Jaahas, taas kerran tämä tuttu vääntö. Mitä se Jokerit itselle merkitsee, on varmaan jokaisen itsensä päätettävissä. Tai no, korjataan sen verran että sitä ei oikein ehkä voi päättää, vaan sen yksinkertaisesti vain tuntee.
Nyt puhun loppuviestissäni itsestäni: Aikaa kuluu ja elämässä erilaiset vaiheet seuraavat toisiaan. Pihapelit, kasvaminen nuoresta aikuiseksi, opiskelut, ihmissuhteita, omat väännöt ja taistelut itsensä kanssa, ahaa-elämykset itsensä löytämisestä, mahtavat ihmissuhteet, huonot ihmissuhteet, tulevien lasteni äidin tapaaminen, todellisen rakkauden kokeminen, epäonnistumiset työelämässä, lasten syntymät, paluut opiskeluihin, liian lujaa eläminen, aviokriisi ja siitä selviytyminen, sijoitusonnistumiset ja taloudellinen menestys, valmennusmenestys, autojen hajoamiset, lasten sairastamiset ja luistelemaan oppimiset.............
Voisin jatkaa tätä listaa ihan loputtomiin. Yhteistä kaikille on, että muistan ihan tasan tarkkaan miten Jokereilla noina kaikkina aikoina. Elämän mittainen rakkaustarina, elinkautinen, tai ihan miten vaan sen haluaa ilmaista. Oli miten oli niin mulle on ollut aivan selvää, että aikaa kuluu ja säät vaihtelee, mutta Jokerit pysyy.
Lätkäskenessä on välillä tullut oltua aika sisäpiirissäkin, aikanaan opiskelujen ja valmennusten kautta on tullut tutustuttua käytännössä aika moniin lajin piirissä vaikuttaviin ihmisiin. Tunnustan että varsinkin tämä valmentamiseen liittyvä aika oli sellaista joka sai ajattelemaan lätkäskeneä paljon vähemmän fanipohjaisena juttuna. Pelaajien ja huippuvalmentajien todellisuus on, että seurarakkautta ei ole olemassa. On vain työpaikkoja ja askelia uran rakentamisen edistämiseksi. Uskollisuutta on tottakai olemassa, sitä on vaan enemmän ihmisiä kuin seuroja kohtaan.
Vuodet valmennushommissa eivät kuitenkaan muuttaneet sitä, että sydämmessä pikkupoikana opittu jokerifanius on pysynyt mukana aina. Sitä ei muuta koskaan mikään. Minä en haukkuisi kuitenkaan kenenkään muun fanittamista, vain siksi että itsestä tuntuu pahalta tai hyvältä oma fanittamisen merkitys itselle. Sen ymmärrän ihan täysin, että pahalta tuntuu jos jotain itselle tärkeää viedään pois. Sinänsä siis kunnioitan näitä villejä ja maxpaynejä ja veegeitä, jotka ovat niin tosissaan oman asiansa kanssa että oikein jaksavat siitä aina uudestaan mainita miten jotkut ovat väärässä ja itse oikeassa. Mitä on Jokerit -käsite merkitsee näille ihmisille jotain mitä ei ehkä ole olemassakaan. Vai onko? Jokainenhan tämänkin käsitteen ja sen merkityksen luo itse omaan mieleensä.
No sellaiset tajunnanvirrat täältä taas.
Positiivista tänään: Jokerit voitti paskallakin pelillä pitkästä aikaa!