Anteeksi naapurit volyymi meni kaakkoon samalla hetkellä kun Thierry palasi kentälle. Legenda sai arvoisensa vastaanoton. Ajattelin, että jo tämän takia kuniinkaan paluu oli vaivan väärti, mutta vielä mitä. Kun Song syötti Henkan läpi tuntui kuin aika olisi pysähtynyt. Samassa hetkessä, ei elämä, vaan tykkimiesten kulta-ajat vilisivät silmissä kun Henry sijoitti pallon jäätävästi verkkoon. Yhtälö: täpötäysi Arsenal yleisö villinä, ottelu ratkaisu vaiheessaan, Henry punaisessa paidassa ottaa pallon sametin pehmeästi haltuun puolustuslinjan takana ja sijoittaa pallon millin tarkasti lappeellaan oikeaan alakulmaan, on jotain niin kaunista, kaikki on oikein! Siihen päälle vielä raivoisat tuuletukset, niin jos ei tuossa tilanteessa Arsenal fanin sydän lämmennyt, niin joko pumppu on syväjäässä tai sitten tykkimies taustaa on syytä epäillä...
Tuuletuksesta vielä sananen, Henry sanoi haastattelussa ottelun jälkeen, että for the first time I scored for Arsenal as a fan of the club (ei ole sanatarkka). Ja tämä näytti oikeasti olevan Thierrylle jotain todella erityistä. Keown toivoi, että Henry pystyisi opettamaan Walcottille kylmäpäisyyttä ratkaisutilanteissa ja voi pojat kumpa onnistuisikin.
Ai niin olihan niitä muitakin pelaajia ja joku pelikin...