Äänestys: Vuosikymmenen parhaat elokuvat 1990-1999

  • 16 883
  • 123

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Laitetaan niitä, joita on tullut katsottua moneen kertaan:
1. Pulp Fiction
2. Mafiaveljet
3. Fifth Element
4. Total Recall
5. Sekaisin Marista
6. Usual Suspects
7. Casino
8. Päiväni Murmelina
9. Man On The Moon
10. Happy Gilmore
edit. Oli pakko vähän korjata.
 
Viimeksi muokattu:

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Valinnanvaikeutta, mutta näillä mennään:

1. Funny Games
2. Lost Highway
3. 12 Monkeys
4. As Good As It Gets (Elämä on ihanaa)
5. Trainspotting
6. Leon
7. Reservoir Dogs
8. The Crying Game
9. The Straight Story
10. Man On The Moon

Funny Games - ja siis juurikin alkuperäinen versio - oli niin häiritsevän vaikuttava teos, että muutti jonkin verran suhtautumistani elokuviin. En ole edes halunnut katsoa jenkkikierrätystä. Lost Highwayn olen nähnyt lukuisia kertoja, mutta en voi vieläkään väittää ymmärtäväni sitä. Mutta kaikkea ei aina tarvitse ymmärtääkään. Kaikissa muissakin yhdistyvät viihteellisyys, hyvät näyttelijäsuoritukset ja jonkinlaiset taiteelliset ansiot.

Listan olisi kyllä voinut tehdä muutamalla muullakin tavalla. Jos ajatellaan pelkästään viihdyttävyyttä, eli leffoja, jotka katsoo mielellään aina kun tulevat telkkarista, niin top-kybään olisi voinut pistää vaikka seuraavat leffat: Die Hard 2 ja Die Hard 3 (tiedän olevani kerettiläinen sanoessani tämän, mutta mielestäni kolmonen on jopa koko sarjan viihdyttävin tekele), Lock, Stock and Two Smoking Barrels (joka synnytti oman leffatyyppinsä), Fargo, Pulp Fiction, The Fifth Element, Housut pois ja Fight Club, Kuudes aisti sekä The Usual Suspects (jotka kaikki toimivat, vaikka se käänne onkin tiedossa).

Tai sitten sen perusteella, mitkä olivat vaikuttavimpia elokuvia silloin aikoinaan:
American History X
Bad Lieutenant
(Paha Poliisi)
Braindead
Eyes Wide Shut
Kids
Misery
(Piina)
Natural Born Killers
Se7en
Sneakers
Terminator 2
The Crow
The Doom Generation
(Tuomion sukupolvi)
Wild at Heart (Villi sydän)

Suomalaisissa ei kyllä tainnut klassikkoja olla. Kissan kuolema oli jotenkin silloin teininä hyvä pätkä, mutta kun sen sitten joskus näki myöhemmin, niin melkoista kuraahan se todellisuudessa oli. Myös Sairaan kaunis maailma oli silloin aikoinaan jonkinlainen paukku, mutta taisi olla kovin aikaansasidottu sekin.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Siitä nämä äänestykset on hyviä, että näistä saa taas potkua tsekata niitä näkemättä jääneitä elokuvia. Häpeäkseni on todettava, että muiden listoilla pyörineistä leffoista mm. Fargo, Boogie Nights ja Before Sunrise ovat minulta näkemättä. Päätinkin siis katsoa ainakin nuo mainitut kolme ennen äänestyksen päättymistä ja tarvittaessa korjailla listaani.
 

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Siitä nämä äänestykset on hyviä, että näistä saa taas potkua tsekata niitä näkemättä jääneitä elokuvia. Häpeäkseni on todettava, että muiden listoilla pyörineistä leffoista mm. Fargo, Boogie Nights ja Before Sunrise ovat minulta näkemättä. Päätinkin siis katsoa ainakin nuo mainitut kolme ennen äänestyksen päättymistä ja tarvittaessa korjailla listaani.
Itselläni on tuo Fargo mitä ilmeisimmin katsomatta. Muistan kyllä kansikuvan ja tuohon aikaan taisin olla elokuvavuokraamossa töissäkin, jolloin katselin ns. kaikki leffat. Mutta olisiko voinut käydä niin että tuo jotenkin on jäänyt paitsioon, tai sitten katsoin ja ei tehnyt vaikutusta. TV-sarjasta, joka siis ilmeisesti on elokuvan pohjalta väsätty tykkäsin kuin hullu puurosta. Joten tuo, että nähnyt muttei jäänyt mieleen ei sovi yhtälöön. Katsantaan siis tässä lähi tulevaisuudessa.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Helvetin kovia leffoja oli kyllä 1990-luvulla. Itsellä ei mahdu kaikki kympin leffat TOP10:een ja todella kovia leffoja on saanut myös ysejä ja kaseja. Pirun hyvää toimintaa sekä muutamia maukkaita komedioita oli tuo 1990-luku täynnä. Noita sitten täydensi hivenen erilaiset ja uudenlaiset leffat Matrixin, American Beautyn ja Sevenin johdolla. Noi kaikki jäivät nyt nipin napin oman TOP10:n ulkopuolelle, vaikka kaikki olisivat ansainneet paikkansa siellä. Tuota TOP10:ä oli tosi vaikea laittaa järjestykseen varsinkin TOP6:sen osalta. Nyt tuli sitten Michael Bayn lähes täydelliset toimintapätkät laitettua sinne TOP3:seen.

1. The Rock
2. Desperado
3. Bad Boys
4. Braveheart
5. Forrest Gump
6. Die Hard 2
7. The Shawshank Redemption
8. The Adventures of Ford Fairlane
9. Under Siege
10. Dumb and Dumber


-------------------------------
Starship Troopers
The Last Boy Scout
Basic Instinct
Hard to Kill
Matrix
Seven
American Beauty
Four Weddings and a Funeral
Ace Ventura: Pet Detective
Unforgiven
The Negotiator
The Green Mile
In the Line of Fire
Notting Hill
Pitkä kuuma kesä
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Rita Heyworth Avain Pakoon
Boogie Nights
Terminator 2
Takaa-ajettu
Tappava Salaisuus
Päävärit
Minä Päivänä Tahansa
Vihreä Maili
Kaappaus Merellä
Goldeneye
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
1. Fight Club
2. American History X
3. The Usual Suspects
4. Forrest Gump
5. Pulp Fiction
6. Reservoir Dogs
7. Goodfellas
8. Donnie Brasco
9. Se7en
10. The Shawshank Redemption
----
11. Unforgiven
12. Schindler's List
13. Saving Private Ryan
14. The Godfather: Part III
15. Truman Show
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Funny Games - ja siis juurikin alkuperäinen versio - oli niin häiritsevän vaikuttava teos, että muutti jonkin verran suhtautumistani elokuviin.

Nyt lyö tyhjää, saattaa olla etten ole tätä nähnyt ja varmasti muistaisin jos olisin. Haneke kiinnostaa ja tämä täytyy tsekata. Suosittelen häirtsevien leffojen ystäville hiukan seesteisempää mutta mielenkiintoista Caché (Hidden) 2000-luvulta. Muistan hämärästi kun Funny Games tuli niin tuomitsin sen näkemätttä Kellopeliappelsiini -kopioksi joka on itsellä kaikkien aikojen top10:ssä kevyesti.

The Crying Game oli muuten loistava, ehdottomasti noin top20 kamaa. Siinä oli se legendaarinen twisti joka oli toteutettu uskottavasti.


ja Before Sunrise ovat minulta näkemättä.
Tämän olen nähnyt, mutta jo ennen kuin näin parikin ex-tyttöystävää piti tätä maailmankaikkeuden parhaimpana elokuvana, joten skeptisenä mietin mitä tuleman pitää, ja kyllähän se katsomisen jälkeen vähän sellainen positiivisella tavalla chick flick on, laadukas sellainen, ok leffa, mutta erilaiset (romanttiset)draamat puhuttelee mua enemmän. (Enkä nyt tarkoita pornoa)

T2 oli vähän liian purkkaviihdettä mulle, T1 toimi paremmin tunnelmaltaan ja tulee olemaan kasarilistalla. Olen Jim Carrey fani mitä tulee hervottomaan komediaan, mutta niistä Ace Ventura sisälsi ne "parhaat" tsoukit mitä vielä opiskeluaikoinakin hoettiin, kuten puhuttiin persposkilla mikä oli todella nerokasta, jep.

Fight Club on sellainen minkä tunnustan menneeni multa täysin ohi, katsoin sen vielä uudelleenkin mutta en löydä siitä mitään niin uskomatonta. Kuten totesin niin 12 apinaakin toimi Brad Pittiltä huomattavasti paremmin.

Ja Kummisetä 3 on ihan hyvä leffa, olen nähnyt sen varmaan 5 kertaa kun olen sarjan "fani", mutta tähän vaikuttaa se että ykkönen ja kakkonen on alltime top10:ssä joten ero näihin on liian suuri. Mutta olisi ansainnut kyllä maininnan meikäläisenkin listalla, kuuluu näin jälkeen funtsittuna top20:seen.

_
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Olen kyllä pettynyt Jatkoajan leffaväkeen, jos Titanic ei löydy kuin yhdeltä listalta ja kyseessä oli kuitenkin kaikkien aikojen teinirakkausleffa, joka synnytti melkoisen hysterian ja edelleen jatkuvan Leonardo-fanituksen. Myös Clueless ja Pretty Woman näyttävät puuttuvan listoilta tyystin, kuten myös Kaunotar ja Kulkuri sekä Leijonakuningas.

Philip Ridleyn kertalaukausmestariteoksen täydellinen ohittaminen (muuallakin kuin tässä äänestyksessä) lienee yksi eeppisimpiä epäoikeudenmukaisuuksia elokuvahistoriassa. Blade runner (80-luku) sai sentään vuosien saatossa kulttimaineensa siivittämänä ansaitsemansa ylistykset ja tunnustetaan nykyään monumenttien joukkoon vaikka ilmestyessään vaiettiin lähes kuoliaaksi. Reflecting skin kuuluisi sinne yhtälailla mutta kun ohjaaja katosi jonnekin runojen, teatterin ja lastenkirjojen pariin eikä hänestä kuultu mitään 14 vuoteen, jäi teoskin pölyttymään. Liekö tuota Suomessakaan julkaistu edes DVD:llä? Lynchin ja Kingin ystäville maistuu varmasti ja omassa listassa sijoittunee jopa kaikkien aikojen kisassa kärjen tuntumaan.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Myös Clueless ja Pretty Woman näyttävät puuttuvan listoilta tyystin, kuten myös Kaunotar ja Kulkuri sekä Leijonakuningas.
Tarkoitat varmaan Kaunotarta ja Hirviötä (1991) etkä Kaunotar ja Kulkuria (1955).
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tarkoitat varmaan Kaunotarta ja Hirviötä (1991) etkä Kaunotar ja Kulkuria (1955).

Totta, my bad.
Voisin ajatella, että action-mäiskeen ja sotahurmeilun ohella jää listaamatta poikien herkkä puoli, kyynel silmäkulmassa ja pala kurkussa. Jostain syystä.
 

Buster

Jäsen
Olen hieman ihmeissäni kun katsoin 90-luvun ratingejani IMDB:stä. Vain kymmenellä elokuvalla kymppi. Pirun hyvillä elokuvilla ysejä. Mennään rehellisesti, mutta muutamat leffat vaativat kieltämättä uudelleenkatsomista. Joistain ulosjätetyistä on fiilis, että niiden kuuluisi olla tuolla listalla. Goodfellas ja Schindlerin lista näin etupäässä, mutta johtuisiko siitä, että olen molemmat nähnyt vain kerran kauan aikaa sitten. Omista katseluista hieman henkii monotonisuus. Eli IMDB:stä olen pyrkinyt katsomaan top-250 listalta tavaraa kun olen ehtinyt ja sitten olen televisiosta katsellut kaikki yli seiskan keskiarvosanan omaavat leffat. Eli listalta ei löydy yllätyksiä toisinsanoen. Ja ihan noista suosituimmistakin löytyy pari aukkoa sivistyksessä. Terminator 2:sta en ole nähnyt sitten 2000-luvun alun ja Casinoa en tietääkseni ikinä. Varmasti muitakin, mutta nuo on lymynneet jo kauan katsomislistalla.

1. Pulp Fiction - Tarinoita väkivallasta (1994)

Edellisessä äänestyksessä mainitsin pitäväni erityisesti tarinoista, joissa on useita toisilleen tuntemattomia päähenkilöitä, joiden polut kohtaavat elokuvan aikana. Siihen päälle kun lisätään Tarantinon tatsi (aliampuva sanavalinta) ja tuollainen tähtikaarti, niin puhutaan yhdestä minun kaikkien aikojen suosikeistani. 90-luku + elokuvat = ajattelen aina ensimmäisenä tätä. Paranee ja paranee vielä vuosienkin myötä.

2. L.A. Confidential (1997)

Pohjana James Ellroyn romaani, joka sijoittuu 1950-luvulle ja käsittelee LAPD:n rikollisuutta ja korruptiota. 1950-luku, Los Angeles, sensaationalismin synty, film noir, isot gangsterit, viittauksia elokuviin. Pääosassa kolme toistaan selkeästi eroavaa etsivää ja hemmetinmoinen juoni, joka kietoutuu nautittavalla tavalla yhteen. Mitä muuta sitä elokuvaltaan haluaisi? Titanic meni ja vei kuitenkin Oscarin, kaksi kovaa sattui samalle vuodelle.

3. The Silence of the Lambs - Uhrilampaat (1991)

"Put the lotion in the basket". Goodbye Horses ja tanssi, mitä on sitten parodioitu esimerkiksi Clerksissä. Yksi elokuvahistorian kiehtovimmista pahiksista Hannibal Lecterin muodossa ja samalla yksi 90-luvun parhaista näyttelijäsuorituksista. Putsasi pöydän 91 Oscareissa, vaikka leffan ilmestymisestä oli kulunut aikaa lähimain vuoden verran.

4. The Lion King - Leijonakuningas (1994)

Kasvoin tämän mahtavan Disneyn animaation parissa ja olen nähnyt sen lukemattomia kertoa. Joku päivä täytyy ottaa asiakseen alkaa katsella näitä animaatioita alkuperäiskielellä varustettuna. Ei sillä, ettei suomidubien kanssa olisi tehty erinomaista työtä. Jotenkin vain tahtoo jäädä nykyäänkin animaatioiden katsominen olemattomiin. Räyhä-Ralph ja Johnny Deppin liskoleffa taitavat olla ne viimeisimmät, molemmista nautin hyvinkin paljon.

5. American Beauty (1999)

Voi olla, ettei mikään muu elokuva ole synnyttänyt minussa näin paljoa ajatuksia kerralla. Sam Mendesin debyyttiohjaus, joka maalaa keskiluokan pettymyksen/tylsyyden elämään (The American dream) ja pakottaa katsojan pohtimaan myös itseään.


6. Forrest Gump (1994)

Yksi inspiroivimmista feel-good elokuvista ikinä. Katselin sen joskus sohvan pohjalta useita, useita, useita vuosia sitten ja tartuin Forrestin juoksemiseen. Kuinka mahtavaa olisi jaksaa painaa yhtä kevyellä askeleella ja vain juosta joka paikkaan. En nyt väitä, että leffa motivoi elämäntapamuutokseen tai oli mitenkään tietoisesti mielessä, mutta pystynpähän itsekin kokemaan nyttemmin tuota samaa mahtavaa fiilistä ja itsensä ylittämistä. Huono homma, että se teki kipeänä olosta entisestään sietämättömämpää. Eli juurikin nyt. "Stupid is as stupid does". Leffa ehkä ylittää realistisuuden rajat, mutta mitä väliä.

7. Se7en (1995)

David Fincherin erinomainen sarjamurhaajajahti. Kaikinpuolin nätti ja tiivis paketti, joka ei hairahdu sivuteille. Vaikka onkin hyvin juonipainotteinen, niin kestää silti erittäin hyvin useitakin katsojakertoja.

8. Funny Games (1997)

Se alkuperäinen. Kaksi sekopäätä ottaa lomailevan perheen panttivangiksi ja alkaa pelailla sadistisia pelejä. Neljäs seinä/fourt wall saa kyytiä kun sekopäät viestivät meidän, eli katsojien suuntaan. Leffan tarkoitus on ilmeisesti kritisoida leffoissa nähtävää tarpeetonta väkivaltaa, jota synnytetään katsojien miellyttämiseksi. Sekä sitä samanaikaista katsoijen jeesustelua kun elokuvat ovat niin väkivaltaisia, mutta silti kummasti juuri niillä riittää katsojia. En ole elokuvan viestin kanssa samaa mieltä, mutta se onnistui olemaan äärimmäisen mielenkiintoinen. Ainoa leffa listalta, jota en ole nähnyt toistamiseen. Paitsi saman leffan jenkkiversion, joka on mielenkiintoisesti myös Haneken ohjaama.

9. The Green Mile - Vihreä maili (1999)

Stephen Kingin teoksen filmatisointi, joka sijoittuu 1930-luvun Alabamaan, eli valkoiseen etelään. Eräänlainen moderni vertauskuva jeesuksesta, jossa Michael Clarke Duncan esittää isoa mustaa miestä, joka tuomitaan kuolemaan lasten murhasta ja raiskauksesta. Kuolemaantuomittujen osastolla sitten selviääkin, että mies on yliluonnollisia voimia omaava parantaja. Jonka kohtalo tietenkin herättää kiusoittelevan kysymyksen katsojassa. Melkeinpä sama porukka tekemässä kuin Shawshank Redemptionia, joka sekin oli alunperin Kingin kynästä lähtöisin. Tearjerker.

10. The Matrix (1999)

Muistan 9-10 vuotiaana hypen, mikä elokuvan ympärillä pyöri. Omaa tuoreimman katselun listalta, muistaakseni n. kaksi vuotta sitten katsoin viimeksi. Sattumalta tuli peräkkäin listalle kaksi kristillisiä elementtejä sisältävää elokuvaa, joskin Matrixista löytyy muutakin vaikutteita ja viittauksia kun sukelletaan pintaa syvemmälle. Edelleen visuaalisesti mahtava ja omaa tietenkin ne ikoniset taistelukohtauksetkin.

Kunniamaininnat:

1990: Goodfellas, Edward Scissorhands
1991: La double vie de Veronique, Beauty and the Beast, JFK
1992: Unforgiven, My Cousin Vinny, Glengarry Glenn Ross
1993: The Remains of the Day, Schindlerin lista
1994: Kolme väriä: Punainen, The Shawshank Redemption, Leon
1995: Toy Story, Heat, The Usual Suspects
1996: Fargo
1997: La vita e Bella, Titanic
1998: Sekaisin Marista, American History X
1999: The Boondock Saints, Magnolia
 
Viimeksi muokattu:

DTremens

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Red Wings, PattU, Wolves, Patriots
Olen kyllä pettynyt Jatkoajan leffaväkeen, jos Titanic ei löydy kuin yhdeltä listalta ja kyseessä oli kuitenkin kaikkien aikojen teinirakkausleffa, joka synnytti melkoisen hysterian ja edelleen jatkuvan Leonardo-fanituksen. Myös Clueless ja Pretty Woman näyttävät puuttuvan listoilta tyystin, kuten myös Kaunotar ja Kulkuri sekä Leijonakuningas.

Meikä ei tuu koskaan pääsemään täysin yli siitä miten vittumaista oli katsoa Titanicia kun nuori naisväki voihki Leon perään ja itse oli vielä juuri hieman liian nuori esiteini tarjotakseen itseään edes halpana korvikkeena näille pöksynsä kostuttaneille oman elämänsä Roseille. Jälkikäteen on hyväksi leffaksi todettu, mutta ei koskaan top10.

The Lion King ehdottomasti topkamaa, mutta omalta listalta nuo animaatiot on jätetty tarkoituksella pois.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Meikä ei tuu koskaan pääsemään täysin yli siitä miten vittumaista oli katsoa Titanicia kun nuori naisväki voihki Leon perään

Palautit mun muistiin vuoden 1998 kun tämän leffassa näin, ex-tyttöystäväni oli vieressä kohtuu hiljaa mutta tsiisus sitä voihkimisen ja huutoparkumisen määrää tuossa kohtauksessa, en vastaavaa ole kokenut ikinä missään ja 30 vuotta olen leffateattereissa istunut kohtuu tiuhaan ja leffoja laidasta laitaan.

Todellakin merkittävä elokuva kun muistelee elokuvateatterikokemusta. Enkä halua tässä ivata itkeviä ihmisiä mutta niin kuin totesin se itku oli lähes huutamista, taisi tulla monelle teinille vähän puun takaa tuon elokuvan koskettavuus omalla kohdalla.

_
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Nyt lyö tyhjää, saattaa olla etten ole tätä nähnyt ja varmasti muistaisin jos olisin. Haneke kiinnostaa ja tämä täytyy tsekata. Suosittelen häirtsevien leffojen ystäville hiukan seesteisempää mutta mielenkiintoista Caché (Hidden) 2000-luvulta.

Kyllä tuon takuulla muistaisit, jos olisit nähnyt. Elokuvat nyt on oikeastaan aina subjektiivisia kokemuksia. Ja jotkut Haneken tai Lynchin elokuvat nyt varsinkin sellaisia, että läheskään kaikkien makuun eivät ole. Mutta jos on yhtään kiinnostunut elokuvasta muunakin kuin pelkkänä viihteenä, niin esim. Funny Games kannattaa tsekata vaikka sitten yleisen elokuvahistorian/sivistyksen vuoksi.

Tuo Caché on vähän hankala arvosteltava. Periaatteessa oikeinkin hyvä elokuva, jota katsottaessa oli koko ajan sellainen sopivan pingottava fiilis ("kohta varmaan tapahtuu jotain"). Mutta sitten kuitenkin lopussa tuli vähän haista paska -olo, vaikka sen tiesi jo etukäteen, että kaikki jää todennäköisesti avoimeksi. Haneken tuotannosta rankkaisin kuitenkin ainakin Pianonopettajan ja Valkoisen nauhan paremmiksi. Uusinta (Rakkaus) en ole nähnyt.

Nyt meinaa arata jo aika pitkälti sivuraiteelle (sorry vintsukalle, joka koittaa laskea ääniä täältä kaiken höpöttelyn seasta), mutta tuli justiinsa mieleen Cachén tapainen elokuva, jota en ole nähnyt vuosiin: Valhe (L'adversaire). On kyllä 2000-luvulta, eli ei kuulu tähän äänestykseen, mutta muistelen tykänneeni - vaikka olinkin lukenut jo Emmanuel Carrèren erinomaisen kirjan tästä jokseenkin erikoisesta ja traagisesta tositapahtumasta.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Nyt meinaa arata jo aika pitkälti sivuraiteelle (sorry vintsukalle, joka koittaa laskea ääniä täältä kaiken höpöttelyn seasta), mutta tuli justiinsa mieleen Cachén tapainen elokuva, jota en ole nähnyt vuosiin: Valhe (L'adversaire). On kyllä 2000-luvulta, eli ei kuulu tähän äänestykseen, mutta muistelen tykänneeni - vaikka olinkin lukenut jo Emmanuel Carrèren erinomaisen kirjan tästä jokseenkin erikoisesta ja traagisesta tositapahtumasta.

Kiitti vinkistä.

Äläkä unohda että Funny Gamesin jenkkiremaken on ohjannut Haneke, en ole sitäkään nähnyt mutta se on ainoa oikea tapa tehdä remake loistavasta alkuperäisestä toisille markkinoille.

Olen Caché:sta eri mieltä mutta makuasioitahan nämä, sen elokuvan idea ei ole mielestäni loppukohtaus ja ratkaisu, se loppukuvahan vain sekoittaa paletin, tai sitten ratkaisee jos niin haluaa nähdä. Enemmänkin itse näitä leffoja arvostelen sen tunnelman mukaan, enkä odota aina jotain clueta tai järjellistä selitystä, parasta monesti että asiat jäävät edes jotenkin auki.

Kyllä mun mielestä tässä ketjussa pitää saada heittää läppää kunhan se läppä sisältää jotain ysärilistan elokuvista, tässähän samalla jaetaan vinkkejä muille mitä 90-luvulta kannattaa tsekata.

_
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Äläkä unohda että Funny Gamesin jenkkiremaken on ohjannut Haneke, en ole sitäkään nähnyt mutta se on ainoa oikea tapa tehdä remake loistavasta alkuperäisestä toisille markkinoille.

Joo ja sehän on käsittääkseni aika lailla yksi yhteen -versio muutenkin, eri kielellä ja näyttelijöillä vaan. Olen tästä US-versiosta kyllä pätkiä nähnyt, kun on tullut telkkarista. Eli periaatteessa ei varmaan ole mitään syytä vältellä, mutta toisaalta en keksi myöskään mitään syytä, miksi katsoisi ennemmin tämän kuin alkuperäisen, jos ja kun on vapaasti valittavissa. Ellei sitten saa saksasta näppylöitä.

Subjektiiviseen arviooni Funny Gamesin erinomaisuudesta liittyy muuten vielä olennaisesti sekin asia, että sen näkeminen leffateatterissa oli aikoinaan työn ja tuskan takana. Pyöri muistaakseni vain yhden teatterin pienimmässä salissa - ja meidät pakotettiin katsomaan Wag The Dog ennen kuin päästiin näkemään se elokuva, mikä haluttiin :-)

Wag the Dog on muuten näin jälkikäteen arvioituna ihan kelvollinen ysärileffa sekin, mutta meni varmaan kymmenisen vuotta, ennen kuin pystyin katsomaan sen ilman että olisi alkanut vituttaa tämän Funny Games -episodin takia.
 

nikozwan

Jäsen
Titanikki oli kyllä massiivinen kakkapökäle. Sellainen ylipitkä yawnfest, ettei mitään rajaa. Eniten ketuttaa se, että olin vielä aikoinaan innoissani kun kuulin leffasta ensimmäisen kerran. Silloin tohdin vielä ajatella, että kyseessä olisi historiallinen isolla rahalla tehty draama kaikkien aikojen kuuluisimmasta merionnettomuudesta. Sitten kasvoille lävähti tällainen sontapötikkä.

Before Sunrisesta. Linklater on omia suosikkiohjaajiani ja mitä romcomeihin tulee, niin tästä ei lajityyppi enää parane. Koko trilogia kannattaa tsiigata. Toinen on vähän heikompi, mutta vuosi pari sitten tullut kolmas osa on ehkä koko trilogian paras. Vähän Boyhood tyyppisesti on tosi kiva katsella miten näyttelijät ovat kasvaneet trilogian aikana nuorukaisista keski-ikää kolkuttelevaksi kriisipariskunnaksi. Hawken ja Delphyn kemia on ihan mieletön. Samoin dialogi. Pätkät voisivat olla ihan oikeasti (ja varmaan ovatkin) jonkun ihmissuhteesta, mutta silti sellainen kaurismäkeläinen pateettisuus loistaa poissaolollaan. En ihan allekirjoita tuota chick flick-väitettä. Romanttisia toki, mutta myös fiksuja ja koskettavia leffoja, joista voi nauttia myös äijäköriläs, joka diggaa toimintapätkistä. Kuten allekirjoittanutkin.

[/vuodatus]
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Pätkät voisivat olla ihan oikeasti (ja varmaan ovatkin) jonkun ihmissuhteesta, mutta silti sellainen kaurismäkeläinen pateettisuus loistaa poissaolollaan.
[/vuodatus]

Täytyykin ehkä katsella tuo viimeinen, en muistanutkaan että sellainenkin on tullut. Eikä tarkoitus ollut morkata leffaa tuolla chick flick -kommentilla, tiedän että tyylilaji yhdistetään paljon kevyempiin elokuviin, mulle tuo ensimmäinen leffa kuitenkin tuli tutuksi nimenomaan nuorten naisten suosikkielokuvana, laadukkaana sellaisena tosin.

Itse taas kaipaan myös romantiikkaan välillä Kaurismäkeläisyyttä, Akin leffathan on monesti hyvinkin romanttisia. Traagisia ehkä, mutta täynnä klassista romantiikkaa.

Romanttinen viihde taas joka kolahtaa meikäläiseen löytyy jostain tälläiseltä suunnalta, ensin mainittuna parhaat Woody Allenit, Sideways, Lost In Translation, Kaupungin Valot jne.

_
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Before Sunrisesta. Linklater on omia suosikkiohjaajiani ja mitä romcomeihin tulee, niin tästä ei lajityyppi enää parane. Koko trilogia kannattaa tsiigata. Toinen on vähän heikompi, mutta vuosi pari sitten tullut kolmas osa on ehkä koko trilogian paras. Vähän Boyhood tyyppisesti on tosi kiva katsella miten näyttelijät ovat kasvaneet trilogian aikana nuorukaisista keski-ikää kolkuttelevaksi kriisipariskunnaksi. Hawken ja Delphyn kemia on ihan mieletön. Samoin dialogi. Pätkät voisivat olla ihan oikeasti (ja varmaan ovatkin) jonkun ihmissuhteesta, mutta silti sellainen kaurismäkeläinen pateettisuus loistaa poissaolollaan. En ihan allekirjoita tuota chick flick-väitettä. Romanttisia toki, mutta myös fiksuja ja koskettavia leffoja, joista voi nauttia myös äijäköriläs, joka diggaa toimintapätkistä. Kuten allekirjoittanutkin.

[/vuodatus]

Siinäpäs onkin oikein hyvin sanottu kyseisistä elokuvista ja olen pienin nyanssieroin (mun mielestä taas keskimmäinen osa on paras) samaa mieltä. Before Sunrise oli tosiaan lähellä päästä mun listalle, ja aivan samoin oli Before Sunset tuossa edellisessä äänestyksessä. Kaksi viimeistä osaahan ovat muuten ainakin suurimmilta osin Hawken ja Delpyn itsensä kirjoittamia.
 

nikozwan

Jäsen
Kaksi viimeistä osaahan ovat muuten ainakin suurimmilta osin Hawken ja Delpyn itsensä kirjoittamia.

Tätä en tiennytkään. Otetaan sitten hiukan kunniaa pois Linklaterilta ja siirretään näille upeille näyttelijöille. Hawkelle soisin kyllä Oscarin tänä vuonna, vaikkei ehkä Boyhoodin rooli nyt niin vaativa tai päräyttävä ollutkaan.

Itse taas kaipaan myös romantiikkaan välillä Kaurismäkeläisyyttä, Akin leffathan on monesti hyvinkin romanttisia. Traagisia ehkä, mutta täynnä klassista romantiikkaa.

Romanttinen viihde taas joka kolahtaa meikäläiseen löytyy jostain tälläiseltä suunnalta, ensin mainittuna parhaat Woody Allenit, Sideways, Lost In Translation, Kaupungin Valot jne.

_

Woodyn suuri ystävä olen itsekin. Kaurismäki ei itselle juuri uppoa, mutta muuten hyvin samoilla linjoilla. Kaurismäki diggareille muuten tiedoksi, että jos ette ole nähneet Jim Jarmuschin Night on Earth-pätkää, niin katsokaa ihmeessä. Episodileffassa on yksi erittäin hieno Suomessa kuvattu osio. Edesmennyt Matti Pellonpää vetää sellaisen roolin, että isoakin miestä alkaa itkettämään.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
1. Hard Boiled (1992)
2. Out for Justice (1991)
3. Unforgiven (1992)
4. Before Sunrise (1995)
5. 13th Warrior (1999)
6. Starship Troopers (1997)
7. Heat (1995)
8. Hardware (1990)
9. The Untold Story (1993)
10. Seven (1995)

IMDB:n mukaan oon katsonut rontin 700 elokuvaa kyseiseltä vuosikymmeneltä, mutta kärkipäähän (arvosanat 9-10) on eksynyt melko pieni joukko fiilispohjilta pisteyttäen, joten siitä taas tuollainen listaus. Aika reippaasti on sitä taiteellisempaa ja eritoten eurooppalaista osastoa katsomatta, esimerkiksi jollain listoilla mainittua Kieslowskia ei ole tullut vielä tsekattua vaikka dvd:nä omistankin.

Ne jotka miettivät mitä 90-luku maailmaan toi elokuvien osalta, niin vaikka yleisesti ottaen hapuiltiin (varsinkin musiikissa), niin kyllä se ainakin amerikkalaisten elokuvien osalta oli vielä alkuun hyvin vahvaa käsintehtyjen toimintaelokuvien aikakautta. Osin vihattujen ja nykyään joka tuutista tunkevien supersankarielokuvien nousu taas on lähtöisin jälkimmäiseltä puoliskolta, samoin kuin indie-piirien draamat. Kiittäkää siitä siis teknologian kehitystä ja klassisten toimintasankareiden väistämätöntä eläköitymistä varsinkin viimeisen vuosikymmenen puoliskon aikana. Ysäri vuosikymmenenä jos jokin oli lopulta vain jonkinlainen lyhyt siirtymävaihe uudelle vuosituhannelle Matrixin ollessa paljolti se viimeinen sinetti. Vähän kuin 60-luku oli siirtymävaihe 70-luvun elokuville, joita ei kuvattu enää välttämättä yhtään studiossa vaan kaduilla, sinettinään Easy Rider.

Nykyäänhän tosin tämä sankaribuumi tosin tuntuu kestävän loputtomiin ja puolet elokuvista (eikä vain erikoistehostepainotteiset) tehdään jälkikäteen koneella. Kärjistys.

EDIT: typoja ja täydennyksiä.
 
Viimeksi muokattu:

Outsider

Jäsen
1. The Crow
2. Pulp Fiction
3. Terminator 2
4. Days of Thunder
5. Reservoir Dogs
6. Saving Private Ryan
7. The Shawshanks Redemption
8. The Rock
9. Jurassic Park
10. Kummeli Kultakuume

Kuten yleensä aina omissa listauksissa, niin tälläkään kertaa järjestyksellä ei ole kauheasti merkitystä. Ilman isompia miettimisiä siinä on kuitenkin ne mitkä vaan on pakko mainita, vaikka helposti olisi tehnyt top 10-listan joka vuodelle erikseen, kun sen verran paljon omia suosikkeja 90-luvulta löytyy.
 

Delter

Jäsen
Suosikkijoukkue
Harkimoista vapaa Jokerit
1. American Beauty (1999) Jotenkin tämä vaan kolahti. Loistava tag-line "Look closer". Hyvä satiiri amerikkalisesta lähiökulttuurista. Kevin Spacey on loistava!
2. Se7en (1995) Upea tunnelma, hyvät näyttelijät ja loistava loppu. Tarina kulkee koko ajan taivaallisella tasolla. -"The world is a fine place and worth fighting for." I agree with the second part.
3. The Usual Suspects (1995) Esimerkki kuinka takaumista muodostetaan upea kokonaisuus. Loppu on käsittämättömän huikea.
4. Pulp Fiction (1994) Leffa sisältää kaikki argumentit, miksi QT on QT. Paranee kerta kerralta, kun elokuvaa analysoi uudestaan.
5. The Shawshank Redemption (1994) Yksi kaikkien aikojen adaptio kirjasta elokuvaksi. Paras tenho tosin katoaa parin katselukerran jälkeen. Älä vilkaisekaan suomennettua versiota. :)
6. Schindler's List (1993) Rakastettavan yksinkertaista Spielbergiä. Muutama mieleenpainuva kohtaus, joskin loppu menee hieman makeiluksi.
7. Unforgiven (1992) Todella simppeli ja ehdottoman yksitasoinen leffa, josta kuitenkin löytyy hyvin ilmaistu väkivaltavastainen sanoma.
8. Reservoir Dogs (1992) Tiiviisti Pulpin vanavenessä. Loistavaa tarinankuljetusta hienolla dialogiohjauksella.
9. The Thin Red Line (1998) Sotaa ja ihmisyyttä pohdiskeleva leffa, joka on toteutukseltaan loistokamaa.
10. Titanic (1997) Mielipiteitä jakava, mutta silti kiistaton klassikko. Elokuvan tehokeinojen juhlaa tehoisteen ja musiikkeineen. Maailma on toki henkilöhahmoja myöten hyvin mustavalkoinen.

Sitten se varjolista. Tässä järjestys ei kerro paremmuudesta, vaan pyrin löytämään vain saman tyylilajin edustajia.
1. Forrest Gump
2. Fight Club
3. L.A. Confidential
4. GoodFellas
5. Jackie Brown
6. American History X
7. T2 - Judgement Day
8. Trainspotting
9. Lion King
10. Boys Don't Cry

edit: Muokattu hieman loppupään järjestyksiä.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
1. The Matrix (1999) - Dystooppista kartesiolais-kantilaista pohdintaa kuvamuodossa. Mestariteos.
2. Fight Club (1999)
3. 12 apinaa (12 Monkeys) (1995)
4. Terminator 2
5. Päiväni murmelina
6. Rita Hayworth – avain pakoon (The Shawshank Redemption) (1994)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös