Tappara kaudella 2015–2016

  • 265 046
  • 796

Borre

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ylivoimalle pitäisi kyllä jo tehdä jotain. Tuo ykkönen tuossa muodossaan ei vaan toimi yhtään. Karjalainen takaisin ykköseen, Salonen (Aalto) viivaan ja Kuusela takaisin oikealle jakamaan kiekkoa kolmeen suuntaan. Nyt tuon viisikon ainoa kuvio on Kuuselan ja Haapalan keskinäiset poikittaissyötöt, jotka onnistuvat kerran viidestätoista. Laine jää täysin hyödyntämättä eikä tehoja tule kenellekään.
 
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
Karhu on godmoodissa. Aijai, Meidän Nalle. Mää oon aina uskonu tähän jamppaan kuin vuoreen.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Karhu on godmoodissa. Aijai, Meidän Nalle. Mää oon aina uskonu tähän jamppaan kuin vuoreen.

Tähän vahva sama, kuka edes kehtasi epäillä Karhusen kykyjä. Kahden mestaruuden Karhunen on kohta kolmen mestaruuden Karhunen.
 

1000

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara 2.0, Sasha & Patu
Kyllä se ny pitäs tyhmemmänkin fanin tajuta, että Karhu nukkuu talviunta - nyt alkaa oleen jo kevättä. Muistaakseni Korkeasaaressakin oli joku nalle jo heränny.
 

polvipetteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Viiden päivän neljästä pelistä yhtä pistettä vaille täydet pisteet. Ok, ei ollut kärkiporukoita vastassa, mutta kohtuu hyvä sarja joka tapauksessa. Ja eikös se niin ole, että heikompia joukkueita vastaan Tappara on yleensä huonoimmillaan, joten siihen nähden positiivinen viikko. Eilisessä KooKoo-pelissä ei ollut enää ihan paras jalka, mutta ne tammi-helmikuun kamalat taaperruspelit ja santapaperilla luistelu ovat jääneet taakse. Putki alkaa kulkea, eikä kuorma paina useammankaan perättäisen pelipäivän jälkeen. Eikös tähän niillä kauden kuluessa vedettävillä kovilla treenijaksoilla pyritä? Luulen, että paras liike on vielä tulossa.

Kakkossija on saavutettavissa, tosin siihen tarvitaan jo muidenkin apuja. Ketjumuutokset ovat hyviä, esimerkiksi Ilomäki-Laine -parivaljakon osittaisen toimimattomuuden vuoksi, mutta ehtivätkö ketjut hitsaantua ja ovatko ne nyt parhaassa mahdollisessa kuosissa vai löytyykö vielä parempia koostumuksia? Mikä on Haapalan ja Aallon tilanne? Ilman avoimia kysymyksiä ei siis nytkään päästä lähtemään pleijareihin.

Positiivisia asioitakin löytyy paljon:
- Maalintekijöiden runsaus, mikä tarkoittaa ratkaisukykyä periaatteessa jokaiseen neljään kenttään
- Dixonin ja Savinaisen herääminen tosipelien kynnyksellä
- Viime hetken täsmähankintojen myötä aikaansaatu neljäs ketju
- Puolustuksen leveys
- Meidän ratkaisuäijien tason säilyminen ja jopa kehittymien kauden mittaan
- Karhusen vireyden löytyminen epäilyksistä huolimatta.
- Eri koostumukset ja kuviot tarjoavat hyviä variaatioita ylivoimapeliin

Kohta se herkku taas alkaa.
 

polvipetteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Savinainen on ollut kyl koko kauden hereillä...loukkaantunut vaan siitä osan.
Joo, voidaan varmaan miettiä onko herääminen sitten väärä sana, mutta omaan silmään alkanut olla enemmän taklauksia kuin ennen loukkaantumista. Lisäksi sitä taannoisista finaalipeleistä tuttua vastustajan ärsyttämistä on alkanut löytyä tietyissä peleissä. Sitäkään en ole kauden aiemmista peleistä löytänyt. Molemmat näistä useastakin syystä ymmärrettäviä; sekä niiden puuttumien alkukaudesta että niiden löytyminen nyt.
 

polvipetteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
poikkeuksellinen kaveri kyllä, koska Savinaisen höpötys näyttää uppoavan. Viimeisessä kolmessa pelissä on tainnut saada kaverin peräänsä maalinedushässäkästä :D
Juuri näin, ja taannoiset Nieminen-Savinainen -väännöt olivat lajinsa parasta antia. Kaksi ehdotonta hämmentäjäkunkkua asialla :)

Kuulemani mukaan Aalto olisi jo ollut kokoonpanossa, jos olisi pelattu playoffeja. Pakistossa on kuitenkin sen verran leveyttä, että Tapparalla on varaa antaa toipua kuntoon rauhassa.
Ok. Tuo on hyvä tieto ja tuossa positiivisuuslistauksessa mainitsinkin, että tänä vuonna ollaan minusta koko hyvällä leveydellä liikeellä. Toki aina parempi, jos rosterissa olevat pelaajat ovat vielä pelikuntoisiakin :)
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Tomi Karhunen on valittu Liigan kuukauden pelaajaksi helmikuussa.

Tätä sietää juhlia, on se sen verran harvinaista herkkua. Kaudesta 2006-2007 alkaen jaettu palkinto on osunut Tapparan pelaajalle vain kahdesti aikaisemmin, Jori Lehterälle joulukuussa 2009 ja Juha Metsolalle tammikuussa 2013.
 

Luke72

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hallitseva mestari
Hieno homma!
Karhunen on saanut osakseen kritiikkiä, aiheesta alkukaudella, nyt se on vaimennut, aiheesta. Totuus on, että viime pelit juuri Karhunen on hoitanut voiton puolelle. Erinomainen asia kevättä ajatellen. Toivottavasti muutos on pysyvää, maalivahtivalmennuksen ja Karhusen aikaansaamaa, eikä väliaikaista.
 

Kiakonsyöjä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Onssimouhot
Joo, voidaan varmaan miettiä onko herääminen sitten väärä sana, mutta omaan silmään alkanut olla enemmän taklauksia kuin ennen loukkaantumista. Lisäksi sitä taannoisista finaalipeleistä tuttua vastustajan ärsyttämistä on alkanut löytyä tietyissä peleissä. Sitäkään en ole kauden aiemmista peleistä löytänyt. Molemmat näistä useastakin syystä ymmärrettäviä; sekä niiden puuttumien alkukaudesta että niiden löytyminen nyt.
Kädetkin ovat alkaneet sulamaan mitä lähemmäksi kevättä tullaan. Viime peleissä tehnyt aikamoisia veivejä.
 
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
Harvoin on Tapparan keskustelupalstoilla (lähinnä .co) käynyt sellainen kuhina maalivahtien ympärillä kuin tällä kaudella. Toki mm. Metsolakin sai aikanaan osansa, mutta nyt ihmetys oli ehkä sittenkin toista luokkaa. Oman osansa soppaan toi Domi, joka heitti muutamaan väliin niin sanotusti yläfemmat tiskiin, mutta kuitenkin lopulta enemmän tai vähemmän hiipui tavallisen kuolevaisen tasolle.

Keskustelijoiden ääripäät voidaan, sekä tässä tapauksessa että yleisesti, kärjistää seuraaviin luokkiin: sokeat fanit, uskolliset selänpesijät ja pitkäjänteisyyteen kyvyttömät. Sokeat fanit eivät näe pelaajia paitojen alta. Kun pelaaja liittyy seuraan, sokeat fanit eivät näe eivätkä kuule eivätkä usko, millainen pelaaja todellisuudessa on kysymyksessä. Lisäksi muutkaan eivät saa omia pelaajia millään tavalla kritisoida. Uskolliset selänpesijät ovat puolestaan ryhmä, joka jaksaa uskoa omiinsa lähes loppuun saakka. Heillä riittää uskoa ja pitkäjänteisyyttä. Lisäksi he haluavat, kenties ennen kaikkea, ylläpitää rauhaa joukkueen ympärillä. Pitkäjänteisyyteen kyvyttömille taas jo pari paskaa peliä riittää luomaan käsityksen pelaajan potentiaalista.

Itsehän en uskonut Karhuseen alun perinkään (kuulun harvinaiseen luokkaan Varhaiset Näkijät). Näin todistin jo niinkin varhain kuin 19.5.2015. Karhusen otteet edellisvuosien pleijareissa nimittäin eivät olleet sellaisia, jotka olisivat herättäneet erityistä luottamusta. Oikeastaan keskeisin syy hankinnan kritisointiin oli se, että koska tapparan rosteri ei tällä budjetilla voi olla ykkösluokkaa, tarvittaisiin menestykseen väistämättä ykkösluokan veska. Ja kun tähätään lisätään jampan ikä (lue: kehityspotentiaali) ja suolainen hinta, siirron mielekkyyttä oli syytäkin epäillä. En tiedä, mitä erityistä Tononen/Mikki Karhusessa näki, mutta ehkä hyvä että näki, time will tell.

Usko oli koetuksella toki monella muullakin. Kun seuraa Tappara.co:n Karhus-ketjua, uskollisempienkin selänpesijöiden toivo alkaa hiipua siinä tammi-helmikuun vaihteessa. Ja kun kohdistaa valokeilan Karhusen kenties suurimman Selänpesijän teksteihin, jopa hänelle Karhusen otteet "vetää mietteliääksi" (Selänpesijä 30.1.2016). Ja tämä oli, palstalaisten keskuudessa kunnioitetulta ja arvostetulta, Selänpesijältämme todella kova lausunto. Tilanne oli siis kiistämättä erittäin huolestuttuva. Sivuhuomiona on todettava, että on sinällään huojentavaa, että uskollisimpienkin toivo alkoi loppujen lopuksi horjua; todennäköisesti arvon Selänpesijämmekin olisi helmikuun alussa kieltänyt Herransa heittämällä ainakin kolme kertaa. Ja tämä on otettava vain kehuna ja todistuksena (ainakin jonkinasteisesta) selväpäisyydestä - vain hullun usko olisi tuolloin voinut olla horjumatta, sen verran epävarmaa ja epävarman oloista Karhusen työskentely koko kauden oli ollut.

Mutta katso, istu ja pala - koitti helmikuun puoliväli, ja jotain tapahtui. Mutta mitä tapahtui? Oliko kysymys Karhusen otteista vai puolustuspelin parantumisesta vaiko molemmista, sitä en osaa sanoa. Tällä hetkellä arvon Selänpesijämme oletettavasti nauraa poterossaan partaansa, mutta se hänelle suotakoon.

Olisi joskus mukava kuulla, kauden jälkeen tai muutaman vuoden kuluttua, mikä selitti parantuneet otteet. Nyt jos asiaa asianosaisilta tiedustelee, vastauksena on todennäköisesti ympäripyöreää jargonia.

Mutta eihän tämä kausi vielä ohi ole. Ei Karhunen vielä itseään legendaksi ole pelannut, vaikka yleisilme onkin muutamassa viikossa petraantunut. Vasta pleijarit lopullisesti näyttävät, onko Karhunen Fonzie vai Kermit.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Tällä hetkellä arvon Selänpesijämme oletettavasti nauraa poterossaan partaansa, mutta se hänelle suotakoon.

Kiitän lepo.

Kärpät pelistä en saanut katsottua kuin puoli tuntia sieltä täältä. Siinä ei kyllä oikein mikään näyttänyt natsaavan, ja ilme oli aika väsynyt. Toivottavasti paranee pudotuspeleihin.
 
En nyt oikein tiedä mitä tässä pitäisi sanoa kun on nyt muutama peli mennyt jo ihan puolivaloilla ja silti voitettu. Pois lukien tietysti Kärpät peli jossa ei kyllä ollu mitään jakoa. Oikeastaan Kärpät pelin jälkeen Hpk pelissä Tappara otti kiekon hallinnan itselleen sitä ennen oli jotenkin hirveää roiskimista ja alivoimaisena hyökkäämistä. Eilen Saipa pelin eka erä oli ihan yhtä päätä. Kaksi viimeistä vähän taas niin ja näin.

Sitten on ne hyökkäys ketjut, ykkönen herätti eilen toiveita, järvisen ketju ei mielestäni toimi, ja kolmonen on ehkä ollut kaikista flegmaattisin. Nelosketju ilman Dixonia ei tee mitään.

Dixon on sitäpaitsi pelannut ihan hyvin. Jotenkin sitä arvostan että taklaa kovaa repii ja raastaa. Samoin Savinainen taklaa ja touhuaa koko ajan, meinasin tässä jo haukkua miehen aina pyöriviä ja metrin eteen tai taakse meneviä syöttöjä mutta eilen syötöt menivät perille.

Peltolan Jukka puurtaa kyllä kokoajan logolle. Omasta mielestä saisi kyllä pelata ylivoimalla. Ketju ei toimi Ilomäen ja Laineen kanssa.

Laine on muutenkin pelannut mielestäni aika huonosti. Kikkailee neppailee ei lauo ikinä. Eilenkin kun Tapparan 5-3 yv alkoi, aloitusvoiton jälkeen ei meinannutkaan olla valmiina kun Kuuselan syötölle. Katsoin heti kun seisoi jalat ja selkä suorana lapa ilmassa että nyt ei olla yhtään valmiina. Läpihän se meni.

Jani Lajunen on loistava pelaaja.
Karhunen on pelannut hyvin.
Kuuselaa ei varmaan tarvtse enempää kehua.

Toivottavasti hyökkäysketjuihin löytyisi nyt jotain pientä hauskaa ja hyvää..

Näillä näkymin Lukko olisi tulossa vastaan ensimmäisellä kierroksella. Ne on ollu perkeleen vahvoja. Kyllä tulee taas hikinen ja vaikea sarja.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Vahva usko on siihen, että poffien edetessä Dixonin peliaika nousee ja Ilomäen laskee. Arttu on pelannut jostain marraskuusta lähtien jotain Pekka Virran pelikirjaa, kun muut vetävät Tapolaa. Ei ole muutenkaan ratkaisut selkäytimessä, mitään ei tapahdu ensimmäisellä kosketuksella, ja syötöt lähtee puoli tuntia myöhässä, jos silloinkaan.

Ei Ilomäestä kuitenkaan nelosessa mitään iloa ole, niin menköön sitten vaikka kolmosen keskellä. Ei, pakko se on pudottaa neloseen, koska muuten ei löydy Järviselle paikkaa, ja Henkka ei kuitenkaan ole mikään nelosen mies pudotuspeleissä.

Savinainen-Lajunen-Kuusela
Laine-Dixon-Peltola
Haapala-Järvinen-Karjalainen
Rauhala-Jasu-Ilomäki

Sitten nuo pakit, niissä on se ongelma, ettei tiedä kenet pudottaisi pois. Kankikin on sen verran parantanut otteitaan, ja on kuitenkin oleellinen preesens seiskapakkina. Saravo, Mäntylä, Plastino ja Elorinne on kiveenhakattuja tuohon, sitten pitää valita kaksi lopuista. Todennäköisesti se on Salonen, joka jää ulkopuolelle, ja jokaisen Aallon koukkaamisjäähyn ja plekseihinvedon kohdalla aiheesta syntyy voimakkaita parranpäräytyksiä.

Saravo-Plastino
Mäntylä-Aalto/Salonen
Bonsaksen-Elorinne
Kankaanperä

Ylivoimat ei toimi vähää alusta, niistä voisi koittaa rukata vaikka tämmöiset

Kuusela-Lajunen-Savinainen/Haapala
Aalto/Salonen-Karjalainen

Laine-Dixon-Järvinen
Plastino-Peltola
 

Mapo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pool, Blackhawks
Dixon neloseen, mun silmään yhteipeli toimi hyvin Jasun ja Rauhalan kanssa. Kärkiketjuissa tartteis olla niitä käsiä/öögaa, jotka näemmä jäi Dixonilta Poriin. Siellä kuitenkin ne legendaariset 8 voittomaalia, kun taasen Dixon 6 yhteensä.
Arttu pelannee kyllä ihan Tapolan kirjalla, jossa lienee tuommoisia vapauksia herralle myönnetty. Kun ei kerran poppareille ole heitetty.
 

Apheu

Jäsen
Dixon neloseen, mun silmään yhteipeli toimi hyvin Jasun ja Rauhalan kanssa. Kärkiketjuissa tartteis olla niitä käsiä/öögaa, jotka näemmä jäi Dixonilta Poriin. Siellä kuitenkin ne legendaariset 8 voittomaalia, kun taasen Dixon 6 yhteensä.

Dixon on nyt loppukaudesta ollut jo parempi myös hyökkäyssuuntaan, mutta ei ole päässyt kärkikenttiin yrittämään enää (taisi yhden matsin vedellä tässä Ilomäen ja Peltolan kanssa, mutta Ilomäki on ehkä pelaaja, joka kaikkein vähiten sopii Dixonin pelityyliin). Pelisilmäähän Dixonilta löytyy yhä ja osaa välillä tehdä sellaisen ratkaisevan pikkusyötön, jolla avata tilaa kaverille. Tällaista hyvin harvoin näkee Ilomäeltä esimerkiksi. Dixon ei kiekossa pysy kuin sen ajan kuin tarpeellista, pistää sen sitten päätyyn jos ei nopeasti uutta syöttöpaikkaa löydy. Dixonin määränpää on kanadalaisittain kuitenkin koko ajan kiekkoa maalia kohti, samaa ei voi Ilomäen ja monen muun joukkuekaverin pelistä sanoa.

Olisin melkein valmis kokeilemaan Dixonia ykköskentän laidassa (-Lajunen-Kuusela), mutta ei taida Tapolalla olla tällaista ajatusta. Keskellä Dixonin vauhti ei oikein tunnu riittävän hyökkäyspeliin ollenkaan, mutta jos nyt vielä vähän saisi nopeutta lisää niin menisi kyllä siinäkin. Dixon on siitä hyvä pelaaja, että sopii rooliin kuin rooliin ts. miehelle on käyttöä myös alemmissa ketjuissa.

Semmoinen tunne kyllä on, että Ilomäen pelinopeus kovissa playoffpeleissä ei tule riittämään. Toivottavasti olen väärässä. Ratkaisuja pitäisi pystyä tekemään nopeammin, mitä hän nyt tekee. Alkukaudella oli parempi, nyt mennyt riplaamiseksi.

Joka tapauksessa, viimeisen kuukauden aikana (helmikuun alusta) Ilomäki on kerännyt 14 peliin 1+4=5 tehopinnaa, Dixon 13 peliin 3+2=5. Ilomäki on kellottanut 15-16 min peliaikoija Laineen ja Peltolan kanssa, kun Dixon on Rauhalan ja kumppaineiden kanssa hieman reilua 10 minuuttia. Ei ole vaikea sanoa, kumpi on käyttänyt peliaikansa paremmin ja tehnyt oikeita asioita kentällä. Joka tapauksessa helmikuu oli selkeästi Dixonin paras kuukausi Tapparassa niin pelillisesti kuin tehoissakin, kun taas Ilomäeltä huonoin. Ja nythän nimenomaan alkaa olla ne ajat, kun runkosarjassakin pelataan enemmän ja kovemmin sitä playofftyylin kiekkoa.

Ja hieno kausi siis Ilomäeltä ollut kokonaisuudessaan, mutta onhan hän kokematon tosipeleissä. Kyllähän Malisen Jakkekin oli runkosarjassa kolmen viime kauden aikana 17 pykälää plussalla, mutta poffeissa yhteensä -9. Vähän samanlaista pudotusta pelkään myös Ilomäeltä, eli ei pysty tosipeleissä tuottamaan offensiivisesti mitään ja on pulassa sitten omalla alueella. Ylipäätään Laine ja Ilomäki pitäisi pistää eri kenttiin, sillä ei ole heillä mitään kemiaakaan ollut kuukausiin.

Hankala näistä ketjuista on oikeasti vääntää paperilla ns. täydellistä kokonaisuutta, etenkin jos Savinainen-Lajunen-Kuusela nyt halutaan kuitenkin pitää yhdessä.

- Laine ja Ilomäki pitäisi erottaa
- Puolustuspelin kannalta olisi hyvä, ettei myöskään Laine & JMJ olisi samassa ketjussa
- Dixon on parempi laidalla
- JMJ tarvitsisi puolustuksellisesti hyvän laiturin

En saa oikeasti mitään järkevää ketjuluonnostelmaa aikaan noilla perusteilla. Onneksi en ole Tapolan saappaissa.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
- Laine ja Ilomäki pitäisi erottaa
- Puolustuspelin kannalta olisi hyvä, ettei myöskään Laine & JMJ olisi samassa ketjussa
- Dixon on parempi laidalla
- JMJ tarvitsisi puolustuksellisesti hyvän laiturin

En saa oikeasti mitään järkevää ketjuluonnostelmaa aikaan noilla perusteilla. Onneksi en ole Tapolan saappaissa.

Voin tehdä kaikki järjettömät, valitse mieluisin:

Laine-Jasu-Dixon
Karjalainen-Järvinen-Peltola
Haapala-Ilomäki-Rauhala

Laine-Rauhala-Dixon
Karjalainen-Järvinen-Peltola
Haapala-Jasu-Ilomäki

Laine-Peltola-Dixon
Järvinen-Jasu-Haapala
Karjalainen-Ilomäki-Rauhala

Laine-Peltola-Dixon
Rauhala-Järvinen-Haapala
Karjalainen-Jasu-Ilomäki

Laine-Jasu-Peltola
Dixon-Järvinen-Karjalainen
Haapala-Rauhala-Ilomäki

Laine-Rauhala-Peltola
Haapala-Järvinen-Karjalainen
Dixon-Jasu-Ilomäki

jnejne.

Heitetään ongelmapelaajat villaan:

Haapala-Jasu-Laine
Dixon-Peltola-Karjalainen
Honkanen-Rauhala-Heikkilä

No, oikeastihan Jasu ja Rauhala pidetään siellä nelosessa.

Laine-Peltola-Haapala
Dixon-Järvinen/Ilomäki-Karjalainen
Ilomäki/Järvinen-Jasu-Rauhala

Ovat käytännössä ainoat vaihtoehdot, ellei heitetä Lainetta neloseen. Jos siis mennään noilla spekseillä. Tai no, on kai vaihtoehto myöskin

Järvinen-Ilomäki-Karjalainen
Dixon-Jasu-Rauhala,
mutta Peltolan pitäisi joka tapauksessa olla sentterinä.
 

Sabaton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Stars, Spurs, Werder Bremen, Real Madrid
Voin tehdä kaikki järjettömät, valitse mieluisin:

Hyvää työtä, mutta tuosta puuttuu se voittava rivi:

Haapala - Järvinen - Peltola
Dixon - Ilomäki - Karjalainen
Laine - Jasu - Rauhala

Uskonko valmennuksen lähtevän tässä vaiheessa ketjurulettiin? En. Olisiko kauden aikana voitu sekoittaa enenmmän koostumuksia kokeilumielessä? Kyllä.

Joka tapauksessa Laineen ja Ilomäen 5vs5 pelaaminen on jo pitkään ollut melkoisen karmeaa katseltavaa eikä kummankaan tulisi olla tasakentällisin kuuden eniten pelaavan pelaajan joukossa. Playoffeja ajatellen pidän Tapparan hyökkääjistä Kuuselaa, Lajusta, Savinaista, Haapalaa, Dixonia, Järvistä ja Peltolaa tärkeimpinä.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Hyvää työtä, mutta tuosta puuttuu se voittava rivi:

Haapala - Järvinen - Peltola
Dixon - Ilomäki - Karjalainen
Laine - Jasu - Rauhala

Uskonko valmennuksen lähtevän tässä vaiheessa ketjurulettiin? En. Olisiko kauden aikana voitu sekoittaa enenmmän koostumuksia kokeilumielessä? Kyllä.

Joka tapauksessa Laineen ja Ilomäen 5vs5 pelaaminen on jo pitkään ollut melkoisen karmeaa katseltavaa eikä kummankaan tulisi olla tasakentällisin kuuden eniten pelaavan pelaajan joukossa. Playoffeja ajatellen pidän Tapparan hyökkääjistä Kuuselaa, Lajusta, Savinaista, Haapalaa, Dixonia, Järvistä ja Peltolaa tärkeimpinä.

Itse pidän tärkeimpänä Karjalaista. Siis heti nykyisen ykkösen jälkeen.
 

Sabaton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Stars, Spurs, Werder Bremen, Real Madrid
Itse pidän tärkeimpänä Karjalaista. Siis heti nykyisen ykkösen jälkeen.
Melkoisen rohkea veikkaus. Karjalaista en näe pelaajana, joka nostaisi muiden tai omaa tasoaan tosipeleissä. Viime kauden playoffeissa ei esittänyt ihmeitä, mutta toki vastuu oli myös vähäistä. Joka tapauksessa eriävät mielipiteet ovat aina tervetulleita!

Yksi huolenaihe joka mieleen tuli, on myös jarruketjun puuttuminen. Nelonen menee tällä hetkellä energiaketjuna, mutta en näe sitä puolustuspelin experttinä. Näkisin, että parhaiten vastustajan tähtipelaajia pimentämään sopivat Peltola, Lajunen, Savinainen ja Jasu, mutta heidän ympärilleen ei ketjua oikein saa rakennettua. Kenties Haapala, Karjalainen ja Rauhala menevät jarruketjussa kolmantena lenkkinä, mutta joku tuossa tökkii. Kuten @Apheu totesikin, ei kaikki palaset tunnu millään loksahtavan paikoilleen edes paperilla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös