Englanti EM-kisoissa 2016

  • 28 143
  • 161

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Itse luulin oikeasti, että Englanti olisi voinut olla näissä kisoissa valmis koviin tuloksiin. Aivan samaa tuttua laulua lopulta lauloivat. Tällä kertaa tosin putosivat sensaatiojoukkuetta vastaan, kun useimmiten joku vähän isommista heidät kotiin lähettänyt. Alkulohkossa jo tuli se tunne, etteivät positiiviset odotukset sittenkään olleet perusteltuja. Luovuutta ei näkynyt oikeastaan missään vaiheessa.

Pääsivät kuitenkin alkulohkosta jatkoon.
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Nyt kun miettii niin varsin oikeanlaisia ennusteita tuli kaivettua esiin ennen turnauksen alkua tästä joukkueesta. Siellä ei vielä löytynyt keskikentältä riittävästi syvyyttä, ja puolustus oli kevyttä kaliiberia kun piti alkaa tuloksesta pelaamaan. Tuohon vielä päälle parit avainpelaajien sulamiset (Hart, Kane yms) niin soppa valmis.

Jotenkin sellainen tuntu oli ennakkoon että välieräpaikka olisi liikaa toistaiseksi tuolle suht kokemattomalle porukalle mutta 8 parhaan joukkoon pitäisi mennä heittämällä. Kyllä tää siis alisuorittamisen puolelle menee. Ehkä seuraavissa kisoissa sitten taas kerran..?
 

J.C.S.

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Twitter niputtaa pari viimeistä Englantia koskevaa uutista:
England team now feel they were misled about consequences of letting goals in, didn't think other team would actually win.
 

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Jo ennen kisojen alkua veikattiin tovereiden kesken, että britit pääsevät hyvällä säkällä neljänniksiin eikä joukkuessa ollut oikein mestariainesta. No MOT. Kun tuota nimilistaa katsoo, niin aineksia toki paljon parempaan, mutta ehkä se on se pelityyli..
 
Taas tuntuu internet olevan täynnä ihmisiä, jotka "haistelivat jo ennen kisoja", että Englannista ei ole taaskaan mihinkään. Silti vedonlyöntketjusta ei jostain syystä löydy viestejä, joissa olisi tipsattu eiliselle Islantia tai ennen kisoja Englannin jäämistä ulos kahdeksan joukosta. On se jännä. Molemmissa kun olisi ollut sangen OK kertoimet. Minulle Islannin voitto oli yllätys, ja ilmeistä päätellen se oli sitä myös islantilaisille faneille.
 
Viimeksi muokattu:

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Taas tuntuu internet olevan täynnä ihmisiä, jotka "haistelivat jo ennen kisoja", että Englannista ei ole taaskaan mihinkään. Silti vedonlyöntketjusta ei jostain syystä löydy viestejä, joissa olisi tipsattu eiliselle Islantia tai ennen kisoja Englannin jäämistä ulos kahdeksan joukosta. On se jännä. Molemmissa kun olisi ollut sangen OK kertoimet. Minulle Islannin voitto oli yllätys, ja ilmeistä päätellen se oli sitä myös islantilaisille faneille.
En tapaa lyödä vetoja mistään asiasta. Toisaalta jos olisi enemmän rahaa, mitä riskeerata niin sitten. Ei kai tuo laddien tippuminen niin kova yllätys ollut kenellekään.
 

PeteX

Jäsen
Suosikkijoukkue
Töölön Vesa/Jokerit, Leeds Utd, Only Oranje
Itsellä oli eilen kupongissa merkkinä X ja odotin Englannin putoavan rankkareilla. Englannin mestaruus taas olisi tarkoittanut 50,- tappiota lyödystä vedosta frendin kanssa. Kuitenkin hieman sääli, että näin kotikísojen mestaruuden 50-vuotisjuhlavuonna kävi näin.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Twitter niputtaa pari viimeistä Englantia koskevaa uutista:
England team now feel they were misled about consequences of letting goals in, didn't think other team would actually win.
Tuohan osuu suoraan Hartiin, joka päästi pari protestimaalia kisoissa. Nyt jälkeenpäin ajateltuna haluaa varmaan uusintaottelut, että voi näyttää todellisen osaamisensa. Läpällä päästi pari helppoa. Sääliksi käy kyllä kaveria. Joukkue alisuorittaa kollektiivisesti, mutta Hartin virheet jäävät päällimmäisenä mieleen.

Ajattelin nukkua ensin kunnolla, ennen kuin lähden analysoimaan Englannin kokonaissuoritusta. Eihän se hääppöinen ollut. Itse asiassa kukaan ei saa puhtaita papereita. Osa oli tasoitusta materiaalissa, eniten ehkä keskikentän osalta huippujengeihin verrattuna. Osa oli sitten liian isot odotukset ns. tähtipelaajiin, tämä osuu taas pahiten hyökkäykseen. Pakisto ei ainakaan minun papereissani ollut missään vaiheessa Englannin vahvuus, siinä mielessä täytti odotukset. Pahiten petti kuitenkin Hodgson. Hiukan oudosti rakennettu joukkue, vielä oudommin peluutettu, rautakangen tasolla ollut reagointi kentän tapahtumiin -> Brexit jalkapallon lilliputtien säestyksellä. Ainoa nopea reagointi Hodarilta nähtiin eilisen pelin jälkeen, kun äijä tajusi erota ennen kuin saa kenkää. Mulle ei oikein missään vaiheessa auennut Hodarin pelitapa. Se näytti ihan koulun liikuntatunnin potkupallolta. Ensin tehdään jaot ja sitten jokainen hiukan neppailee ja tekee omia juttujaan kentällä. Kärkkärillä ei saa vetää. Jos ei tuu hiki, ei tartte käydä suihkussa.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Englanti tuntuu edelleen olevan prosessissa sen suhteen että miten sitä pallollisempaa jalkapalloa pelataan. Selvästi oli yritystä modernimpaan peliin, mutta vähän puolinaiseksi jäi vielä suorittaminen osin materiaalista, osin valmennuksesta johtuen. Hodgson oli sittenkin vähän väärä mies tämän joukkueen peräsimeen, kyllä nopeampaa reagointia ja monipuolisempia kuvioita tarvittaisiin menestymiseen. Vaikea sanoa kuka tuleva päävalmentaja on, mutta veikkaan kyllä ettei kukaan englantilainen.
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Englanti teki sen mitä kansa äänesti, eli komean brexitin näistä EM-kisoista, Englanti ei halunnut olla osa Eurooppaa ja asia hoitui peri enlantilaiseen tapaan maalivahdin ja kenttäpelaajien sulamisella kun päästiin ensimmäiseen katkaisupeliin. Englannin peli ei kaikesta hehkutuksesta huolimatta näissäkään kisoissa näyttänyt kummoiselta, pelissä oli kyllä nopeutta mutta järkeä ei sitten paljoa viitsitty käyttää ja jotenkin vain peli oli vain suorittamista josta puuttui intohimo. Sitä en tiedä miten tuolla menestyksellä, tai siis menestymättömyydellä voi peli näyttää siltä ettei haluta ja ollaan kylläisiä. Vardy taisi olla ainut jota peli kiinnosti enemmän, ainakin kaveri edes yritti paineistaa islantilaisia muiden seisoskellessa ja odotellessa kellon kuluvan loppuun.
 

VilleLeino

Jäsen
Suosikkijoukkue
NATO, Barca&Pep, Argentiina, Canada
Hodari luki eroilmoituksensa suoraan paperista heti matsin jälkeen! Siis valmensiko mies siellä kentän laidalla oikeasti tuo paperi taskussaan mahdollisen tappion varalle? Melkoinen luotto omiin valmennustaitoihinsa ja joukkueeseensa.
 

Byvajet

Jäsen
Hodari luki eroilmoituksensa suoraan paperista heti matsin jälkeen! Siis valmensiko mies siellä kentän laidalla oikeasti tuo paperi taskussaan mahdollisen tappion varalle? Melkoinen luotto omiin valmennustaitoihinsa ja joukkueeseensa.

Tuskin hän sitä juuri tähän otteluun oli kirjoittanut. Eiköhän se ollut kirjoitettu tarpeeseen. Nyt tarve ilmeni Islanti-pelin jälkeen. Minusta teko oli ihan tyylikäs.

Ja sehän nyt on selvää, että tekee valmentaja tuossa tilanteessa mitä tahansa, niin aina menee suuren joukon mielestä väärin.
 

KwutsNI

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En usko, että kyse oli halun puutteesta, vaan siitä, että koko Englannin jengi oli paska jäykkänä, ja toivoi jonkun tekevän jotain, jotta säästytään tältä karmealta tappiolta. Katselin peliä ITV:ltä, ja oireellista oli, että jo n. 10 minuuttia ennen loppua selostaja alkoi toistelemaan, kuinka tämä häpeä pysyy näiden pelaajien yllä uran loppuun asti yms. Ei ihme, että Englannin pelaajat vapisivat kuin haavan lehdet. He tiesivät täsmälleen, mitä on tulossa, jos he pelin häviävät.

Monesti tuntuu, että Englannilla on kovimmat paineet kisoissa ehkä Brasiliaa lukuun ottamatta. Ja tietenkin Brasiliaan verrattuna täysin perusteettomasti. Siksi nuo pilkkuskabatkin ovat täydellistä piinaa Englannille. Jokainen pelaaja, joka kolme leijonaa rinnassaan astelee vetämään palloa yhdestätoista metristä tietää, että missiä ei unohdeta ikinä. Ei ikinä. Vai mitä tulee mieleen nimistä Chris Waddle, Stuart Pearce, Gareth Southgate...? En muista, että esim. David Trezeguet'tä olisi pilkattu vastaavasti Ranskassa, tai Frank de Boeria Hollannissa. Vaikka vm. missasi kaksi pilkkua samassa pelissä kotikisoissa!

Minulle jäi fiilis, että Englanti tuli peliin täysin tietoisena siitä, että pelistä tulee vaikea. Islannin puolustusmuuri on vaikea murtaa, tulee tuskaista, jos ei saada sitä maalia. Vähän niin kuin Slovakia-peli jne. Sitten Englanti saakin ilmaisen rankkarin ja johdon vain parin minuutin jälkeen. En siis tarkoita, etteikö pilkku olisi ollut oikea tuomio, vaan että Englanti ei ollut tehnyt mitään sen "ansaitakseen". Helpotuksen huokaus, nyt ei tarvitse kuin puolustaa ja tehdä vastaiskuista lisää maaleja. Ja sitten minuuttia myöhemmin peli onkin tasan, ja koko vuori on kiivettävä uudestaan. Tätä Englanti ei kyennyt käsittelemään, ja tässä on se suurin ero Italiaan ja Saksaan esimerkiksi. Kyllä, viime mainituilla on paremmat pelaajat (mutta ei niin paljon), ja he pystyvät pelaamaan taktisesti fiksummin. Mutta ennen kaikkea he eivät romahda henkisesti vastoinkäymisten tullessa.

Oli toki pelillisiäkin ongelmia. Lee Dixon sanoi ITV:n studiossa, ettei hänellä ollut aavistustakaan, miten Englanti pelaa. Hän nosti myös esiin sen, että Islannin rajaheitot tiedettiin vaarallisiksi, mutta silti ensimmäisestään Islanti teki, kun Rooney joutui vartioimaan väärää miestä. Ja edelleen, vaikka tämä oli jo nähty, asialle ei tehty puoliajalla mitään, vaan edelleen Rooney otti toisen jakson alussa rajaheitossa topparia 16 alueen kulmassa. Mutta nämä ovat nyansseja, nähdäkseni ennen kaikkea Englannilta tuntuu jotenkin puuttuvan pelillinen identiteetti, mikä on aika outoa, kun kaikki kuitenkin tietävät, mitä on englantilainen peli. Herää vain kysymys, olisiko tulos sen huonompi, jos jätettäisiin pallon siirtelyt taktisemmille ja taitavammille keskikentille, ja taottaisiin palloa boksiin Andy Carrollin päähän?

Mielessäni vertaan Englantia vähän Kanadaan lätkässä. Molemmilla on vahvat ammattilaisliigat, vahva kulttuuri pelin ympärillä. Ero on se, että kanadalaiset tietävät aina, mitä kentällä pitää tehdä vaahteranlehtipaidassa. Se on yksinkertaista lätkää omalla tavallaan, mutta suoraviivaista ja tehokasta. Ehkä Englannin pitäisi hakea jotain tällaista, eikä yrittää olla jotain, mitä he eivät ole, eli Espanja. Eilisessä pelissä oli monta hetkeä, jolloin teki mieli huutaa jollekin Sturridgelle ja Walkerille, että vetäkää se pallo boksiin sen sijaan, että neppailette kulmissa. Toki sitten kesot olivat aika luokattomia, mutta jos vaikka Walker olisi tiennyt, että hänen odotetaan keskittävän heti saadessaan pallon, olisi se keskityskin lähtenyt paremmin. Nyt tuntui kestävän sen puoli sekuntia liikaa vaihtoehtoja miettiessä, ja islantilaiset ehtivät eteen. Vertailun vuoksi Islanti tiesi aina, mitä pitää tehdä. Pitkään koossa ollut ydinryhmä, joka on riittävän taitava, mutta ennen kaikkea kurinalainen ja tuntee toisensa. (Tämä olisi ehkä Suomenkin toivo, mutta se ei kuulu tähän ketjuun...)

Pelillisten ja peli-identiteettiongelmien ratkaisu auttaisi myös henkisiin ongelmiin. Pelaajilla olisi jotain mihin nojautua vaikeuksien tullen sen sijaan, että jonkun Rooneyn pitäisi yhtäkkiä chipata palloa läpijuoksevalle Harry Kanelle. Tätä varten Englanti tarvitsisi valmentajan, jolla on selkeä kuva siitä, miten haluaa joukkueensa pelaavan. Kuka se olisi, sitä en osaa sanoa. On muutamia mielenkiintoisia nuoria valmentajia Englannissa, joilla olisi ehkä potentiaalia. Mieleen tulee Eddie Howe, miksei myös Garry Monk, vaikka viimeinen kausi Swanseassa menikin reisille. Toki englantilainen lehdistö nylkisi tällaisen kokemattoman nuoren valmentajan elävältä, ja siinä olisi taas yksi ura pilattu, joten...
 

MrOrange

Jäsen
Englanti epäonnistui, mutta onhan tuo brittimedian toiminta melko kuvottavaa. Sekään ei toki yhtään yllättänyt. Kaikki meni oikeastaan lehdistön oman käsikirjoituksen mukaan - Englanti häviää pikkumaalle (hirveästi Islantia pienemmälle ei enää pysty häviämään) ja päästään painamaan taas kunnon törkyä kansalle. Hartin moka siihen kylkeen vielä, niin kyllä maistuu. Hodgsonin kiittelyt median tuesta olivat kyllä oivallista ironiaa, kerrassaan hyvää tilannetajua mieheltä. Jos Englanti nyt joskus (esimerkiksi seuraavan 50 vuoden kuluessa) sen mestaruuden jostain kisoista nappaan, toivon silloisen päävalmentajan vittuilevan tuolle törkymedialle ihan kunnolla.
 

VilleLeino

Jäsen
Suosikkijoukkue
NATO, Barca&Pep, Argentiina, Canada
Tuskin hän sitä juuri tähän otteluun oli kirjoittanut. Eiköhän se ollut kirjoitettu tarpeeseen. Nyt tarve ilmeni Islanti-pelin jälkeen. Minusta teko oli ihan tyylikäs.

Ja sehän nyt on selvää, että tekee valmentaja tuossa tilanteessa mitä tahansa, niin aina menee suuren joukon mielestä väärin.
Olkoot vaan yleisluontoinen lappu. Et sää nyt jumalauta valmenna edes 5-divarissa erolappu valmiina taskussa tappiota odottamassa. Kertoo aika paljon luotosta pelaajiin ja omiin kykyihin.
 

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
Olkoot vaan yleisluontoinen lappu. Et sää nyt jumalauta valmenna edes 5-divarissa erolappu valmiina taskussa tappiota odottamassa. Kertoo aika paljon luotosta pelaajiin ja omiin kykyihin.

Tästä täytyy kyllä olla samaa mieltä. Kai sitä pitää olla sen verran luottoa pelaajiin ja omaan systeemiinsä. Että jos nyt sattuu tippumaan niin riskeeraa sen verran, että joutuu improvisoimaan eropuheensa. Sinänsä hyvä puhe ja tyylikäs herrasmies loppuun asti.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Olkoot vaan yleisluontoinen lappu. Et sää nyt jumalauta valmenna edes 5-divarissa erolappu valmiina taskussa tappiota odottamassa. Kertoo aika paljon luotosta pelaajiin ja omiin kykyihin.

Tässä tapauksessa se kertoo kyllä valmentajan asiantuntemuksesta ja realiteettien tajusta. Hodgson tiesi, että kenkää on tulossa ellei pääse vähintään semeihin ja käytössä Englannin rosteri eli mahdollisuudet alle 20 prosentin luokkaa. Miksi siis ei varautua tilanteeseen etukäteen?
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Hodari luki eroilmoituksensa suoraan paperista heti matsin jälkeen! Siis valmensiko mies siellä kentän laidalla oikeasti tuo paperi taskussaan mahdollisen tappion varalle? Melkoinen luotto omiin valmennustaitoihinsa ja joukkueeseensa.

Olisikohan taustalla ollut vittuuntuneisuus Englannin jalkapalloliiton johtajan lausuntoihin kisojen aikana. Kun ottaa huomioon millaisten paineiden alla Englannissa muutenkin operoidaan, ei ole välttämättä fiksua mennä kesken kisojen julistamaan että sinne ja sinne asti pitää kisoissa selvitä jos meinaa jatkaa tehtävässä.

Totta kai tämmöiset odotukset ovat aina jossain pinnan alla ja paineet kuuluvat hommaan, mutta kyllä kisojen aikana pitäisi valmentajalle taata julkisesti työrauha.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Mielessäni vertaan Englantia vähän Kanadaan lätkässä. Molemmilla on vahvat ammattilaisliigat, vahva kulttuuri pelin ympärillä. Ero on se, että kanadalaiset tietävät aina, mitä kentällä pitää tehdä vaahteranlehtipaidassa. Se on yksinkertaista lätkää omalla tavallaan, mutta suoraviivaista ja tehokasta. Ehkä Englannin pitäisi hakea jotain tällaista, eikä yrittää olla jotain, mitä he eivät ole, eli Espanja.

En ole tästä vertauksesta millään tasolla samaa mieltä.

Ensinnäkin, Kanada on selkeä maailmanvalta lätkässä ja synonyymi sanalle voittamisen kulttuuri, näin ei ole Englannissa.

Toiseksi, kanadalaiset pelaajat ovat sarjansa suurimpia tähtiä mitä suurin osa Englannin pelaajista ei ole. Myös kanadalaiset valmentajat ovat tähtiä liigassaan mitä englantilaiset eivät varsinkaan ole. Englantilainen valmentaja ei ole vielä koskaan voittanut Valioliigaa.

Kolmanneksi, kanadalaiset ovat nimenomaan päivittäneet pelitapaansa hyvin paljon nykyajan vaatimuksia vastaavaksi mikä on aivan sama mitä brititkin ovat tavallaan yrittäneet tehdä. Britit ovat 2000 - luvulla pelanneet arvokisoissa monet kerrat jalkapalloperinteensä näköistä jalkapalloa surkein tuloksin joten pelitavan tuunaaminen "espanjalaisempaan" suuntaan on ollut perusteltua varsinkin kun Valioliigassakin ovat monet menestyneimmät joukkueet pelanneet jo pitkään samalla tyylillä. Minulle tuli Englannista näistä kisoissa parhaimmillaan mieleen Tottenham mikä ei ole lainkaan huono asia vaikka kokonaistulos heikko olikin.

Eli summattuna sanoisin että kyllä Englannin kannattaa jatkaa nyt nähtyä kehitystä mutta sellaisen valmentajan kanssa jolle tämä on luontaisempaa. Roy Hodgson ei ole 80 - luvun jälkeen ollut mikään dynaaminen pelin kehittäjä ja hän tuskin olisi ollut sitä tulevaisuudessakaan. Englanti on keskellä prosessia ja tarvitsisi nyt vahvaa muutosvalmentajaa.
 

RDivis

Jäsen
Nimistä joita on heitetty yhteydessä valmentajan pestiin, olisi Eddie Howe kenties se dynaamisin vaihtoehto. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että pesti saattaisi tässä kohtaa tulla liian aikaisin. Bournemouthin tarina on kaunis ja rohkea pelisysteemi on hyvin rakennettu. Howen työ on kuitenkin vielä kesken. Uskon FA:n tarttuvan johonkin kokeneempaan vaihtoehtoon.
 

KwutsNI

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En ole tästä vertauksesta millään tasolla samaa mieltä.

Ensinnäkin, Kanada on selkeä maailmanvalta lätkässä ja synonyymi sanalle voittamisen kulttuuri, näin ei ole Englannissa.

En ehkä osannut ilmaista asiaani kunnolla, mutta en toki tarkoittanut, että Englanti olisi sama kuin Kanada. Enemmän ajattelin Kanadaa mallina, mitä Englannin tulisi olla tai mitä se ehkä voisi olla. Ja ehkä jopa on ollut joskus ammoisina aikoina, sillä oli kuitenkin ensimmäiset ammattilaissarjat jne. Se aika on toki mennyt, mutta tiettyjä lähtökohtia on vielä olemassa.

Se, ovatko pelaajat Valioliigassa tähtiä vai ei on aika toissijaista juuri nyt. Joukkue kuitenkin hävisi Islannille, jonka pelaajat ovat hädin tuskin Championship-tasoa, jos vähän kärjistetään.

Kolmanneksi, kanadalaiset ovat nimenomaan päivittäneet pelitapaansa hyvin paljon nykyajan vaatimuksia vastaavaksi mikä on aivan sama mitä brititkin ovat tavallaan yrittäneet tehdä. Britit ovat 2000 - luvulla pelanneet arvokisoissa monet kerrat jalkapalloperinteensä näköistä jalkapalloa surkein tuloksin joten pelitavan tuunaaminen "espanjalaisempaan" suuntaan on ollut perusteltua varsinkin kun Valioliigassakin ovat monet menestyneimmät joukkueet pelanneet jo pitkään samalla tyylillä. Minulle tuli Englannista näistä kisoissa parhaimmillaan mieleen Tottenham mikä ei ole lainkaan huono asia vaikka kokonaistulos heikko olikin.

Mutta Kanada ei muokannut pelityyliään omaksumalla vaikkapa ruotsalaista maalin takana seisoskelua. He katsoivat omaa lätkäperinnettään ja muokkasivat siitä nykyaikaan sopivan. En näe, että kovin lyhyellä aikavälillä Englannista kasvaa Xaveja keskikentälle. Englantilainen ihanne ei ole kärsivällinen pallonsiirtelijä, vaan Roy of the Rovers, joka kantaa joukkuetta reppuselässä, antaa 60 metrin pystysyötön ja viimeistelee itse. Vaatii aika paljon muutosta, että Englannilla olisi joukkue, jolla olisi oikea mentaliteetti pelata kärsivällistä pallonsiirtelyä. Siksi ottaisin ennemmin lähtökohdaksi sen, että pelaajille annetaan eväät pelata omalla tavallaan ja vaistoillaan, sen sijaan että heidät yritetään puristaa täysin toisenlaiseen muottiin.

Mutta jos Kanada rassaa, voidaan ottaa Kanadan sijaan verrokiksi vaikka HIFK. IFK on kuitenkin häviämisen kulttuurin symboli, joka on välillä etsinyt itseään pelitavallisesti, ja vähintään ollut 10 vuotta jäljessä muita suurimman osan ajasta. Tällä kaudella jotain kuitenkin natsasi, kun joukkue pelasi tavalla, joka sytytti sen itsensä. Se palasi juurilleen pelaamaan voittavaa lätkää, jossa oli myös fyysisyyttä, ja joka perustui suoraviivaisuuteen, mutta pelitapa oli päivitetty 2010-luvulle. Uskoisin, että modernilla mutta "taistelevalla" omalla fudiksellaan Englanti menestyisi paremmin kuin apinoimalla espanjalaista peliä. Ehkä siis ennemmin Leicester kuin vaikkapa Arsenal.
 

Lampinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja Jere Lassilan joukkueet
Olipahan iso pettymys eilinen Englanti. Enkä heitä tähän väliin, että ei ole mitään pois Islannilta. Uskon vahvasti, että jopa Huuhkajat olisivat voineet pelata eilen 0-0 pelin Englantia vastaan. Hyökkäyspelissä ei ollut yhtäkään ajatusta. Tai oli, mutta Sterling sai liian vähän palloa ja otettiin vaihtoon. Pelin kuva oli oikeastaan se, että kukaan palloton ei pakkeja lukuunottamatta hakenut liikkeeseen palloa ja Rooney vaihto 30-40 metriä maalista puolta. Täysin käsittämätön esitys koko poppoolta.

Ja turha tarttua mainitsemaani Sterlingin aikaisempiin otteisiin. Ei kiinnosta, enkä ole nähnyt eilistä lukuunottamatta yhtään peliä mieheltä tällä kaudella. Eilen oli ainoa, joka pystyi uskottavasti haastamaan Islantia ja aktiivisuudellaan aiheuttamaan ongelmia.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
En ehkä osannut ilmaista asiaani kunnolla, mutta en toki tarkoittanut, että Englanti olisi sama kuin Kanada. Enemmän ajattelin Kanadaa mallina, mitä Englannin tulisi olla tai mitä se ehkä voisi olla. Ja ehkä jopa on ollut joskus ammoisina aikoina, sillä oli kuitenkin ensimmäiset ammattilaissarjat jne. Se aika on toki mennyt, mutta tiettyjä lähtökohtia on vielä olemassa.

Tämä kaikki on tietysti totta, Englanti on ollut historiallisesti iso suunnannäyttäjä jalkapallossa ja on sitä tietyssä mielessä edelleen Valioliigan globaalin menestyksen kautta. Tässä mielessä on tietysti surullista että Englanti ei ole myös pelillinen suunnannäyttäjä. Potentiaalia tähän olisi, koska maassa on kuitenkin valtava jalkapallosta innostunut massa ja paljon futiskulttuuria. Siinä mielessä Englanti todellakin muistuttaa hiukan Kanadaa.

Se, että Englanti kasvaisi samalle tasolle kuin Kanada jääkiekossa vaatisi kuitenkin todella syvällistä kulttuurin muutosta ja jalkapallon kehityssuuntien ymmärtämistä so. enemmän kuin yhtä arvokisavoittoa tyylillä millä hyvänsä.

Se, ovatko pelaajat Valioliigassa tähtiä vai ei on aika toissijaista juuri nyt. Joukkue kuitenkin hävisi Islannille, jonka pelaajat ovat hädin tuskin Championship-tasoa, jos vähän kärjistetään.

Itse asiassa se ei ole täysin toissijaista, koska kyllähän Englannin ongelma on jo pitkään ollut se, että heidän pelaajansa eivät ole tähtiä kotimaansa liigassa. Tai sanotaanko että liian harva on ja niiden tähtien ja selkeiden rivipelaajien välissä ei ole tarpeeksi monipuolista laatua.

Mutta siinä olet oikeassa että tämä ei sinänsä selitä tappiota Islannille.

Mutta Kanada ei muokannut pelityyliään omaksumalla vaikkapa ruotsalaista maalin takana seisoskelua. He katsoivat omaa lätkäperinnettään ja muokkasivat siitä nykyaikaan sopivan. En näe, että kovin lyhyellä aikavälillä Englannista kasvaa Xaveja keskikentälle. Englantilainen ihanne ei ole kärsivällinen pallonsiirtelijä, vaan Roy of the Rovers, joka kantaa joukkuetta reppuselässä, antaa 60 metrin pystysyötön ja viimeistelee itse. Vaatii aika paljon muutosta, että Englannilla olisi joukkue, jolla olisi oikea mentaliteetti pelata kärsivällistä pallonsiirtelyä. Siksi ottaisin ennemmin lähtökohdaksi sen, että pelaajille annetaan eväät pelata omalla tavallaan ja vaistoillaan, sen sijaan että heidät yritetään puristaa täysin toisenlaiseen muottiin.

Mielestäni tässä täytyy erottaa se mitä Englanti paperilla yritti siitä mitä se todella sai toteutumaan. Itse en ainakaan näe että Englanti olisi yrittänytkään pelata espanjalaista pallonsiirtelyä vaan Islanti suurelta osin pakotti sen siihen tukkimalla syöttösuunnat eteenpäin erittäin tehokkaasti. Parhaimmillaan Englanti pelasi näissä kisoissa palloa erittäin hyvin ja nopeasti eteenpäin, mutta ongelmaksi tuli Pasasenkin esiin nostama kaavamaisuus joka taas oli suurelta osin sidoksissa käytössä olleisiin pelaajatyyppeihin. Englannin kokoonpanossa oli liikaa periaatteessa taitavia ja osaavia mutta tyyliltään yksipuolisia pelaajia, keskikentältä puuttui oikea pelin rakentaja ja rytmittäjä ja niin edelleen. Toisin sanoen: juonikkuutta, arvaamattomuutta ja aitoa pelinopeutta oli liian vähän ja tämä on mielestäni asia joka ei ratkea sillä että nyt ruvetaan pelaamaan niin kuin Leicester. Potentiaalia Englannilla kuitenkin olisi paljon parempaan.

Monista muista poiketen minun ei ole esimerkiksi lainkaan vaikea ymmärtää miksi Hodgson halusi peluuttaa Sterlingia niin innokkaasti, tämä on kuitenkin ainoa Englannin pelaaja joka voisi tyylinsä puolesta periaatteessa pelata vaikka Belgian maajoukkueessa. Samoin Sturridge ja liian vähän peliaikaa saanut Rashford edustavat minun silmissäni tätä "uudempaa" Englantia. Nimenomaan vanhoista ihanteista sen suhteen mitä Englannin pitäisi olla pitäisi päästä eroon jos Englanti aikoo kehittyä.

Eikä tämä todellakaan tarkoita sitä että Englannin pitäisi olla Espanja. Saksa on hyvä esimerkki maasta joka on muokannut jalkapalloidentiteettiään erittäin voimakkaasti kadottamatta kuitenkaan olennaista itseään.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Odottelin Englannilta sekä eilen että koko turnauksessa enemmän kuin mitä lopulta nähtiin. Islanti-peli oli surkea ja mielestäni myös pelokas esitys koko joukkueelta ja tuloksena se valitettavan tuttu tarina englantilaisessa jalkapallossa eli katse kohti seuraavia kisoja.

Kävin muuten sivistämässä itseäni englantilaislehdistöä lukemalla. Kyllä, Englanti oli huono ja sitä rataa, mutta aika tavalla on mennyt yli maan median ryöpytys. Kohta siellä haukutaan varmaan joukkueen bussikuski, jotta saavat lisää verta kansalle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös