Kulisseissa on varmaan puuhasteltu kaikenlaista jo kauankin, mutta jäsenyys ei taida onnistua ihan pika-aikataululla. Suurin este / hidaste on varmaankin eduskunnassa vaadittava 2/3 määräenemmistö, koska tämän katsotaan olevan merkittävä perustuslaillinen asia. Lisäksi päätös pitää ilmeisesti viedä kahden eduskunnan kautta, eli ensimmäinen tekee päätöksen ja seuraava hyväksyy.
Kiireellisenä asiana Nato-jäsenyys olisi mahdollista saattaa voimaan myös yhden eduskunnan päätöksillä. Tuolloin asia olisi julistettava kiireelliseksi viiden kuudesosan äänienemmistöllä ja hyväksyttävä sen jälkeen kahden kolmanneksen enemmistöllä. Tämä on varmaan edelleen voimassa.
Hieman epäselvää on myös, että mikä olisi mahdollisen kansanäänestyksen painoarvo ja sitovuus ja vaatisiko se lisäksi myös eduskunnan päätöksen.
Se ei välttämättä ole ihan noin. Tai on toki, jos katsotaan NATO-jäsenyyttä täysin irrallaan EU:sta. EU lisättiin Suomen perustuslakiin ja samalla lisättiin EU:n kehittämisen ensisijaisuus. Jos NATO:a kehitetään Euroopassa jatkossa yhä enemmän Ranskan haluamaan suuntaan, kehitetään samalla EU:n asevoimia ja eurooppalaista NATO:a.
Avain on NATO:lla ja Saksalla sekä Ranskalla. Jos uusi linjaus saavuttaa EU:ssa ja NATO:n sisällä vastakaikua, tilanne on täysin erilainen kuin vielä vuonna 2021. Tällöin NATO:n perusasiakirjaan voidaan tehdä muutoksia, jotka vastaavat Ranskan (kenties myös Saksan uuden hallituksen) haluamia muutoksia ja NATO:sta tulee Euroopassa esimerkiksi EU:n sotilaallinen partneri osana EU:n kehittämistä.
Tuoko tämä uusia mahdollisuuksia, siihen ei ole vastauksia. En mene pidemmälle, sillä kehitystäkään Ranskan viittoilemaan suuntaan ei vielä ole. Suomen osalta tilanne voisi olla kovinkin erilainen, jos perustuslainmukainen EU:n jatkokehitys liittyisi uuteen NATOon.