Barkovin ongelmaksi muodostuu tuo Florida, kun siellä ei taideta pystyä kasaamaan tuosta joukkueesta riittävän voittavaa. Esimerkiksi Jonathan Toewsia pidettiin minut mukaan lukien viellä muutomia vuosia sitten maailman top3 kuuluvana pelaajana, vaikka hänen pisteensä ovat mitä ovat olleet läpi hänen uransa. Silti kun tarpeeksi montaa kertaa nostelee tuossa roolissa kannua, niin ihmiset alkavat tajuta mikä tuollaisen pelaaja merkitys on joukkueen menestykselle. Näin Toews myös nousi asemaan ihmisten silmissä, jonka hän myös täysin ansaitsi silloin. Sen myönnän että tuon roolin pelaaja tarvitsee sen menestyksen, että ihmiset huomaavat hänen työnsä merkityksen ja tässä kohtaa Barkovilla tulee olemaan Floridassa iso haaste. Minusta kuitenkin Barkov on tällä hetkellä tasoltaan yksi sarjan parhaita ykkössenttereitä, ja näin myös yksi NHL:än parhaita pelaajia.
Mutta oli kyllä minulta liioittelua sanoa ettei Malkkin kuulu maailman parhaisiin. Kyllä Malkkin siellä on ja ansaitusti, sen verran murhaavaa jo on jälki pisteissä.
Menee ohi aiheesta jo, mutta otetaan nyt tuosta kiinni vielä. Mielestäni tuo boldaamani on liikaa yksinkertaistamista. Vaikka unohdettaisiin Hawksin mestarijengien leveys, niin Toewsin arvon korostaminen noin paljon on silti kyseenalaistettavissa. Ei ole olemassa mitään konsensusta, että Toews olisi ikinä ollut top3 pelaaja (vrt. vaikka HfBoards). Niissä mestaruusjoukkueissa oli kaksi aika olennaista rakennuspalikkaa Toewsin ohella. Keith (Norris, Conn Smythe), Kane (Art Ross, Hart, Conn Smythe). Miten noista kolmesta voi korostaa yhden merkitystä? Muistaakseni HfBoardsin äänestyksissä Keithiä on pidetty tärkeimpänä palasena Hawksin mestaruuksia...
Viime vuosina NHL:ssä on ollut käytännössä kaksi tapaa rakentaa mestari. Kaksi huikeaa sentteriä tai vahva ykkösentteri + ykköspakki. Toki tuohon runkoon sitten olennaiset osat päälle. Penguins on mennyt aika vahvasti eteenpäin tuolla vahvalla keskikaistalla (Crosby + Malkin), jota tukee taustalla Kesseliä, Letangia jne. Nuo Kings, Hawks ja Bruins ovat sitten menneet toista kautta (Kopitar + Doughty, Bergeron + Chara, Toews + Keith). Kaikkia näitä yhdistää se, että joukkueessa on vahvan coren ympärillä ollut vahvoja leveys- ja roolipelaajia yhdistettynä muutenkin taitaviin pelaajiin. En pidä Stanley cupia hyvänä tapana määrittää pelaajan arvoa. Hawksin mestaruudet kertovat enemmän niistä kolmesta Hawksin joukkueesta kuin Toewsista. Joukkueen ykkössenteri voi olla joko kahdensuunnan eliittisentteri tai offensiivisesti eliittisentteri. Sen muun joukkueen siinä ympärillä vaan pitää olla oikein rakennettu se huomioimaan. Molemmilla voi voittaa Stanley cupin.
Floridassa rakennetaan tällä hetkellä Barkovin ympärille. Kysymys on siitä, että saadaanko sitä laatua siihen ympärille riittävästi. Oppiiko Ekblad luistelemaan ja kehittyy sitä kautta siksi ykköspakiksi, jota tuosta on odotettu? Onko Ekbladista
Keithmäiseen koko kentän dominanssiin? Saadaanko hyökkäykseen Hubyn, Sashan, Trocheckin ja Dadonovin ympärille oikeat täydentävät palaset? Saadaanko Luongon saappaisiin riittävä seuraaja? Pointtina lähinnä se, että Stanley cupin voittaminen tai voittamatta jääminen ei kerro suoraan Barkovista pelaajana. Barkov on riittävä ykkössentteri. Mutta onnistuuko Tallon (tai kuka tahansa) rakentamaan ympärille riittävän joukkueen? Bäckström, Ovechkin jne ovat hyviä esimerkkejä loistavista pelaajista, jotka eivät ole Cupia nostelleet. Maalivahdeista lista näyttää vielä kovemmalta, kun aikakautensa parhaat Luongon ja Lundqvistin muodossa ovat ilman Cupia edelleen. Kertooko se heistä pelaajina vai joukkueista, joissa he ovat pelanneet?
Toki sen verran on totta, että nämä kahdensuunnan sentterit ovat pääosin saaneet arvostuksensa suuren yleisön silmissä vasta Cupin kautta. Sama pätee niin Kopitariin, Bergeroniin kuin Toewsiinkin jossain määrin.
***
Mutta tosiaan, aivan väärä ketju. Aivan väärä keskustelunaihe. Sasha pelaa huikeaa kautta ja on lopullisesti lyömässä läpi sinne eliitin joukkoon. Puhutaan sitten top5 tai top10 sentteristä, niin huikealla tasolla ollaan. Sillä ei sinänsä väliä ole, monesko Sasha on kenenkin sentterirankingissa. Ero pelaajien tasossa tuossa vaiheessa on jo niin pieni, että puhutaan ihan listaa tekevän henkilön henk.koht. mieltymyksistä pelaajien järjestämissä.
Sasha on lyönyt läpi ja tämän kauden aikana avannut hieman suuremmankin yleisön silmiä. Seuraava operaatio on raahata Panthers vaikka väkisin pudotuspelien tarjoamaan valokeilaan ja avata niitä silmiä vähän lisää. On hyvä mahdollisuus, että Barkov on tällä kaudella ensimmäistä, muttei suinkaan viimeistä kertaa Selke finalistien joukossa. Barkov on se kauan kaivattu suomalainen supertähti kenttäpelaajien joukossa. Hienoa on, että tuo ei edes jää ainoaksi. Barkovin (ja Laineen) menon katselu tällä kaudella on aika hieno muistutus siitä, kuinka huikeita pelaajia Tapparassa on ollut etuoikeus katsella tällä vuosikymmenellä.