Pelaatko shakkia?

  • 23 592
  • 202

Morgoth

Jäsen
Osaisiko joku heittää jotain vinkkiä hyvästä shakkikirjasta?

Kannattaa yrittää ratkaista mahdollisiman paljon erilaisia shakkitehtäviä ja sommitelmia, jotta perustaktiikka (erilaiset mattikuviot, kiinnitykset, paljastukset, haarukat yms.) alkaa sujua eikä peli pääty mihinkään aivan alkeelliseen virheeseen. Pelaa netissä ja käy pelin jälkeen pelisi läpi, vaikka jonkun tietokoneohjelman (kaupallisia ja ilmaisia löytyy) kanssa läpi. Työläs mutta kenties yksi parhaimpia tapoja on käydä jotain komentoituja mestareiden pelejä läpi. Peittää siirrot ja yrittää löytää itse oikeat siirrot analysoimalla asemaa ja sitten verrata komentteihin ja mestarin siirtoihin.

Aikoinaan kävin vkl-turnauksissa melko ahkerasti, mutta viime vuosina keskittynyt oikeastaan pelkästään pikapeleihin netissä. Tosin viimeisestä pelistä netissäkin taitaa olla jo pari vuotta aikaa. Pitkät pelit ovat hienoja, mutta jotenkin itselläni ei enää riitä kärsivällisyys niihin.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Miten on mennyt ohi, että MM-ottelu on taas käynnissä. Onneksi vielä on paljon nähtävää.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Miten on mennyt ohi, että MM-ottelu on taas käynnissä. Onneksi vielä on paljon nähtävää.

Marraskuussa lomautetulla on aikaa lukea, ottaa ehkä jälleen kitara hapuiltavaksi, tai miksei vaikka shakkimatsi konetta vastaan.
Isävainaa oppi Syvärillä shakin pelaamisen ja opetti säännöt pojilleen. Isä ei ollut mikään tumpelo, mutta nuorella tietysti etu puolellaan. Pelasin aikoinaan koulun shakkikerhossa ja rutiinipelaaminen oli ok, ehkä hieman kärsimätöntä räiskimistä. Isän kanssa pelattiin ilman kelloa ja minä saatoin tuskastua tempoon.
Isä kuoli 87-vuotiaana vailla dementian häivääkään, mutta minulle jäänyt fiilis, että olisi pitänyt jaksaa pelata muutama peli enemmän.

Kahteenkymmeneen vuoteen en ole pelannut, vaikka joku Chessmaster3000? cd nurkista löytyykin.
Gambiitti-avaukset eivät ole minulla olleet ikinä oikein hallussa, pelejä lukemallahan niitä oppii. Ja häviämällä.
Loppupelihän on sitä samaa, mutta onko viim. 30-vuodessa tapahtunut jotakin merkittävää? Tyylisuuntia, painotuksia...

linkit ilmaisiin tabletilla- tai pöytämyllyllä yksintahkoamiseen soveltuviin sovelluksiin ovat tervetulleita.
 

Morgoth

Jäsen
Linkit ilmaisiin tabletilla- tai pöytämyllyllä yksintahkoamiseen soveltuviin sovelluksiin ovat tervetulleita.

Mene mielummin esim. sivulle chess.com, jossa voit pelata ilmaiseksi muita ihmisiä vastaan netissä. Itse en ole ikinä pitänyt tietokonetta vastaan pelaamisesta, koska ne ovat vain aivan ylivoimaisia kerhopelaajille (nykyään yksikään ihminen ei pärjää niille) tai jotenkin pelit ovat tökeröjä/luonnottomia, jos ne säätää pelaamaan huonommin. Toki jos pelaisi enemmän tosissaan shakkia niin tietokoneita voisi käyttää apuna pelien analysoinnissa. Varsinkin maailmanhuippuillahan on nykyään aivan älyttömän pitkälle valmistellut avausrepertuaarit, jotka heidän avustajat tietokoneiden avulla ovat heille valmistaneet. Ei liene tavatonta, että todellinen pelaaminen alkaa joskus vasta jossakin 25. siirron kohdilla johon valmistelut loppuvat.

Itsellänikin shakki on ollut aivan unohduksissa viimeiset vuodet. Jospa sitä innostuisi, vaikka tuosta MM-ottelusta.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
On kiehtovaa pelata shakkia jotain sellaista pelaajaa vastaan, joka on siinä todella, todella hyvä.

Meillä oli tiedekunnassa eräs heppu, joka oli loistava shakinpelaaja ja parhaana saavutuksenaan taisi olla yksittäinen, tasuriin päättynyt matsi jotain suurmestaria vastaan (toki oli sitten hävinnyt muut "freimit").

Hänen kanssaan joskus pelasin, niin tietysti hävisin nopeasti, mutta mieleen on jäänyt tämä hänen kykynsä selittää jälkikäteen siirto siirrolta, että missä vaiheessa tein ratkaisevan virheen, siis muisti kaikki siirrot ulkoa ja pystyi palaamaan niihin takaisin.

Aika masentavaa tietty oli, että kun olin pitänyt itseäni ihan ok pelaajana, niin sitten kävi ilmi, että viimeistään jonkin neljännen siirtoni kohdalla olin jo alkanut sinetöimään kohtaloani...
 

Morgoth

Jäsen
Hänen kanssaan joskus pelasin, niin tietysti hävisin nopeasti, mutta mieleen on jäänyt tämä hänen kykynsä selittää jälkikäteen siirto siirrolta, että missä vaiheessa tein ratkaisevan virheen, siis muisti kaikki siirrot ulkoa ja pystyi palaamaan niihin takaisin.

Melko vaikuttavia ovat myös suurmestarit, jotka pystyvät pelamaan useita sokkopelejä samaan aikaan (oliko parhaimmat jopa jotain yli 40 peliä?). Itse en tietysti pysty pelaamaan montakaan siirtoa edes yhtä peliä, että olisi enää mitään muistikuvaa missä nappulat ovat. Toki harjoittelemalla tuotakin taitoa pystyy johonkin rajaan asti opettelemaan, mutta vaatiihan se aika uskomatonta muistia ja visuaalista hahmottamista.

Tosin tuleehan sitä melko kaikkivoipa olo (itse olen siis vain ihan keskiverto kerhopelaaja), jos yrittää opettaa jollekin shakkia, joka peliä ei ollenkaan entuudestaan osaa ja pelaa tätä vastaan.
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Shakin peluun minulle opetti aikoinaan joskus kolmisenkymmentä vuotta takaperin kaupungista maalla hiihtolomalla ollut serkkuni. jo eläkkeellä olevan opettaja-tätini poika. Hän oli noihin aikoihin kiinnostunut shakista ja taisi käydä jossain shakkikerhossakin jonkin aikaa.

Viikon aikana tahkosimme erään jos toisenkin pelin. En tietenkään häntä vielä tuolloin kertaakaan voittanut, mutta hyvää oppia tuli. Hänen tullessaan seuraavana kesänä maalle kaivoimme laudan esille ja muistaakseni pääsin jo eräässä pitkässä pelissä ratkaisemattomaan ja lopulta tuli se ensimmäinen voittokin.

Serkkuni tunnusti minulle jokunen vuosi takaperin saunanlauteilla, että häntä otti suunnattomasti päähän tuolloin nuorena kossina kun kärsi ensimmäisen kerran tappion meidän shakkipelissä, oppipoika päihitti opettajansa.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana pääkaupunki-seudulla asuessani on silloin tällöin tullut pelailtua netissä shakkia. Kiehtova taktinen pelihän tuo on, johon voisikin taas pitkästä aikaa paneutua.
 

Urpo35

Jäsen
Suosikkijoukkue
Capitals
Reilu kolmisen kuukautta sitten tuli aloiteltua shakin pelaaminen nollista. Sen jälkeen onkin syntynyt jo pienehkö addiktio tätä huikeata peliä kohtaan, chess.comissa on tullut yli 300 peliä pelailtua. Ennen tuli pelailtua pokeria sun muita pelejä, mutta täytyy kyllä sanoa että shakki vie helposti voiton. Pokerit ja backammonit on jäänyt taakse eikä oikeastaan kiinnosta enää rahasta pelailla vaikka se oli ennen pelien suola. On se vaan hienoa huomata kehittyvänsä ja voittaa aina vaan korkeamman tason vastuksia. Kai tähänkin kohta joku raja tulee vastaan kun ei enää oikein meinaa saada rankingia ylöspäin. En tiedä miten siinä vaiheessa enää jaksaa pelata, tavoite on ainakin olla jossain vaiheessa omaa isää parempi pelaaja, vielä en pärjää ollenkaan.

En ole oikein perehtynyt noihin ranking menetelmiin, onko tuo chess.comin käyttämä joku elo-luku? Ja ovatko nuo Carlsenin ja Anandin luvut vertailukelpoisia noihin?

Ihan mielenkiintoista on ollut katsella noita Magnus Carlsenin MM-pelejä, on se vaan aika kova poika. Toivottavasti vie mestarin tittelin itselleen toistamiseen, nyt näyttää hyvältä sen suhteen.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Kiitokset tuosta chess.com infosta.

Muuten olen sitä mieltä, että Sauli voittaisi Vladimirin, mano a mano.
 

ketjuruletti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Juu, pelaan. Chessontheweb.com on paikka. OTB-shakkia muutaman kerran vuodessa lankomiestä vastaan kun sukuloidaan. King's Gambit on meitsin suosikkiavaus valkoisilla. Siinä voi silloin tällöin joutua pulaan mutta pelit ovat harvoin tylsiä. Huipputasollahan kukaan ei ole enää 1970-luvun jälkeen tainnut valita sitä kuningasgambiittia. Mustilla availen yleensä sisilialaista tai Nimzo-intialaista.

Kirjojakin on kertynyt vino pino, englannin- ja espanjankielisiä. Ehkä kattavin opus hyllyssäni on Jeremy Silmanin How to reassess your chess 4. Mutta kirjastostahan noita kannattaa haeskella...

Carlsen on suosikkini tässä finaalissa, Anandilla on jo niin monta mestaruutta.
Mutta mieluiten olisin nähnyt Boris Gelfandin voittavan Anandin vuoden 2012 mestaruuskamppailussa (Anand voitti pikashakki-tie breakin varsinaisen ottelun päätyttyä 6-6).
 

Morgoth

Jäsen
On se vaan hienoa huomata kehittyvänsä ja voittaa aina vaan korkeamman tason vastuksia. Kai tähänkin kohta joku raja tulee vastaan kun ei enää oikein meinaa saada rankingia ylöspäin. En tiedä miten siinä vaiheessa enää jaksaa pelata, tavoite on ainakin olla jossain vaiheessa omaa isää parempi pelaaja, vielä en pärjää ollenkaan.

Ihan alussahan kehitys on melko nopeaa ja vahvuuslukua saa nostettua melko nopeastikin ylöspäin. Jossakin vaiheessa tulee sitten raja, jonka jälkeen kehitys on huomattavasti hitaampaa ja vahvuusluvun nostaminen alkaa olemaan jo todella työlästä ja vuosien projekti. Suosittelen, että kun olet jonkun aikaa pelannut netissä ja saavuttanut tietyn tason niin liityy johonkin paikalliseen shakkikerhoon. Livenä on huomattavasti mukavampi pelata vähän kevyempiä pikapelejä tai sitten vähän pidemmällä miettimisajalla. Tosin jonkin aikaa kannattaa pelata netissä, koska shakkikerhossa taso voi aluksi tuntua aika kovalta, vaikka mikään ei toki estä menemästä vaikka heti sinne, mutta pelaaminen ei välttämättä ole hirveän mielekästä.

En ole oikein perehtynyt noihin ranking menetelmiin, onko tuo chess.comin käyttämä joku elo-luku? Ja ovatko nuo Carlsenin ja Anandin luvut vertailukelpoisia noihin?

Noita ranking-systeemejä on hieman erilaisia joissa on jotain pieniä matemaattisia eroja, mutta perusidea sama kaikissa. Nuo eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Tuo chess.com on vahvuusluku vertailukelpoinen suoraan vain siellä pelaavien pelaajien ja pelattujen pelien osalta. Viralliseen FIden ELO-lukuun vaikuttavia pelejä ovat vain FIden alla pelatut viralliset ELO-kelpoiset turnaukset. Suomessahan on käytössä oma SELO-luku, joka on kansallinen ja siihen vaikuttaa vain SELO-kelpoisessa turnauksessa pelatut pelit. Lisäksi pikapeleille ja pitkille peleille on omat vahvuuslukusa. Netin vahvuusluvut tietysti vähän epäluotettavampia, koska jokuhan saattaa huijata ja käyttää tietokonetta apunaan. Live-shakissa huijaaminen astetta hankalampaa.
 

Morgoth

Jäsen
Muuten olen sitä mieltä, että Sauli voittaisi Vladimirin, mano a mano.

Mielenkiintoista, että alkaakohan Venäjä panostamaan taas shakkiin propagandan välineenä niin kuin Neuvostoliitto. Tällä hetkellä top-10 pelaajista vain kaksi on venäläistä, no Armenian Levon Aronian kai voi kuitenkin laskea "the soviet school of chessin" tuotteeksi.

Ainahan nuo shakin MM-pelit ovat olleet myös mieletöntä politikointia, suhmimista ja boikotointia. Anand ei omasta mielestäni ansaitsisi edes paikkaansa, vaikka toki voitti ehdokasturnauksen ja pääsi finaaliin. Mutta onhan esim. maailmanlistan kakkonen Fabio Caruana mielestäni huomattavasti parempi pelaajaa. Toki nuo kaksinottelut ovat aivan luonteeltaan erilaisia kuin turnaukset.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Tähän väliin yksi shakkimuistelo 80-luvulta, Kasparovin ja Karpovin MM-ottelusta, ilmeisesti 1985. Ottelua näytettiin Moskovan tv:ssä siten, että kahtia jaetun ruudun toisella puolen oli pelikenttä, jossa avustaja siirteli nappuloita pelatun mukaisesti ja toisella puolen näkyi lähikuvaa vuorotellen kummankin pelaajan naamasta. Erään pelin edetessä Karpov teki todellisen lapsuksen, jonka seurauksena torni jäi syötäväksi aivan ilman vastiketta. Mieleenjäävää tilanteessa oli Kasparovin reaktio ja kasvonilmeet. Mies oli n. 5 sekuntia aivan kauhistuneen näköinen; näkyi miten aivot raksuttivat täydellä teholla ja vähän ylikin. MITÄ SE AIKOO!!!!? Sitten Garri sai laskettua, että kyseessä oli virhe eikä kavala suunnitelma. Hän söi tornin ja Karpov luovutti välittömästi.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Juu, pelaan. Chessontheweb.com on paikka. OTB-shakkia muutaman kerran vuodessa lankomiestä vastaan kun sukuloidaan. King's Gambit on meitsin suosikkiavaus valkoisilla. Siinä voi silloin tällöin joutua pulaan mutta pelit ovat harvoin tylsiä. Huipputasollahan kukaan ei ole enää 1970-luvun jälkeen tainnut valita sitä kuningasgambiittia. Mustilla availen yleensä sisilialaista tai Nimzo-intialaista.

Kirjojakin on kertynyt vino pino, englannin- ja espanjankielisiä. Ehkä kattavin opus hyllyssäni on Jeremy Silmanin How to reassess your chess 4. Mutta kirjastostahan noita kannattaa haeskella...

Carlsen on suosikkini tässä finaalissa, Anandilla on jo niin monta mestaruutta.
Mutta mieluiten olisin nähnyt Boris Gelfandin voittavan Anandin vuoden 2012 mestaruuskamppailussa (Anand voitti pikashakki-tie breakin varsinaisen ottelun päätyttyä 6-6).

Lisää linkkejä, kiva. Olisi tietysti pitänyt osata googlettaa ihan itsekin, mutta hyvä näin. Ehkä joku muukin innostuu uudelleen.

Tuo sisiliainen jäi nuoruudessa opettelematta, törmännyt siihen kyllä olen. Sama pätee intialaisiin, siis avauksiin. Pitää yrittää mieltää idea noihin.
En ilman pientä intensiivikurssia kehtaa lähteä kunnan shakkikerhon iltoihin, vaikka tuttuja kavereita siellä pelaakin.

Vähän yllätti, että tuota Ruy Lopezia käytetään huipputasolla. Muistaakseni käytin jotain arvee-variaatiota siitä mielelläni.
 

Morgoth

Jäsen
Tuo sisiliainen jäi nuoruudessa opettelematta, törmännyt siihen kyllä olen.Sama pätee intialaisiin, siis avauksiin. Pitää yrittää mieltää idea noihin. En ilman pientä intensiivikurssia kehtaa lähteä kunnan shakkikerhon iltoihin, vaikka tuttuja kavereita siellä pelaakin. Vähän yllätti, että tuota Ruy Lopezia käytetään huipputasolla. Muistaakseni käytin jotain arvee-variaatiota siitä mielelläni.

Ruy Lopez tai espanjalainen on todella hyvä avaus! Sitä on aina käytetty huipputasolla ja käytetään vieläkin. Se tietysti vähän vaihtelee, mikä muunnelma on milloinkin "muodissa" huipputasolla. Esim. "berliinin muuri" variaatio on tuottanut valkeilla todella suuria ongelmia tai siis pelin voittaminen, mustillahan tasapeliä tuolla haetaan. Kramnikhan voitti MM-tittelin Kasparovia vastaan mm. käyttämällä tuota avausta mustilla eikä Kasparov siihen lääkettä löytänyt. Jostakin naftaliinista tuon avauksen Kramnikin löysi, olisiko ollut tyyliin jonkun Steinitzin käytössä joskus 1900-luvun alussa aktiivisesti ennen tuota. Itse tykkään valkeilla pelata espanjalaista, mutta mustilla en niin pidä kun valkeilla on kaikenmaailman vaihtoehtoja välttää espanjanlainen. Esim. ei toki joku kuningasgambiitti ole lopulta korrekti ja solidi avaus, mutta en sitä vastaan silti tykkää mustilla pelata. Sisialainen on hyvä vastaus 1. e4een, mutta sisialaisessa taas helposti hukkuu loputtomaan teoria viidakkoon tai toki riippuu minkä muunnelman valitsee, mutta melkoista itsemurhaa pelata mustilla esim. lohikäärme muunnelmaa, jos et todellakaan osaa sen teoriaa hyvin. Enemmän mielestäni tärkeä että valitsee sellaisen avauksen, joka johtaa sellaisiin asematyyppiin joista itse pitää ja viihtyy. Itse suosin mielelläni enemmän sellaisia avauksia joissa pärjää yleisillä periaatteilla. Teräviä muunnelmia vältän, koska olen laiska ja liian huonomuistinen että muistan pitkiä variaatioita. En pidä asemista joissa vain pitää tietää teoriaa selviytykseen eikä tilanteita pysty laudalla ratkomaan, jos ne ensimmäistä kertaa tulee vastaan ja vastustajalle avaus on tuttu.

Avaukset ova toki mielenkiintoisia, mutta eihän keski- ja loppupeltaidot harrastelijatasolla ole niin hyviä ettäkö joku minimaalinen avauksessa saatu etu kestäisi pelin loppuun asti automaattisesti. Loppupelit ovat kenties tylsiä, mutta niiden opiskelu ja osaaminen tuottaneen huomattavasti enemmän pisteitä kuin avauksien liiallinen opettelu.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Isän kanssa pelattiin ilman kelloa ja minä saatoin tuskastua tempoon.

Pelasin kanssa lapsena isän kanssa. Välillä panoksena se komea vitosen kolikko jossa toisella puolella norppa ja toisella jäänmurtaja. Useimmiten hävisin. Kerran ainakin voitin hurjan taktisen pelin, kun sain viimeisen hyökkäyksen lopussa. Yleensä en oikein keksinyt keinoa vaimentaa torni-torni-kuningatar -patterin painostusta laudan keskustaan. Meillä oli toisin päin; olin jo silloin hidas tuuppimaan.

Joskus naapurin pojan kanssa voitin pelin melkein heittämällä, kun antoi minulle sotilaitaan minkä ehti. Sitten huomasin kummastuksekseni kuninkaani olevan heitteillä, ja päivänselvä materiaalietuni haihtui katkeraan tappioon kuninkaan jumittuessa keskelle. Kumma taktiikka, etukäteen opeteltuko - se jäi vaivaamaan.

Gambiitti-avaukset eivät ole minulla olleet ikinä oikein hallussa, pelejä lukemallahan niitä oppii. Ja häviämällä.
Loppupelihän on sitä samaa, mutta onko viim. 30-vuodessa tapahtunut jotakin merkittävää? Tyylisuuntia, painotuksia...

Gambiitteja ei tarvitse. Maailmanmestarikin pelaa mahdollisimman tasaisia asemia voittaen tuurilla lopussa.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Gambiitteja ei tarvitse. Maailmanmestarikin pelaa mahdollisimman tasaisia asemia voittaen tuurilla lopussa.

Hihii, mutta kun minä en jaksa hieroa hieroa mitään loppupelien nykertämistä. Hieno sommitelma ja matti, nappuloista puolet vielä laudalla. No joo...

Carlsen pisti Anandin odotetusti nippuun. Ei nyt 6-0, mutta kuitenkin. Pitäisi kelata nuo pelit läpi, jospa jotakin oppisi.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit

Morgoth

Jäsen
En tarkastanut onko tämä eeppinen shakkimunaus mainittu jossakin muussa ketjussa, mutta ansainnee tähänkiin osioon noston, valitsin uutisvuosta Iltalehden version: Shakin suurmestarin vessavilppi paljastui salakuvasta - nousujohteinen ura päättyi kiinnijäämiseen Mies selaa kännykkäänsä vessassa, eihän siinä mitään uutta. Mutta nyt taisi olla väärä aika ja väärä saitti. Olisiko kannattanut todistetusti katsoa vaikka pornokuvia?

Esim. dopingista saatu hyöty vaikkapa jossakin hiihdossa ei ole mitään tuohon verratuna jolloin käytännössä on täysin voittamaton ihmisiä vastaan. Vuonna 1997 jolloin Kasparov hävisi IBM Deep Bluelle niin vessaan oli hieman hankala huomaamatta raahata mitään supertietokonetta, mutta nythän joku kännykän shakkiohjelma on jo huomattavasti parempi kuin Deep Blue. Tuossa kuitenkin aika yksinkertainen ja old school-tyylinen huijaus mennä vain puhelimen kanssa vessaan. Ikääkin alkaa olemaan jo sen verran, että tuollaisen miehen voisi kuvitella jo kärsivän jostakin eturauhasvaivoista ja kuselle on pakko päästä lähes joka siirron jälkeen liman että se ihan hirveästi ihmetystä herättää.

Yhtä asiaa en ole ikinä ymmärtänyt, että miksi jossakin netin satunnaispeleissä joissa ei ole mitään rahallista palkintoa (korkeintaan oman nimimerkin maine ja sen vahvuusluku) tuntuu että rehellistä vastustajaa on aika hankala löytää. Joko shakkiohjelma on koko pelin käytössä tai sitten hankalissa asemissa tai kun peli näyttää hävityltä. Ensimmäiset 20 siirtoa pelataan kuin mikäkin idiootti ja yhtäkkiä löytyykin joku "god mode". Ongelma varsinkin vähänkin pidemmillä miettimisajoilla. En vain ymmärrä mitä nautintoa kukaan tuollaisestakin saa, kun shakkiohjelmalla kuka tahansa idioottikin voittaa ilman mitään ongelmia shakin maailmanmestarin.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
Esim. dopingista saatu hyöty vaikkapa jossakin hiihdossa ei ole mitään tuohon verratuna jolloin käytännössä on täysin voittamaton ihmisiä vastaan. Vuonna 1997 jolloin Kasparov hävisi IBM Deep Bluelle niin vessaan oli hieman hankala huomaamatta raahata mitään supertietokonetta, mutta nythän joku kännykän shakkiohjelma on jo huomattavasti parempi kuin Deep Blue.

Ironisesti tuolloin Kasparov väitti että tietokonetta auttoi joku shakkimestari kulissien takana ja vaati nähdä koneen tekemät laskutoimitukset. IBM kieltäytyi, purki laitteen ja piilotti sen maailmalta.
 

Morgoth

Jäsen
Ironisesti tuolloin Kasparov väitti että tietokonetta auttoi joku shakkimestari kulissien takana ja vaati nähdä koneen tekemät laskutoimitukset. IBM kieltäytyi, purki laitteen ja piilotti sen maailmalta.

Tuohon aikaan vielä huippupelaajilta onnistui jonkinlainen strategia jossa yritettiin pelata todella suljettua asemaa, jossa ei juuri mitään taktisia mahdollisuuksia ja tietokone rupeaa vain toistamaan siirtoja eikä ymmärrä ollenkaan mitä sen pitäisi edes yrittää. Kasparov taisi suuttua (suurin syy toki varmaan ettei oma ego kestänyt tappioita), koska ei oikein uskonut tietokoneen pystyvän pelaamalla ilman ihmisapua myös asemallisesti. Mikä lie totuus, mutta toki ihmiskunta hävinnyt tuon taistelun jo alun alkaenkin. Sama kun yrittäisi juosta kilpaa autoa vastaan ja suuttuisi aina kun häviäisi.

Nythän oli pienoinen kohu Googlen AlphaZerosta ja sen peleistä muita tietokoneohjelmia vastaan. AlphaZero pelasi aika vallankumouksellista shakkia näihin perinteisiin tietokoneohjelmiin verrattuna.

Tuossa voi paria videoanalyysia Deep Blue Vs. Kasparov Game 1 sekä esimerkki nykytietokoneshakista Alphazero vs Stockfish game 8
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vastauksena kysymykseen:

Kyllä pelaan ja lisäksi myös paljon erilaisia vaihtoehtoisia shakkipelejä joista varmaankin eniten elämäni aikana toistaiseksi kiinanshakkia ja japaninshakkia eli shogia.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Katsoin juuri Teemalta mielestäni monintavoin mainion elokuvan, shakkielokuvan pohjimmiltaan, löytyy Yle areenasta tietysti
Kino: Pawn Sacrifice - kohtalokas siirto (S)

Mies nimeltä Bobby Fischer, shakki ja sen vaikutus johonkin erikoiseen yksilöön, taiteilijaneroonko?
Vainoharhautuneen mielen pintaraapaisua, mutta jotenkin auttaa ymmärtämään näitä nykypäivänkin salaliittojen näkijöitä, kuulijoita. Ja elokuvassa myös shakkisiirtoja ja hyvää musiikkia, yhteiskunnan ajankuvausta, lavastajat tehneet myös työnsä hyvin.

Minä muistan nuorna miesnä lainanneeni kirjastosta Bobby Fischer Opettaa shakkia-kirjan. Siinä oli jotain uutta tyylissään, amerikanmeininkiä verrattuna kotona olleeseen Eero Böökin johonkin kirjaan. Muistelisin tuosta oppineeni loppupelien naulaamista, simppelien perusjuttujen tajuamista.
Kuinka paljon itse Fischer on kirjan konseptia suunnitellut, luultavasti pedagogisen kokeilun ovat muut kirjoittajat miettineet ja Bobbyn nimellä kirjaa myytiin kai älyttömästi, ainakin kauppalan kirjastostakin löytyi. Mutta kyllä hän tietysti peli-ideat varmasti tarkasti huolellisesti.

Kaivoin kirjaa Suomesta ja törmäsin tällaiseen kaveriin kuin Arto Huhtinen, hänen sivulleen bobby fischer | Kaikki vanhat kirjani
Tuossa jutussa Fischerin elämänkulku tiivistettynä, eli myös elokuvan tarina.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös