Kun vertaa vaikkapa Laschiin, niin eroa oli niin kuin yöllä ja päivällä. Siinä missä Lasch oli illasta toiseen joukkueensa paras pelaaja ja kantavia voimia, oli Lehterä koko loppukevään ajan lähinnä riippakivi, jonka ympärille ei saatu yrityksestä huolimatta kasattua edes auttavasti toiminutta koostumusta. Ja juuri Lehterän olisi pitänyt olla se pelaaja, joka tekee ketjukavereistaan parempia - ei toisinpäin. Silloin jos et edes ehdi tilanteisiin, on helppo todeta, että jalkanopeus ei riitä ainakaan enää tässä vaiheessa kautta. Tuosta saatanan diesel-kaartelusta ja kiekon leipomisesta tulee mieleen lähinnä joku Raipe Helminen viimeisinä vuosinaan sillä erotuksella, että peli on melkoisesti muuttunut niistä ajoista.Kaikkein nolointa on toitottaa sitä, että runkosarja ei kiinnosta ja ollaan kevään jengi. Sitten tiputaan puolivälierissä ja vielä itse sähläämässä ratkaisumaalia. Tämä on sitä vääränlaista ylimielisyyttä jonka seurauksena emme koskaan mitään voita. Eikö tästä juuri pitänyt päästä eroon? Tämähän on sitä pahinta edarismia? Ihan karalahtimeininkiä.