Käyn vähän hitaalla ja vasta tajusin, että täällä käytetty lausahdus(, jota itsekin tykkään käyttää): ”Kaikille kenkää!” on vihdoin tosiasia. Toki yksi poikkeus löytyy, mutta ei siitä sen enempää.
Ehkä tämä ällistyttävä oivallus onkin ollut täällä jo huomioitu, mutta aika paljon on ketjuja...
Totta tuokin. Ehkä joudun katsomaan peiliin sen verran, että joka vuosi kauden jälkeen pitäisi kadota täältä pariksi kuukaudeksi. Sen verran myrkyllistä ja passiivis-aggressiivista meininkiä on liikkeellä ja se tarttuu todella helposti. Sitten sitä huomaa, että alkaa kyllästyttää samat läpät...
Periaatteessa samoilla linjoilla, mutta jos(tässä tapauksessa kun) joka ketju täytyy samoista nimimerkki Jan Peterin mainitsemista läpistä, alkaahan se kyllästyttää.
Ja mielestäni tämä ei liity mitenkään posi/nega/mikälie -siipiin. Oli miten oli, eivät nuo ainakaan mitään kovin hedelmällistä...
Kiva, että muitakin jännittää. En ole siis yksin. Tänä iltana on tiedossa joko valtava helpotus ja hyvänolontunne tai aivan armoton vitutus.
Ei pysty keskittymään mihinkään ja ruoka ei maistu. Tällaista se taisi olla, kun odotteli lapsena joulupukkia…
Yksi asia, mikä hymyilyttää, on IFK:n kolmoskentän pakit sekä seiskapakki. Milloin viimeksi on ollut tilanne, ettei tarvitse yhtään jännittää, vaikka pakkipari vaihtuu. Seppälä-Kotkansalo-Motin -kolmikko on ollut viime aikoina aivan sementtisen hyvä kolmikko. Omaa mieltä lämmittää erityisesti...
Höpsistä pussiin. Peltonen ymmärtää brändikiekosta varmasti enemmän kuin turkulainen. Luulen myös, että Kibe pani ekalla erätauolla peilin paskaksi Pennasen päähän.
Asia kunnossa. Enpä ala ketään täällä jahtaamaan. Vaikka katselenkin jääkiekkoa punaisten pilvenhattaralasien läpi, ei tuohon menestykseen voi olla tyytyväinen. Siksi oli aika vaikea uskoa, että kaudesta toiseen jatkuva tunarointi ja taaperrus olisi jollekin ok.
Tai ehkä omalta kohdaltani voin...
Minähän en jääkiekosta mitään taida ymmärtää, mutta eilinen ”vaihtokauppa” meni ihon alle aika pahasti. Yön yli nukuttuani naurattaa enemmän. Nappasinpa siis pari lippua kevään kotipeleihin. Ne on taidettu siirtää Kustaankartanoon, että melkein mun ikäiset papat saavat rollaattorinsa...
Mä kyllä snadisti nautin, kun Mertarannalta meni kaksi erää tajuta, ettei Martin ole pelannut hetkeen viime lauantain Kärppä-pelissä. Muuten en juuri nauttinut.