Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[mike owen]

Lapset ja nuoret oppivat hyvin nopeasti puhumaan suomea ja ruotsia, jos heille annetaan mahdollisuus oppia uusi kieli. Kielikylpy on yksi tehokas keino opetella uusi kieli. Se on vain asenteista kiinni miten uusiin haasteisiin suhtaudutaan.

Tunnen monia maahanmuuttajia jotka puhuvat erittäin hyvin suomea. Joillekin tuottaa vaikeuksia ymmärtää murresanoja. Itsekkään en ymmärrä kaikkia murresanoja.

 

[Ann Arbor]

Jaoin jo Ruotsi-threadiin erittäin mielenkiintoisen jutun Ruotsiin muuttaneesta suomalaisperheestä.

Vaikka globalisaation myötä maastamuutto tulee olemaan taloustilanteesta huolimatta ilmiö myös Suomessa, vetovoiman ohella on mielestäni, että maassamme pyritään edistämään myös pitovoimaa. Suomen on syytä olla mahdollisimman monelle maa, mihin halutaan jäädä, ei poistua.

 

[I am not Jesus]

Jaoin jo Ruotsi-threadiin erittäin mielenkiintoisen jutun Ruotsiin muuttaneesta suomalaisperheestä.

Vaikka globalisaation myötä maastamuutto tulee olemaan taloustilanteesta huolimatta ilmiö myös Suomessa, vetovoiman ohella on mielestäni, että maassamme pyritään edistämään myös pitovoimaa. Suomen on syytä olla mahdollisimman monelle maa, mihin halutaan jäädä, ei poistua.

Vaikealta tuntuu houkutella suuria massoja tässä taloustilanteessa, mutta silti maahanmuutto taitaa olla ennätystasolla?

 

[Ann Arbor]

Vaikealta tuntuu houkutella suuria massoja tässä taloustilanteessa, mutta silti maahanmuutto taitaa olla ennätystasolla?

Suomeen kohdistunut nettomaahanmuutto toden totta oli vuonna 2023 ennätyksellisen korkealla tasolla, vaikka taloustilanne on mikä ja maahanmuuttopolitiikan tiukentumisesta saimme jo viitteitä vuosi sitten, sekä kaiken päälle Suomea riepotellut rasismikohu. Osan luvuista selittävät ukrainalaiset, ketkä viime vuoden keväästä lähtien ovat saaneet hakea kotikuntaa ja tulla täten virallisesti osaksi Suomen väestöä, mutta ei kaikkea.

Erittäin mielenkiintoista nähdä, miten trendi jatkuu tänä vuonna.

 

[Ann Arbor]

Pääkirjoitus | Ennusteet uusiksi – työikäinen väestö kasvaa maahanmuuton ansiosta

Maahanmuutto ei pysäytä työikäisen väestön laskua Satakunnassa, mutta hillitsee sitä voimakkaasti.

www.satakunnankansa.fi

Satakunnan kansan pääkirjoitus käsittelee asiaa.

Nyt voi perustellusti olla tyytyväinen siitä, että väestöennusteita tekevät ovat olleet väärässä: Suomen työikäinen väestö on kasvanut parin viime vuoden aikana.

Syy löytyy kasvaneesta maahanmuutosta, jossa tapahtunut muutos on ollut raju. Maahanmuuton taso on ollut esimerkiksi koko 2010-luvun hyvin tasainen, mutta vuosina 2022 ja 2023 on tapahtunut selvä hyppäys. Helppo johtopäätös olisi tulkita muutos ukrainalaisten maahanmuutolla, mutta tämä selittää vain noin puolet kasvusta. Toinen puolikas koostuu erityisesti aasialaisperäisistä maahanmuuttajista.

Vaikka vuosina 2023, 2023 ja alkuvuodesta 2024 trendi onkin ollut hyvä, ei ole takeita vielä että se tulisi jatkumaan.

 

[Ann Arbor]

Japanilainen Chika, 35, rakastui Suomeen niin palavasti, että opiskeli uuden ammatin päästäkseen tänne

Suomea pitkään fanittanut japanilainen sarjakuvataiteilija Chika muutti syksyllä 2022 Helsinkiin. Hän tietää, että jos suomalaisiin haluaa tutustua, kannattaa mennä karaokeen.

yle.fi

Vaikka Suomi maailmalla varsin tuntematon maa onkin ja isossa kuvassa emme ole kyenneet kilpailemaan kovin hyvin verrokkimaiden kanssa maahanmuuttajista, silti mielenkiintoista lukea tämänkaltaisia artikkeleita Suomeen joka tapauksessa asettuneista, jotka eivät kadu valintaansa.

 

[Byvajet]

Tuon mukaan Suomi on maahanmuuttomyönteisyydessä aivan Euroopan kärkipäätä. Maahanmuutto ei ole kansalaisten toive vaan rahaa tekevien toive.

https://www.reddit.com/media?url=https%3A%2F%2Fi.redd.it%2F0whepuh0x00d1.jpeg

Seven out of 10 Europeans believe their country takes in too many immigrants

More than 60% say the EU should strengthen its support for Ukraine and favor a ceasefire with Moscow, according to a survey in all 27 member states

english.elpais.com

 

[Ann Arbor]

Kaiketi ennen kaikkea mielikuvilla on merkitystä tähän. Mikäli vuodet 2022 ja 2023 jätetään laskuista, Suomeen kohdistuva maahanmuuttohan on ollut länsieurooppalaisittain vähäistä.

Ilmeisesti tuo El Paisin data ei myöskään erittele maahanmuuttajia mitenkään, vaan kaikki lyödään samaksi köntäksi. Suomalaisten selvä enemmistöhän ainakin tätä nykyä kannattaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta oletan monella heistä suhtautumisen humanitääriseen maahanmuuttoon olevan kriittisempi.

Vastakkainasettelun lietsominen "kansan" ja "rahaa tekevien" välille on mielestäni ihan turhaa. Samasta työvoimapulasta kun kärsii meistä ihan jokainen välittömästi, tai välillisesti.

 

[Ann Arbor]

Ennuste: Voimakkaasti kasvanut maahanmuutto nostaa työllisten määrää

Työttömyyden huippu alkaa olla takanapäin ennakoi työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennuste.

www.is.fi

Työllisten määrä kuitenkin jatkaa kasvuaan pääasiassa voimakkaasti kasvaneen maahanmuuton ansiosta, joka nostaa työvoiman tarjontaa nuoremmissa ikäluokissa. Työllisten määrä kasvaa ensi vuonna 16  000 ja vuonna 2026 yhteensä 29 000 hengellä.

Työmarkkinaennusteessa arvioidaan tämän vuoden työttömyysasteeksi 7,7 prosenttia, ja sen ennustetaan laskevan 7,1 prosenttiin vuonna 2026.

Tänä vuonna työttömiä työnhakijoita ennustetaan olevan keskimäärin 277 000, ja vuoteen 2026 mennessä määrä laskee 267 000 henkilöön.

TEM ennustaa myös pitkäaikaistyöttömyyden lähtevän laskuun tämän vuoden lopulla. Pitkäaikaistyöttömyys laskee ennusteen mukaan tämän vuoden keskimääräisestä 93 000 henkilöstä 88 000 henkilöön vuonna 2026.

Työperäisen maahanmuuton myönteiset vaikutukset näkyvät TEM:n tilastoissa.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuutto vankistaa koulujen oppilasmäärää – joka kymmenes oppilas puhuu Raumalla äidinkielenään muuta kuin suomea

Ikäluokkien pieneneminen supistaa kouluverkkoa monessa Suomen kunnassa. Suomea toisena kielenä puhuvat lapset auttavat oppilasmäärän kasvattamisessa.

yle.fi

Vaikka syntyvyys onkin matalalla tasolla ja koulujen tyhjeneminen suuri haaste, on todellakin syytä pitää mielessä, että riittävä maahanmuutto mahdollistaa myös kouluverkon ylläpidon.

 

[Ann Arbor]

Migri on taas julkaissut viimeisimmät oleskelulupatilastot.

Tilastot — Maahanmuuttovirasto

Osoitteesta tilastot.migri.fi löydät Maahanmuuttovirastoon vireille tulleet asiat sekä viraston tekemät päätökset, jotka koskevat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista.

tilastot.migri.fi

Tammi-huhtikuussa ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin yhteensä n. 12 400 kappaletta, mikä on vain reilut 200 vähemmän, kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Suomen houkuttelevuus maahanmuuttokohteena ei näytä siis ainakaan vielä laskeneen, mikä on mielestäni erittäin hyvä asia.

 

[Ann Arbor]

Väestökriisin tarvitaan uusia ratkaisuja: suurperheiden houkuttelua ja koulutusta kotimaassa

Suomen talouden kestävä kasvu edellyttää väestökehityksen haasteiden ratkaisemista. Maahanmuutto on välttämätöntä demografisen vajeen paikkaamiseksi. Suomen tulisi houkutella erityisesti monilapsisia perheitä ja tarjota koulutusta potentiaalisille maahanmuuttajille heidän lähtömaissaan.

www.verdelehti.fi

Kaupunginvaltuutettu Aino Tuomiselta erittäin mielenkiintoinen kirjoitus maahanmuutosta ja maamme demografisesta tilanteesta.

Kanada ja Australia ovat jo pitkään panostaneet perhekeskeisiin maahanmuuttostrategioihin. Molemmat maat ovat kehittäneet malleja, jotka eivät ainoastaan houkuttele perheitä vaan myös tarjoavat kattavan tuen heidän integroimisekseen yhteiskuntaan. Tämä sisältää sekä alkuvaiheen avun että pitkäaikaisen tuen, jotka auttavat perheitä juurtumaan uuteen kotimaahansa. Suomen tulisi ottaa oppia näistä esimerkeistä. Tämä tarkoittaa monilapsisten perheiden aktiivista houkuttelua ja heidän tarpeidensa huomioimista maahanmuuttopolitiikassa.

Monilapsisten perheiden maahanmuuttostrategia tarjoaa paitsi välineen Suomen demografisen vajeen korjaamiseen myös kestävän tavan rakentaa yhteiskuntaa. Lapsiperheitä olisi järkevää houkutella erityisesti niistä lähtömaista, joiden kansalaiset todennäköisimmin jäävät pysyvästi Suomeen. Tällaisen strategian käyttöönotto tukisi Suomen pitkäaikaista hyvinvoinnin kehitystä ja järjestelmän kestävyyttä, asioita, jotka ovat elintärkeitä kansakuntamme menestykselle.

Suomessa ei toden totta ole mielestäni edelleenkään pyritty kannustamaan tänne töihin tulevia ottamaan myös perhettään mukaan. Suomi tarvitsee työvoimaa, mutta mielellään myös heidän jälkikasvuaan suomalaiseen peruskouluun. Tällöin koko perhe juurtuu maahamme ihan eri tavalla.

 

[Hermes#41]

Suomessa ei toden totta ole mielestäni edelleenkään pyritty kannustamaan tänne töihin tulevia ottamaan myös perhettään mukaan. Suomi tarvitsee työvoimaa, mutta mielellään myös heidän jälkikasvuaan suomalaiseen peruskouluun. Tällöin koko perhe juurtuu maahamme ihan eri tavalla.

Nimen omaan tuo toinen polvi ja ehkä kolmas, on se joka juurtuu ja integroituu parhaiten. Pitkäjänteisyys on hyve tässäkin asiassa, pikavoittoja harvoin saadaan.

 

[Ann Arbor]

Nimen omaan tuo toinen polvi ja ehkä kolmas, on se joka juurtuu ja integroituu parhaiten. Pitkäjänteisyys on hyve tässäkin asiassa, pikavoittoja harvoin saadaan.

Juurikin näin. Vaikka yhtäältä maahanmuuttajavanhempien jälkeläisillä usein ihan omia haasteita onkin, mitä tulee esim. omaan identiteettiin, isossa kuvassa ei tarvitse katsoa kuin muutama sata kilometriä länteen, niin voi huomata 1960- ja 1970-luvuilla Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten jälkeläisten olevan erittäin ruotsalaistuneita. Toki kulttuurierot maidemme välillä ovat vähäisiä ja kaukaisemmista kulttuureista tulevilla integraatioprosessi on hitaampi, mutta isossa kuvassa uskon Suomen seuraavan esim. Kanadan jalanjälkiä, missä väestö on taustoiltaan hyvin diversiä, mutta tästä huolimatta he muodostavat yhden kansakunnan.