Bronco Nailgun
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Montréal Canadiens
Kuuden vuoden harrastamisen jälkeen # 613 etsinnässä. Pikku hiljaa, pikku hiljaa... voiton puolella jo vahvasti.
Kesäkuun alusta lähtien sitä numero 1:stä on etsitty. Eilen se sitten istuessani ravintola Maljan terassilla Kuopiossa liikennevaloista vilahti ohi. 2,3,4 kesän aikana jo bongattu ja nyt siis etsimään niitä uudestaan. Veikkaan, että palaan asiaan ennen joulua.
Heinäkuussa tuli ennätys, 21 pykälää.... ...Taitaa käydä niin, että vielä kolmaskin kesä tarvitaan kolminumeroisten täyttämiseen.
Hissunkissunvaapulavissun... 538 bongattu eilen Jumbon parkkikselta (tottakai kolmin kappalein), kerkee äijä harmaantumaan ennen kuin tämä savotta on valmis!
2.8.2010 bongasin numeron 1.
Nyt vajaat 3 vuotta myöhemmin etsin numeroa 27. Taidan olla tämän harrastuksen hitain...
Huoltoasemalla työskentelevänä ja muutenkin tähän jaloon harrastukseen hurahtaneena olen päässyt jo numeroon 44. Eli 45:ta metsästän tällä hetkellä.
Muutaman numeron olet minua edellä, sillä tällä hetkellä metsästän numeroa 42. Numeroa 40 metsästin varmaan puoli vuotta, kunnes tiistaina sen bongasin. Heti perään seuraavana päivänä bongasin numeron 41.
Eilen tuli urakka päätökseen. 999 tuli nähtyä. Nyt ei oikein tiedä mitä tekisi. Katse eksyy rekkareihin, mutta ei oikein enää viitsisi aloittaa uudelleen rumbaa suuremmasta pienempään. Seitsemisen vuotta meni kierrokseen.
Meni melkein vuosi, että löysin 63:n. Meinasi välillä unohtua koko harrastus. Löytyi kuitenkin tuossa pari viikkoa sitten, nyt haussa 66. Kyllä tämä tästä.
On tämä saatana työmaa. 90 etsinnässä nyt. Lujassa on nämä, kun ei niin aktiivisesti tule aina seurattua vastaan tulevia autoja.
Mitä sitten tapahtuu kun luvut 1-999 on bongattu läpi, ja mahdollisesti peruutettu takaisin 999-1?
Mistäpä sitä tietää onko työ lopulta turhaa. Rekkaribongauksessa voi toisaalta olla haastavaa visioida mahdollinen hyöty tai konkreettinen saavutus. Voiko tuosta lohkoa perintöä jälkipolville? Voiko bongauskokoelmansa, tai mikä saavutus se nyt onkaan, myydä eniten tarjoavalle?Ei aavistustakaan. Luultavasti jotakin peruuttamatonta. Tykkään myös tuosta Alko-ideasta, mutta mitä tapahtuu, kun on saavutettu ns. nykytila? Työ on ainakin hetken valmiina. Tyhjä olo jää sisimpään. Voiko näillä ikinä saavuttaa mitään?
Nimim. Teenkö turhaa työtä rekkaribongailussa?
Mitä sitten tapahtuu kun luvut 1-999 on bongattu läpi, ja mahdollisesti peruutettu takaisin 999-1? Alkaako taas uusi rundi? Onko tehtävä vaan kylmästi suoritettu kun viimeinen luku on plakkarissa?
Ehkä kannattaa miettiä hyvissä ajoin seuraavaa haastetta. Vähän eri tyyppinen homma, mutta olen miettinyt sellaista että kiertäisin kaikki Suomen Alkot läpi ja ottaisin kaikista muutamat valokuvat.
Mä en ole koskaan tätä lajia harrastanut enkä kyllä oikein kunnolla ymmärtänytkään.Mistäpä sitä tietää onko työ lopulta turhaa. Rekkaribongauksessa voi toisaalta olla haastavaa visioida mahdollinen hyöty tai konkreettinen saavutus. Voiko tuosta lohkoa perintöä jälkipolville? Voiko bongauskokoelmansa, tai mikä saavutus se nyt onkaan, myydä eniten tarjoavalle?
Alkojen kuvaaminen ottaa aikaa, ja varmasti ehtii tulla myymäläkarttaan isosti muutoksia matkan varrella. Ellei käy rehkimään ja jättäydy pois työelämästä, jotta jäisi paremmin aikaa Alkon myymälöiden valokuvaamiselle.
Kun Suomen Alkot on kuvattu, niin harrastaja voi aina jatkaa työtään Ruotsin Systembolagetin myymlöiden ikuistamisen parissa, ja niin edespäin. Sitten kun koko maailman viinakaupat on kuvattu, niin on aika ryhtyä muuttamaan vettä viiniksi tai ainakin kotimaiset järvet viinaksi.
Et pysty lopettamaan. Minunkin silmät kääntyivät väkisin rekkareihin ja rupesin bongaamaan alaspäin. Nyt haussa 350. Haaste alkaa tällä kertaa vasta kun 100 on bongattu.Katse eksyy rekkareihin, mutta ei oikein enää viitsisi aloittaa uudelleen rumbaa suuremmasta pienempään.
Ei pysty lopettamaan. Tämä on vakava sairaus, valitettavasti. Välillä vituttaa aivan saatanasti, mutta jostain syystä ei kumminkaan pysty lopettamaan.Alkaako taas uusi rundi? Onko tehtävä vaan kylmästi suoritettu kun viimeinen luku on plakkarissa?
Itse kirjasin kaikki rekkarit puhelimeen kun bongasin 1-999 (tämän viestin liitteestä kukin voi katsoa jos sattusi olemaan tuttu auto listalla), nyt olen sen verran laiska että hyväksyn bongauksen vaikka näkisin pelkästään numerot.Tällä tavallahan noista bongauksista jää jotain konkreettista muistoakin. Kyllähän jotkut kai tätäkin rekkaribongailua harrastavat kirjaamalla ylös koko rekisterinumeron kirjaimineen, auton mallin, päivämäärän ja paikan.
Hidasta on touhu tällä hetkellä. Nyt haussa 299, siis 100 kilpeä tammikuun lopusta bongattu. Pääsisköhän ensi kesäksi 99 etsimään?Taas paukkui satanen kun paluubongauksessa on haussa 399. Jännityksellä odotan noin vuoden että pääsen viimeiseen todelliseen hasteeseen, 99 -> 1.