Alle 18-vuotiaiden MM-kilpailut Venäjällä 19.–29.4.2018

  • 48 504
  • 157
Vähän ehkä liioittelin, mutta kyllä hallinta oli näennäistä eikä todellisia maalitekopaikkoja montaa ollut. SVK pelasi maalinedustan hyvin ja Hlavaj torjui kaukovedot. Lisäksi Suomi lahjoitti avausmaalin tunaroimalla hyökkäyssinisellä. Siksi nuo torjuntanumerot hieman harhauttavat.

Joo eli kuulostaa perinteiseltä Suomelta junnutasoilla. No pääasia, että voitto irtosi heti avauspelissä.

Kolmannesta erästä ehdin vilkaista pätkiä ja aikamoista kiekon kuskailua Suomi esitti. Tämä on toki yleistä junnutasolla ja tietysti tykkään katsella ennemmin yksilötaitoa kuin äärimmilleen vietyä kontrollilätkää, mutta jokin suunnitelma olisi hyvä olla olemassa ja ennen kaikkea toteuttaa sitä.
 
Peukkua toki tällekin. Tanus on vain harmittavan lyhyt NHL:ää ajatellen. Mutta tulee ajan oloon kelpo pelimies Liigaan isoveljensä tavoin.

Niin ja maajoukkueen tulevaisuutta ajatellen on pelkästään hyvä, että meiltä tulee näitä pieniä ja taitavia kuten Aaltonen ja Tanus. Heitä ei viedä NHL:ään, joten heistä saattaa joskus olla iloa maajoukkueellekin myös aikuisten tasolla.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Nuo seuraavan draftin pelaajat olivat pirteitä Suomelta. Kotkaniemi kyllä vähän niin ja näin erottuko nyt mitenkään hyvin. Taitaa tulla seuraavasta draftista huomattavasti kovempi tasoinen Suomen osalta, ja tämä nykyinen erä ei oikein säväytä.

edit- Lisätään nyt viellä että seuraavien draftien pelaajat monikkoon kerran tuo Lundell on vasta 2020 varattava pelaaja.
Vähän toivoisin, että Kotkaniemi esittelisi näissä kisoissa hyvää peliälyä myös hyökkäyssuuntaan. Vielä tästä ei nähty merkkejä, vaan pelaaminen oli Liigasta tuttua putkinäköistä menoa ja väkisin haastamista. Vaikuttaa sille, että pikkuKotka ei näe kenttää hyvin, kun hänellä on kiekko lavassa. Uskon ja ennen kaikkea toivon, että kyseessä on vain joku pieni jumi / keskittymisongelma, joka jossain vaiheessa korjaantuu. Kesällä kannattaa keskittyä myös pelin opiskeluun.

Puolustussuuntaanhan Kotka pelaa fiksusti ja hyvin.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Vähän toivoisin, että Kotkaniemi esittelisi näissä kisoissa hyvää peliälyä myös hyökkäyssuuntaan. Vielä tästä ei nähty merkkejä, vaan pelaaminen oli Liigasta tuttua putkinäköistä menoa ja väkisin haastamista. Vaikuttaa sille, että pikkuKotka ei näe kenttää hyvin, kun hänellä on kiekko lavassa. Uskon ja ennen kaikkea toivon, että kyseessä on vain joku pieni jumi / keskittymisongelma, joka jossain vaiheessa korjaantuu. Kesällä kannattaa keskittyä myös pelin opiskeluun.

Puolustussuuntaanhan Kotka pelaa fiksusti ja hyvin.

Jotain pelejä Liigasta tullut nähtyä. Itse pidin näkemästäni enemmän kauden alussa, nyt kun playoffeissa näin ei yhtään niin vakuuttanut. Kosketus kiekkoon on hyvä ja pehmeä, mutta tosiaan aika pakottamista on se peli paineistettuna. Sieltä ei monestikkaan löydykkään sitä syöttöä, kun aikaa on vähän.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Jotain pelejä Liigasta tullut nähtyä. Itse pidin näkemästäni enemmän kauden alussa, nyt kun playoffeissa näin ei yhtään niin vakuuttanut. Kosketus kiekkoon on hyvä ja pehmeä, mutta tosiaan aika pakottamista on se peli paineistettuna. Sieltä ei monestikkaan löydykkään sitä syöttöä, kun aikaa on vähän.
Joo laskusuuntaisesta kehityksestä tuolla saralla johtuen just itellänikin on vähän toiveissa, että Ässien valmennus olisi ajanut Kotkan tuohon "jumiin". Ja tästä syystä itteäni kiinnostaaki nähdä Kotkaa a) erilaisessa ympäristössä b) eri pelipaikalla.
 
Kahden seuraavan draftin kärkinimet Jack Hughes ja Alexis Lafreniere aloittivat vahvasti eilen. Molemmille komeat maalit ja Hughesille vielä kaksi syöttöpistettä päälle. Kanada voitti minusta hieman yllättäenkin USA:n lukemin 6-4.
 

iSing

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo 1969–1975, Pre-pride TPS
Ranska – Suomi [Leijonat.fi]
TV2 klo 13.30 (+ Areena)

Maalintekotreeni luvassa?

Avausmatsin Slovakia-voitto plakkarissa, siitä hyvä jatkaa. Odotan, että kuskailua on kitketty ja starat alkavat pelata jengille eikä agentseille.
 

Lico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Helsingin Jokerit
Sais tää play-by-play selostajamme puhua nimillä, mulla ei oo numeroista mitään hajua!
 

BonBon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, MG#64, Juhis#50, Donskoi#72, Pulju#98
Vähän liikaa osalla pelaajista omat tehot mielessä. Kiekkoa ei kerta kaikkiaan lainata. Ykköskenttä nyt etunenässä. Jospa tämä onglemakohta pelin edetessä muuttuisi.
 

Lico

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Helsingin Jokerit
Ihmeellistä pakottamista takatolpalle?
 

DonTirri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadilaiset jengit sarjasta ja lajista riippumatta
Kotkaniemi.... tääkö kaveri ois pitäny ottaa u-20 kisoihi? 3 paikkaa yvllä ja hetiperää typerä huitomisjäähy hyökkäyspäässä
 

Hanson

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, alasarjat.
Näiden kavereiden olisi otettava kiekko yöksi tyynyn alle niin saisivat pitää sitä itsellään muutaman tunnin. Voisivat sit otteluissa antaa sitä vähän muillekin eikä tarvitsis kuvitella, että kyseessä on U18 kuljetuskilpailu. En muista sitten pikkujunnuvuosien nähneeni missään näin vähän syöttöjä kuin näissä peleissä - erityisesti Ranskaa vastaan.
 

Kimmo Stasi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Voisivat sit otteluissa antaa sitä vähän muillekin eikä tarvitsis kuvitella, että kyseessä on U18 kuljetuskilpailu. En muista sitten pikkujunnuvuosien nähneeni missään näin vähän syöttöjä kuin näissä peleissä - erityisesti Ranskaa vastaan.

Itse näen tämän ainoastaan positiivisena asiana, sillä suomalaisessa kiekkoilussa viime aikoina on nimenomaan suuri ongelma ollut kiekon hallinta ja käsittely sekä pelkuruus haastaa 1 vs.1-tilanteissa kaveria, jolloin on päädytty kerta toisensa jälkeen hyökkäyksen pysähtymiseen jo keskialueella ja kiekon menettämisiin siellä ja täällä. Stickhandling on ollut keskiverto suomalaisella pelaajalla valovuosia jäljessä vaikkapa nyt venäläisiin nähden.

On vain hieno asia, että noita kärkikyniä yms. muita haastoja tehdään rohkeasti myös korkeimmalla mahdollisella tasolla. Niin tehdään tähtiä ja niitä pelaajia, jotka kykenevät ratkaisuihin silloin kun niitä ratkaisijoita tarvitaan.

Kiekon leipominen kaverilta toiselle ad infinitum on toki näennäistä pelin hallintaa, mutta sillä harvoin tehdään sitä tulosta, jolla pelit voitetaan. Eli maaleja.

Kaikki lähtee siitä, että kyetään haastamaan toistuvasti menestyksekkäästi vastustajan pelaajia 1 vs 1-tilanteissa. Jos se ei onnistu, on peli yhtä tiilimuuriin päin juoksemista, sillä kaveri osaa kyllä pelata syötöt pois.

Tämä U20-joukkue tekee pitkästä aikaa juuri sitä, mitä olen suomalaiseen maajoukkuekiekkoiluun kaivannutkin, eli jatkuvalla syötöllä vaan kiekkoa maalille kaikista mahdollisista kulmista ja siellä sitten rähinää päälle usean ukon voimin, rohkeita haastoja uhkarohkeuden rajamaillakin, suoraa etenemistä maalin edustaa kohden, paljon laukauksia.

Toki viimeistelyssä on vielä paljon toivomisen varaa, mutta siitä se toistojen myötä tulee. Pääasia on, että asenne ja tekemisen sapluuna on oikeanlainen ja ne tällä joukkueella nyt näyttäisi olevan kunnossa. Valoa tunnelin päässä pitkästä aikaa siis ja se on helvetin hyvä homma se.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Onko @Kimmo Stasi nyt katsonut liikaa McDavidin highlighteja? NHL:ssä kyllä lopulta maalit kuskailuista ovat vähemmistössä. Siellä kyllä löytyy muutuma pelaaja, joka pystyy pysymään kiekossa menestyksellä kuskailemalla, mutta harvassa ovat ne jotka sillä dominoivat. Lisäksi näiltä pelaajilta jotka menestyksellä kiekkoa pystyvät kuskailemaan, yleensä löytyy kyllä se kova syöttötaito myös. Kasperi Kapanen on esimerkki pelaajasta jolla löytyy kyllä hienot ominaisuudet kuskailuun, mutta hieman se jää syötöistä vajaaksi. Pelkillä yksipuolisilla kuskailijoilla ei esimerkiksi tee ylivoimassa mitään ja tähän kuskailu ongelmaan taitaa olla myös Puljujärvi törmännyt.
 

Kimmo Stasi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Onko @Kimmo Stasi nyt katsonut liikaa McDavidin highlighteja? NHL:ssä kyllä lopulta maalit kuskailuista ovat vähemmistössä..

No en toki tarkoittanut että NHL:ssä pitäisi kuskailla samaan malliin kuin nyt U18-kisoissa, mutta kyllä sekin taito on opeteltava jotta pystyy sitten niissä kovissa paikoissa änärissä erottumaan kiekollisesti vähemmän taitavista kavereista ja menemään mcdavidmaisesti ohi sitä maalia tekemään. Ja nämä U18-kisat ovat oikein hyvä areena treenata noita kiekollisia taitoja kun vastassakin on astetta kovempi vastus kuin oman treenihallin telineet.

Ehkä tässä peräänkuulutan ennen kaikkea sellaista röyhkeää "vittu mä teen koska mä osaan, imekää munaa kaikki"-asennetta sen lannistavan "ei hitto, eipä uskalla nyt vetää tähän kärkikynää kun ei se kuitenkaan onnistu"-asenteen sijaan, joka tuntui jotenkin ikävällä tavalla loistavan esim. viime U20-kisoissa joissa lähestulkoon jokainen hyökkäys tyssäsi aina siihen että kaveri tuli ja otti kiekon pois. Kiekko saatiin hyökkäyspäähän korkeintaan roiskaisemalla se paniikissa päätylaitaan, jossa sekin sitten hävittiin laitakamppailussa. Ja lopputuloshan oli sitten myös sen mukainen.

Tämän nuoremman porukan tekemisessä tuntuu taas olevan päinvastoin ihan erilainen, raikkaampi asenne ja jännään kovasti, kuinka pitkälle sillä tällä kertaa mennään. Mustaa on kuitenkin laitettava pussiin selkeästi kovemmalla prosentilla kuin näissä kahdessa ensimmäisessä matsissa, jos mielii päätyyn asti mennä, sillä maalipaikat eivät tuosta ainakaan enää kasva per ottelu.

Puljujärvi-kommenti kuulostaa muuten todella oudolta, sillä ainakin omaan silmään Puljun vahvuutena on nimenomaan ollut huippuluokan syötöt nyt änärissä. On ollut mielestäni jopa "liian ovela" monille ketjukavereilleen, jotka eivät aina ole olleet ihan valmiina Puljun viekkaisiin ja salamannopeisiin syöttöihin ja siitä syystä on jäänyt todella monet tehopisteet saamatta kun kaveri ei ole saanut priimasyötöistä kiekkoa lapaan haltuun ja pussiin vaikka Puljujärvi olisi pelannut tyhjän repun eteen.
 
Viimeksi muokattu:

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Nyt ymmärsin paremmin mitä hait tuolla. Jollain tapaa tuossa ehkä myös perää. Kuitenkin itse olen sitä mieltä, että turhasta kuskailusta olisi hyvä päästä mahdollisimman nuorena pois. Aina mitä kovemmalle tasolle hyppää, sen vähemmän on aikaa olla kiekossa ja siitä luopumisen laatu on ehkä lopulta se pelaajan tärkein ominaisuus. Sitten kun saa haastoilla ja kuskailuilla hyviä asioita aikaan enemmän kun huonoja, niin ei muuta antaa mennä vaan.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Joo, kyllähän röyhkeys ja ratkaisuhalukkuus on ilman muuta positiivinen tuulahdus suomalaisessa kiekkoilussa. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että haastetaan ihan haastamisen ilosta. Vastustajaa täytyy kunnioittaa. Jos hyökkäyksiä päästään päättämään vain 3-5 1vs1 haaston jälkeen, aika usein ennen maalia vihollinen vie voiton. Tärkeää olisi myös nähdä kenttä ja tunnistaa ajoissa, kuka pääsee parhaalle paikalle ja miten kiekko sinne saadaan pelattua. Tätä haastamista haastamisen ilosta on tullut tänä vuonna katsottua Kotkaniemeltä patapaidassa ihan tarpeeksi.

Kiekkoa hyvään tilaan hyvään liikkeeseen ja vetoja sekä syöttöjä puolustavien pelaajien jaloista. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle ja maustaa sitten noilla omilla haastoilla tilanteen mukaan.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Jaan @Sörsseli mielipiteen aivan täysin. Haastamisessa ja kuskailussa olennaista on niiden onnistumisprosentti. Se on aika turhauttavaa katsella pelaajaa, joka ei luovu ajoissa kiekosta ja ajaa itsenä jatkuvasti puolustuksen miinaan. Noista kuskailuista kun viellä tulee yleensä niitä pahoja kiekonmenetyksiä, joista vastustaja pystyy kääntämään peliä nopeasti.
 

Kimmo Stasi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Jaan @SörsseliHaastamisessa ja kuskailussa olennaista on niiden onnistumisprosentti.

Tästä ei tietenkään voi olla eri mieltä.

Miten siihen sitten päästään, että haastamisessa päästään itselle mahdollisimman suureen onnistumisprosenttiin, onkin sitten sen pohdinnan paikka.

Jos pelaa jatkuvasti kusi puntissa, en usko sen onnistumisprosentin ainakaan sen myötä siitä kasvavan. Ja jossain niitä haastoja on myös treenattava, jotta se taito kehittyy ja pysyy yllä, kuten aiemminkin jo sanoin.

Tässä yhteydessä voisi nostaa esiin viime olympialaisten onnistujajoukkueen Saksan, joka haastoi rohkeasti vastustajaa jokaisessa pelissään ja onnistumisprosentti oli korkea. Siellä nimenomaan oli paljon noita "kuskailuja" ja odottamattoman uhkarohkeita kikkailuja tilanteissa, joissa perinteisesti ollaan odotettu ennakkoon heikkotaitoisemman joukkueen roiskivan kiekkoa sinne ja tänne heti kun vastustajan kaveri pääsee kahta metriä lähemmäs kiekollista pelaajaa.

Oikeastaan vain tuosta syystä nähdäkseni Saksa pääsi noissa kisoissa niin pitkälle kuin pääsi, että uskalsi kyseenalaistaa ennakkoasetelmat ja haastaa ennakkoon tuhat kertaa taitavemmiksi pelaajiksi listatut vastustajat kerta toisensa jälkeen 1 vs. 1-tilanteissa. Ja sitä oli ilo katsella.

Tällaisissa tilanteissa sillä on myös kerrannaisvaikutuksensa; kun joukkuetoverit huomaavat että siellä se meidän Horst Bulau vaan näköjään kynäili Datsjukin kahveelle että heilahti vaikkei kukaan olisi koskaan moista uskonut, niin ehkäpä minäkin voin tässä onnistua vastaavassa kunhan vaan rohkeasti kokeilen enkä purista mailaa rystyset valkoisina pelosta sekaisin koko aikaa. Ja sitten yhtäkkiä pärähtääkin pelin jälkeen Kakkastanian kansallislaulu soimaan, vaikka vastassa oli Känädä.

Näin se vaan tuppaa jääkiekossa yleensä menemään. Itseensä on uskottava, joskus sokeastikin, tai muuten tulee noutaja.
 

Raimoton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Philadelphia Flyers, La Albiceleste

Raimoton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Philadelphia Flyers, La Albiceleste
Tänään täytyy tosiaan löytyä luottoa ja olla paljon tehokkaampi maalailussa. Maalinedustalla täytyisi löytyä vääntöä paljonkin, isoa kaveria on tulossa vastaan. Varsinkin Kotkaniemeltä odottaisin näkeväni väkevämpää tekemistä kuin Ranska pelissä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös