engellandin ollessa pois puolet pelistä. Holden vakuutti tasapainoisella pelaamisellaan. Hän ei yritä mitään mitä ei osaa, mutta on kuitenkin sen verran varma kiekolla, että pystyy myös rystyltä laittamaan määrämittaisia siirtoja keskialueen puolelle. Yhteistyö uuden pakkiparin McNabbin kanssa toimi nähdäkseni hyvin. Merrill oli niin ikään melko sujut Millerin parina ja hoiti peruspuolustajan roolinsa kuten kuuluu. Edellisessä kohtaamisessa kauden avauspelissä tehdyt virheet ovat sittemmin loistaneet poissaolollaan sekä häneltä että Holdenilta, mikä on mainio asia.

 

[Amerikanihme]

Jaaha, Stastny sitten telakalla mahdollisesti seuraavat pari kuukautta. Engelland syrjässä myös. Addition by subtraction? Tuch:kaan ei pääse pelaamaan vielä ainakaan parissa seuraavassa matsissa kaiketi. No, Bischoff tulee kehiin, jee!

Tuo Flyers voitto taisi tulla tosiaan ihan vain Fleuryn superpelin ansiosta. Laukauksetkin hävittiin, ja tehtiin taas vain yksi maali. Jännä nähdä muuttuuko suunta tästä vielä. Ihan outoa tämä alkukausi on ollut muutenkin, kun kaiken maailman Devilsit, Carolinat ja Ducksit jyräävät. No, kai tämä tästä asettuu kuosiinsa pian.

 

[Salming]

Jaaha, Stastny sitten telakalla mahdollisesti seuraavat pari kuukautta. Engelland syrjässä myös. Addition by subtraction? Tuch:kaan ei pääse pelaamaan vielä ainakaan parissa seuraavassa matsissa kaiketi. No, Bischoff tulee kehiin, jee!

Joo, nyt on Haulalle tarjolla sama tontti kuin viime kaudella. Bischoff puolestaan ei ainakaan vielä pääse pelaamaan, sillä Hunt korvaa hänet seuraavassa ottelussa. Pacioretty oli pitänyt kehonhuoltopäivän, mutta pelaa varmasti seuraavassa pelissä.

 

[Salming]

7/82 Vegas vs. Buffalo - osa 2

Kauden toinen kohtaaminen näiden jääkiekkoseurojen välillä. Viimeksi vieraissa tuli takkiin 4-2 sysimustan toisen erän takia. Vegas oli muokannut hivenen kokoonpanoa eli Hunt korvasi loukkaantuneen Engellandin ja Hyka oli nostettu pysyvästi kakkosketjun laitaan. Puolustuksessakin pareja oli sekoitettu eli ykköspari oli taas yhdessä. Hunt pelasi puolestaan Merrillin kanssa ja Theodore Holdenin.

Marchessault - Karlsson - Smith
Pacioretty - Haula - Hyka
Nosek - Eakin - Carpenter
Carrier - Bellemare - Reaves

McNabb - Miller
Theodore - Holden
Hunt - Merrill

Fleury
Subban

Vegas laukoi ensi kerran ajassa 1:30, kun Theodore katkoi viivalla Buffalon purun ja laukoi heppoisen rannelaukauksen Huttonin hanskaan. Vierasjoukkue sai kolmen ensimmäisen minuutin aikana kaksi pidempää kulmarallia Mittelstadtin ja Rodriguesin ketjuilta, mutta ei luonut Dahlinin viivalaukausta kummempaa maalipaikkaa. Neljän minuutin jälkeen Marchessault ylitti keskialueen keskikaistalta ja laukoi 3v2-hyökkäyksen päätteeksi kiekon päätyverkkoon Bogosianin mailan kautta. Pari minuuttia myöhemmin Hutton hukkasi kiekon maalin takana, Carrier riisti ja syötti maalin eteen, mutta Hutton ehti torjumaan Reavesin kudin läheltä. Ajassa 8:40 Theodore sai syötön laidasta punaviivalle, ylitti sinisen Dahlinin ja Reinhartin välistä kärkimiinalla ja viimeisteli kiekon sisään längistä. Samalla Smith oli kuitenkin ehtinyt livahtaa paitsioon ja upea maali hylättiin. Dahlin varsinkin oli kuin eksynyt lammas tilanteessa.

Erän puolivälissä Hyka oli liian innokas kulmarallissa Paciorettyn laukauksen irtokiekossa ja koukkasi maalin takana itsensä jäähylle. Engellandin poissaollessa Miller pelasi McNabbin parina ykkösalivoimaparissa Bellemaren ja Nosekin takana. Smith-Karlsson oli tutusti toinen pari ja Eakin-Carpenter kolmas. Ristolainen-Eichel-Reinhart-Sheary-Okposo viisikko kyllä pyöritti hyvin, mutta laatupaikat uupuivat, kun Shearykin huitoi ohi syvyydestä slottiin syötetystä kiekosta. Holden-Merrill oli toinen puolustajapari alivoimalla. Alivoiman jälkeen sekaketju Pacioretty-Haula-Marchessault loi hyvän pyörityksen, mutta Haulan one-timer keskeltä pysähtyi patjoihin. Reilut kaksi minuuttia ennen loppua Reaves taklasi keskialueella McCabea, joka mahdollisti Bellemaren ja Carrierin 2v1-hyökkäyksen vapautuneeseen tilaan, mutta Carrier laukoi vasemmalta kilpeen ranskalaisen syötöstä. Hetken päästä Karlsson pyöritti kulmassa Scandellaa, joka piti kiinni liian kauan. Vegas oli muokannut ylivoimiaan jälleen eli Karlssonin ketjun kanssa pelasivat Pacioretty ja Hunt. Kakkosylivoimassa olivat Miller, Theodore, Eakin, Haula ja Hyka. Heti ylivoiman alkuun Smith kilautti rimaan vasemmasta laidasta suoran hyökkäyksen päätteeksi. Seuraava vauhdinhaku tuotti tulosta, kun Hunt tiputti omalla sinisellä Karlssonilla ja tämä syötti vasempaan laitaan sinisen päälle Smithille. Smith odotti hetken ja antoi sitten syötön takaisin Karlssonille, joka oli ehtinyt alueelle. Karlsson syötti heti vasemmasta laidasta takatolpalle McCaben lavan alta ja Marchessault puttasi kiekon oikeaan yläkulmaan läheltä ollessaan täysin vapaana. Vihdoinkin kauden ensimmäinen ylivoimamaali näki päivänvalon 15. yrittämällä.

Erinomainen avauserä kotijoukkueelta sen viedessä laukaukset 12-5. Buffalo ei ylivoimansa lisäksi luonut minkäänlaista uhkaa ja laukauksetkin lähtivät sinisen jälkeen laidasta, sillä Vegas ei antanut omalla alueellaan mahdollisuutta kulmaralleihin liimaamalla miehet laitoihin. Fleury oli käytännössä työtön, kun Sabresin syöttöketjut katkesivat Vegasin puolustussiniviivalle. Vegas sen sijaan vyöryi jokaisella ketjullaan tasaisesti vieraiden alueelle ja loi erän parhaat maalipaikat, joten 1-0 lukemat tauolla olivat ansaitut. Ensi kerran tällä kaudella Golden Knights poistui koppiin johdossa avauserän jälkeen.

Toisen erän alkuun Skinner sai pitkän syötön siniselle ja kieputti sitten Holdenia sen verran hyökkäysalueen kulmassa, että tämä otti jäähyn kampituksesta minuutin pelin jälkeen. Vegas kuitenkin maalasi alivoimalla, kun Holdenia alivoimalla paikannut Theodore katkoi siniviivalla Reinhartin harhautuksen. Eakin nappasi irtokiekon ja laukoi puolittaisen 2v1-hyökkäyksen päätteeksi oikeasta laidasta kiekon yläriman alle Ristolaisen peittäessä syöttöä Carpenterille. Jo kolmas maali neljään otteluun Eakinille. Alivoiman jälkeen Pominville spurttasi oikeasta laidasta ja laukoi Merrillin kurotuksesta huolimatta melko vapaasti lyöntilaukauksen, mutta Fleury oli tarpeeksi vastassa peittäen kulmat. Hieman hän toki ravisteli maskiaan laukauksen jälkeen. Neljän minuutin jälkeen puolestaan Sabresilla oli vaihto kesken kiekon ajautuessa aition eteen ja jäällä oli aivan liikaa pelaajia silloin. Ylivoimalla Vegas puhkoi taas Sabresin keskialueen ohjauspelin ja oman sinisen puolustamisen helposti, kun Marchessault pääsi kokeilemaan oikealta maalin kulmalta saatuaan syötön lapaan siniviivan päältä. Toisessa ylivoimassa kiintoisaa oli se, että Hyka pelasi oikeassa laidassa pelintekijänä Eakinin ollessa slotissa, Haulan maalilla ja Millerin vasemmassa siivessä. Haula pääsi kerran ohjaamaan vapaasti Millerin syötöstä, mutta ohjasi yli maalin karkeasti.

Vajaan kahdeksan minuutin kohdalla Mittelstadt kokeili ensin maalin edestä selkä maaliin ohittaa Fleurya, mutta veto jäi patjoihin Okposon syötöstä. Paine jatkui, mutta lopulta Fleury liimasi Dahlinin kudin pienestä kulmasta vasemmalta tämän noustua viivasta. Minuutti myöhemmin Skinner yritti turhaan samasta paikasta kuin Dahlin. Hieman ennen erän puoliväliä McNabb esti maalin takana maalille halunnutta Shearya jäähynarvoisesti. Paras paikka ylivoimalla tuli Rodriguesin jätöstä Thompsonille, jonka kudin slotista Fleury torjui ja irtokiekossa Holden pelasti maalin estämällä Mittelstadtia puttaamasta tyhjiin. Kahdeksan minuuttia ennen erän päätöstä Scandella puolestaan kilautti maskitta vasempaan tolppaan. Hetken päästä siitä Mittelstadt otti keskialueella estämisjäähyn. Ylivoima oli tällä erää tulokseton parhaan paikan oltua Smithin ohjaus Huntin viivatoimitukseen. Kolme minuuttia ennen loppua Bellemare kokeili keskeltä nopeaa laukausta, mutta veto meni vasemmalta ohi. Minuutti myöhemmin Pacioretty laittoi Hykan vauhtiin oikealta, mutta tämä laukoi ohi etukulmasta. Viime sekunneilla Theodore nousi oikeaa laitaa ja laukoi maalille, mutta Smith ei saanut huidottua irtokiekkoa sisään, joten tauolle mentiin 2-0 lukemissa laukausten mentyä tasan 11-11 toisessa erässä. Sabres paransi hyökkäyspelaamistaan luoden suurin piirtein yhtä paljon kulmapelejä kuin kotijoukkue. Molemmat jäähyilivät kahdesti erässä, mutta ylivoimien tuloksena oli vain Eakinin alivoimaosuma. Tasainen erä siis, jossa Vegas oli tehokkaampi.

Päätöserässä laukaukset kirjattiin 6-11 osin Sabresin päästyä kolmesti ylivoimalle Vegasin nollaa vastaan. Toisella minuutilla Okposo syötti oikeasta laidasta Paciorettyn kierrettyään maalin eteen, mutta Skinner laukoi keskeltä päin Fleurya. Kolmannella minuutilla Carrier tuli heittämällä vasemmalta laidalta alueelle ja ajoi röyhkeästi maalille McCabe niskassaan, mutta kiekko karkasi rystyltä viime hetkellä ja Carrier kolasi puolittain Huttonin kumoon jäähyttä. Vajaan viiden minuutin kohdalla Marchessault otti jäähyn hyökkäyspään kulmassa estettyään Mittelstadtia. Sitä ennen hän oli päässyt Dahlinin kompuroinnin myötä 2v1-hyökkäykseen Karlssonin kanssa, mutta Bogosian oli katkonut syötön. Okposo laukoi ylivoimalla tulisesti oikealta kaarelta ohi McNabbin blokin Fleuryn hanskaan. Muuta mainittavaa Sabres ei luonut ylivoimallaan. Erän toinen jäähy tuli hyvin pian onnistuneen tapon jälkeen, kun Haula otti jäähyn korkeasta mailasta Sabres-maalin takana Dahlinin oltua uhrina. Sitä ennen Hyka oli tarjonnut laidasta hyvin passin Erikille keskelle, mutta veto oli epäonnistunut.

Vegas pelasi kuitenkin taas hyvän alivoiman Bellemaren, Millerin, McNabbin ja Nosekin oltua ammeessa puolitoista minuuttia. Skinner laukoi kerran pienestä kulmasta oikealta ja Ristolainen viivasta McNabbin luistimeen, mutta mitään laadukasta vierasjoukkue ei saanut aikaan. Erän puolivälin jälkeen Vegas iski lopullisen naulan. Marchessault kaapi hyökkäyspään aloituksen, Smith poimi irtokiekon ja syötti sitten vasemmasta laidasta maalille, josta Karlsson ohjasi kiekon takakulmaan Dahlinin pihdeistä huolimatta. Vihdoin myös Karlssonille kauden ensimmäinen osuma. Myös viime kaudella Karlsson osui ensi kerran seitsemännessä ottelussa, joten hän on taas 43 maalin tahdissa. Maalin jälkeen Sabres aloitti viimeisen kirinsä saaden paineen toistuvasti Vegasin alueelle, mutta kotijoukkue puolusti keskustan tiiviisti. Kellossa oli jäljellä 4:43, kun Hutton otettiin ensi kerran maaliltaan. Smith kokeili keskialueelta tyhjiin minuutti myöhemmin, mutta Bogosian blokkasi laukauksen. Hetken päästä Miller kaatoi maalin takana Okposon saaden heppoisen jäähyn. Ylivoiman alkuun Skinner kokeili nostaa läheltä ylös maalin kulmalta, mutta osui tolppaan. Muuta mainittavaa Sabres ei luonut Eakinin purettua kahteen otteeseen, mutta juuri kun joukkueet tulivat tasavahvuisiksi, Okposo laukoi oikealta maalille ja Sobotka siirsi irtokiekon patjoista rystyltä sisään Theodoren puolustettua lepsusti omaa miestään. Gallant haastoi maalin vielä maalivahdin estämisenä, koska Sobotka kolasi samalla Fleuryn maalin sisään, mutta lopulta Sabres sai pitää kavennuksensa eikä Fleury pelannut toista nollapeliä putkeen. Lopussa vielä Karlsson blokkasi Mittelstadtin kudin ja spurttasi irtokiekon perään vieraiden alueelle, riisti uudestaan Mittelstadtilta, syötti keskelle ja Marchessault laukoi kiekon tyhjiin oikeaan yläkulmaan viimeistellen loppuluvut 4-1. Toinen voitto putkeen ehjällä esityksellä, joten ei voi kuin olla tyytyväinen. Ensimmäinen erä oli Vegasin, toinen tasainen ja kolmaskin tasaviisikoin melko tasainen, mutta Vegas tarjosi mahdollisuuden vieraille kolmella jäähyllään tulla peliin mukaan.

Fleurylle kehut varmasta ottelusta 26 torjunnalla. Uusitut puolustajaparit toimivat hyvin ja kukaan ei ollut hätää kärsimässä. Miller jäi ainoana miinuksille ja Theodore tasan nollaan muiden ollessa plussalla maalin verran. Hunt pelasi vähiten eli vajaat 15 minuuttia, mutta selvisi hyvin luistelunsa ansiosta. Hyökkääjistä ykkösketju oli pitelemätön kolmella maalillaan. Kakkosketjusta Pacioretty oli hyvin pelin sisällä varsinkin kaksi ensimmäistä erää ja nyt pelaaminen ei ollut liukumista, vaan hän teki ahkerasti työtä, taklasi neljästi ja voitti kamppailuja. Hyka oli taas pirteä ja luistin liikkui, mutta tehot uupuvat vielä. Peliaikaa tosin tuli vain 10 minuuttia alivoimien takia eikä Paciorettykaan pelannut kuin 13 minuuttia. Haulalta vaihteeksi melko tasapaksu ottelu peliajan ollessa niin ikään vain 12:34. Kolmosketjusta Eakinille kehut alivoimamaalista ja hän on sisäisen maalipörssin toisena Marchessaultin takana. Carpenter ja Nosek uurastivat alivoimalla hyvin. Nelosketju oli taas erinomainen ja silläkin oli paikkansa maalata, mutta laiturit eivät osuneet tolppien väliin. Reaves taklasi viidestä ja Carrier kolmesti. Carpenter muuten kirjasi Paciorettyn tavoin neljä taklausta.

 

[Salming]

Välipäivien kunniaksi ajattelin tehdä katsauksen siihen, että miten farmiseura Chicago Wolves on kautensa aloittanut. Wolves pelaa keskisessä divisioonassa yhdessä seitsemän muun seuran kanssa. Kausi on alkanut hienosti, sillä neljästä ottelusta kasassa on yhtä monta voittoa maalierolla 18-8. Colorado Eagles kaatui ensin vieraissa kahdesti 2-3 (ja.) ja 1-5. Sen jälkeen kotona Grand Rapids Griffins oli paperia maalein 5-1 ja Milwaukee Admirals jatkoajalla 5-4.

Sekä Lagace että Dansk ovat torjuneet kahdessa ottelussa. Lagacen torjuntaprosentti on 96,6% ja Danskin 89,3%. Lagace on torjunut 59 kiekosta 57 ja Dansk 56 laukauksesta tasan 50. Toistaiseksi siis Lagace on ollut niskan päällä. Pistepörssiä puolestaan johtaa Curtis McKenzie tehoilla 1+6. Carr on tehnyt tehot 1+5 ja Pirri 1+4. Organisaation historian ensimmäinen sopimuksenalainen pelaaja eli Reid Duke on pörssinelonen tehoilla 3+1. Saksan pääsarjasta hankittu Brooks Macek on myös tehnyt kolme osumaa ja hänet tiedettiin taitavaksi rightin puolen yksilöksi. Hyka ehti muuten kasata kahdessa pelissä kolme syöttöpinnaa ennen kutsua isoihin valoihin.

Puolustajista eniten tehoja on mättänyt Dylan Coghlan (1+3). Zach Leslien tehot ovat 1+2 ja Brännströmin 2+0. Haguella on vasta yksi syöttöpiste neljässä pelissä ja Whitecloud vetää puolestaan kiikareilla kuten myös Bischoff, joka on tosin pelannut vain kahdessa ottelussa ja on nyt siis taas Vegasin miehistön mukana. Mitä tulee Bränsströmiin, hän pelasi vain kahdessa ensimmäisessä ottelussa, sillä hän sai jonkinlaisen tärskyn käsittääkseni pään seudulle ja on ollut sivussa kaksi viimeisintä peliä, mutta aivotärähdystä hänellä ei kuitenkaan ole. Toivottavasti hän pääsee pian takaisin ammeeseen, sillä alku oli lupaava tehojen valossa.

 

[Amerikanihme]

Niin, Tuchille seitsemän vuoden jatkot ja hintaa vajaat viisi miljoonaa taalaa per kausi. Kannattiko? Kausihinta kuulostaisi kohtuulliselta, mutta sopimuksen pituus jotenkin yllättää. Eihän Tuch ole NHL-näyttöjä vielä kovin pitkään antanut, mutta GMGM:lle näköjään riittää lyhyen aikavälinkin näytöt (vrt. Shea Theodore). Kai aika näyttää, oliko järkevää antaa noin pitkä sopimus noilla näytöillä, vaikka kuinka on suosikkipelaajani Ritareissa. Mitäs muut (=@Salming) tuumaa tästä sopimuksesta?

 

[Salming]

Niin, Tuchille seitsemän vuoden jatkot ja hintaa vajaat viisi miljoonaa taalaa per kausi. Kannattiko? Kausihinta kuulostaisi kohtuulliselta, mutta sopimuksen pituus jotenkin yllättää. Eihän Tuch ole NHL-näyttöjä vielä kovin pitkään antanut, mutta GMGM:lle näköjään riittää lyhyen aikavälinkin näytöt (vrt. Shea Theodore). Kai aika näyttää, oliko järkevää antaa noin pitkä sopimus noilla näytöillä, vaikka kuinka on suosikkipelaajani Ritareissa. Mitäs muut (=@Salming) tuumaa tästä sopimuksesta?

Hyväksyn ja siunaan sopimuksen. Tuch voi ihan hyvin jo ensi kaudella olla pisteiden valossa ykkösketjun laituri Paciorettyn ja Stastnyn vierellä, vaikka Karlssonin vitja olisi nimellinen ykkösketju. Nyt hän on jo takuuvarma kakkosketjun laitahyökkääjä, kunhan pääsisi pelaamaan taas. Uskon, että Tuch nakuttaa tulevaisuudessa useita 50 pisteen kausia ja seassa on muutama kausi, jolloin pistemäärä hipoo lukua 70 tai jopa ylittää sen. Yksi hyvä asia sopimuksessa on myös se, että nyt Karlssonia lukuun ottamatta TOP6-hyökkäys on lukittu kahdeksi seuraavaksikin kaudeksi sekä lisäksi Haulankin sopimus jatkuu vielä ensi kauden verran. Pysyvyys on tärkeää.

8/82 Vegas vs. Anaheim

Kokoonpano oli identtinen viime peliin nähden. Fleury jatkoi maalissa, puolustajaparit olivat samat ja Hyka kakkosketjun laidassa.

Kahden minuutin kohdalla Pacioretty keskialueella syötti vasemmalta keskikaistalle ja Hyka ajoi maalille rystyltä, mutta ei saanut kunnon laukausta aikaan. Kulmarallin jatkuessa Pacioretty otti laidassa kamppaillessaan jäähyn kyynärpäätaklauksesta. Ylivoiman alkuun Getzlaf pommitti viivasta tolppaan ohi Bellemaren blokin. Muutoin kotijoukkueen alivoima toimi ja purki kiekon varmasti toiseen päätyyn. Viidennellä minuutilla Marchessault tuli vaihdosta kehiin ja laukoi slotista mailojen kautta katsomoon. Hän jatkoi kentällä Paciorettyn ja Haulan kanssa jäähynjälkeisessä vaihdossa ja Montour sai lopulta jäähyn kaadettuaan Paciorettyn maalin kulmalla. Paras paikka miesylivoimalla oli Millerin tykitys Theodoren levityksestä. Hyka sai vielä lavan väliin, mutta Gibson torjui olkapäällään.

Heti perään Vegas sai uuden ylivoiman.avauskympin loppuun, kun Carrier paineisti Mansonin roiskaisemaan kiekon yleisöön. Marchessault laukoi alkuun kahdesti oikeasta siivestä kohti etuyläkulmaa tuloksetta. Lopussa Miller kokeili lyöntilaukausta samoilta luistimensijoilta, mutta laukoi suoraan hanskaan, joten Ducks selvisi erän jälkimmäiselle puoliskolle tasoissa. Positiivista oli kuitenkin se, että molemmat YV-viisikot saivat kuvion kuntoon ja laukauksia kummallakin ylivoimalla. Laukaukset maalia kohti olivat 11-2 tässä kohdin selostuksen mukaan.

13. minuutilla Vegas käänsi pelin painopisteen nopeasti Ducksin hukattua kiekon keskialueella. Pacioretty syötti keskeltä oikeaan laitaan Hykalle, joka näki keskelle ajavan Huntin. Tämä otti haltuun ja laukoi sitten suoraan logoon. Vajaat viisi minuuttia ennen loppua kolmoskentällisen pitkä pyöritys huipentui Merrillin viivatoimitukseen, jota Eakin, Carpenter ja Nosek olivat hakkaamassa sisään, mutta Gibson piti maalinsa puhtaana jäässä maadessaankin. Viimeisellä minuutilla Sherwood sai jäähyn koukattuaan takaa päin kiekkoa purkanutta Reavesia. Vegas iski pukukoppimaalin, kun Marchesssault ei tällä kertaa laukonut oikealta, vaan löysi keskeltä Karlssonin lavan rystypuolen ja tämä ohjasi kiekon sisään Lindholmin pihdeistä huolimatta. Hunt sai kakkossyötön ja avasi kauden pistetilinsä.

Laukaukset kirjattiin avauserässä murskaavasti 16-3. Ylivoimansa lisäksi Anaheim vieraili Vegasin päädyssä vain 4-5 kertaa ja nekin vierailut kestivät alle 15 sekuntia. Kotijoukkue puolusti edellisen pelin tapaan hyvin keskialuetta avauserässä eikä Ducks saanut luotua mitään suorista hyökkäyksistään, vaan syöttöketjut katkesivat ennen Vegasin siniviivaa viimeistään. Usein toki kotijoukkueen aktiivinen karvaaminen pakotti Ducksin vain siirtokiekkoihin omalta alueelta keskialueelle. Gibsonin ansiosta lukemat olivat vain 1-0. Fleury puolestaan ei joutunut minkäänlaiseen testiin.

Toisen erän alkuun Fleury kaatoi maalin takaa eteen nousseen ja kiekkoa suojanneen Rakellin mailallaan ja sai jäähyn. Haula kärsi sen hänen puolestaan. Sitä ennen Fowler epäonnistui poikittaissyötössään peliä avatessaan ja Karlsson pääsi puolittain läpi, mutta laukoi ohi oikealta Fowlerin saadessa hipaisun verran mailaa väliin paikatessaan virhettään. Kotijoukkueen alivoima toimi taas hienosti ja purki kolmesti jälkimmäisellä minuutilla ja sitä ennen Nosek-Bellemare-Holden-Merrill nelikko peitti laadukkaat laukaisupaikat, joten Fleury ei joutunut töihin, vaikka Ducks alkuun sai kuvion pyörimään. Jälleen jäähyn jälkeen Pacioretty-Haula-Marchessault ketju loi maalipaikan, kun Joonatan syötti syvyydestä vasemmalle kaarelle Haulalle, mutta Gibson torjui vaivatta one-timerin. Hetken päästä puolestaan Rakell sai syötön sinisen päälle ja kiersi Merrillin kärkimiinalla, mutta laukaus vasemmalta karkasi yli takakulmasta.

Vegas sai seuraavan ylivoiman, kun Nosek spurttasi vasenta laitaa ja Manson koukki itsensä jäähylle, kun erää oli pelattu vajaat seitsemän minuuttia. Paras paikka luotiin syvyydestä Huntille b-pisteiden väliin, mutta one-timer jäi patjoihin. Ylivoiman lopussa Theodore laukoi kolmesti ja kertaalleen Haula oli lähellä siirtää päätylautareboundin sisään etukulmasta. Jäähynjälkeisessä vaihdossa kuitenkin Gibson yllätettiin, kun Eakin ja Miller kaivoivat kiekon oikeasta laidasta vasemmalle puolelle viivaan Holdenille, joka laukoi suorasta luistelusta ja Reaves laukoi irtokiekon oikeaan yläkulmaan. Milleriltä loistava pinchaus ja Eakinilta maltillinen siirto vapaana olleelle Holdenille. Laukaukset kohti maalia olivat 26-6 suunnilleen ottelun puolivälissä.

12. minuutilla Haula nousi oikealta ja laukoi niukasti ohi takakulman. Jatkotilanteessa Carpenter kokeili keskeltä, mutta laukoi suoraan päin maalivahtia. Minuutti myöhemmin Kesler syötti maalin takaa Coglianolle, mutta tämä suti ohi kiekosta. Kaksi minuuttia ennen erän loppua Theodore laukoi ranteella ja Gibson pudotti eteensä, mutta Carrier ja Reaves eivät saaneet irtokiekkoa maaliin. Kahdeksan sekuntia ennen päätöstä puolestaan Rakell neppasi kiekon kulmasta viereen Lundeströmille, joka laukoi pienestä kulmasta vasemmalta päin Fleurya. Viimeiset viisi minuuttia erästä oli kaikkinensa melko uneliasta seurattavaa molempien syöttöketjujen oltua lyhyitä ja luotua vain muutaman puolittaisen kulmarallin, joten tauolle mentiin 2-0 lukemissa.

Toisessa erässä myös vierasjoukkue sai pidempiä kulmaralleja, mutta Golden Knights puolusti keskustan riittävän hyvin eikä Ducksin repalaisen rosterin vajaa taitotaso riittänyt luomaan yksilötaidolla maalipaikkoja saatika edes aina laukaisupaikkoja. Erän jälkimmäisellä puoliskolla Vegas teki tarpeettoman monta pitkää kiekkoa riistojen jälkeen. Kahden erän jälkeen laukaukset olivat 28-9 eli toisessä erässä Vegas voitti tilaston enää lukemin 12-6.

Päätöserän alussa 18 sekunnin kohdalla Gibbons sai jättösyötön ja laukoi keskeltä kiekon katsomoon yläriman kautta. Minuutti myöhemmin uusittu Getzlafin ketju maalasi kulmarallin päätteeksi. Fowler laittoi viivasta kiekon ränniin, Street harhautti kulmassa Hykan ja ajoi sitten maalille laittaen kiekon längistä sisään, kun Fleury yritti tökätä kiekkoa mailallaan pois Streetin lavasta epäonnistuneesti. Vegas sai hengähtää hetkeksi vieraiden erän alun paineen alla, kun Reaves nosti jalalla kiekon keskialueelle ja Åberg otti jäähyn roikkumisestaan kolmen minuutin pelin jälkeen. Karlssonin viisikko pyöritti yli minuutin, mutta Gibson kesti. Karlsson itse laukoi tulisesti vasemmalta kohti yläkulmaa ohi heittäytyvän blokkaajan ja Pacioretty kokeili suoraan syötöstä oikealta puolelta tuloksetta. Kuudennella minuutilla Bellemaren poikittaissyöttö löysi oikealta takatolpalta Carrierin, mutta Gibson liukui rystykudin eteen. Sama ketju pelasi toisen hyvän vaihdon putkeen siirtäen momentumia takaisin kotijoukkueelle Anaheimin hyvän erän alun jälkeen.

Juuri ennen erän puoliväliä muutaman pitkän kiekon jälkeen Haula syötti päädystä maalin eteen Hykalle, mutta Gibson torjui läheltä lähteneen yrityksen. Seuraavissa vaihdoissa Carrier ja Marchessault laukoivat matalat vedot, mutta Gibson ylitti jo 40 torjunnan rajan. Hetkeä myöhemmin Eakin kaivoi aloituksen, Miller tykitti blokkiin ja Nosek laukoi irtokiekon slotista ohi vasemmalta. Reilut kuusi minuuttia ennen loppua Bellemare siirsi omista purkaessaan kiekon maalin edestä suoraan Åbergin lapaan, mutta tämä laukoi onneksi vasemmalta ohi. Minuutti myöhemmin Manson laukoi viivasta, mutta Fleury ei antanut reboundia.

Päätösvitosen alkuun McNabb laittoi kiekon viivasta ränniin ja Karlsson harhautti maalin takana Lindholmin. Samalla Smith hiipi oikealle tolpalle ja Wiljami syötti sinne rystyllä poikittain. Smith otti rauhassa haltuun ja pakotti Gibsonin jäihin, mutta viimeistely puolityhjään maaliin oli surkea Smithin laukoessa Gibsonin kypärään. Kaksi minuuttia ennen loppua nelosketju pelasi pitkän hyökkäyksen ja kulutti viisaasti aikaa pois kellosta. Ajassa 58:40 Gibson lähti maaliltaan ja lopulta Smith vippasi kiekon pois omista Marchessaultille, joka viimeisteli tyhjiin loppuluvut 3-1. Hän tarjosi vielä Smithille mahdollisuutta, mutta Smith osoitti kädellään tyhjää maalia, joten Joonatan laukoi itse tyhjiin kauden viidennen maalinsa. Kolmas voitto putkeen ja kriisi on virallisesti peruttu joukkueen kivuttua takaisin viidenkymmenen voittoprosentin ryhmäksi jääkiekkoilijoita.

Laukaukset päätöserässä olivat lopulta 16-9 ja koko ottelussa 44-19. Åbergin jäähy päätöserän alussa katkaisi Ducksin orastavan kirin ja sen jälkeen Vegas ei enää lepsuillut kamppailuissa sekä vyöryi tutusti neljällä vitjalla vieraiden alueelle. Ansaittu voitto kaikki tyynni. Erityismaininta vielä hyvästä yli- ja alivoimasta.

Fleury torjui rutiinilla 408. voittonsa siirtyen kymmenenneksi kaikkien aikojen listalla. Hyökkääjistä kehut tasaisesti joka ketjulle maalipaikkojen luonnista. Nelosketju oli ehkä vielä tavallistakin pirteämpi ja sai palkinnon Reavesin maalatessa. Ykkönen vastasi sitten kahdesta muusta maalista. Kakkosketjusta Hykalle pieni miinus Anaheimin maalista. Puolustajista Merrill oli eniten ongelmissa omalla alueella. Hunt puolestaan tuki hyvin hyökkäyksiä ja avasi kiekkoa hyökkääjien lapaan. Milleriltä ja Theodorelta kaipaan edelleen laatua viivalaukauksiin. Holden parantaa suorittamistaan peli peliltä ja saa hyvin stoppeja kulmissa. McNabb oli vähän raskasjalkainen tänään, mutta selvisi kunnialla.

 

[Salming]

9/82 Vegas vs. Vancouver

Marchessault-Karlsson-Smith
Pacioretty-Haula-Tuch
Nosek-Eakin-Hyka
Carrier-Bellemare-Reaves

Theodore-Holden
McNabb-Miller
Merrill-Hunt

Fleury

Tuch teki vihdoin paluun kokoonpanoon. Hyka sai myös jatkaa kaukalossa kolmosketjussa, kun Carpenter oli terveenä sivussa. Kiitos Gallant. Engelland puolestaan laitettiin IR-listalle, jotta Hykaa ei tarvinnut lähettää takaisin farmiin. Lindberg jatkoi edelleen viltissä.

15 sekunnin pelin jälkeen Theodore tönäisi maalille ajaneen Rousselin Fleuryn päälle saaden jäähyn. Alivoimalla Carpenteria Eakinin parina paikkasi Pacioretty. Miller jatkoi McNabbin alivoimaparina Engellandin poissaollessa ja Merrill-Holden oli toinen pari. Canucks ei saanut kuvion kuin hetkeksi kuntoon viime sekunneilla, joten Vegas jatkoi viime aikojen vahvaa alivoimaansa muistaakseni 12. perättäisellä tapolla. Hetken päästä Edler löi siniviivan ylittänyttä Marchessaultia käsille ja kotijoukkue sai vuorostaan ylivoiman. Tuch otti paikkansa Karlssonin ketjun viisikosta maalin edestä Huntin ollessa viivassa, joten Pacioretty putosi toiseen viisikkoon Millerin, Haulan, Hykan ja Theodore seuraksi. Vegasin ylivoima oli yhtä heikko kuin vieraiden ja yhtään laukausta kohti maalia ei kirjattu. Paras paikka tuli vieraille, kun Sutter pääsi laukomaan oikealta kaarelta Theodoren kompuroitua.

Ajassa 8:30 Tuch ja Haula pääsivät 2v1-hyökkäykseen Canucksin pyöritettyä aikansa kulmarallia Vegasin alueella. Haula lähti syöttämään vielä takaisin oikealle takatolpalle Tuchille laukauksen sijaan eikä Tuch enää saanut sudittua kiekkoa sisään, kun Gudbranson katkaisi syötön. Avauskymppi oli vieraiden hallintaa tasaviisikoin, sillä se loi pidemmät kulmarallit ja kotijoukkue tyytyi neppaamaan vain siirtokiekkoja keskialueelle, kun sillä ei ollut enää energiaa hyökätä. Laukaukset maalia kohti olivatkin 0-3 Vancouverille.

13. minuutilla Markström piti rauhassa kiekkoa lavassaan maalinsa edessä ja syötti sitten suoraan metrin päähän Karlssonin lapaan, mutta tämä häkeltyi yllättävästä lahjasta sen verran, että kiekko karkasi lavasta ennen kuin ruotsalainen ehti saamaan kunnon laukausta. Pari minuuttia myöhemmin kolmosketju lähti kahdesti putkeen hyvin omista luoden paikat suorista hyökkäyksistä. Ensin Nosek tavoitteli vasemmasta laidasta Eakinia takatolpalta ja perään Hyka laukoi takapatjaan oikeasta laidasta. Kolme minuuttia ennen erän päätöstä Virtanen sai poikkisyötön takatolpalle, mutta ei saanut aikaan kunnon kutia pomppivaan kiekkoon. Fleury oli toki hyvin mukana. Minuutti myöhemmin Sutter ohitti oikealta kompuroineen Millerin, leikkasi keskelle kärkimiinalla, malttoi odottaa Tuchin heittäytymistä ja laukoi sitten logoon kahden metrin päästä Fleuryn tultua loistavasti vastaan. Sen jälkeen puolestaan Bellemare syötti syvyydestä oikealle kaarelle ja Reaves laukoi päin maalivahtia suoraan syötöstä kuten niin monesti jo tällä kaudella samasta paikasta. Vahva vaihto ja erä kuitenkin taas nelosketjulta hyökkäyspäässäkin. Tauolle mentiin tasoissa, kun Vancouver jäädytti pelin omaan päähän puoli minuuttia ennen loppua Vegasin seisoessa keskialueella 1-3-1 ohjauspelissä eikä vierasjoukkue ottanut riskiä kiekon menetyksestä. Laukaukset maalia kohti olivat 10-8 lopulta Vegasille. Jälkimmäisellä kympillä oli tapahtumia selvästi enemmän kuin alussa ja Golden Knights pääsi hiljalleen pelin päälle pystyttyään ylittämään keskialueen paremmin kiekollisena.

Toinen erä alkoi hyvin, kun Haula riisti maalin takana kiekon Pouliotilta ja syötti maalin eteen Paciorettylle, joka ohitti varmasti oudosti eteenpäin syöksyneen ja epätasapainossa olleen Markströmin. Vajaan kolmen minuutin kohdalla Theodore avasi pystyyn, mutta Smith ei aivan päässyt irti pihdeistä läpiajoon. Toisessa päässä Roussel kokeili vasemmalta pienestä kulmasta päädystä tulleeseen syöttöön. Vancouver tasoitti ennen avausvitosen täyttymistä, kun Eriksson laukoi viivasta ohi McNabbin blokin ja maalilla Horvat ohjasi kiekon sisään Tuchin katsoessa vieressä, joten kakkosketju oli jäällä molempien erän alun maalien aikana.

Horvat maalasi uudestaan seuraavassa vaihdossaan, kun Canucks puhkoi parilla syötöllä Vegasin ykkösen karvauksen ja Horvat spurttasi vasenta laitaa laukoen lopulta terävän ranteen oikeaan alakulmaan Holdenin puolustettua liian keskellä. Hetki ennen Hykalla oli ollut maalipaikka hänen pelattuaan seinän Eakinin kanssa ja saatua kiekon takaisin oikealle b-pisteelle, mutta laukaus lähti päin Markströmiä, joten laukauksen laadussa oli massiivinen ero Horvatiin nähden samasta paikasta.

Vegas pääsi ylivoimalle kuudennella minuutilla Tanevin kampitusjäähyn myötä. Marchessault osui kertaalleen ylärimaan ylivoiman alussa ja lopussa Miller sai jäähyn estettyään laidassa Mottea. Ensimmäiset puolitoista minuuttia Vegas selvitti vaivatta, kunnes Merrill-Theodore pari unohti Erikssonin selkänsä taakse, mutta Fleury torjui läpiajon pitäen paketin kasassa ja kotijoukkue tappoi 13. alivoiman putkeen. Jäähyn jälkeen Tuch loi nopeudellaan puolittaisen paikan kääntäessään kiekon oikeasta laidasta takatolpalle, mutta Gudbranson katkoi syötön Paciorettylle.

Vajaat kuusi minuuttia ennen loppua Hyka syötti laidasta viivaan ja Holden laukoi suoraan syötöstä syliin. Vaikutuin kuitenkin sitä ennen Hykan pienestä harhautuksesta keskialueella, joka avasi hänelle lisää tilaa polkea vapaasti keskikaistaa pitkin vieraiden alueelle. Hetkeä myöhemmin Horvat karvasi liian innokkaasti kaataen kiekkoa suojanneen Millerin. Sarjan huonoin ylivoima yski edelleen, sillä Canucksin selvitettyä tämänkin jäähyn Vegas oli onnistunut vain kahdesti 27 yrittämällä ylivoimalla alkukaudella. Paras ja ainoa paikka oli Marchessaultin maskiton rannelaukaus oikeasta siivestä päin maalivahtia. Reilut kaksi minuuttia ennen loppua ensin Eriksson antoi loistavan rystylätyn oikeasta laidasta, mutta Leipsic ei saanut ohitettua Fleurya. Peli kääntyi toiseen suuntaan ja Bellemare ohjasi kiekon Carrierille vauhtiin. Tämä ylitti sinisen ja pudotti Reavesille, joka laukoi vapaasti slotista kiekon oikeaan yläkulmaan tolpan kautta taukolukemiksi 2-2. Kahden erän jälkeen laukaukset olivat 22-16 eli toisessa erässä ne kirjattiin 12-8. Molemmilla oli paikkansa, joista kumpikin teki kaksi maalia. Kummallakaan joukkueella ei ollut pitkiä hallintajaksoja, vaan tasaviisikoin peli aaltoili tasaisesti päästä päähän.

Päätöserän alkuun Vegas oli mankelissa tehden kaksi pitkää kiekkoa avausminuutilla. Sen jälkeen Tuch laukoi vasemmasta laidasta tuloksetta ja Haula kaadettiin tämän luisteltua maalille, joten kotijoukkue sai ylivoiman jo erän toisella minuutilla. Hyka pääsi louhimaan irtokiekkoa maalin edestä, mutta laukoi ohi ruuhkan keskeltä. Karlssonin viisikko puolestaan ei saanut edes rauhoitettua kuviota kuosiin ennen viittä viimeistä ylivoimasekuntia. Seitsemän minuutin kohdalla Miller pommitti viivasta ja Smith laukoi irtokiekon slotista rystyllä ohi. Jatkotilanteessa McNabb pinchasi vastaan viivasta ja Smith syötti maalin takaa Karlssonille, jonka vedon läheltä Gudbranson kivuliaasti blokkasi menettäen samalla luistimen terän. Avauskymppi oli muutoin päätöserästä melko yhtä päätyä eikä Canucks saanut omaa kiekollista peliään käyntiin avausminuutin rynnistyksen jälkeen. Silti sen PAPP piti Vegasin pois laadukkailta maalipaikoilta suurimmalti osin.

Seitsemän minuuttia ennen loppua Bellemare kaivoi kiekon vasemmasta laidasta keskelle Reavesille, mutta tällä kertaa laukaus jaloista meni päin Markströmiä. Puoli minuuttia myöhemmin Granlund laukoi oikealta kaarelta jaloista niin ikään löysän ranteen, jonka Fleury torjui kulmaan Canucksin saatua pitkästä aikaa edes jonkinlaisen kulmarallin Vegasin alueella. Reilut kolme minuuttia ennen loppua Haula voitti kaksi aloitusta putkeen 100-0 vasemmassa ympyrässä, mutta McNabb ja Tuch laukoivat peräjälkeen Markströmin syliin. Viimeinen minuutti miekkailtiin pääosin keskialueella, joten edessä oli Vegasin kauden toinen jatkoaika. Laukaukset päätöserässä olivat kotijoukkueen hyväksi lopulta 9-5. Canucks joutui tekemään monta pitkää kiekkoa, mutta piti silti Vegasin pois A-luokan maalipaikoilta.

Heti jatkoajan alkuun Miller spurttasi vapaasti oikeaa laitaa ylös ja pommitti ohi takakulmasta. Seuraavaksi Karlsson tarjosi päädystä slottiin, mutta Pacioretty laukoi yli. Toisessa päässä Virtanen laukoi jaloista ja sai irtokiekon vielä itselleen, mutta Fleury otti tuplatorjunnan. Kolmannella minuutilla Marchessault pääsi läpi, mutta Horvat ehti polkemaan hänet vielä kiinni. Viimeisen minuutin alkuun Smith hassutti itsensä keskeltä läpi, mutta nosti sitten läheltä yli. Sen jälkeen Pacioretty vielä kaivoi kiekon päädystä maalille Karlssonille, mutta tämä ei saanut huidottua pomppivaa kiekkoa sisään. Viihdyttävä jatkoaika, jossa taisi olla vain yksi pelikatko.

Edessä oli kuitenkin Minnesotan vierailun tapaan pilkkukisa jatkoajan jälkeen. Horvat aloitti ja veivasi kämmeneltä kiekon Fleuryn ojennettuun oikeaan jalkaan. Haula laukoi suoraan hanskaan läheltä. Goldobin ryöstettiin mailatökkäyksellä. Pacioretty laukoi kilpeen ja kilvestä kiekko kimposi kulmaan. Leipsic haki maalia längistä tuloksetta. Marchesssault haki kilpialakulmaa, mutta Markström piti Fleuryn tavoin maalinsa puhtaana. Granlund upotti kiekon puolestaan alakulmaan tultuaan vasemmasta laidasta. Karlsson ei saanut sisään omaa yritystään jäätä pitkin, joten Vancouver katkoi Vegasin kolmen ottelun voittoputken. Harmillinen pistemenetys, kun paikkoja oli tarpeeksi ratkoa peli viimeistään jatkoajalla.

Yksilöistä Fleury hoiti oman roolinsa eikä voinut maaleille mitään. Hyökkääjistä kaikki ketjut loivat maalipaikkoja, joten sieltäkin on vaikea nostaa ketään mitään ketjua ylitse muiden. Ehkäpä kuitenkin ykkönen ja nelonen olivat hieman vakuuttavampia Haulan ja Eakinin ketjuihin nähden. Nosek oli tavallista vaisumpi kolmosen laidassa, vaikka painikin hyvin kulmissa. Puolustajista Theodorella oli ongelmia puolustussuuntaan ja hän päästi pari kertaa miehensä läpiajoon. Hunt on korvannut mainiosti Engellandin ja laukoi viidesti eli eniten alakerrasta. Miller-McNabb parilta yhtä kompurointia lukuun ottamatta varmaa tekemistä kahteen suuntaan.

Ottelun jälkeen julkistettiin Schmidtin kuuden vuoden jatkosopimus caphitin ollessa 5.95 miljoonaa kautta kohden. Hieno uutinen, sillä nyt TOP4 puolustus Schmidt, McNabb, Miller ja Theodore pysyy seurassa kevääseen 2022 asti, jolloin tulevilla ja nykyisillä varauksilla on rauhassa aikaa löytää roolinsa Vegasin alakerrasta.

 

[Salming]

10/82 Vegas vs. Tampa Bay

Kauden kymmenennessä ottelussa vastaan asettui Tampa Bay Lightning. Vuosi sitten vastaava kohtaaminen päättyi Vegasille 4-3 Theodoren summerilyönnillä. Tuossa ottelussa Theodoren tehot olivat 1+3 ja Hedmanin puolestaan 1+2, joten odotin tästäkin pelistä kahden eliittipuolustajan samanlaista kohtaamista. Fleury jatkoi maalissa, mutta kenttäpelaajistossa oli kolme muutosta. Engelland korvasi pakistossa Huntin eli hän oli tervehtynyt Philadelphiassa tulleesta vammasta. Tämä tarkoitti myös sitä, että Merrill palasi Holdenin pariksi ja Engelland otti paikkansa Theodoren vierestä. Hyökkäyksessä kolmosketjun laituripari Nosek-Hyka vaihtui Lindberg-Carpenteriin.

Avausvaihdossa Marchessault laukoi heti keskeltä saatuaan syötön oikeasta laidasta, mutta Vasilevski torjui patjallaan. Toisessa vaihdossa Haula laukoi maskitta syliin vasemmasta laidasta ylitettyään siniviivan. Cirellin vitja puolestaan pääsi mylläämään päätyyn Eakinin ketjua vastaan kahden minuutin kohdalla, kun Holden menetti kiekon juuri silloin, kun hänen piti antaa avaussyöttö. Maalipaikkaa Lightning ei kyennyt luomaan toimistosta. Sen sijaan reilu minuutti myöhemmin vieraat siirtyivät johtoon. McDonagh sai syötön laidasta viivaan kulmarallin ohessa Johnsonilta ja laukoi maalille ruuhkaan. Kiekko pomppi McNabbin purkusipaisusta Johnsonin lapaan ja tämä viimeisteli tyhjiin lähietäisyydeltä. Hetkeä myöhemmin Coburn taklasi voimakkaasti Paciorettya ylävartaloon ja tämä poistui pukukoppiin.

Vegas tasoitti ennen kuuden minuutin täyttymistä. Carpenter kaivoi kiekon syvyydestä viivaan ja Theodore laukoi suoraan syötöstä etukulmaan matalan vedon kilpialakulmaan. Lindberg teki erinomaisen maskin, joten uusittu laituripari oli heti osallisena maalissa. Maali oli ensimmäinen Vegasin puolustajan tekemä tällä kaudella. Theodoren maalille sai muuten kertoimen 8.00, jonka otin kiinni juuri ennen pelin alkua. Laukaukset kohti maalia olivat 4-2 ensimmäiselle mainostauolle mentäessä molempien saatua aikaan pari kulmarallia ja yhdet maalit.

Mainostauon jälkeen Marchesssault paikkasi Paciorettya kakkosketjussa. Vieraat loivat oivan paikan slottiin Girardille, mutta Fleury oli tarpeeksi vastassa torjuakseen jäänuoliaisen. Toisessa päässä kolmosketju rouhi taas päädyssä, mutta Carpenter ei saanut sisään vanhanaikaista. Erän puolivälissä Paquette taklasi Eakinia Vegasin puolustusalueen kulmassa selästä, joten kotijoukkue pääsi hakemaan johto-osumaa ylivoimalla. Laukaukset ennen ylivoimaa olivat 7-4.

Vastakkain olivat sarjan paras AV (97,0%) ja huonoin YV. Theodore oli palannut Karlssonin viisikon viivamieheksi Huntin poissaollessa. Haulan viisikossa pelasivat Eakin, Lindberg, Reaves ja Miller. Yhtään kertaa Vegas ei saanut kuviota rauhoittumaan saatika päässyt kunnolla alueelle Lightningin puolustettua ihailtavasti omaa siniviivaa. Kuusi minuuttia ennen erän loppua Vegas sai uuden yrityksen, kun Theodore ajoi vasemmasta laidasta maalille kiekkoa suojatessaan ja Point rikkoi. Karlsson lämäsi jatkotilanteessa irtokiekon slotista niukasti ohi kilpialakulmasta. Tällä kertaa Karlssonin viisikko sai hyvin kuvion kuntoon. Paras paikka tuli Smithille keskelle, kun Karlsson syötti nopeasti vasemmasta siivestä, mutta Vasilevski torjui one-timerin. Haulankin viisikko sai kiekon liikkumaan Tampan alueella, mutta Millerin viivatoimitus ei uponnut. Lindberg pelasi vasemmassa siivessä oletetusti Paciorettyn tontilla eli Reaves olisi vakionimi maalin edustalla kenties jatkossa.

Kun et tee, kaveri tekee. Kucherov ylitti sinisen ja jätti Stamkosille, joka syötti oikeasta laidasta Holdenin lavan alta maalille Pointille ja tämä ohjasi läheltä johtomaalin ajassa 16:38. Bellemare oli ratkaisevasti myöhässä Pointin merkkaamisessa takatolpalla. Vegas sai pian sauman tasoittaa, kun Smith ja Marchessault saivat 2v1-hyökkäyksen Strålmanin puolustettua löysästi hyökkäyssiniviivaa. Smith syötti, mutta Joonatanin laukaus oli surkea jäänuoliainen ja meni ohi vasemmalta.

Laukaukset avauserässä merkittiin lopulta 12-6. Fleury kohtasi oikeastaan vain pahoja laukauksia ja oli muutoin melko työtön. Vasilevski sen sijaan joutui torjumaan tasaisin väliajoin pysyen kuumana. Kotijoukkueen paras vitja oli Eakinin johtama koostumus. Vierailta Cirellin ketju loi niin ikään kulmaralleja, vaikka kärkiketjut vastasivat tehoista.

Toisen erän alussa Tampa vyöryi Vegasin alueelle kolme ensimmäistä minuuttia. Sergachev teki yhden hienon nousun, mutta ei kyennyt upottamaan rystykutia. Palkinto vahvasta alusta tuli ylivoiman muodossa, kun Gourde leikkasi röyhkeästi slottiin ja Reaves kolasi hänet takaa päin juuri ennen kuin laukaus lähti. Stamkos-Kucherov-Sergachev takakolmio loi paikkoja puolitoista minuuttia Engelland-McNabb-Eakin-Carpenter nelikkoa vastaan, kunnes venäläisnuorukainen käveli viivasta vapaasti slottiin ja laukoi kiekon sisään ruuhkassa seisoneen Millerin kautta. Eakin oli tilanteessa ilman mailaa ja hetkeä aiemmin McNabb oli pudottanut omansa. Gallant kuitenkin haastoi maalin paitsiona liittyen minuutti aiemmin tapahtuneeseen alueelle tuontiin, jolloin Miller ylitti sinistä samaan aikaan kiekollisen Kucherovin kanssa. Maali hyväksyttiin lopulta pitkän pähkäilyn jälkeen. Viiden minuutin pelin jälkeen laukaukset olivat 0-9 vieraille.

Lightning sai uuden ylivoiman heti perään hävityn haaston takia. Stamkos ja Johnson laukoivat molemmat vasemmasta siivestä, mutta Fleury torjui ensimmäisen kilvellä ja jälkimmäisen yrityksen puolen minuutin päästä patjallaan. Point puolestaan latoi ranteella ohi takakulmasta ylivoiman viime sekunneilla. Jäähyn jälkeen Cirellin vitja siirsi paineen taas Vegasin alueelle, mutta Miller pääsi polkemaan läpi vastaiskuun nähdäkseni Lindbergin syötöstä ja Coburn kampitti rangaistuksen arvoisesti ajassa 28:20. Karlssonin viisikko loi paikkoja Marchessaultin kautta, mutta Tuch latoi yli vasemmasta siivestä poikkisyötöstä ja Smith ei saanut päätylautareboundia ohi Vasilevskin, joten illan kolmaskin ylivoima oli tulokseton, vaikka Vegas kaunisteli sen aikana toisen erän laukaustilastoa 1-11:stä 4-11:een.

13. minuutilla Karlsson avasi omista keskialueelle Smithille, joka hassutti rytminvaihdollaan Coburnin, mutta laukaus suorasta luistelusta vasemmalta karkasi plekseihin. Seuraavassa vaihdossa Karlsson puolestaan syötti hyökkäysalueella oikeasta laidasta takatolpalle kulmarallin päätteeksi, mutta Strålman ehti sitomaan Smithin mailan viime hetkellä. Viisi minuuttia erän päätöstä kolmosketjujen taisto päättyi taas Cirelli-Killorn-Joseph kolmikon pitkään kulmapeliin, mutta lopulta Fleury sai suljettua kiekon Killornin kääntörannarin ja Girardin reboundsutaisun jälkeen. Viimeiselle mainoskatkolle mentäessä vedot olivat 4-14.

Reilut kolme minuuttia ennen erän päätöstä Miller laukoi viivasta, mutta Vasilevski torjui vaivatta kulmaan. Jälleen kuitenkin ykkösvitja oli se, joka loi tilanteen ja sai ainoana haastettua vieraiden puolustusalueen puolustuspeliä. Pari minuuttia myöhemmin sama ketju oli kuitenkin ottavana osapuolena, kun Joseph laukoi vasemmasta laidasta hieman yli etukulmasta, mutta taas Cirellin ketju suojasi ja liikkui kuin synkronoitu yksikkö Vegasin alueella pienissä tiloissa.

Toinen erä oli Tampan näytöstä alusta asti sen vietyä laukaukset kohti maalia 6-16. Kotijoukkue ei kerta kaikkiaan päässyt keskialueen yli muutoin kuin ykkösketjunsa toimesta ajoittain jälkimmäisellä puolikkaalla. Lightningin karvaus- ja keskialueen ohjauspeli toimi kuin Vegasilla parhaimmillaan viime kaudella varsinkin kotiotteluissa. Hyökkäysalueen kulmaralleissa puolestaan Tampa Bayn puolustajien nousut viivasta syvyyteen aiheuttivat hankaluuksia Vegasille. Vierasjoukkue koki kuitenkin menetyksen, kun Reaves taklasi erän alussa Hedmanin pukusuojiin aivan kuten Coburn Paciorettyn avauserässä ja kumpikaan ei sittemmin ottelussa pelannut. Hedman näytti kolauttavan itsensä pahoin laitaan kuin räsynukke.

Päätöserän toisella minuutilla Girardi kampitti punaviivalla Tuchin ja Vegas pääsi hakemaan kavennusta välittömästi erän alkuun. Haula korvasi oikeassa siivessä Marchessaultin, joka ei ilmestynyt päätöserän alussa jäälle. Kotijoukkue hyödynsi ylivoimansa, kun Tuch otti aloitusvoiton oikeassa ympyrässä takaviistoon vasemmalle ja Karlsson latasi tulisen rannelaukauksen hanskakäden alakulmaan. Golden Knights jatkoi tasaviisikoin vyöryään jäähyn jälkeen. Kolmannella minuutilla ensin McNabb pääsi ampumaan läheltä suoraan Marchessaultin syvyyssyötöstä, mutta veto väärältä puolelta jäi patjoihin. Heti perään Lindberg karkasi läpi, mutta laukaus kohti längejä oli kesy. Viiden minuutin kohdalla Paquette puolestaan pääsi yllättäen nokikkain Fleuryn kanssa, mutta Markku-Andre sai hipaistua vasemmalla olkapäällään kiekon maalin yli ja esti vieraita maalaamasta erän ensimmäisestä paikastaan. Sergachev antoi hienon pystysyötön eikä Merrill saanut kiekkoa kädellään ilmasta haltuun. Laukaukset kohti maalia olivat 6-0 mainoksille mentäessä.

Kahdeksannella minuutilla Reaves pomputti hyökkäyssinisellä kiekon laitaa pitkin ylös Tuchille, joka laukoi oikealta pienestä kulmasta sivuverkkoon. Sekunteja myöhemmin puolestaan Merrill laukoi viivasta karkeasti yli. Reilu minuutti myöhemmin kolmosketju lähti omista rintamana ja Eakin syötti lopulta oikeaan laitaan Millerille, joka ei kyennyt ohittamaan Vasilevskia pienestä kulmasta kuten ei Tuch hetkeä aiemmin.

Päätöskympin alkuun Vegas jatkoi vahvaa kulmaralliaan vaihdosta toiseen. Laukaukset olivat 9-1 12 ensimmäisen minuutin aikana. Sen jälkeen kuitenkin seurasi suvantovaihe, jolloin Tampa kykeni ajoittain pyörittämään hetken Golden Knightsin alueella, kuluttamaan kelloa sekä puolustamaan aggressiivisesti laitojen lähellä. Viimeiselle mainostauolle mentiin, kun kellossa oli aikaa jäljellä 4:20 ja laukaukset olivat silloin edelleen 9-1 päätöserässä. Seuraavan aloituksen Marchessault kuitenkin kaapi ja Theodore laukoi viivasta maskitta logoon ranteella.

Reilut kaksi minuuttia ennen loppua Eakinin ketju siirsi paineen päätyyn ja loi paikan viivaan Theodorelle laiturien vahvan kamppailun jälkeen, mutta Vasilevski torjui patjallaan kiekon kulmaan. Pian sen jälkeen Fleury lähti maaliltaan kaksi minuuttia ennen loppua. Puoli minuuttia ennen loppua vielä Theodore harhautti kaksi karvaajaa keskialueella ja nousi vasenta laitaa syöttäen sitten keskelle Reavesille, joka jatkoi maalin eteen Carpenterille, mutta tämä puttasi muutaman sentin ohi takakulmasta, joten vieraat kestivät ja voittivat pelin maalein 2-3.

Toinen peräkkäinen kotitappio, voi jummi. Tasoitusmaali ei olisi ollut vääryys Vegasin vietyä laukaukset huonosta toisesta erästä huolimatta lopulta 31-23 ja päätöserässä 13-1!! Lightning blokkasi lisäksi kolmannessa erässä peräti 16 laukausta. Seuraavaksi on sitten vastassa Aadawa, jonka pitää nujertua. Toivottavasti Pacioretty olisi pelikunnossa ylihuomenna.

Lopuksi yksilöihin. Fleurylle avauserä oli vaikea tilanteiden vähyyden takia. Toisessa erässä hän oli varma. Päätöserässä tuli yksi tilanne ja sen hän torjui. Hyökkääjistä kehut ykkösvitjalle sen oltua varsinkin toisessa erässä ainoa, joka sai edes jotain uhkaa luotua. Päätöserässä Karlsson sai palkinnon ylivoimalla. Laiturit Smith ja Joonatan pelasivat yli 20 minuuttia. Eakinin ketju oli avauserän paras ja teki maalin. Lindberg pelasi ylivoimaisesti kauden parhaan pelinsä kamppaillen vahvasti ja tehden hyviä siirtoja kiekollisena. Haula ja Tuch jäivät tasaviisikoin pimentoon Paciorettyn pudottua vahvuudesta heti alussa. Päätöserässä hekin toki petrasivat paljon kuten myös kaksi erää vähillä minuuteilla pelannut nelosketju. Puolustajista kolmospari oli pelätyn ailahteleva omalla alueella. Siirtokiekot olivat puolittaisia. Holden oli osasyyllinen toiseen maaliin ja Merrill lahjoitti läpiajon päätöserässä. Theodore sai vihdoin avausmaalinsa ja hyvä niin. Plussaa myös rohkeudesta nostaa jalalla paineen alla. Haluan nähdä sitä lisää jatkossa. Kauden paras peli häneltä toistaiseksi. Engelland teki rinnalla ehjän paluun rosteriin eikä vuotanut. Tuo pari jäi ainoana plussalle tehotilastossa. McNabbille miinusta avausmaalin hasardista. Miller oli tutun luotettava, mutta edelleenkään viivatoimitukset eivät johda maaleihin.

 

[Salming]

11/82 Fleury vs. Anderson

Hyka korvasi päivittäin pelikuntoa tarkkailtavan Paciorettyn kakkosketjun laidassa. Nosek jatkoi yllättäen viltissä Lindbergin jatkaessa kolmosketjun laidassa Carpenterin kanssa. Subban ei saanut vieläkään kauden toista starttiaan, vaan Fleury pelasi maalissa.

Ensimmäiset 12 minuuttia olivat käytännössä yhtä päätä, mutta silti Aadawa rankoi melkeinpä ainoasta paikastaan, kun vierasjoukkueen hyökkäyspään aloituksen jälkeen Ceci laukoi viivasta maalille, kiekko pysähtyi ruuhkaan Dzingeliin ja sen jälkeen Duchene raivasi tiensä ensimmäisenä irtokiekkoon nostaen sen riman kautta sisään. Karlsson hävisi tilanteessa kaksinkamppailun kohtalokkaasti. Maali syntyi ajassa 3:08. Muutoin tosiaan vierasjoukkueen hyökkäykset pysähtyivät viimeistään Vegasin siniviivalle, jonka jälkeen kotijoukkueen puolustajat noutivat kiekon päädystä ja käänsivät pelin painopisteen takaisin vieraiden alueelle. Jokainen ketju sai aikaan kulmapelejä ja laukoi rutkasti tuloksetta. Kärkiketjut varsinkin olivat hyviä, mutta Anderson vielä parempi. Erän puolenvälin jälkeen Tuch taklattiin selästä laitaan, jolloin Vegas sai ylivoiman. Jäähylle lähti DeMelo. Ylivoima pyöri loistavasti puolitoista minuuttia Marchessaultin kautta oikeasta siivestä, mutta yritykset takatolpalle hiipineelle eivät tuottaneet tulosta. Maalilla olivat toki myös Tuch ja Smith aiheuttamassa päänvaivaa eli periaatteessa Joonatanilla oli aina kolme syöttövaihtoehtoa saatuaan itse viivalevityksen Theodorelta. Toisessa YV-viisikossa pelasivat Miller, Haula, Hyka, Lindberg ja Reaves.

Vartin pelin jälkeen Ottawan Borowiecki taklasi Eakinia olkapäällä leukaan ja sai ulosajon. Samalla Merrill sai 17 minuuttia jäähyä yhteensä aloitettuaan tappelun. Eakin ei enää palannut peliin ja hänestä saamme lisätietoa huomenna viimeistään. Hän ei nähnyt ollenkaan taklausta vastaanotettuaan kiekon omalla alueella keskikaistalla lähtiessään nostamaan hyökkäystä. Kaksi minuuttia pelattiin tasavajaalla, kunnes sitten Vegas pääsi kolmeksi minuutiksi vielä ylivoimalle erän loppuun ja seuraavan erän alkuun. Ykkösylivoima oli kuitenkin tällä kertaa sysisurkea. Toinen viisikko sentään loi pari paikkaa Millerille viivaan ja Hykalle oikeaan siipeen, mutta tauolle poistuttiin 0-1 lukemissa, vaikka laukaukset maalia kohti olivat 17-7. Aadawa blokkasi peräti 14 laukausta ja Vegasilla oli yhteensä 34 laukaisuyritystä yhdessä erässä.

Toinen erä oli heikoin kotijoukkueelta, mutta siinäkään vierasjoukkue ei päässyt dominoimaan. Kaiken kertoo se, että Vegas laukoi silti 20 kertaa kohti maalia ja Ottawakin kirjasi 11 laukausta, mikä oli puolet koko ottelun laukaisumäärästä. Avausvitosella Aadawa petrasi kiekollista peliään päästen kontrolloidusti vihdoin Golden Knightsin alueelle ja luoden kulmaralleja, jotka puuttuivat tyystin avaus- ja myöhemmin päätöserässä. Kuudennella minuutilla Vegas sai ylivoiman, kun Chabot roikkui maalin takana Reavesissa. Ykkösylivoima pyöritti taas hyvin Marchessaultin kautta, mutta tulos jäi piippuun. Ylivoima kuihtui jälkimmäisellä minuutilla, kun Lindberg taklasi selästä DeMelon jäihin Ottawan maalin vieressä. Vieraat hyödynsivät reilun minuutin ylivoimansa, kun Stone laukoi oikealta puolelta päätylautaan ja maalin vasemmalla kulmalla ollut Ryan puttasi kiekon tyhjiin Fleuryn vasta liukuessa sivuttain. Lisäksi Engelland oli sijoittuneena liian keskelle. Ilmassa oli merkkejä siitä, että Fleurylle oli tulossa taas vaikea ilta työtehtävien vähyyden takia kuten Canucksia vastaan. Erän puolivälissä hän kuitenkin pelasti Vegasin kolmannelta takaiskulta, kun Formenton syötti oikeasta laidasta maalille ja White laukoi läheltä päin Fleurya. Laukaukset kohti maalia olivat 22-11 pelin puolivälissä.

Jälkimmäisellä puolikkaalla kotijoukkue osui vihdoin maalikehikoiden väliin. Ensin Tuch kavensi kerrassaan huikealla maalilla ajassa 35:14! Hän lähti keskialueelta ensin omaan päähän puolustamaan Cecin nousun. Ceci suojasi kiekkoa nousten oikeasta laidasta kotijoukkueen maalin taakse, mutta Tuch jaksoi roikkua hänen ihollaan ja ryöväsi kiekon kulmassa pois lavasta. Tuch jatkoi itse liikettään ja Haula neppasi irtokiekon takaisin Alexille. Sitten hän nosti itse jalalla kiekon oikeaa laitaa pitkin keskialueen yli ohi siniviivalle vastaanrynnineen Lajoien ja suojasi itsensä ohi myös yksin puolustamaan jätetyn Duchenen päästen läpiajoon ja viimeistellen kiekon vielä maaliin rystyuitolla ohi Andersonin. Oiva tapa osoittaa olevansa uuden palkkapussin arvoinen. Hetki kavennuksen jälkeen White-Formenton akseli oli survomassa kiekkoa sisään Fleuryn edessä, mutta Holden pelasti polvi jäässä maalin synnyn. Sen jälkeen Wideman esti Carrieria menemästä vauhdilla päätykiekkoon ja sai ansaitusti boksia kiekottoman pelaajan estämisestä. Smithilla oli alkuun kaksi paikkaa slotista, mutta Anderson ryöväsi hanskallaan jälkimmäisen yrityksen läheltä. Lopulta Haulan viisikko värkkäsi tasoituksen, kun pitkän päätypainin jälkeen kiekko kaivettiin päädystä laitaan Haulalle, joka siirsi sen viivaan Millerille ja tämä toimitti maalille. Reaves liikkui samalla ahnaasti kulmasta maalille ja lakaisi irtokiekon sisään tasoittaen lukemat 2-2:een uransa ensimmäisellä ylivoimamaalilla. Pelejä on kuitenkin takana jo reilut 500, joten oli jo aikakin. Pidin siitä, että joukkue osoitti luonnettaan nousemalla kahden maalin takaa tasoihin erän viimeisellä viidellä minuutilla täysin ansaitusti pelitapahtumiin nähden. Laukaukset kahden erän jälkeen olivat kuitenkin 37-18.

Päätöserän kaava oli samanlainen kuin avauserän. Vegas voitti laukaukset 15-4. Jo avausvitonen oli vahva. Theodore laukoi pari kertaa viivasta riistojen seurauksena ja Hyka loi yhden paikan riistettyään kiekon maalin kulmalla, mutta syöttö ei löytänyt omia. Hyvä momentum kuihtui hetkeksi, kun Carrier taklasi Chabotia numeroihin. Alivoima toimi kuitenkin ja Ottawa ei luonut yhtään mitään. Toki heti kun jäähy oli ohi, Ottawa rankoi Vegasin sekaviisikkoa. Chabot levitti oikealta puolelta vasemmalle ja Wideman jatkoi ykkösellä takaisin poikittain oikeaan siipeen Dzingelille, joka naulasi one-timerin sisään ennen kuin Merrill ehti blokkaamaan tai Fleury liukumaan eteen. Eipä siinä, hienosti Ottawa sahasi Vegasin sekaviisikon, jolloin jäällä olivat ainakin Haula ja Carrier hyökkääjistä. Onneksi tasoitus seurasi välittömästi, kun Holden katkaisi siniviivalla heppoisan purkuyrityksen ja laukoi maalille. Tuch oli maalin kulmalla ja ohjasi kiekon sisään etukulmasta Andersonin kainalosta kiekon liruessa maaliviivan yli 48. minuutilla. Vajaan minuutin päästä vielä Duchene oli nousemassa vasemmalta laidalta vapaasti maalille ja laukomassa rystyltä, kun Dzingel torppasi poikittaisella McNabbin kumoon maalin edessä jäähynarvoisesti. Ylivoima ei kuitenkaan toiminut tällä kertaa enkä toki sitä odottanutkaan, kun yksi ylivoimamaali oli jo plakkarissa yli odotusten.

Ylivoiman jälkeen Dzingel-Duchene kaksikko oli taas pahanteossa. Duchene pääsi 2v1-hyökkäyksen päätteeksi kokeilemaan rystyltä oikealta takatolpalta, mutta Fleury heitti patjat jäähän sivuttain ja torjui kylkiasennossa laukauksen. Viimeiset kahdeksan minuuttia varsinaisesta peliajasta oli yhtä päätä jälleen. Vegas kuitenkin laukoi lähinnä pienistä kulmista ja ne laukaukset Anderson poimi vaivatta. Kakkosketju ja viivasta vasenta laitaa noussut Theodore varsinkin toimittivat ahkerasti kiekkoa tuloksetta maalille. Päätöserän lopussa Vegas rikkoi ensi kerran 50 maalia kohti lauotun laukauksen rajan yhdessä ottelussa. Edellinen ennätys oli 49. Lopulta jatkoille mentiin laukausten oltua 52-22.

Jatkoajalla Engelland pääsi läpi, mutta rystynosto meni ohi maalin. Sen jälkeen seurasi pitkä puolustusjakso, kunnes Marchessault pääsi läpi ja Stone joutui huitomaan häntä käsille. Tuomari näytti rangaistuslaukausta, jonka Marchessault upotti hanska-alakulmaan hiivittyään keskelle oikeasta laidasta päättäen samalla kahden pelin tappioputken. Lopullinen laukaisumäärä kohosi 53:een. Viiden ottelun kotiputkesta saldona oli siis lopulta tyydyttävät seitsemän pistettä kymmenestä ottelusta.

Fleurylle voitto vaikean illan jälkeen vain 19 torjunnalla. Otti muutaman ison torjunnan ratkaisevilla hetkillä ja oli melko voimaton takaiskuille. Puolustajista ei ole sen kummempaa pahaa sanottavaa kenestäkään, kun Aadawa ei saanut mitään aikaan hyökkäyspäässä kahdessa erässä kolmesta. Merrill pelasi vain 12 minuuttia istuttuaan tosiaan jäähyllä 17 minuuttia puolustettuaan Eakinia. Theodore jatkoi aktiivista peliään ylöspäin laukoen viidesti. Miller laukoi saman verran ja sai kauden toisen syöttöpisteensä alustettuaan toisen maalin. Holden puolestaan alusti kolmannen ja täyttää hyvin ruutunsa kolmosparissa. En malta odottaa Schmidtin paluuta, jolloin Merrill siirtyy rotaatioon. Hyökkääjistä pidin kärkiketjuista, jotka loivat tukun paikkoja. Kakkosketju vastasi tehoista Tuchin osuttua kahdesti ja Haulan saatua kaksi syöttöä. Tuch laukoi myös ahkerasti eli kahdeksan kertaa, mutta harmillisen moni veto osui plekseihin. Hyka onnistui vieläkin pysymään kiikareilla, vaikka hän laukoi kolmesti ja oli hyvin pelin sisällä. Ykkösketju pelasi hurjat minuutit, sillä Smith kellotti 25:39, Karlsson 24:52 ja Marchessaultkin vajaat 24 minuuttia. Varsinkin Smith kunnostautui tuhlaajana tällä erää. Marchessault oli loistava ylivoimalla pelin pyörittäjänä oikeassa siivessä ja laukoi ohessa kahdeksan kertaa. Kolmosketjusta Eakinin peli päättyi lyhyeen ja se vaikutti tietysti laitureihin. Lindberg pelasi alle kymmenen minuuttia ja Carpenter reilut yksitoista. Nosek palannee varmasti kehiin ensi peliin, oli Eakin sitten kunnossa tai ei. Nelosketjusta Reavesille sykähdyttävä uran ensimmäinen YV-maali ja Carrierille peräti kymmenen taklausta. Carrier-Reaves kaksikko muuten johtaa koko sarjan taklaustilastoa. Tasaviisikoin tämä ketju ei pystynyt parhaimpaansa hyökkäyspäässä maalipaikkojen luonnin suhteen.

Loppuun vielä linkki Tuchin sooloon: Tuch's smooth breakaway goal

 

[Salming]

Eakin ei enää palannut peliin ja hänestä saamme lisätietoa huomenna viimeistään.

Eakin on pelikunnossa yöllä Nashvilleä vastaan, kerrassaan loistavaa. Nosek puolestaan korvaa odotetusti Lindbergin kolmosketjun laidassa. Puolustuksessa ei ole muutoksia, mutta maalissa aloittaa toistamiseen tällä kaudella Subban, joten Fleury saa lepovuoron. Viime joulukuussa Subban kaatoi Predsin nimenomaan Nashvillessä tekemällä 41 torjuntaa, kun Haula tasoitti ensin viimeisellä minuutilla ilman maalivahtia 3-3:een ja sitten kuudennessa laukojaparissa rankkareilla Smith vastasi ainoasta maalista.

 

[Salming]

12/82 Subban vs. Subban

Kokoonpanomuutokset onkin lueteltu ylemmässä viestissä, joten menen suoraan asiaan. Ensimmäiset kuusi minuuttia pelattiin todella tarkasti ja vedot maalia kohti olivat 3-1 kotijoukkueelle. Molemmat joukkueet puolustivat mainiosti omaa siniviivaa ja kulmaralleja ei juurikaan nähty. Kertaalleen toki Forsberg laukoi pienestä kulmasta ja Subban pääsi lataamaan viivasta ranteella patjoihin, mutta Vegas-veli veti pidemmän korren. Toisessa päässä samassa vaihdossa ensin Engelland kokeili oikealta puolelta viivasta ja perään Theodorella oli tilaa nousta vasemmalta, mutta patenttiratkaisu kohti oikeaa hanskakäden yläkulmaa päättyi taas kerran maalivahdin torjuntaan eli Saroksen tässä tapauksessa. Yhdeksännellä minuutilla puolestaan Miller aikaili oman alueen kulmassa kiekon kanssa, menetti ja Predsin ykkönen Johansenin ja Forsbergin toimesta loi paikan maalin eteen, mutta Subban selvitti tilanteen. Heti perään Ellis kohteli Haulaa kaltoin Predsin alueella kulmassa ja vieraat saivat ylivoiman.

Preds pääsi alivoimalla 3v1-hyökkäykseen, mutta Theodore katkoi syötön ja vapautti puolestaan Karlssonin ja Smithin 2v1-hyökkäykseen toiseen suuntaan. Ruotsalainen laukoi oikeasta laidasta tolppaan. Muuta mainittavaa ylivoimasta ei jäänyt käteen. Jäähyn jälkeen Theodore lahjoitti pari kertaa kiekon vastustajalle perättäisissä vaihdoissaan antamalla harhasyötön siniviivalle peliä avatessaan. Subban joutui sen seurauksena muun muassa venymään Hartmanin puolustajan jaloista lähteneen laukauksen eteen. Hiljalleen Preds alkoi päästä paremmin pelin päälle, mutta ei päässyt kulmista maalipaikoille. Vegas pelasi suoraviivaisemmin ja laukoi enemmän siniviivan ylityksen jälkeen. Neljä minuuttia ennen erän loppua Vegasin avauserän paras ketju tasaviisikoin eli kakkonen loi tuloksettoman kulmarallin, mutta vaihdosta sisään tullut Karlsson leikkasi oikeasta laidasta maalille ja laukoi kohti längejä, mutta Juuse piti luukut kiinni. Hetkeä myöhemmin Arvidsson koukki Smithia keskialueella jäähynarvoisesti. Vegas rankoi ylivoimalla, kun Karlsson voitti aloituksen, Theodore levitti viivasta oikeaan laitaan Marchessaultille, tämä käytti kiekon vastustajan luistimessa, antoi nopean poikkisyötön painottomalle puolelle Smithille ja Smith tykitti vapaasti taka-alakulmaan vasemmasta siivestä. Subban heittäytyi myöhässä kiekon eteen.

Yllätyin, että laukaukset erässä kirjattiin lopulta 5-13 Vegasille. Nashvillellä oli muutaman minuutin pätkä jälkimmäisellä kympillä, kun se oli vahva, mutta muutoin vierasjoukkue pääsi hyvin pois omista. PAPP ei vuotanut. HAHP ei toki myöskään ollut kovin luovaa ja kulmarallit olivat yhtä vähissä kuin kotijoukkueella, mutta Vegas tyytyi laukomaan useammin huonommistakin sektoreista. Toki myös laadukkaita paikkoja Vegasilla oli enemmän ja yksi niistä tuotti tulosta. Karvauspeli oli erinomaista, sillä joukkue toimi yhtenäisenä yksikkönä ja hyökkääjät ohjasivat mailoillaan syöttösuuntia pois keskialueella ja puolustajat olivat tarpeeksi ylhäällä tukemassa eivätkä valuneet liian alas, jolloin keskialueelle olisi jäänyt valtavia aukkoja. Noin muutoin on myös mainittava se, että peli oli ihanan fyysistä laitojen lähellä ja kamppailupelaamisen seuraaminen oli mielenkiintoista. Subbania ei juuri avauserässä testattu, mutta Saros otti pari hyvää torjuntaa, vaikka yksi meni omiin.

Toisen erän toisella minuutilla Irwin laukoi viivasta ulkotolppaan. Heti perään Miller nousi viivasta, mutta laukaus meni Saroksen syliin pienestä kulmasta. Toisessa päässä seuraavaksi Rinaldo nousi oikeaa laitaa ja McNabb kaatoi hänet kumoon. Alivoima toimi kuitenkin hyvin ja paras paikka oli Subbanin viivalyöntilaukaus. Varsinkin Smith esti alussa Karlssonin parina hyvin Subbania levittämästä siipeen Forsbergille. Eakinilta ja Carpenterilta puolestaan näimme oivaa keskialueen ohjauspeli ja isku tapahtui oikeaan aikaan ennen omaa siniviivaa, jolloin isännät joutuivat hakemaan uutta vauhtia omasta päästä. Ylivoiman jälkeen Merrillillä oli kaksi purkupaikkaa samassa vaihdossa, mutta hän sähläsi ja kiekko jäi jalkoihin. Seurauksena Hartman pääsi nostamaan läheltä niukasti yli maalin. Vieraat saivat ylivoiman ajassa 27:30, kun Predsillä oli liikaa kendoilijoita jäällä. Tuomaristo sakotti siitä. Kotijoukkueen alivoima oli kuitenkin vaarallisempi kuin Vegasin ylivoima. Ensin Sissons käveli Haulan YV-viisikon läpi ja laukoi keskeltä patjaan. Perään Järnkrok laukoi ylivoimavastaiskusta kiekon ohi takakulmasta ja lopussa vielä Sissons pääsi läpiajoon, mutta Theodore ei rikkonut, vaan luotti Subbaniin ja tämä pitikin längit kiinni.

Pelin puolivälin jälkeen löysä puolustaminen jatkui, kun hyökkäyspään aloitus kääntyi omiin, mutta Subban nollasi Arvidssonin rystyn vasemmalta puolelta. Lopulta sitten Preds teki ansaitun tasoituksen ajassa 31:27. Fiala otti Josin syötön ilmasta haltuun hyökkäyssinisellä, syötti keskelle Hartmanille, tämä veivasi Millerin toiselle planeetalle kärkimiinalla ja nosti vielä kiekon rystyltä maalin kattoon Subbanin liukuessa väärälle tolpalle. Hieno maali, jonka suurin syypää oli liian heppoisasti puolustanut Miller. Nelosketjun hyökkääjistö oli sijaiskärsijänä tehotilastossa. Minuutti myöhemmin sama kaksikko rankoi uudestaan. Tällä kertaa Subban laittoi kiekon ränniin oman maalin takaa Eakinin ketjun karvatessa ja Merrill tuli vastaan siniviivasta, mutta päästi kiekon lävitseen. Seurauksena Fiala tarjosi kiekon viereen ohi heittäytyvän Holdenin mailan ja Hartman naulasi one-timerin pussiin. Subban ei voinut maalille mitään.

Viisi minuuttia ennen erän loppua Merrill oli taas puppeloimassa, kun hän laukoi päin blokkaajaa viivassa ja Rinaldo melkein pääsi maalintekoon. Hetken päästä siitä Bellemare syötti syvyydestä viivaan Engellandille, joka laukoi ja Reaves lakaisi ruuhkan keskeltä irtokiekon niukasti ohi vasemmalta. Viimeisellä minuutilla Merrill otti vielä kaiken kukkuraksi jäähyn, kun hän piti kulmassa kiinni Arvidssonin mailasta. Koko pitkä kulmaralli omiin lähti siitä, kun Merrill antoi epävarman avauksen keskialueelle, jonka Preds katkaisi. Predsin ylivoima vanheni kuitenkin vain 16 sekuntia, kunnes Karlsson ja Ellis spurttasivat päätykiekon perään ja ensin mainitun maila nousi Karlssonin kasvoihin. Tauolle mentiin siis 2-1 lukemissa. Toisen erän laukaukset kirjattiin 12-7. Vegas antoi karmaisevan määrän ylivoimahyökkäyksiä vastustajalle. Tuch totesi pelin jälkeen hyvin, että kommunikaatio hyökkääjien ja puolustajien välillä ei toiminut. Hyökkääjät eivät varmistaneet tarpeeksi, kun puolustajat tulivat vastaan ja puolestaan puolustajat tulivat vastaan silloin, kun hyökkääjät eivät varmistaneet eli heidän olisi pitänyt vain pysyä alempana. Avauserässä tuo yhteistyö vielä toimi eikä Preds päässyt puhkomaan keskialuetta jatkuvasti.

Päätöserän alun tasavajaalla ei kummempia paikkoja nähty. Kolmannella minuutilla Eakin voitti aloituksen ja Miller pommitti välittömästi ylärimaan. Sitä ennen toisessa päässä Weber laukoi vasemmasta laidasta kiekon Subbanin räpylän kautta ohi takakulmasta 3v1-hyökkäyksen päätteeksi, mutta koko tilanne alkoi Boninon vapauttavasta oman alueen pystysyötöstä luistimella. Vajaan neljän minuutin kohdalla Turrisin kautta luotiin taas yksi 2v1-tilanne, mutta Subban liukui takatolpalle torjumaan. Avausviisiminuuttisen jälkeen Vegasin ykkönen sai mahdollisuuden 3v2-vastaiskuun. Smith syötti oikeasta laidasta keskelle Karlssonille, joka oli kuitenkin pidettynä. Irtokiekko jäi taakse ja Smith leikkasi sisään kiinni limppuun, mutta laukaus slotista osui tolppaan eli Vegas osui kahdesti kehikkoon muutaman minuutin sisällä, mutta tasoitusmaalia ei vain tullut. Preds laittoi naulan arkkuun vajaan seitsemän minuutin kohdalla, kun Eakin hävisi kamppailun hyökkäyssinisellä Smithille ja tämä vapautti ketjutoverit 2v1-hyökkäykseen. Turris syötti poikittain ja Järnkrok naulasi one-timerin sisään Hartmanin tavoin. Surkea kenttätasapaino valitettavasti jälleen kerran kostautui.

Päätöskymppi oli lähinnä kosmeettista neppailua. En uskonut voittoon enää eikä myöskään joukkue. 12. minuutilla Arvidsson kiersi vasemmasta laidasta Engellandin naurettavan helposti jalkamiinalla ja ajoi maalille, mutta Subban torjui. Engelland sai kuitenkin tilanteesta jäähyn. Alivoima toimi kuitenkin taas ja oli illan ainoa positiivinen asia. Paras paikka tuli jopa Smithille, joka pääsi laukomaan keskialueen käännönjälkeisestä 2v1-hyökkäyksestä kiekon niukasti ohi takakulman. Heti kun AV oli ohi, Merrill nosti kiekon katsomoon ja Preds sai uuden ylivoiman. Josille luotiin paras paikka, mutta one-timer oikeasta siivestä ja kohtalaisen pienestä kulmasta oli marja Subbanille. Preds taisi neljällä ylivoimallaan laukoa vain viidesti maalia kohti, joten kehut tosiaan alivoimapelistä Golden Knightsille. Erikoistilannepelaamisen paremmuudesta huolimatta Preds voitti lopulta 4-1. Subban otettiin maalista pois 2:30 ennen loppua. Josi laukoi melkein heti kiekon omalta alueelta päätyyn ja Arvidsson kamppaili Holdenin kanssa kylki kylkeä vasten, mutta lopulta Holdenin katsottiin roikkuneen sen verran paljon, että Arvidsson ei siksi päässyt puttaamaan kiekkoa sisään ja tälle tuomittiin automaattinen maali. Päätöserän kudit olivat lopulta 11-4 eli erän alun paikkojen jälkeen Vegas ei luonut juuri mitään Predsin kolmannen maalin jälkeen. Saros piti avauserässä lukemat siedettävinä ja kahdessa muussa erässä kenttäpelaajisto hoiti homman kotiin. Vegas kaatui kahden viimeisen erän olemattomaan kenttätasapainoon eikä Subban pystynyt torjumaan kaikkia ylivoimahyökkäyksiä millään.

Subbanille kehut maalissa lukuisten ylivoimahyökkäysten torjumisesta. Siihen nähden kolme omiin on vähäinen määrä. Puolustajista Merrill oli kävelevä katastrofi. Theodore oli myös lepsu kiekon kanssa ja antoi harhasyöttöjä. Miller jäi myös mieleen negatiivisessa valossa avausmaalissa ja aikailtuaan sitä ennen jo avauserässä kertaalleen kulmassa. Engelland puolestaan alistui päätöserässä Arvidssonille. Muutoin perusnäkymätöntä puurtamista. McNabbille ja Holdenille antaisin puhtaimmat paperit. Päätöserässä Gallant sekoitteli lopussa puolustajapareja, mutta katsotaan, että missä muodossa ne ovat ensi pelissä. Huntin voisi mieluusti tuoda sisään Merrillin tilalle. Hyökkääjistä kukaan ei laukonut kolmea kertaa enempää kohti maalia. Ykkösketju merkkautti nimiinsä 16 laukauksesta seitsemän ja oli paras hyökkäyssuuntaan vastaten ainoasta maalista. Se ei myöskään jäänyt miinukselle. Haulan ketju oli hyvä avauserässä, mutta vaipui sitten unholaan kahdessa viimeisessä erässä. Nelosketju oli avausmaalissa kentällä, mutta maali ei mennyt sen piikkiin. Reaves oli taas pirteä ja oli lähellä kauden neljättään toisessa erässä. Illan huonoin koostumus oli kolmonen, joka otti nimiinsä teholukeman -3. Nosek ei juuri erottunut sen positiivisemmin kuin Lindberg viime pelissä. Carpenter oli ehkäpä ketjun paras yksilö kulmapeleissä. Eakinille miinusta varsinkin kolmannesta maalista.

12 ottelua takana ja Vegas on Tyynenmeren divisioonan toiseksi viimeisenä. Viisi voittoa, kuusi tappiota ja yksi tappio varsinaisen peliajan jälkeen. En edes halua muistella sitä, kuinka monta voittoa sekä pistettä vuosi sitten tähän aikaan oli jo koossa. Maaliero on 27-34 eli seitsemän maalia pakkasella. Ainoastaan ottelun vähemmän pelannut Kings on tehnyt vähemmän maaleja koko sarjassa. Päästetyissä maaleissa Vegas on sentään ylempää keskikastia. Kotisaldo on tyydyttävä 3-2-1, mutta vieraissa kasassa on vain 4/12 pistettä. Positiivista on sentään se, että divisioonakärki Sharks on pelannut saman verran pelejä ja on vain neljä pistettä edellä. Lisäksi jos Blues kaatuisi seuraavassa pelissä vieraissa, Vegas olisi Calgaryn ja Vancouverin kannassa 1-2 pistettä perässä samalla pelimäärällä.

 

[Salming]

13/82 Blues vs. Golden Knights

Kahden pelin vieraskiertue huipentui St. Louisiin. Kokoonpano oli muuten sama kuin Nashvilleä vastaan, mutta Hunt korvasi Merrillin pakistossa. Hän pelasi Holdenin parina. Avausminuutilla Tarasenko ylitti keskialueen oikeaa laitaa ja laukoi napakasti ranteella sinisen jälkeen, mutta Fleury nappasi kilvellä ensimmäisen torjuntansa. Ajassa 2:02 kotijoukkue kuitenkin meni johtoon, kun Vegasilla oli vaihto kesken ja Blues pääsi vapaasti hyökkäysalueelle. Miller hävisi päätypainin Fabbrille ja Thomas puolestaan sai siirrettyä ennen Bellemarea kiekon maalin takaa maalin eteen Sundqvistille, joka ohitti Fleuryn jäitä pitkin otettuaan kiekon vauhdista haltuun luistimella ja sitten siirrettyä kiekon tyhjiin kaatuessaan, kun Fleury oli jo pelannut itsensä ulos tilanteesta. McNabb puolestaan hävisi kamppailun omaa miestään vastaan eli Sundqvistia, joten kolme eri yksilöä oli väärällä puolella miestään omalla alueella ja Blues rankoi siitä. Reilu minuutti myöhemmin hyökkäyspään aloituksen jälkeen Vegasin ykköstä vietiin ja Tarasenko syötti oikeasta laidasta slottiin, mutta Fleury torjui Schwartzin kudin patjoillaan. Avausvitosen lopuksi Theodore-Engelland parilla vaikeuksia oman alueen sijoittumisessa nopean käännön jälkeen. Bozak syötti keskeltä vasempaan laitaan, mutta Maroon ei saanut puolittaisesta 2v1-tilanteesta kiekkoa sisään. Laukaukset maalia kohti olivat 7-1 viiden minuutin jälkeen ja maalipaikat 4-0 eli koitjoukkue aloitti vahvasti ja vieraat eivät saaneet yhtään kulmarallia aikaan. Ainoa laukaus maalia kohti oli Marchessaultin maskiton kokeilu siniviivan jälkeen vasemmasta laidasta.

Kun vihdoin Vegas sai kulmarallin kuudennella minuutilla, heti kolisi. Nelosketju väänsi lyhyen tovin päädyssä, kunnes Bellemare koitti syöttää maalin takaa keskelle Reavesille, mutta kiekko pomppasi takaisin ranskalaiselle maalin kulmalle ja tämä ohitti Allenin luvattoman helposti pienestä kulmasta. Koko tilanne taisi alkaa ylipäätään siitä, että Parayko ei osunut kiekkoon maalin takana ja Carrier sai limpun haltuunsa. Yhdeksän minuutin kohdalla kolmosketju purki oman alueen paineen, mutta 3v2-hyökkäys päättyi vain Eakinin rystylaukaukseen oikeasta laidasta suoraan logoon. Laukaukset alkoivat tasoittua ja erän puolivälissä lukemat olivat enää 7-5 eli Blues ei ollut saanut laukausta kohti Fleurya viiteen minuuttiin.

Kuusi minuuttia ennen erän loppua nähtiin seuraava laukaus maalia kohti, kun Smith tarjosi laidasta keskelle ja Marchessault laukoi melko kaukaa päin Allenia. Kiekko kuitenkin liikkui hyvin ykkösketjulla kulmarallissa, vaikka Blues puolusti tiukasti iholla. Seuraavassa vaihdossa Marchessault pääsi laukomaan suorasta luistelusta toisesta aallosta ranteella suunnilleen samoilta jalansijoilta, mutta taas laukaus suuntautui liian keskelle. Viisi minuuttia ennen loppua ex-ritari Perron osoitti hyötynsä kulmarallissa suojaamalla kiekkoa upeasti ahtaassa tilassa, mutta jatkotilanteessa Tarasenko ei saanut kieputettua vanhanaikaista ohi Fleuryn. Kolme minuuttia myöhemmin Carpenter oli puolestaan ensimmäisenä päätykiekossa ja kokeili heti vanhanaikaista, mutta Allen ei yllättynyt. Minuutti ennen loppua Tarasenkon ristipisto löysi Schennin vapaana vasemmalta, mutta Fleury torjui olkapäällään napakan rannelaukauksen kohti takayläkulmaa. Miller oli tilanteessa aivan liian keskelle sijoittuneena.

Avauserän laukaukset kirjattiin lopulta 9-9 eli viimeisen vartin aikana Blues sai vain kaksi laukausta kohti maalia. Kumpikaan joukkue ei häikäissyt kyvyllään ylittää keskialue hallitusti kiekolla, vaan syöttöketjut olivat vähän sinne päin ja kumpikin puolusti viimeiset 15 minuuttia hyvin omaa siniviivaa sekä PAPP:issa keskustaa, jolloin peli puuroutui päätykiekkojen jälkeen laitoihin, joista kumpikaan ei päässyt laadukkaille paikoille. Melko unettavaa jääkiekkoa kaikkinensa.

Toinen erä alkoi tasavajaalla avauserän lopun vihellyksen jälkeisen painin vuoksi. Ensimmäinen tilanne oli Edmundsonin laukaus toisesta aallosta, jonka Miller blokkasi mailallaan. Hetkeä myöhemmin Schwartz nousi maalin takaa ja haki syöttöä takatolpalle, mutta Holden katkaisi luistimellaan syötön ja pelasti Schennin varman maalin synnyn Millerin jäätyä miehestään jälkeen maalin takana. Kotijoukkue jatkoi vahvaa erän alkuaan, kun kolmannella minuutilla Fabbri pääsi nopeudellaan puolittain läpi, mutta Fleury tuli tarpeeksi vastaan ja peitti kulmat patjoillaan. Neljän minuutin kohdalla Hunt kamppasi kulmassa Perronin ja sai jäähyn. O'Reilly kaapi aloitusvoiton Eakinilta ja kymmenen sekuntia myöhemmin kiekko oli maalissa. O'Reilly syötti päätyyn Maroonille ja tämä oikeaan siipeen Bozakille, joka laukoi ykkösellä ja kiekko kimposi kaiketi Engellandin luistimesta suoraan takatolpalle Tarasenkolle, joka sai putata tyhjiin. Vastaus tuli kuitenkin lähes heti, kun Haula kaapi hyökkäyspään aloitusvoiton Tuchin kautta Theodorelle, joka laukoi ja suomalainen ehti itse ohjaamaan kiekon sisään Steen niskassaan. Avausvitosen loppuun vielä Tuch ja Engelland saivat 2v1-hyökkäyksen, mutta Edmundson blokkasi heittäytyessään Tuchin kudin vasemmalta.

Reilun kuuden minuutin pelin jälkeen Blues meni taas johtoon, kun peli alkoi aaltoilla päästä päähän. Theodore kuljetti kiekkoa, mutta ei saanut dumpattua päätyyn hyökkäyssiniseltä, kun Sundqvist sai lavan väliin ruuhkassa. Peli kääntyi Vegasin päätyyn ja Thomas jätti kiekon vasemmassa laidassa takaa nousseelle Sundqvistille, joka laukoi Engellandin blokin läpi kiekon aivan yläriman alle ohi maskissa olleen Fleuryn. Minuutti myöhemmin Hyka nousi vapaasti kulmasta maalille, mutta rystynosto oli pehmeä. Pelin puolivälissä laukaukset kohti maalia olivat 14-14 eli toisen erän alussa ne menivät tasan 5-5. Kummankin kenttätasapaino alkoi hieman rakoilla avauserään verrattuna ja riistoja keskialueella sekä nopeita kääntöjä nähtiin enemmän.

Ajassa 31:29 Vegas sai illan ensimmäisen ylivoimansa, kun Nosek oli karvaamassa kiekkoa pois Tarasenkolta ja Dunn löi mailan pois käsistä. Hunt oli noussut toiseen YV-viisikkoon Eakinin tilalle ja hänen kanssaan takakolmiossa olivat Haula sekä Miller Hykan ollessa slotissa ja Reavesin maalilla. Miller ja Hunt pommittivat vuorollaan tuloksetta viivasta kuten myös Theodore ykkösviisikosta. Laukaukset kohti maalia olivatkin ylivoiman jälkeen 14-18.

Viisi minuuttia ennen erän loppua kotijoukkue osui neljännen kerran. McNabb ei saanut purettua kulmarallia kulmasta, vaan O'Reilly ja Sanford nappasivat riistivät yhdessä kiekon ja sen jälkeen kukaan ykkösketjusta ei merkannut Paraykoa painottomalta puolelta. O'Reilly syötti kulmasta ja Parayko latasi hirmulämärin kilpialakulmaan vasemmalta b-pisteeltä. Perronille myös kehut siniviivan pitämisestä ahdistettuna ja kiekon siirtämisestä takaisin kulmaan. Kaksi ja puoli minuuttia myöhemmin McNabb hukkasi oman maalin edessä kiekon Sundqvistille, joka käänsi poikittain Fabbrille, mutta Fleury ehti liukumaan torjuntaan Fabbrin laukoessa ranteella oikealta b-pisteeltä. Vegas pääsi erän lopuksi ylivoimalle kahdeksi minuutiksi, kun Sanford kamppasi Marchessaultin aloituksen jälkeen. Karlssonin viisikko pyöritti tutusti hyvin Joonatanin kautta oikeasta siivestä, mutta Tuchin vasemmasta laidasta paikaltaan lähtenyttä rannaria parempaa paikkaa Vegas ei kyennyt luomaan. Kaiken kukkuraksi Sanford pääsi suoraan jäähyaitiosta karkuun, mutta Fleury torjui kilvellään ja esti pukukoppimaalin kaksi sekuntia ennen erän loppua. Hunt toki puolusti myös hyvin ja häiritsi sopivasti rikkomatta. Laukaukset kohti maalia olivat kahden erän jälkeen 18-19 eli toisessa erässä ne kirjattiin 9-10.

Päätöserään ei ollut suuria odotuksia, kun tällä kaudella Vegas oli vain kerran seitsemästä noussut voittoon oltuaan tappiolla kahden erän jälkeen.Toisella minuutilla Schenn sai ilmaiseksi kiekon päädystä itselleen slottiin yllättävästä pompusta, mutta laukaus osui patjoihin. Ajassa 43:30 Nosek takakarvasi liian innokkaasti ja maila nousi Sanfordin kasvoihin kolmosketjun kulmarallin aikana. Heti alivoiman alkuun Karlsson riisti kiekon Bluesin maalin edessä Tarasenkolta ja pääsi nokikkain Allenin kanssa, mutta rystykämmen-harhautus päättyi Allenin patjavenytykseen alakulmasta. Myös Bellemare karvasi hyvin seuraavassa vaihdossa ja esti kotijoukkuetta luomasta yhtään mitään koko ylivoiman aikana. Vajaan kahdeksan minuutin kohdalla puolestaan Schenn taklasi Hykan selästä laitaan ja vieraat saivat ylivoiman vuorostaan. Smith ja Marchessault vaihtoivat puolia ja se tuotti heti tulosta, kun Smith laukoi oikealta maalille ja lopulta ruuhkasta Tuch hakkasi irtokiekon sisään. Marchessault ja Karlsson taisivat lopulta saada syöttöpisteet, kun ensin mainittu sai siirrettyä kiekon nollakulmasta takaisin maalin eteen ohi jäässä maanneen Allenin.

Yhdeksännellä minuutilla Carrier nousi ensin oikeaa laitaa, mutta Allen torjui maalille ajon. Carrier kuitenkin sai maalin takana haltuun oman irtokiekkonsa ja syötti syvyydestä Holdenille, joka latasi vasemmasta laidasta maskitta päin maalivahtia. Vegasin hyvä pöhinä jatkui jälkimmäisellä kympillä myös, kun Hyka syötti kulmasta slottiin ja Tuch pommitti patjaan. Samassa vaihdossa vielä Haula sai päädystä Tuchilta syötön maalin eteen, mutta onnistui jotenkin ihmeessä laukomaan kokonaan ohi maalista. Se oli paha epäonnistuminen, koska Blues rankoi saatuaan paineen Vegasin alueelle. Tuchin purkukiekko kulmasta pysähtyi viivaan Edmundsonille, joka syötti maalin eteen Karlssonin läpi Bozakille ja tämä ohitti nopealla kudilla Fleuryn. Tuch vieläpä hävisi kamppailun Bozakille maalin edessä eli hänellä oli tilaisuus korjata purkukiekkovirheensä, mutta ei sitä tehnyt. Laukaukset maalia kohti maalia kahdeksan minuuttia ennen loppua olivat 22-28 eli erässä 4-9. Kuusi minuuttia ennen loppua Eakin sai melko pehmeän jäähyn seurattuaan omaa miestään maalin taakse, kunnes tämä kaatui "huitomiseen". Blues loi ylivoimallaan yhden one-timerin vasempaan siipeen nähdäkseni Bozakille, mutta tämä pommitti yli maalin.

Gallant otti aikalisän kolme minuuttia ennen loppua ja samalla Fleury lähti maaliltaan. Ykkösketju höystettynä Haulalla, Millerillä ja Theodorella haki kavennusta. Kahden minuutin laidoissa pyörimisen jälkeen Karlsson levitti ja Miller tykitti viivasta ylärimaan. Viimeisellä minuutilla Tuch kokeili nousta röyhkeästi maalille, mutta rystynosto pienestä kulmasta oli epätoivoinen, joten loppunumerot tulostaululla olivat 5-3. Laukaukset vierasjoukkue voitti 26-34 ja päätöserässäkin 8-15, mutta henkilökohtaiset virheet käänsivät vaakakupin kotijoukkueelle. Blues meni alussa johtoon ja sen jälkeen Vegas nousi pari kertaa tasoihin hetkellisesti, mutta oli ikään kuin läpi ottelun takaa-ajaja eikä kyennyt sieltä enää nousemaan. Kotijoukkueen maalinteon tehokkuus oli rutkasti parempaa. Edes kaksi pistettä vieraskiertueelta olisi ollut hyvä tulos, mutta nolla pistettä kasvatti taas eroa playoffpaikkaan.

Fleury päästi viisi, mutta en syyttäisi häntä maaleista. Ehkä joku olisi tarttunut hyvänä päivänä. Puolustajista ykköspari ei loistanut. McNabb keräsi lukeman -3 ja oli melko pahasti helisemässä omalla alueella eikä Millerkään suorittanut vahvasti tällä minivieraskiertueella. Kakkospari Theodore-Engelland jäi ainoana plussalle oltuaan osallisena toisessa maalissa, jonka Haula teki. Silti he epäonnistuivat puolestaan Bluesin kolmannessa maalissa. Kolmosparista Hunt oli mukavan näkymätön jäähyään lukuun ottamatta. Holdenilla oli tavallista raskaampi jalka, mutta melko ehjä peli häneltä ja toisen erän alussa hän pelasti yhden maalin. Hyökkääjistä Haulan ketju vakuutti eniten ja Tuch keräsi tehot 1+1. Illan ainoa miinus päätöserän vaihdosta, jossa oli pari paikkaa tasoittaa, kunnes omissa kolisi viidennen kerran. Ykkösketju vuoti omalla alueella yllättävän paljon ja maalasi vain ylivoimalla. Paikkoja sillä oli toki tasaviisikoinkin. Marchessault kirjasi seitsemän laukausta ja Karlssonilla oli se yksi loistopaikka alivoimalla päätöserässä. Plussaa oli toki se, että Vegas taisi osua nyt neljännessä ottelussa putkeen jo ylivoimalla. Nelosketju värkkäsi yhden maalin, mutta tehotilastoon jäi silti +0. Kolmosketju pelasi melko identtiset minuutit neloseen nähden eli 12-13 minuuttia ja oli melko pimennossa hyökkäyssuuntaan.

 

[Amerikanihme]

En ole pelejä nyt päässyt pitkään aikaan katsomaan enkä oikein tiedä, miten niitä saisi näkymään jatkossakaan. Joten siinä mielessä turhauttavaa fanittamista.

Kuulostaa siltä, että puolustuspäässä Vegasilla on ollut ongelmia, ja varsinkin McNabb ja Miller eivät ole vakuuttaneet. Ja Theodore - Engelland -parillakin on viime kaudelta jatkuvia ongelmia? McNabb ei kyllä harjoitusleirillä minua mitenkään vakuuttanut, aika peruspakilta vaikutti.

Viime kaudella taisivat ne maalit aina syntyä vastustajan päähän kun tarvittiin, tällä kaudella ne syntyvät omaan päätyyn. Siinä vissiin suurin ero viime kauteen vai? Laukaukset voitetaan melkein aina, mutta maaleja vastustajan maaliin ei vain synny tarpeeksi. No, vielä katsotaan pari viikkoa ennen kuin vedetään mitään alustavia johtopäätöksiä tämän kauden suunnasta.

 

[Salming]

Kuulostaa siltä, että puolustuspäässä Vegasilla on ollut ongelmia, ja varsinkin McNabb ja Miller eivät ole vakuuttaneet. Ja Theodore - Engelland -parillakin on viime kaudelta jatkuvia ongelmia? McNabb ei kyllä harjoitusleirillä minua mitenkään vakuuttanut, aika peruspakilta vaikutti.

Viime kaudella taisivat ne maalit aina syntyä vastustajan päähän kun tarvittiin, tällä kaudella ne syntyvät omaan päätyyn. Siinä vissiin suurin ero viime kauteen vai? Laukaukset voitetaan melkein aina, mutta maaleja vastustajan maaliin ei vain synny tarpeeksi. No, vielä katsotaan pari viikkoa ennen kuin vedetään mitään alustavia johtopäätöksiä tämän kauden suunnasta.

En tiedä, vuorollaan jokainen puolustaja on pelannut huonoja pelejä, mutta tuolla vieraskiertueella McNabb ja Miller eivät pelanneet siten kuin TOP4-puolustajien tulisi pelata, vaan tekivät huonoja ratkaisuja. Theodore-Engelland pari ei ole läheskään niin paljoa tehnyt virheitä puolustusalueen puolustuspelissä sijoittumisessa kuin viime kaudella, vaan lähinnä virheet ovat tulleet kiekon kanssa. Toki Nashvilleä vastaan Engellandia vietiin kertaalleen melko pahoin jalkamiinalla. Laukauksia on tosiaan sadellut ihan tarpeeksi, jotta pelejä olisi voinut enemmän voittaa, mutta henkilökohtaiset virheet ovat ratkaisseet pelejä vastustajalle. Sattuma on ollut ehkä aavistuksen enemmän lisäksi vastustajan puolella Vegasin kolisteltua melko paljon maalikehikoita alkukauden aikana. Lisäksi ehkä tärkein syy on ollut se, että viime kaudella avainpelaajat säilyivät terveinä ja TOP6-hyökkäyksestä jokainen pelasi vähintään 66 ottelua. Ainoa loukkaantumissuma koski alkukaudella maalivahteja, mutta kenttäpelaajisto säilyi melko ehjänä. Nyt Stastny ja Pacioretty ovat olleet paljon sivussa sekä puolustuksesta puuttuu Schmidt. Ainoastaan ykkös- ja nelosketju ovat pysyneet koskemattomina ja ne ovatkin olleet tasaisimmat suorittajat joukkueesta alkukaudella.

14/82 Golden Knights vs. Hurricanes

Vegas jatkoi täysin samalla kokoonpanolla kuin Bluesia vastaan eli Merrill ja Lindberg olivat yhä viltissä. Tällä kertaa päätin, että en tee ollenkaan muistiinpanoja pelin aikana, vaan kelaan aamulla vain mahdollisimman nopeasti pelin läpi tunnissa ja kirjoitan sitten jälkikäteen tuntemuksia tiivistetymmin. Avauserässä laukaukset kirjattiin vieraille 9-12, mutta tuntui siltä, että silti kotijoukkue loi enemmän kulmaralleja. Yllätyin siis katsoessani tilastoja erän jälkeen, koska kuuluisalla silmätestillä minusta Vegas ei ollut pulassa omalla alueella. Sen sijaan toisessa erässä laukaukset kirjattiin 8-15 ja silloin silmätestilläkin mitaten Carolina oli selvästi pelin päällä toisin kuin avauserässä. Mutta takaisin avauserään. Toisella minuutilla Haula spurttasi keskialueen yli ja Aho repi hänet jäihin ylävartalosta ennen kuin potentiaalinen 2v1-hyökkäys olisi syntynyt, joten Vegas sai heti ylivoiman. Yhtään laukausta kohti maalia ei muistaakseni ylivoimalla kuitenkaan kotijoukkue saanut. Jäähyn jälkeen kuitenkin pelin painopiste oli pääosin vieraiden alueella. Reaves kolasi kertaalleen Pescen katolleen laidan vieressä. Hieman ennen erän puoliväliä Eakin purki huolimattomasti omalla alueella suoraan keskelle ja jatkotilanteessa hän kamppasikin itsensä jäähylle. Vegas selvitti niin ikään alivoimansa ja heti sen jälkeen Eakin syötti jäähyltä päästyään kiekon laitaa pitkin eteenpäin Haulalle, joka lätytti vasemmasta laidasta takatolpalle, mutta Carpenter ei osunut kiekkoon avopaikasta.

Jälkimmäisen kympin alkuun vierailla oli liikaa pelaajia jäällä. Vegasin YV oli taas tulokseton, mutta heti sen jälkeen kihahti. Ensin Reaves antoi painetta hyökkäysalueella ja pakotti pelin kulmaan, jonne säntäsi Hyka. Hän ryösti kiekon Hamiltonilta ja pelasi sen maalin taakse Haulalle. Tämä näki maalin eteen nousevan Huntin, syötti Slavinin mailan vierestä ja metsästäjä puttasi kiekon längistä sisään yhdellä kosketuksella ajassa 14:11. Huntista tuli toinen Vegasin puolustaja Theodoren jälkeen, joka on tehnyt maalin tällä kaudella. Mukavaa, että myös Hyka avasi vihdoin pistetilinsä. Loppuerästä muistan vain sen, että kertaalleen Fleury menetti kiekon maalin takana, mutta paikkasi oman erheensä heti torjuen vanhanaikaisyrityksen. Muutoin Carolina pyöritti, mutta laukaukset lähtivät laitojen läheltä eikä niissä ollut vaikeuksia. Vegasin paras vitja oli ilman muuta Haulan johtama kakkonen. Kuten totesin, laukaukset kirjattiin 9-12, mutta tuntui silti siltä, että Vegas oli hyvin pelissä mukana ja loi vaarallisemmat paikat, vaikka Carolina laukoi enemmän. Kertaalleen maalin takaa Marchessault muun muassa tarjosi paikan Karlssonille, mutta tämä latasi ohi takakulmasta.

Toinen erä oli alusta asti vieraiden hallintaa ja laukaukset olivat siinä yhä edelleen 8-15. Silti ajassa 22:47 nähtiin erän ainoa maali, kun jo avauserässä loistanut Haula suojasi hyvin kiekkoa oikeassa laidassa ja jätti sen sitten viivaan Theodorelle, joka leikkasi keskelle ja laukoi luistimeen. Toinen kuti meni perille asti ja Reaves siirsi maalin edessä rystyltä kiekon ohi Darlingin. Suomalaiselle jo illan toinen syöttöpiste ja Reavesille kauden neljäs maali. Vain Marchessault on tehnyt enemmän maaleja tällä kaudella ritareista. Avauskympillä vieraiden paras paikka tuli Ferlandille, joka sai syötön kulmasta slottiin, mutta Fleury oli tarpeeksi vastassa ja torjui kilvellään kiekon kulmaan. Muutoin kotijoukkue jaksoi puolustaa laadukkaasti keskustaa ja pakotti Carolinan edelleen pyörimään laidoissa lähinnä.

Jälkimmäisen kympin alkuun Hamiltonin maila nousi Marchessaultin kasvoihin. Ylivoiman alussa Theodore oli kiertämässä omaa maalia, kun Staal sai lavan väliin ja kiekko melkein pomppi Vegasin maaliin, mutta Fleury oli onneksi hereillä. Sen jälkeen Haulan viisikko tuli askiin, mutta ei kyennyt luomaan suurta uhkaa. Reaves oli maskissa ja Miller sekä Hunt laukoivat viivasta muistaakseni kertaalleen, mutta siinä se. Haulan ketju kuitenkin loi tasaviisikoin paikkoja vielä erän lopussa, kun Hyka tarjosi oikeasta laidasta slottiin Tuchille, joka latoi patjaan. Haula itse sai kertaalleen mailan kasvoihinsa vastustajan pelaajan laukauksen saatossa, mutta siitä ei tullut rangaistusta. Sen sijaan viimeisellä minuutilla Haula otti jäähyn huitomisesta, joten Vegas aloitti päätöserän puolentoista minuutin alivoimalla.

Se selvitettiin vaivatta ja ajassa 43:34 kotijoukkue löi naulan arkkuun, kun Hamiltonin purkukiekko pysähtyi viivassa Holdenin lapaan. Tämä laukoi kohti maalia ja Carrier siirsi reboundin varmasti sisään metrin päästä kauden ensimmäisellä maalillaan Huntin tavoin. Pari minuuttia myöhemmin McGinn koukki itsensä jäähylle, mutta YV-maali viidennessä peräkkäisessä ottelussa jäi syntymättä. Yhtään laatupaikkaa en muista, vaikka peli pyöri taas Marchessaultin kautta oikeasta siivestä. Kahdeksannella minuutilla Holden otti pelin viimeisen jäähyn estämisestä, mutta sarjan kymmenenneksi paras alivoima tyrehdytti sarjan huonoimman ylivoiman. Paras paikka taisi olla Faulkin kuti viivasta Teuvon siirrosta. Eikä pidä unohtaa heti jäähynjälkeistä aloitusta, jossa kiekko lauottiin maalille ja Williams laittoi kädellään irtokiekon maaliin yrittäen samalla vielä osua mailallaan ilmasta kiekkoon tuloksetta, joten maali hylättiin välittömästi. Vieraat ottivat maalivahdin pois kolme minuuttia ennen loppua. Vegas ei saanut kuin yhden paikan yrittää tyhjiin, mutta silloinkin Eakin laukoi omasta päästä sivuverkkoon tehden pitkän kiekon. Muutoin Canes pysyi kiekossa, mutta laitojen lähellä ja keskialueella eikä Fleury joutunut venymään huippukoppeihin. Näennäistä hallintaa ja kulmahyrräämistä, mutta siinä kaikki, joten loppuluvut kirjattiin 3-0. Päätöserän laukaukset olivat 7-7 eli melko vaisuksi jäi vieraiden kiri kolmannen maalin jälkeen. Vegas toki blokkasi ohessa 13 laukausta Carolinan nollaa vastaan.

Ehjä esitys ennen kaikkea puolustussuuntaan ja nyt Tuchin viime pelissä mainitsema hyökkääjien sekä puolustajien välinen kommunikaatio toimi paremmin. Muistan esimerkiksi yhden tilanteen, jolloin Bellemare laskeutui siniviivalle varmistamaan samalla kun puolustaja nousi laitaa pitkin vastaan hyökkäysalueella. Puolustusalueella Golden Knights tukki tehokkaasti keskustan ja pakotti vieraat laukomaan kauempaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Moraali ja asenne muistutti hyvin paljon viime kautta. Minulla oli siksi levollinen olo kahden maalin johtoaseman jälkeen. Siirtokiekot menivät keskialueella melko hyvällä prosentilla.

Fleurylle uran 50. nollapeli, kiitos siitä. Puolustajista kehut melkeinpä kaikille, koska kukaan ei pettänyt. Hunt oli kahden maalin verran plussalla ja muut +1:ssa pl. McNabb, joka jäi nollille. Theodore blokkasi kuusi vetoa ja McNabb viisi. Lisäksi pitää mainita Holdenin kahdeksan kiekonriistoa kulmissa. Hunt-Holden kaksikon yhteistyö kolmosparissa on selvä eli Hunt nostaa hyvällä luistelullaan kiekon pois omalta alueelta Holdenin otettua ensin stopin laidassa. Merrill saanee jatkossakin pysyä katsomossa. Hyökkääjistä Haulan ketju oli joka erässä kerrassaan hyvä ja olisi voinut tehdä enemmänkin kuin vain kaksi osumaa. Nelosketjun laiturit olivat myös selkeitä onnistujia maalaten kerran mieheen. Bellemare jäi vähän heidän varjoonsa. Ykkösketju ei tänään tehoillut, mutta pidin silti sen petraantuneesta puolustuspelaamisesta pariin viime peliin nähden. Kolmosketju oli taas heikoin hyökkäyssuuntaan. Jos unohdetaan ne pari peliä, joissa Eakin osui maaliin, tämä ketju kärsii edelleen samoista ongelmista kuin viime kaudella eli on lähinnä vain rosterin täytteenä pelaamassa nolla-nollaa. Nosek on jäänyt pahoin pimentoon viime peleissä loistavan harjoituskauden jälkeen. Eakin on alkanut vähän vuotaa puolustussuuntaan ja puolestaan Carpenterin jalka vaikuttaa todella paljon raskaammalta kuin viime kaudella. Alivoimalla toki Eakin-Carpenter pari on tärkeä, mutta tasaviisikoin toivoisin myös tältä vitjalta tasaisempaa suorittamista maalipaikkojen luonnissa.

 

[Amerikanihme]

Joo, kuulostaa siltä, että Vegasin peli on paljolti ykkösketjun ja nelosketjun varassa. Kakkosessa on toki noita loukkaantumisia, joten toivo elää, kun saadaan miehet taas kuntoon, mutta kolmonen on se murheenkryyni. Toivoin Eakinin hyvän vireen harjoitusleiriltä jatkuvan tosipeleihin, ja onhan hän muutaman kaapin tehnytkin, mutta tukivoimaa ei näytä löytyvän.

Siitä olen iloinen, että Reavesin hyvä harjoitusleiri on kantanut tosipeleihin, ja tulosta tullut mukavasti.

 

[Amerikanihme]

Haula näköjään sitten romuksi. Ei tule kyllä mitään valmista tuosta Vegasin pelistä kun äijiä on korjaamolla koko ajan. Engellandilla vissiin jotain vakavia huolia lapsensa kanssa, kun on poissa. Koettelemusten kausi.

 

[Salming]

15/82 Toronto vs. Vegas

Pacioretty palasi kehiin, Hyka tippui kolmoseen ja Carpenter siirtyi katsomoon. Puolustuksessa Engelland oli pojan sairastumisen takia poissa kokoonpanosta, joten Merrill pääsi pelaamaan Huntin parina ja Holden puolestaan Theodoren. Fleury jatkoi maalissa.

Heti avausvaihdossa 15 sekunnin kohdalla Marchessault syötti päädystä slottiin ja Smith pääsi vapaasti ampumaan, mutta kuti jäi patjoihin eikä Karlssonkaan saanut reboundia kohti maalia. Toisella minuutilla Kapanen syötti vasemmasta laidasta keskustaan toiseen aaltoon Zaitseville, mutta tämän rannelaukauksen Fleury koppasi rintapanssarillaan. Avausvitosen lopuksi Kadri syötti kulmasta maalin eteen, mutta Marleau ei osunut kiekkoon ja kyennyt ohjaamaan sitä ohi Fleuryn. Ajassa 5:30 nähtiin avausmaali, kun Holden oli lapanen oman maalin edessä ja Brown rankoi. Zaitsev laukoi siniviivasta kiekon kohti maalia, mutta Holden katkoi slotissa. Hän ei kuitenkaan nähnyt takaatullutta Brownia, joka takakarvasi kiekon pois taklaamalla ja laukoi sitten terävästi saman tien kiekon hanska-alakulmaan. Reilu minuutti myöhemmin McNabb otti jäähyn kaadettuaan susikädellä Johnssonin Vegasin maalin kulmalla. Sitä ennen nelosketju vahvistettuna Paciorettylla luistinta paikanneen Carrierin tilalla sai aikaan ohuen kulmarallin, mutta ei laukauksia kohti maalia.

Toronton ykkösviisikko pyöritti tuloksetta minuutin verran. Rielly laukoi viivasta ja irtokiekko pomppi Tavaresille vasemmalle, mutta Fleury torjui kilvellä etuyläkulmasta. Toisen viisikon ainoa paikka oli Gardinerin viivapommi. Yksi onnistunut alivoimatappo kuitenkin tuloksena sarjan seitsemänneksi parhaalle alivoimajoukkueelle. Jälkimmäisen kymmenminuuttisen aluksi kotijoukkue loi mahtavan paikan keskialueen riistosta, mutta Fleury katkoi nähdäkseni Marnerin syötön takatolpalle, josta Leafsin pelaaja olisi päässyt puttaamaan kiekon sisään. Laukaukset maalia kohti olivat 7-7, mutta silti Leafs oli vahvasti pelin päällä voittaen suurimman osan kaksinkamppailuista. 13 minuutin kohdalla vieraat loivat pitkästä aikaa puolittaisen maalipaikan, kun Eakin heitti päätyyn ja Hyka tuli rännistä vastaan Leafsin pakki-pakki syötön karattua maalin takana. Sitten Eakin tarjosi toimistosta kiekon itse Marchessaultille, jonka kääntölaukaus slotista meni ohi maalin. Hetkeä myöhemmin Smith ohitti Gardinerin laidassa ja tämä koukki itsensä jäähylle. Melkeinpä ainoa järkevä luotu maalipaikka oli Theodoren laukaus viivasta ruuhkaan, mutta Toronto selvitti melko vaivatta lopulta alivoimansa. Laukaukset maalia kohti olivat 8-10, kun jäähyn jälkeen vielä Hyka nousi vapaasti oikeaa laitaa ja laukoi pienestä kulmasta Andersenin syliin.

Kolme minuuttia ennen erän loppua Reaves ja Bellemare painivat vahvasti päädyssä voittaen kiekon viivaan Theodorelle, joka levitti Holdenille, mutta tämän matala kuti jäi patjoihin. Minuutti myöhemmin Haula suojasi hyvin kulmassa ja passasi viivaan Merrillille, mutta laukaus jäi ruuhkaan. Kakkosketjun kulmaralli kuitenkin jatkui ja se pelasi erän parhaan vaihtonsa, kun vielä Pacioretty laukoi pienestä kulmasta päin Andersenia. Avauserä päättyi lopulta 1-0 lukemiin, vaikka Karlssonin ketju vielä päätösminuutilla mylläsi hetken päädyssä. Laukaukset kirjattiin ehkä hieman pelitapahtumien vastaisesti Vegasin hyväksi 8-13. Leafs oli todella hyvä avausmaaliinsa asti, mutta sen jälkeen jälkimmäisellä kympillä Vegas alkoi luomaan myös lieviä aihioita kulmaralleista. Päätösvitonen oli varsinkin selvästi vierasjoukkueen hallintaa ja ketjut vuorollaan saivat paineen kotijoukkueen päätyyn. Uudistettu kakkosketju Pacioretty-Haula-Tuch heräsi vasta silloin, kun muut olivat parempia alusta alkaen kiekollisina.

Toinen erä alkoi murheellisesti, kun Karlsson hävisi aloituksen Tavaresille. Sen jälkeen hän vielä sössi Hymanin siirtokiekon laidasta keskelle jalkoihinsa puolustussiniviivalla, josta Tavares ryöväsi limpun, siirsi viereen Marnerille ja tämä laukoi McNabbin jaloista kiekon kilpiyläkulmaan yhdeksän sekunnin pelin jälkeen. Minuutti myöhemmin Marner melkein karkasi läpiajoon Haulan vitjan pyörityksen jälkeen, mutta Theodore polki hänet kiinni. Seuraavaksi Eakin ajoi laidasta maalille mies selässään, mutta ei saanut kunnon laukausta aikaan. Kolmannella minuutilla Vegas lähti hienosti omista, kun Bellemare jatkoi kiekon keskialueella yhdellä kosketuksella Hykalle ja tämä pääsi 2v1-hyökkäykseen Carrierin kanssa, mutta oma ratkaisu oikeasta laidasta meni päätypleksiin. Seuraavasta aloituksesta vieraat kolisuttivat maalirautoja, kun Karlsson kaivoi aloituksen, Merrill levitti ja Hunt laukoi takatolppaan. Paine jäi kuitenkin Leafsin alueelle ja lopulta Marner koukkasi itsensä jäähylle Smithin harhautettua hänet laidassa. Ylivoiman alkuun Hunt murtautui melkein läpiajoon puolustajien välistä, mutta kompuroi viime hetkellä. Miller, Haula, Pacioretty ja Reaves pelasivat samassa YV-viisikossa eli Hyka oli tiputettu pois Paciorettyn tieltä. Tämä viisikko pyörittikin minuutin verran, mutta lopulta Andersen liimasi Huntin matalan lyöntilaukauksen räpylällään. Miller pommitti myös pari kertaa vasemmasta siivestä tuloksetta sitä ennen. Hyvä ylivoima, mutta maali jäi tekemättä. Kotijoukkue oli ottavana osapuolena maaliaan lukuun ottamatta vierasjoukkueen luotua kohtalaisia syöttöketjuja ja parannettua kamppailupelaamistaan avauserään nähden.

Ajassa 8:30 Haula voitti hyökkäyspään aloituksen ja Miller laukoi ranteella viivasta, mutta kiekko pomppi niukasti ohi maalin otettuaan kimmokkeen maalin edessä. Erän ja ottelun puolivälissä laukaukset kohti maalia kirjattiin 10-21 eli Leafs oli laukonut maalinsa lisäksi vain kertaalleen avauskympillä kohti Fleurya. Jälkimmäisen kmypin alkuun kuitenkin Brown spurttasi norsukiekon perään Merrill-Hunt parin välistä, mutta Fleury pelasti tilanteen kilpitorjunnallaan. Onneksi Brown ei ihan ehtinyt saada kiekkoa kunnolla haltuunsa. Ansaittu kavennusmaali näki päivänvalon ajassa 31:22, kun kolmosketju pelasi mahtavan vaihdon. Ensin Eakin vaihdettiin hyökkäyspään aloituksesta, mutta Nosek kaivoi aloituksen eteenpäin päätyyn, Eakin poimi kiekon ja pelasi viivaan Holdenille, joka laukoi ruuhkaan ja Andersen torjui vain vaivoin. Sitten Leafs purki paineen, mutta kolmosketju uudestaan vauhtia omasta päästä. Nosek nousi oikeaa laitaa ja pelasi poikittain takaviistoon Theodorelle, joka pommitti ranteella ylärimaan. Nosek poimi kiekon kulmasta, siirsi viivaan vaihdosta askiin hypänneelle Merrillille, joka levitti Theodorelle jälleen vasempaan laitaan. Tällä kertaa rannelaukaus oli matalampi ja Eakin ohjasi sen sisään takatolpalta.

13 minuutin jälkeen Leafs hukkasi kiekon keskialueella ja Vegas käänsi nopeasti pelin. Kiekko pelattiin Smithille, joka käänsi sen keskikaistalle Paciorettylle, joka pääsi 2v1-tilanteeseen Haulan kanssa. Suomalaisen laukaus poikkisyötöstä pysähtyi kuitenkin Anderseniin. Vajaa minuutti myöhemmin kakkosvitja lähti terävästi omista riiston jälkeen. Theodore nousi keskeltä maalille ja levitti Haulalle vasemmalle. Tämä löysi takaviistosta Tuchin, joka laukoi slotista ranteella karkeasti plekseihin avopaikasta. Päätösvitosen alkuun Johnsson siirsi Holdenin siniviivalla sivuun kiekosta ja laukoi sitten terävästi vasemmasta laidasta maskitta lämärillä kiekon Fleuryn hanskaan spurtin päätteeksi. Kolme minuuttia ennen loppua Kadri syötti kulmasta keskelle yli heittäytyvän Huntin Kapaselle, joka laukoi metrin päästä kaksi metriä yli Merrillin katsoessa vierestä. Hetkeä myöhemmin nelosketju jatkoi vahvaa peliään Reavesin kilauttaessa maalikehikkoon katkottuaan ensin purun ilmasta hanskallaan lähellä siniviivaa. Reilu minuutti ennen loppua puolestaan Leivo töni Theodoren sivuun maalin kulmalle ja laukoi sitten selkä maalia päin rystyltä kiekon niukasti ohi takakulmasta. Toisen erän laukaukset maalia kohti kirjattiin lopulta 8-17 ja kahden erän jälkeen siis 16-30. Peli oli käytännössä ensimmäiset 15 minuuttia yhtä päätä, koska Toronto ei millään päässyt kiekon kanssa keskialueen yli. Viimeisellä viisiminuuttisella sekin alkoi vihdoin luomaan kulmaralleja, mutta muutoin vierasjoukkue hallitsi kaksinkamppailuja ja oli kiekkokontrollissa. Andersenin tulikuumuus piti Toronton johdossa kahden erän jälkeen.

Vegasin saldo tällä kaudella oli 1-7-0 silloin, kun se oli ollut tappiolla kahden erän jälkeen. Toronto puolestaan oli voittanut kaikki kuusi otteluaan, joita se oli johtanut kahden erän jälkeen. Päätöserä alkoi tarkkana miekkailuna syöttöketjujen oltua lyhyitä. Vajaan kolmen minuutin kohdalla Nosek nousi oikeaa laitaa, mutta rystylaukaus lähes nollakulmasta meni yli maalin. Toisessa päässä ensimmäinen kunnon tilanne oli Ennisin yritys niin ikään lähes nollakulmasta pitkän spurtin päätteeksi maalin kulmalta. Neljän minuutin kohdalla Karlsson pääsi latomaan vapaasti Smithin siniviivalta lähettämän laukauksen paluukiekkoa, mutta Andersen kesti. Hetkeä myöhemmin Haula syötti syvyydestä viivaan Merrillille, joka kompuroi päästäen Kapasen ja Marleaun 2v1-hyökkäykseen. Hunt kuitenkin pelasti tilanteen katkomalla Kapasen syötön takatolpalle. Samassa vaihdossa Haula riisti kiekon kulmassa Kapaselta, nousi oikeaa laitaa pitkin punaviivalle ja dumppasi kiekon päätyyn. Samalla Marleau taklasi häntä niin, että Haulan oikea polvi näytti napsahtaneen todella ikävästi pois paikoiltaan, kun Erik laskeutui jään pintaan, jonka seurauksena suomalainen siirrettiin paareilla pois jäältä.

Eakin paikkasi seuraavassa vaihdossa Haulaa kakkosketjun keskellä ja uusittu koostumus melkein sai luotua paikan päätypelin kautta, mutta Eakin siirrettiin viime hetkellä kiekosta sivuun ennen kuin laukaus lähti. Kahdeksan minuutin jälkeen Karlsson ylitti keskialueen vauhdilla ja yritti siniviivan jälkeen kääntää kiekon takaisin oikeaan laitaan Marchessaultille, mutta Marner sai lapaa hieman väliin estäen one-timerin. Peli jatkui sekavana eikä ollut oikein kummankaan kontrollissa. Elettiin sitä kuuluisaa etsikkoaikaa. Kotijoukkue varsinkin teki viitisen pitkää kiekkoa lyhyen ajan sisään ennen pelimiesten kympin alkamista.

Kahdeksan ja puoli minuuttia ennen loppua ykkösvitjan kulmaralli tuotti ylivoiman, kun Smith leikkasi laidasta keskelle ja Gardinerin maila nousi häntä kasvoihin. Smithin nenä vuoti verta, mutta silti jäähy oli vain kahden minuutin arvoinen, josta Gallant purnasi tuloksetta. Pacioretty laukoi ranteella vasemmasta siivestä ylivoiman alkuun Reavesin oltua hyvin maskissa, mutta Andersen torjui kilvellään etukulmasta. Toinenkaan viisikko ei pystynyt juuri parempaan Theodoren lauottua kertaalleen viivasta tuloksetta, joten illan kolmaskin ylivoima oli tulokseton. Laukaukset kohti maalia olivat tässä vaiheessa 1-6 kuusi minuuttia ennen erän loppua. Vieraat olivat saaneet luotua edes jotain uhkaa Andersenille, mutta Leafs ei yhtään mitään Fleurylle Ennisin laukausta lukuun ottamatta.

Päätösvitosen aluksi nelosketju loi taas päädystä laukaisupaikan viivaan McNabbille, mutta Andersen liimasi jäänuoliaisen. Vajaat neljä minuuttia ennen loppua Marner laikkasi vasemmasta laidasta keskelle ja laukoi Holdenin ja Theodoren välistä matalan vedon takapatjaan. Puoli minuuttia myöhemmin hän nousi vasemmalta pienestä kulmasta maalille pelattuaan seinän Tavaresin kanssa, mutta Fleury oli hyvin mukana sivuttaisliikkeessä. Kaksi ja puoli minuuttia ennen loppua Smith sai päätylaudasta kimmonneen kiekon haltuunsa, mutta Andersen ehti liukumaan eteen tolpalta tolpalle. Eakinilta sitä ennen hyvä keskialueen ylitys, siirto laitaan Paciorettylle ja tämän jättö takaviistoon Merrillille. Sen jälkeen Gallant otti aikalisän ja Fleuryn pois maaliltaan 2:30 ennen loppua. Marchessault laukoi kertaalleen yli maalin vasemmasta siivestä, mutta muuta mainittavaa Vegas ei luonut, kunnes puoli minuuttia ennen loppua lopulta Kadri laukoi puolesta kentästä laitapainin jälkeen kiekon tyhjään rysään viimeistellen loppuluvuiksi epäansaitut 3-1.

Fleurylle jälleen vaikea ilta tilanteiden vähyyden takia. Vain 19 torjuntaa, mutta seassa oli muutama iso pelastus. Hyökkääjistä kehut nelosvitjan päätypelaamiselle, joka oli vahvaa läpi pelin. Kolmosketju pelasi myös hienosti vastaten ainoasta maalista. Nosek pelasi parhaan pelinsä pitkään aikaan ja samoin Eakin. Hykan siirto tuohon ketjuun Carpenterin tilalle näytti olleen hyvä ratkaisu. Kakkosketjusta Tuchilla oli vähän vaisumpi ilta. Kemia ei ainakaan vielä toiminut tasaviisikoin Paciorettyn kanssa, jonka paluu askiin oli kohtalainen. Jännä nähdä, että kuka tuohon keskelle istutetaan seuraavaksi Haulan ja Stastnyn ollessa loukkaantuneina. Ykkösketju oli ehkä nelosen ohella jälleen vahvin hyökkäyssuuntaan, mutta tulos jäi piippuun. Parasta antia olivat Smithin hankkimat jäähyt ja hän oli muutenkin varmin kiekollisena. Karlsson menetti kiekon kohtalokkaasti toisessa maalissa, siitä miinusta. Puolustajista Hunt oli vakuuttavin. Merrill puolestaan oli pelätyn hasardi tarjoten Torontolle muutaman maukkaan maalipaikan. Toinen selkeä epäonnistuja oli Holden, joka otti nimiinsä avausmaalin ja oli yllättävän heikko kamppailuissa. Ykköspari McNabb-Miller oli tasaisen varma tällä kertaa. Theodorelle plussaa syöttöpisteestä maaliin ja hän oli mukavan aktiivinen ylöspäin, jota olen toivonut.

 

[Turder]

Tässä vielä Haulan loukkaantuminen: Erik Haula Stretchered Off The Ice After Landing Awkwardly On His Own Leg