Pelikaanit pelasivat tänään tosi leveällä. Paljon poikkikentän syöttöjä ja muutenkin enemmän syöttöjä kuin laukauksia hyökkäysalueella. Yllättävän pienikokoista ja vähän taklaavaa pussinokkajoukkuetta tarjoiltiin tänään. Aika ei-Lahtelaista pelaamista, mutta vaikutti toimivan hyvin. Bartosak hakee hyvin maskin takaa ne kiekot näkyviin, vaikka muutaman kerran ylipelasi peittämistilanteissa.
Mutta siis oliko tämä nyt kuinka mones peli, kun Joensuu-Turgeon-Ruuttu (Sevänen-Matinpalo) aloittaa pelin ja taas jumalauta kolisee omassa? Kaikki kunnia Joensuulle muuten ihan koko pelistä, mutta oli kyllä turha "liu'un tässä ensin pelikaanipakin jalkoihin ja sitten menen vaihtoon, kun omissa pyörii"-suoritus heti kärkeen.
Muuten Joensuu pelasi kyllä hyvin (ihana blokkaus!). Ei siinä mitään. Ruutun taisin huomata vain kerran kentällä suoritusten perusteella ja Turgeonin pari kertaa. Sillai ihan kiva kolmos-nelosketju, mutta ihan periaatteesta voisivat olla avaamatta seuraavia pelejä.
Talaja-Barach-Rohdin on kyllä yllättävän hyvä ketju. Talaja on löytänyt ihan uudet kädet kultakuupan mukana ja Rohdin pääsääntöisesti teki tosi hyviä ratkaisuja tänään(kin). Derek Barach on kyllä mun toteemieläin. Vähän päälle metrin pituinen kiekkoilija, joka on ensimmäisenä jokaisessa väännössä ja kulmassa hakemassa kiekkoa.
Myös Erholtz ja ensimmäisen erän Hämeenaho olivat pirteitä ja Graberilla on todella hyvä silmä alivoimalla katsoa ne purut oikein. Hämeenaho on muutenkin ollut loppukaudesta huomattavasti pirteämpi kuin kesken kautta, vaikka tänään kyllä sortui maneereihinsa, jos Isänmaan Toivojen viittaus sallitaan.
Järvinen pelasi muuten hyvin, mutta oli toisessa erässä yhdessä Hämeenahon kanssa kyllä sellaisella sekoilupäällä, että vain tuuri (ja Rubinin olkapää) estivät maalin. Ketjun kolmas lenkki, eli Appelgren on edelleen maailman hitain ja kankein irvistäjä, mutta silti on aina oikeassa paikassa ja harvoin myöhässä. Hämmentävä tyyppi.
Myös Jami Virtanen mainittu. Sopii tähän ränninkierto-kendoon kyllä paremmin kuin esim. Myllymaa.
Puolustuksesta kukaan ei noussut oikein suuntaan tai toiseen mitenkään erikseen esiin. Phillips sijoittui muutaman kerran omalla alueellaan aivan päin helvettiä (ja meinasi ottaa pari typerää kostojäähyä, jotka onneksi jäivät aloituksia suurennuslasilla kytänneiltä tuomareilta ohi), mutta myös pari kertaa väänsi hyvin. Silti Phillips ei ole vakuuttanut varsinkaan pelisilmänsä kanssa tässä nyt hetkeen. Ei oikein tiedä, koska tulla vastaan hyökkäyspäässä ja mitä hittoa pitäisi tehdä omalla alueella. Paljon parjattu Sevänen on esimerkiksi valovuosia edellä tätä puskatrimmeriä.
Aleksi Laakson yhdestä kiekonkatkosta erityismaininta ja se Heimosalmen yksi niitti oli kyllä hyvä.
Rubin on kyllä eri luokan veskari varmuudeltaan kuin Porter. Tämä nyt ei ole uutinen kenellekään, mutta on kiva nähdä, ettei oma veskari heilu kuin heikkopäinen joka tilanteessa, vaan yleensä lukee tilanteet oikein. Korhoselle taas jää asentoon jotain ihan ihme koloja aika usein, kun taas Rubinille ei. Tämäkään nyt ei yllätä ketään.
Lisäksi.
Tämän kauden aikana muuten varsinkin nuoremmat tyypit ovat oppineet tuon vetoketju-systeemin hallilta poistuessa. Keski-ikäiset naisoletetut sensijaan eivät varmaan väistä edes parkkipaikan lähellä kasvavia puita, jos kokevat olevansa oikeutettuja etenemään.
Lisäksi erityispropsit sille hienolle henkilölle, joka antoi lapsille oman paikkansa siinä patabingossa erätauolla. Sen sijaan moitin erikseen sitä ainoaa aikuista, joka jäi numeroille seisomaan, kun pieniä oli vielä ilman paikkaa. Kyllä minä ymmärrän saavutettujen etujen tärkeyden, mutta ihan oikeastiko se on niin tärkeää saada joku hikinen ässäkassi?