Ilmoitukset

Nimimerkki Jarna90 on seuraavan kuukauden pelikiellossa johtuen netiketin vastaisista viesteistä, joiden kirjoitusasu oli heikkoa. Tuoreet nimimerkit ovat moderaattoreiden erikoistarkkailussa ja kyseistä nimimerkkiä on jo huomautettu heikosta kieliasusta, mutta olemme valmiita antamaan kyseiselle kirjoittajalle vielä mahdollisuuden parantaa tapojaan.

Sen sijaan nimimerkki Kultaranne21 osoitti lyhyellä palstaurallaan sen, ettei hänellä ole annettavaa keskustelupalstalle, joten hänen kirjoitusoikeutensa on poistettu sääntöjen 1§:n perusteella.

Nimimerkki scholl ei pelikieltonsa jälkeenkään ole muuttanut tapojaan, vaan on edelleen syyllistynyt jatkuviin henkilökohtaisuuksiin. Tämän vuoksi kurinpitoryhmä on päättänyt antaa hänelle kolmen kuukauden pelikiellon.

Nimimerkki Klassinen sentteri ei osannut käyttäytyä otteluseurannassa, vaan syyllistyi henkilökohtaiseen hyökkäykseen, provosointiin ja jatkuvaan kirosanojen viljelyyn. Tämän vuoksi annamme hänelle viikon pelikiellon.

Nimimerkki Chickendinner syyllistyi Ässät-osiossa jatkuviin henkilökohtaisiin hyökkäyksiin ja offtopiciin ja hänelle on annettu näistä viesteistä kuukauden pelikielto. Kyseinen nimimerkki oli juuri hetki sitten pelikiellossa samasta asiasta, joten se vaikutti pelikiellon pituuteen korottavasti.

Vuosi 1991 – jäähyväisten vuosi ja uuden aikakauden alku jääkiekossa

Viestiketju osiossa 'Maajoukkue' , aloittajana Thusberg, 30.05.2015 klo 17.42.

  1. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Otsikonkin sanoin kyseinen vuosi oli eräällä tavalla jääkiekon jäähyväisvuosi maajoukkuetasolla vain ja pelkästään 8 maan kisoille.

    Kyseinen aikakausi oli omalla tavallaan hienoin, mutta toisaalta myös muutaman vuotta liian pitkä tasoltaan ja 10 maan kisoille olisi voinut olla jo aikaisemminkin kysyntää. Ja kansainvälisen kiekon kehittymisen tasolla nurkkakuntaisuus ei voinut olla näkymättä vaikkakin olympiajääkiekossa oltiin pelattu laajemmilla maamäärillä. Lopulta vuodesta 1992 eteenpäinkin tulikin sitten kerralla 12 maata A-sarjaan.

    Vuosi oli myös viimeinen jolloin jaettiin Euroopan Mestaruutta jääkiekossa joka tietenkin oli hieman erikoinen palkinto palkinnon rinnalla sarjassaan. Vuosi oli myös viimeinen perinteisellä sarjapelaamisella jossa pelattiin ensin Alkusarja ja sittemmin Lohdutussarja ja Mitalisarja. Toisinaan Lohdutussarja tunnettiin myös Putoamissarjan nimellä. Suomessa tietenkin kotikilpailut herättivät paljon hienoja tunteita ja samalla tietenkin suuria mitalitoiveita ja mestaruushaaveitakin.

    Neuvostoliitolle ja Jugoslavialle nämä kisat olivat viimeiset joukkueidensa kanssa. Jääkiekon MM-kisojen laajenemisen takia ja myös siksi, että D-sarjaa ei pelattu niin B-sarjan ja C-sarjan osalta kukaan ei pudonnut ja peräti neljä maata nousi aina mukaan sarjaan. Lisäksi pelattiin oikeuksista pelata Albertvillen olympialaisissa 1992 mikä tarkoitti paljon jääkiekkoilussa.

    Lisäksi mahdollinen Lillehammerin olympialaisten pelaaminen jo 1994 aiheutti omanlaisensa harkinnan jatkuvan aikansa veteraanipelaajien uriensa jatkumisesta. Samalla luonnollisesti vuosi oli monien oman aikansa nuorten pelaajien ikäluokan huippumiesten esiin astumisen lopullinen vuosi. Suomalaisille tietenkin selvimmin Teemu Selänteen tuleminen vihdoin ja viimein mukaan oli tärkeää joukkueelle.

    Mitä vuosi 1991 ja kotikisat herättävät teissä arvon Jatkoaikalaiset?

    Voi toki myös keskustella muistakin sarjoista ja pian aloitankin Jään Punaisten Paholaisten käsittelystä eli Belgiasta jonka kohtalona oli olla ilman D-sarjan pelimaita kuten Uutta-Seelantia, Australiaa tai Espanjaa kaikkein huonoin. Osin kyllä syystäkin ja siksi koska joukkueesta oli paljon hyviä pelimiehiä poissa. Uusi-Seelanti jatkoi omaa julistettua taukoaan, Australia taas vuorostaan ei matkustanut Tanskan C-sarjan kisoihin pitkälti joukkuetta piinanneen rahoituskiistan takia. Arto Malste ei pitänyt asiasta lainkaan. Espanjalla taas vuorostaan Copa del Rey ja Superliigan pelien takia joukkue ei viitsinyt pelata C-kisoissa.
     
  2. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Omanlaisensa mielenkiinto oli myös Meksikonkin kieltäytymisestä ja maa saikin tuolloin vihreät pelipaitansa.
     
  3. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Myös Copa Catalana oli ongelmana Espanjalle lähinnä vuoden 1991 C-sarjan kiekkokisojen osalta. Alain Iturralde olisi todennäköisesti tehnyt kunnon debyyttinsä noissa kisoissa mikäli olisi Espanja noissa kisoissa pelannut.
     
  4. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Jään Punaisille Paholaisille tai vastaavasti myös Jään Mustille Paholaisille eli Belgialle vuosi 1991 oli synkkä kuin itse Manala ja vaikka Belgian jääkiekko ei tietenkään sinällään hirveän kehuttavalla tasolla ollut muutenkaan niin parhaimmillaan mille tahansa oli mahdollisuuksia siltikin. Vuonna 1991 niitä ei ollut. Joukkuetta repivät ristiriidat niin maajoukkueen sisällä päättäjien puolella kuin myös ajoittain joukkueenkin sisällä. Belgialla kiekkojoukkueen päävalmentaja Dirk Laenen jäi sivuun poliittisten taistelujen seurauksena ja päävalmentajaksi nousi Robert Johnston ja varapäävalmentajaksi tuli Angelo Dana.

    Joukkueen Toimitusjohtajaksi nousi tilapäisen erottamisen myötä Bob Morris Seniorin sijaan Carl van der Goten joka olisi kylläkin ollut parempi kulisseissa kuin joukkueen Toimitusjohtajana ja Joukkueenjohtajana. Isona-Kierona van der Goten ei vain yksinkertaisesti osannut samalla tavalla luotsata joukkuetta. Joukkuevalinnatkin maajoukkueeseen olivat pitkälti Danankin lausumia van der Gotenin tai Johnstonin sijaan mikä oli hyvin omituista sinällään. Seuraavat pelaajat pääsivät valintojen jälkeen ja ne herättivät paljon kiistoja:

    Maalivahdit: Yannick Verstappen, Luc van Walle ja Jürgen Vrindts

    Puolustajat: Tom Matthe, Bob Jansen, Bruno Evers, Tim Vos, Yourie Mathieu ja Mark Fransen

    Hyökkääjät: Stefan Casteels, Gert Peeters, Bart Roels, Aldo van der Aker, Laurent van Wynsberghe, Pascal Put, Christophe Koch, Kurt Geens, Kristoff van den Broeck, Youri Steylen, Walter Stappaerts ja Serge Gestels

    Kuohuttavinta oli ensin se, että joukkueen kahta jäljelle jäänyttä pelipaikkaa ei täytetty ja rannalle jäivät siten Jan Horemans ja Steven Raeymakers. Lisäksi pahennusta lisäsi se, että joukkueeseen valittiin maan B-maajoukkueen edustajista van Wynsberghe, Put ja Evers. Sen sijaan, että olisi otettu Belgian omasta liigasta tasokkaampia pelaajia niin Johnston ja Dana pitivät päänsä. Myöhemmin Verstappen vielä hyllytettiin ykkösmaalivahdin paikalta ja laitettiin kolmosmaalivahdiksi ja päämaalivahdiksi korotettiin van Walle ja kakkosmaalivahdiksi Vrindts. Verstappen oli lähteä kotiin kesken kisojen ja hänellä oli kerta kaikkiaan tunnelmat hyvin synkät. Steylen pääsi toista vuotta peräkkäin myöhäispelaajana maajoukkueeseen mikä herätti myös utelua.

    Lopulta Belgian edessä oli koko C-sarjan MM-turnauksen avausottelu Unkaria vastaan. Uusi joukkue ja yleensäkin Unkarin vahvuus Tanskassa alustavasti oli murskaavaa. Peli oli tasainen tasan puolitoista minuuttia kun Aldo van der Aker joutui jäähylle kampituksesta jo 19 sekunnissa ja sen jälkeen maalihanat oli avattu. Unkari oli tehnyt van der Akerin korvatessa vahinkonsa joukkueelle vasta kun Unkari johti jo 6-0. Belgia edes kavensi peliä numeroihin 6-1 ajassa 34.23. Unkari vei lopulta ottelun luvuin 11-1.

    Luc van Walle epäonnistui ykkösmaalivahtina, mutta huonommin torjui jo viiden maalin jälkeen maaliin vaihdettu Vrindts. Toiseen otteluun Romaniaa vastaan van Walle jatkoi joukkueen järkytyksestä piittaamatta maalilla ja Romaniaa vastaan Belgialla ei ollut mitään jakoa. 0-14 maalein hävittiin. Etelä-Koreaa vastaan Belgia pelasi lopulta koko turnauksensa parhaan pelinsä johtuen osin siitä, että Etelä-Korean maajoukkueella oli ollut jossain määrin erittäin rajallinen ja huono harjoitteluohjelma ennen turnausta. Ottelun ensimmäisen maalin teki Etelä-Korea ajassa 3.07.

    Belgian Gert Peeters iski kavennuksen 1-1 ajassa 3.46. Ottelusta tuli nopeaa syöksyä ja iskukiekkoilua puolin ja toisin. Siltikään ennen toisen erän loppua Etelä-Korea ei saanut ottelua itselleen ennen toisen erän loppua jolloin luvut sille olivat 3-1. Belgian kärsimystä pahensi ajassa 40.53 maali Etelä-Korealle ja luvut olivat 4-1. Nopeat pudottautuvat syöksyt kiekkoon takasivat maalit Etelä-Korealle ajassa 44.57 ja 46.28. Luvut 6-1 näyttivät jäävän lopputuloksiksi kunnes Aldo van der Aker sai hienon maalin laitahyökkääjien Kochin ja van Wynsberghen sitoessa vastustajan kädet. Se oli käytännössä Wynsberghen ainoa merkittävä kiekollisen pelin osoitus koko turnauksessa...

    Tilanteessa 6-2 ajassa 56.07 Belgialla oli viimeiset hetket vaikuttaa kohtaloonsa. Lopulta ottelu päättyi ajassa 57.22 Kang-Soo Leen tekemään maaliin 7-2 käytännössä. 7-2 jäi tuloksena voimaan lopputuloksena. Angelo Dana marssi tämän ottelun jälkeen kiukkuisesti kotiin Tanskasta. Syy siihen oli Luc van den Wallen kanssa käyty sanasota ja Johnstonin ollessa kieltäytynyt heittämästä häntä kotiin kisoista. Iso-Britannian dramaattinen tason nousu Alex Dampierin johtamana näkyi Belgialle 0-11 tappiona. Edelleen van Wallen tehtävänä oli olla vastaanottavana osapuolena. Tanskaa vastaan ei ollut mitään mahdollisuutta kun joukkueella oli kotiyleisön ja tason puolesta kaikki kortit kädessään voiton suhteen. Siltikin Walter Stappaerts sai tehtyä maalin ajassa 33.41 ja silloin tilanne oli ollut jo 8-0 Tanskalle.

    8-1 tapaturma oli muuttua Tanskalle luvuiksi 15-2 ajassa 55.29 ja tuo van Aldo der Akerin maali Stappaertsin syöttöpisteen ohella hylättiin mikä aiheutti jäähymyllytyksen Belgialle. Lisäksi ottelukelloa siirrettiin hieman taaksepäin sekasortoisen tilanteen takia. Lopulta tilanneluvuiksi kuin kohtalon oikkuna tuli 16-1 maali samassa ajassa 55-29 Heinz Ehlersin läpiajosta. Ajassa 57.57 Tanskan Jens Nielsen lopetti Belgian kärsimyksen luvuin 17-1. Luc van Walle oli hyllytettynä maalilta, mutta Jürgen Vrindts ei auttanut Belgiaa paljonkaan Tanskaa vastaan. Pohjois-Koreaa vastaan palattiin tappio luvuin 0-12.

    Kiinaa vastaan Belgian toiseksi viimeisessä pelissä Danan palatessa pitkän maanittelun jälkeen takaisin paikan päälle Kööpenhaminaan mitään paljonkaan merkittävää ei tapahtunut. Kiina teki maaleja suhteellisen nopeassa tahdissa. Ajassa 1.41, 2.36, 4.10, 8.06, 8.30, ja 11.33 Kiina teki kuusi maalia ja tilanne ennen peliajassa 15.38 tehtyä Belgian ensimmäistä Tim Vosin tekemää maalia oli lohduton. Pelitilanteeseen 1-6 mennessä Kiinan maalintekijät olivat olleet Lingyuan Wei, Dayong Zhang, Anfu Wang, Xiaodong Sun, Danshi Zhao ja Wenwu Liu.

    Belgia oli saada jopa pienen huippunousun aikaan kun Kurt Geens ja Walter Stappaertsin 2-6 ja 3-6 tilanteiden maaleilla ajassa 17.10 ja toisen erän 21.15. Ajassa 25.56 Chunlin Gao teki maaliksi 3-7 Kiinan eduksi. Ajassa 30.25 Stappaerts teki jälleen maalin ja tilanne oli 4-7. Kiinalla oli ottelussa taitoteknillinen ylivoima, mutta Belgialla oli tarkemmat laukaukset keskimäärin kohti maalia. Peliajoilla 31.23, 32.47, 36.44, kolmannen erän 41.50 ja 42.30 ajoissa Kiina oli karannut jo 4-12 johtoon.

    Belgia oli yksinkertaisesti väsynyt Kiinan nopeaan ja suhteellisen hyvään teknisen voimapeliin jonka moottorina erityisesti voimankäytön suhteen toimi totuttuun tapaan Chunlin Gao. Maalintekijät olivat olleet tilanteeseen ja ennen Belgian 5-12 maalia Kiinalla Zhang, Yujie Tijan, Zhinan Zhang, Wang ja Honjun Li. Belgian viimeisen maalin ajassa 54.57 teki Christophe Koch. Kokonaan väsyneen Belgian pyristelyn lopetti Kiina maalein 5-13, 5-14 ja 5-15 ajassa 55.36, 55.49 ja 59.26 Kiinan pelaajista Wang, Wei ja Xiaolei Sun. Lopussa Belgia yritti pelata ilman maalivahtiaan Vrindtsiä.

    Yannick Verstappenin olisi pitänyt pelata, mutta ei saanut pelata ja muutenkin turnauksessa melkein kokonaan lähinnä turistin asemassa ollut Verstappen lähti Danan tapaan turnauksesta ja apulaispäävalmentajasta poiketen Verstappen ei palannut Tanskaan ja kapinoinnistaan maajoukkuetta kohtaan hänen tulevaisuutensa oli heikko.

    Belgialla ei ollut mitään menetettävää enää viimeisessä ottelussaan Bulgariaa vastaan. Sen hyökkäävä asenne jopa yllätti Bulgarian. Muun muassa ensimmäiset ottelun 11 minuuttia ja 18 sekuntia näytti pohjustavan melkoista yllätystä. Stappaerts teki melkoisen maalin ajassa 3.47 ja syöttöpisteet menivät Stefan Casteelsin ja Youri Steylenin nimiin. Ajassa 9.35 Casteels teki maalin ja vastavuoroisesti Stappaerts palautti palveluksen syöttämällä Belgian maalin yhdessä Steylenin hienosta linjaohjauksesta. Ensin näytti siltä, että Konstantin Mihailov aiheuttaa maalivahtina työtapaturman Bulgarialle, mutta puolustus reagoi nopeasti ja vielä sitäkin paremmin terästäytyi Bulgarian hyökkäyskärki.

    Vajaassa kahdessa minuutissa ajassa 11.18-12.55 Istalyan Zarev, Georgi Dimitrov ja Dimiter Stoichkov veivät Bulgarian edelle luvuin 2-3. Ajassa 15.41 Dimitrov teki 2-4 maalin, Bonev 2-5 ajassa 15.57 ja ensimmäisen erän päätteeksi Tsvetan Mihailov teki luvut 2-6 17.08. Toisessa erässä ajassa 22.31 Radoslav Bonev teki maalin 2-7 ja täsmälleen minuuttia myöhemmin ajassa 23.31 Dimitrov teki maalin 2-8 Bulgarialle. Ajassa 28.01 Belgia otti aikalisän ja vaihtoi Luc van Wallen maalin suulta Jürgen Vrindtsiin. Ennen Bonevin tekemää 2-9 maalia Bulgarialle ajassa 31.26 Bulgarialta oli hylätty ajassa 28.41 ja 30.00 kaksi maalia maalivahtien alueella tehtyjen maalien takia. Se ei haitannut peliä heillä. Ajassa 45.23 Stoichkov teki maalin 2-10 ja 52.55 Tsenko Simov teki maalin 2-11, ajassa 54.21 Bonev teki 2-12 maalin, Ivailo Venev teki maalin ajassa 57.57 2-13 ja maalijuhlan lopetti 2-14 59.15 Stoichkovin maali. Belgia oli käytännössä murskattu ja Lannistetut Paholaiset sopivat enemmänkin kuin hyvin joukkueen nimeksi vuonna 1991.

    Toki ei Belgia koskaan mitään Tanskaa odottanut voittavansa eikä muutenkaan tuntenut olevansa mikään maailmanmestariehdokas, mutta paremmalla selkeällä valmennuksella ja edes satunnaisesti peluuttamalla Yannick Verstappenia Belgian maalilla joukkueella olisi voinut olla juuri ja juuri niukat mahdollisuudet päästä B-sarjaan vuodeksi 1992 sillä neljä paikkaa oli tarjolla. Tulevaisuuttaan silmällä pitäen Belgiassa käytiin melkoisia keskusteluja koko jääkiekon tulevaisuudesta maassa ja yleensäkin kiitettiin onnea, että D-sarjaa ei ollut tarkoitus tuolloin elvyttää vuodeksi 1992. Silti Belgian parhaat omat pelaajat turnauksessa olivat Luc van Walle, Tim Vos ja Walter Stappaerts. Stappaerts oli myös joukkueen oman pistepörssin kärkimies tehopisteiltään. Bart Roels toimi joukkuekapteenina vuoden 1991 surullisessa turnauksessa.
     
    Viimeksi muokattu: 30.05.2015 klo 20.00
  5. IceBlacks Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Uusi-Seelanti, Islanti, Espanja, Viro, Tanska, JYP
    Muutama vuosi sitten ostin Belgian liitolta Tim Vosin maajoukkueuran viimeisen turnauksen pelipaidan, mutta menin myymään sen eteenpäin. Yksi Belgian isoista ja pitkäaikaisimmista nimistä maajoukkueessa. Belgia on onnistuttu kiertämään kun ei ole vielä osunut omaan turnauskalenteriin, että olisi päässyt paikan päälle näkemään. Kerrotko mistä tietolähteestä kaivat nämä infot esille? Nettisivu, kirja, VHS-kokoelma?
     
  6. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Etelä-Korealla oli vuonna 1991 mielenkiintoinen joukkue käsissään. Maalla oli erikoisesti yhdistelmäjoukkue koossa tavallisen normaalin jääkiekkomiehistön sijaan Se oli yhdistelmäjoukkue maan parhaista yliopistojoukkueista ja armeijan urheilujoukko-osaston pelaajista. Etelä-Koreassa urheilusotilailla oli erikoisena poikkeamana lajivalikoimassa myöskin jääkiekko mikä oli muutoin äärimmäisellä harrastustasolla maassa vaikkakin Etelä-Korean jääkiekko oli alkanut kehittyä. Hitaiden päätöksien seurauksena maajoukkueleirit ja yleiset harjoittelumäärät olivat huonoja tasoiltaan.

    Peliharjoittelua oli nimeksi ja ottelutehokkuus oli siten varsin huonoa. Etelä-Korean osalta ehkä parasta oli edelleen pelaajien yleisnopeus ja ennen kaikkea pudottautuva syöksykiekkopelaaminen jonka ainoa varsinainen huono puoli oli lähinnä vain tarkkuuskyvykkyyden puute. Etelä-Korea olisi paremmalla valmistautumisella ja yleisellä valmennuksella ollut ehkä jopa B-sarjan yllätysnimimaa vuodeksi 1992.

    Etenkin kun neljä maata pääsi mukaan C-sarjasta juuri seuraavaksi vuodeksi. Etelä-Korean osalta avausottelu Tanskaa vastaan oli varsin vähemmän yllättäen murskatappio joskin koti-isäntien kauhuksi ajoittain etenkin Sol Kil-Oh pakkipelaajana teki myös rohkeita pudottautuvia syöksyhyökkäyksiä Tanskan keskialueen ja maalialueen lähellä. Kil-Ohin ohjaukset varmistivat ennen pitkää myös Etelä-Korean maalinkin. Joskin tilanne oli silti jo Tanskan eduksi 9-1 ja ottelu päättyi Tanskan murskavoittoon 15-1. Etelä-Korea antoi myrskyvaroituksen myös Unkarille jopa johtamalla sitä ensimmäisessä erässä luvuin 2-1. Vielä toisessa erässä peli oli tasan 4-4.

    Lähinnä Gabor Boroczin päätökset Unkarin valmentaja-aitiossa antoi Unkarille voiton avaimet. Samoin Tibor Ballan hyvät pudottautumiset ja kiekonriistot Kööpenhaminan illassa Etelä-Korean kärkipelaajilta varmistivat ennen pitkää väsytyspelin ja voiton Unkarille luvuin 9-4. Etelä-Korean eräs pieni perinteinen Pohjois-Korean tapaan jääkiekossa oli tuolloin ollut Belgia jota vastaan se lopulta alkuvaikeuksien jälkeen voitti luvuin 7-2.

    Etelä-Korean maalit teki ottelussa Kyung-Woon Park, Sol-Kil Oh, Dong-Ho Lee, Hyun-Dae Shin ja Kang-Soo Lee. Valitettavasti Tanskan tapaan Romania oli aivan omalla aaltopituudellaan Etelä-Koreaa vastaan ja huolimatta viimeisen erän 6-3 rynnistyksestä varsin lyhyessä ajassa Etelä-Korea oli lopullisesti lyöty luvuin 11-3 ottelun päätteeksi. Kiina taas vuorostaan Chunlin Gaon johtaman voimapelin ehdoin oli nopeasti Etelä-Korealle liian hyvä vastus ja tuloksena oli toisen erän 5-1 tappioluvuista huolimatta tappio luvuin 9-1 Kiinalle.

    Bulgarian Etelä-Korea olisi saattanut jopa ilman Konstantin Mihailovia voittaakin sillä sen verran vaikeuksissa oli etenkin Bulgarian puolustus Etelä-Korean nopeaa syöksyluistelua vastaan. Tappio oli lopulta harmittava Etelä-Korealle luvuin 4-2. Jotain ottelun huipputasoisuudesta kertoi myös se, että kolmannessa erässä kumpikaan joukkue ei tehnyt maaleja. Iso-Britanniaa vastaan Etelä-Korea lähti jokseenkin typertyneen varomattomasti peliin ja kärsi siitä ennen pitkää ansaitun tappion.

    Joskin vielä ensimmäisen erän niukka tappio briteille vain luvuin 2-1 olisi voinut kääntää voiton sille ennen pitkää, mutta Alex Dampierin Iso-Britannia oli aivan muuta kuin entinen Iso-Britannia jääkiekossa ja siten tappio oli selvä Etelä-Korealle luvuin 1-7. Koreoitten keskinäisessä kohtaamisessa ja koko turnauksen toiseksi viimeisessä ottelussa C-sarjassa vuonna 1991 Pohjois-Korea kosti viimevuotisen tappionsa luvuin 7-0.

    Tunteita ja jäähyjä riitti, mutta Etelä-Korea oli hävinnyt. Paremmalla valmistautumisella Etelä-Korea olisi voinut voittaa ainakin Bulgarian ja olla lähempänä B-sarjaan pääsyä. Toisaalta Etelä-Korean jääkiekko oli Belgian tapaan sellaista, että vaikka jostain syystä se olisi päässyt B-sarjaan niin taitotaso ei vain kerta kaikkiaan olisi riittänyt siellä. Lisäksi edellisen kauden tähtipelaaja Seo Tae-Suk ei ollut vuoden 1991 joukkueessa mukana.

    Joka tapauksessa tässä Etelä-Korean pelaajat vuodelta 1991:

    Maalivahdit: Sun Jin Byun ja Sang Woo Yoo

    Puolustajat: Sol-Kil Oh, Yoon Young Choi, Shi Won Kim, Kang Soo-Lee, Hyun Mo Sung ja Hyun Sok Sung

    Hyökkääjät: Eui-Sik Shim, Jae Hon Lee, Kyung-Woon Park, Sung Jae Lee, Hyun-Dae Shin, Sung Ming Cho, Dong-Ho Lee, Kuk Chan Han, Sang Won Seo, Jae Huyk Lee, Woo Sam Shin, Jang Ryul Choi, Sang Hoon Baek ja Sung Joo Park
     
  7. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Belgian ja Hollannin jääkiekon vuosikirjoista löytyy noita tietoja ainakin noiden joukkueiden kohdalta ja lisäksi pelikokoonpanoista Eliteprospectsin osalta tietoa.
     
  8. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Pohjois-Korealla jääkiekossa vuosi 1990 oli jossain määrin odotuksia täynnä, mutta myös hieman alakuloinen. Maan taloudellinen tilanne ei ollut kehuttava ja vähän aikaa näytti siltä, että Pohjois-Korea ei ehkä lähde koko Tanskaan. Lopulta Pohjois-Korea lähti kisoihin tavoittelemaan edes nelospaikkaa jolla saada kovinkin himoittu B-sarjan paikka.

    Pohjois-Korealla oma turnauksen avausottelu oli yllätys sillä Iso-Britannia oli suhteellisenkin paljon parempi jo pienemmälläkin yrityksellä kuin Pohjois-Korea. Pohjois-Korealla oli joukkueessaan mukana Chong Jien Ho eli maajoukkueen toinen Chong Ho. Varsinaiseen Punaiseen Goljatiin eli Chong Hon kokoon verrattuna Chong Jien Ho oli pituudeltaan vain 174 senttiä pitkä ja painoa oli 71 kiloa. Maajoukkueesta puuttuivat myös edelliskauden tärkeistä pelaajista Pak Chang Dok, Li Won Son ja Tae Gi Sol. Toisin sanoen siis Pohjois-Korean kuuluisa Voimanelikko johon myös Punainen Goljat kuului. Pohjois-Korean kohtalo oli hävitä briteille 2-7 luvuin. Romanialle Pohjois-Korea ei voinut mitään ja häviö taas luvuin 2-7 ei ollut iloinen asia.

    Sitten tulikin tasaisin ottelu Kiinan kanssa miesmuistiin joka päättyi jälleen Pohjois-Korean tappioon, mutta vain hyvin niukasti luvuin 2-3. Tanskalla oli yliote Pohjois-Koreasta koko sen ottelun ajan joskin toisessa erässä Tanskassa oli lepovaihe menossa minkä vuoksi ero oli vain 5-1 sille. Muutoin ottelu päättyi Tanskan voittoon luvuin 11-1. Belgiaa vastaan varauduttiin hyvinkin vaikeaa otteluun, mutta ensimmäisen erän jälkeen Pohjois-Korea aloitti melkoisen kiihdytyksen pelissään.

    Ensimmäisen erän maalista vastasi ajassa 47 sekunnissa Yong Nam Ko. Toisen erän maalit ajassa 23.52, 27.48, 28.41, 32.46, 36.35 ja kolmannen erän maalit ajassa 47.05, 48.35, 51.44, 55.37 ja 57.21 tekivät Hon Il-Li, Yong-Jin Kim, Gi Chol Tae, Bong-Chol Yun, Yong Nam Ko uudelleen, Chol Sim, Gwang-Chol Ko, Tae Hui Li, Gwang-Chol Ko uudelleen, Yong-Jin Kim uudelleen ja Chang Ho Pak. Belgia siis voitettiin luvuin 12-0. Unkaria vastaan pelattiin myös erittäin hyvä ensimmäinen erä jolloin oltiin tasapelitilanteessa luvin 1-1, mutta sittemmin Unkarin pelaajien taso ja heidän aikansa Szupermanin György Poznikin torjunnat alkoivat olla liiankin hyviä tasoltaan.

    Lopulta toisen erän luvut Unkarin eduksi kääntyivät 4-1 ja lopulta voitto tuli heille luvuin 6-2. Bulgariaa vastaan pelattiin uskomaton peli joka päättyi 1-1 tasapeliin joskin Pohjois-Korean jatkuvat jäähyilyt, suhteellisen hätäilevä ylivoima silloin kun se heille suotiin ja lopullisesti Konstantin Mihailovin torjunnat saivat Pohjois-Korean pysymään aisoissa. Tasapeliin oli tyydyttävä. Pohjois-Korean osalta vuoden 1991 C-sarjan toiseksi viimeinen ottelu yleensäkin Etelä-Koreaa vastaan sisälsi eniten tunteita kuten aina eteläistä naapuria vastaan.

    Lopulta Pohjois-Korea vei Etelä-Korean yhdistelmäjoukkuetta paremman harjoittelun ja taitotason vuoksi luvuin 7-0. Lopulta Pohjois-Korea oli jokseenkin masentunut asemastaan sarjan seiskapaikalla eikä aivan syyttä suotta sillä tietyllä tapaa sillä olisi ehkä Tanskaa ja Romaniaa lukuun ottamatta ollut B-sarjaan riittävää nelospaikkaa varten pisteavaimet käsissään. Iso-Britannian tason nouseminen oli kuitenkin yllätys joukkueelle ja sekin sinetöi maan kohtalon. Myöskin Unkarin omaa masentunutta peliasennetta heidän välisen ottelun ensimmäisessä erässä ei kyetty hyödyntämään.

    Tässä kuitenkin Pohjois-Korean joukkue vuodelta 1991:

    Maalivahdit: Hyong-Chol Kim ja Song Chol Chong

    Puolustajat: Bong-Chol Yun, Li Song Choi, Chang-Sun O, Gwang-Chol Ko, Hon-Il Li, Chong Ho (Tässä tapauksessa ilman lisänimeä Punaisen Goljatin ollessa joukkueesta poissa.) ja Song Il Pak

    Hyökkääjät: Yong-Jin Kim, Yong-Nam Ko, Won-Son Ri, Chang-Ho Pak, Ki Chol Tae, Song Man Ko, Chol Siu, Tae-Hui Li, In Kang, Won Chol Kim ja Byol An
     
  9. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Unkarilla oli vuonna 1991 jääkiekon suhteen pohjakosketus. Etenkin hallinnollisella ja yleisellä jääkiekon tasolla muutenkin. Unkari oli joutunut melkein vetäytymään Tanskassa pelatuista kisoissa koska edellisestä vuodesta poiketen matka tuntui maksavan kovinkin paljon ja edellisvuoden kisat oli pidetty Unkarissa C-sarjan suhteen ja silloinhan mitään kuluja ei tietenkään ollut.

    Unkarissa oli enää vuonna 1991 neljä jäähallia ja kiekkoliiton kassan ollessa lähellä tyhjää kaikesta täytyi säästää ja vasta maan urheiluministerin taattua lajin säilyvyyden maassa sen onnettomasta tilasta ja jatkuvista vastustajistakin huolimatta jääkiekko maassa pystyi aloittamaan ennen kaikkea hitaan toipumisen kohti asioista joista ei voinut uneksiakaan 1990-luvun alkuvuosina Unkarissa.

    Maajoukkueena vuoden 1991 Unkarilla oli siten melkoinen näytönpaikka. Toisaalta ilman kotikisojen ja kotiyleisön painetta Unkarilla tuntui olevan jokseenkin rennompaa pelaaminen Tanskassa kuin vuotta aiemmin kotiyleisön edessä. Yksi syy tosin Unkarin lähtemiseen Tanskaan yleensäkin oli B-sarjan nousupaikan varmistava nelospaikka.

    Sitä Unkari tosiaankin tavoitteli vaikkakin ainoa todella ylivoimainen vastustaja sille koko C-sarjassa tuntui olevan vain Tanska 1990-luvun alkupuolella Jugoslavian ohella. Tosin Romania ja Kiina olivat myös erittäin vaarallisia. Ja kokonaan ns. Uutena vastustajana myöskin Iso-Britannia. Kisat käynnistyivät jälleen Unkarilta hyvin. Belgia voitettiin C-sarjan avausottelussa luvuin 11-1 ja maalintekijöinä toimi ensimmäisessä erässä toimivat Tibor Balla, Tibor Kiss, György Orban ja Csaba Horvath ajassa 1.37, 10.50, 13.03 ja 15.12. Toisessa erässä Bela Balogh ja Zsolt Mayer tekivät maalit ajassa 29.05 ja 29.58. Kolmannessa erässä maalit tekivät Laszlo Pindak, Jozsef Farkas kypärätempun muodossa ja Janos Jani Ancsin ajassa 40.13, 41.36, 48.22, 49.06 ja 58.19.

    Etelä-Korea voitettiin myös vaikeasta ensimmäisestä erästä huolimatta luvuin 9-4. Sitten pelattiin äärimmäisen tasainen, tiukka ja vaarallisen vaikea peli Kiinaa vastaan. Unkari pysyi pystyssä ajoittain onnen lisäksi myös Szupermanin eli György Poznikin torjunnoilla. Kolmannen erän aluksi Unkari johti Kiinaa vielä 3-2, mutta sitten alkoivat typerät jäähyt ja kun vielä Chunlin Gaon voimapelaamiseen keskittynyt Kiinan kenttä sai 3-3 osuman verkkoon niin jostain syystä Unkari tuntui vain entistäkin enemmän aloittavan jäähyilyt ja lopulta pitkän ottelun päätteeksi se sai huomata hävinneensä niukasti luvuin 3-4 taas kerran. Edellisvuoden tapaan Unkari oli vain menettänyt ennen pitkää johtavan otteensa ja hävinnyt voitettavissa olleen pelin Kiinaa vastaan.

    Kiinaa vastaan käytyyn otteluun suhtauduttiin jälleen mukiinmenevänä vahinkona tai tasaisena jääkiekkopelinä. Sen sijaan Bulgarialle edellisvuottakin niukempi tappio luvuin 3-4 oli lopun alkua Unkarin nousuhaaveille joskin edellisvuodesta poiketen nousua varten ei tarvinnut sijoittua kuin neljänneksi. Siten Unkari ei sentään aivan romahtanut edelliskauden malliin, mutta kova isku se sille silti oli.

    Bulgariaa vastaan jopa johdettiin vajaan puolen ottelun verran luvuin 2-0, mutta sitten maalivahdiksi muutenkin Poznikin lepuuttamiseksi otettu Karoly Ban alkoi epäröidä ja päästää kiekkoja sisään liikaakin ja toisessa erässä sen päätteeksi Unkari oli tappiolla luvuin 2-3. Balazs Bika Kangyalin tekemä 3-3 tasoitusmaali olisi voinut kääntää vielä Unkarille ottelun kulun, mutta puolustuksen epäröinti soi mahdollisuuden Bulgarian Dimiter Stoichkoville ja hänen tekemällään maalilla Bulgaria voitti ottelun.

    Tosin jälleen Unkarilla oli muun muassa parempi ylivoimapelaaminen ja maalipaikkojen tekeminen, mutta Konstantin Mihailovin torjunnat olivat huikeita ja siten Unkari sai pettyä kovasti. Gabor Boroczin toimesta Iso-Britanniaa vastaan lähdettiin hieman turhan leväperäisellä suhtautumisella joskin Poznikin vaihto maaliin oli järkiratkaisu. Lopulta jopa ainoa oikea sellainen mikäli vielä halusi B-sarjaan mennä.

    Alex Dampierin valmentama brittimiehistö yllätti Unkarin pahanpäiväisesti ja ottelussaan sitä vastaan Unkari sai käyttää kaikki voimiensakin rippeet pysyäkseen sen yläpuolella ja vaikka britit olivat nostattaneet kehuja kautta linjan C-sarjassa niin silti sen muuttunut joukkueolemus hämmästytti Unkariakin vastaan.

    Teknisesti Unkari käytännössä voitti ja hyvänä kakkosena tuli Iso-Britannia ottelun kiekollisella puolella, mutta virallinen tulos oli 3-3 tasapeli. Se oli Unkarille pettymys ja suuri varoitus seuraavasta vuodesta. Unkarin maalilla brittejä vastaan toimi Poznik. Pohjois-Koreaa vastaan ensimmäinen erä oli vaikea ja B-sarjan nousuhaaveet piti vielä hengissä voitto siitä luvuin 6-2.

    Siten tapahtuikin virhe jota ei noloudessaan ennen vuoden 2010 vastaavaa voinut Unkarissa jääkiekon osalta muuksi verrata. Pohjois-Koreaa vastaan maalivahtina toiminut Gabor Geczi ei tehnyt tilaa lepuutetulle György Poznikille vaan Karoly Ban laitettiin tyhmänrohkeasti maalivahdiksi C-sarjan kovinta maata eli Tanskaa vastaan.

    Tappioluvut oli ennustettu ennen ottelua muutenkin luvuiksi 4-0, 5-0 tai 6-0 Geczin torjuessa ja Poznikin torjuessa noin yhtä maalia vähemmäksi ja Unkarin tehdessä maalin ja aivan kaikkien onnenkappaleiden onnistuessa Szuperman olisi tuonut tasapelin Unkarille. Voitto oli käytännössä kaukainen unelma. Banin ollessa maalilla lähinnä Tanskan oma ylivoimapelaamisen perseily, jatkuvat jäähyilyt ja ajoittainen syöttökyvyttömyys kentällisten kesken pitivät Unkarin pelissä mukana vielä ensimmäisen erän luvut 0-2 huomioiden. Tanska kuitenkin jyräsi Unkarin ennen pitkää ja 1-8 tappio oli suorastaan armollinen Unkarille joka olisi voinut hävitä vaikka 15-1 tai 20-1 kotiyleisönsä kannustamille Punaisille Leijonille Banin ollessa maalilla.

    Pelimoraali maalta oli murskattu ja sarjanousu menetetty myös nelospaikan osalta. C-sarjan viimeisen pelipäivän avausottelussa pelattiin viimeinen peli Romaniaa vastaan ja edellisvuoden huipputasaisen pelin sijaan nähtiin melko yksipuolinen Romanian voittojuhla pelillisesti ensimmäistä 15 minuuttia lukuun ottamatta. Ja ensimmäisen erän 2-0 lukuja sille huomioimatta. Geczi oli maalissa ja viimeisen erään vaihdettiin maalille Poznik.

    Silloin maaleja ei enää tullut. Unkari oli C-sarjan kuudes ja pelaajien mielialat olivat synkät. Ainutlaatuinen mahdollisuus nousta B-sarjaan ja kehittyä jääkiekossa ei toteutunut. Epävarmuuden tie mahdollisen romahduksen kanssa vältettiin lopulta loppuvuodesta 1991 hallituksen myönnettyä forinttieriään eri urheilulajeille ja kun liitossakin uudistukset oli tehty niin Unkari aloitti oman vaikean toipumisen tien kohti tulevaisuuttaan.

    Tässä pelaajat kauden 1991 Unkarin joukkueen osalta:

    Maalivahdit: György Poznik, Gabor Geczi ja Karoly Ban

    Puolustajat: Tibor Balla, Csaba Horvath, Zoltan Scheiber, Erno Paraizs, Istvan Terjek, Andras Batho ja Balazs Bika Kangyal

    Hyökkääjät: Janos Jani Ancsin, Tamas Dobos, Tibor Kiss, Laszlo Pindak, Joszef Farkas, Istvan Szabo, Bela Balogh, György Orban, Zsolt Mayer, Istvan Koger, György Szajka ja Csaba Bugyi

    Päävalmentaja: Gabor Boroczi
     
  10. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Iso-Britannia oli vuoden 1991 C-sarjan MM-kisoissa Tanskan Kööpenhaminassa varsinainen Musta Hevonen. Sen kiekkomaajoukkue tuntui kehittyneen valtavia harppauksia eteenpäin. Tällä kertaa se oli omalla tasollaan luonnollisessa keskikastissa sarjassa joka tosin oli yllättää ja ennen kaikkea nousta heti B-sarjaan vuodeksi 1992 myös neljän maan mahdollistavan nousun takia.

    Aluksi Iso-Britannia lähti tietenkin Alex Dampierin sanoin vain varmistamaan sarjapaikkaa ja hyvää sijoitusta joskin tietenkin C-sarjasta ei voinut muutenkaan pudota. Iso-Britannian kiekkoliitossa oli todettu, että tasotavoitteena oli nousta B-sarjaan 1-5 vuoden sisällä ja myös olympialaisiin osallistuminen oli tavoitteena.

    Vuoteen 2000 mennessä Iso-Britannian odotettiin viimeistään nousevan myös A-sarjaan joskin toki nousu nopeammallakin aikataululla oli toivottavaa. Nousua varten MM-kisoihin Iso-Britannian piti kuitenkin ehdottomasti saada koulutusta ja rutiinia kiekkotekemiseensä B-sarjan kautta. Alex Dampierin varoitukset liian aikaisen nousun mahdollisuudesta oli tavallaan ymmärrettävää, mutta silti kiekkoliitossa asia nähtiin jokseenkin hyvän olon huonontamisena viisaista sanoista huolimatta.

    Iso-Britannia oli jääkiekossa vuonna 1991 voimakas joukkue jota pienemmät kiekkomaat eivät C-sarjassa kestäneet lainkaan. Toisaalta se myös pakotti isompansakin taistelemaan verisesti ottelun loppuun asti. Muun muassa reilusti brittejä parempi Tanska oli hävitä ottelunsa vain siksi kun ei osattu reagoida brittien hyökkäyksiin ajoissa jolloin ainoa keino Tanskalla oli vain väsyttää hyökkäyskärki laitapelaajien kiekonriistoineen ja tehdä nopeasti maaleja kun kyettiin.

    Tanskan ja muidenkin C-sarjan maiden oli myös tunnustettava brittien kehittynyt kiekkopuolustus joka aiemmin oli yleensä murtunut painostuksen alla niin harjoitusotteluissa kuin muutenkin. Luistelunopeus oli kehittynyt entisestään jo tunnetun nopeasta jopa äärimmäisenkin nopeaksi ja terävät syötöt Dampierin loistavienkin taktisten kuvioiden avulla tuottivat C-sarjan ehkä parasta ja kehittyneintä jääkiekkoa.

    Mikäli Tanskaa ei tietenkään luettu arvioon mukaan, mutta Tanskallakin oli toisaalta Norjan, Ruotsin tai Suomen kaltaista hienotaktista näpertelyä omassa kiekollisessa pelaamisessaan mikä oli sille toisinaan vakavaksikin vahingoksi. Liikelähtöpeleissä ja laitapeleissä britit olivat myös hyviä ja hyökkäyspelissä ehdottomasti tärkeintä oli Tony Handin pelaaminen maajoukkueessa.

    Brittien etuna oli myös se, että mikäli se jostakin syystä oli esimerkiksi vaikeuksissa sitä itseään nopeampaakin kiekkomaata vastaan niin ennen kaikkea kiekollisiin peleihin mukaan lähtö kiekonriistoineen, taktinen vastustajan ajaminen paitsioon ja ennen kaikkea pelitilannetaju oli puolustuksen osalta hyvä.

    Harvana huonona puolena vuoden 1990 tapaan briteillä oli toisinaan ongelmia olla vaikeuksissa sitä itseään huonompien maiden kanssa ja edellisestä vuodesta poiketen surullisimpia tapauksia oli tietenkin ajoittainen energian loppuminen sillä britit eivät nopeutensa menetettyään olleet mitään erityisen hyviä edelleenkään vaikka kuntoharjoittelu tuottikin tulosta pariin viime kauteen verrattuna briteillä enemmän kuin aiemmin. Toinen ja viimeinen varsinainen huono puoli briteillä oli liiallinen alttius jäähyihin.

    Iso-Britannialla oli ensimmäistä kertaa C-sarjatasolla sitten vuoden 1981 melkoinen näytönpaikka. Sillä oli käytettävissään kehittyvä ja kenties paras kiekkojoukkue tulossa sukupolviin. Tulevaisuudelta ei ollut mikään pois. Etenkin mikäli britit olisivat onnistuneet nousemaan B-sarjaan vuodeksi 1992. Siihen tarjoutui neljän parhaan mukana mahdollisuus.

    Lopulta vuoden 1991 C-sarjan kisoista tuli sille turhauttavan positiivinen näytös. Yllätyksiä nähtiin ja katkeria tappioitakin. Britit löysivät kiekollisen pelin vaikeuden C-sarjassa aiempaan verrattuna ja lisäksi liialliset jäähyt olivat ongelmana kuten todettua. Lopulta Dampier totesi, että joukkue onnistui kaikessa paitsi sarjanousussa. Tie siihen oli melkoinen. Ja aivan poissa ei olisi ollut edes sarjavoittokaan ilman niukkoja tappioita Kiinalle, Tanskalle ja Bulgarialle. Katkerin oli erityisesti tappio Bulgarialle.

    Kiinaa vastaan pelattiin heti melkoisen vaikea peli mistä ei vauhdikkuutta puuttunut. Toisen erän lopussa britit olivat 2-4 tappiolla. Sen britit pystyivät kolmannessa erässä kääntämään aina 5-5 tasapeliin asti, mutta viime hetken väsyminen ja jäähyt aivan ottelun loppumetreillä aiheuttivat Kiinalle niukan voiton luvuin 6-5. Kiina oli yllätetty ja muutkin maat joutuivat todella varomaan pelissään heitä vastaan.

    Pohjois-Korea voitettiin lopulta yllättävänkin isoin luvuin ja peräti 7-2 erityisesti Voimanelikon puuttuessa kentältä. Lisäksi ennen kaikkea harhautukset olivat briteiltä taitavia suhteessa Pohjois-Korean pelaajiin. Belgiaa vastaan varauduttiin ensin vaikeaan otteluun, mutta lopulta 11-0 voitto siitä maistui makealle joskin Belgian riitaisa joukkuehenki auttoi brittejä omalla tavallaan.

    Maalintekijät olivat ajassa 0.38, 3.51 ja 17.10 ensimmäisessä erässä olivat Ian Cooper, Peter Smith ja Tony Hand, toisessa erässä maalit tekivät ajassa 20.20, 25.50 ja 31.49 Brian Mason, Chris Kelland ja Scott Neil ja kolmannessa erässä maalitekijät ajassa 46.25, 49.25, 52.11, 55.58 ja 57.49 olivat Scott Neil, Ian Cooper, Tony Hand, Anthony Johnson ja Scott Neil vielä kerran. Ennen tätä oli pelattu huikea peli Tanskaa vastaan.

    Tanskaa vastaan ennakoitiin aluksi murskatappiota, mutta mitä vielä. Tilanne oli ensimmäisen erän jälkeen uskomattomasti 0-0! Tanskalainen kotiyleisö alkoi levottomuudessaan alkaa viheltämään ilkeästi, jopa buuata pelaajille ja olutpullojen lentäessä järjestystä piti saada äkkiä yleisöön. Britit tuntuivat vain piristyvän ja Dampieriakin hymyilytti omassa aitiossaan. Joka tapauksessa britit olivat tappiolla 0-1 toisen erän päätteeksi.

    Kotiyleisö oli saada sydänkohtauksen brittien viedessä ottelun vastoin käsikirjoitusta tasapeliksi 2-2. Lopulta Jens Nielsen oli Tanskan sankari tekemällä 2-3 maalin heille ja siten britit olivat hävinneet. Kiekkopeli oli ehdottomasti C-sarjan mittapuulla parasta jääkiekkoa. Unkaria vastaan lähinnä György Poznikin torjunnat ja yleinen brittien jäähyherkkyys kostautui voitettavissa olleen pelin sijaan tasapelillä 3-3.

    Bulgariaa vastaan pelattiin jälleen huikea ottelu jonka tosin olisi pitänyt päättyä brittien voittoon. Ilman Konstantin Mihailovin torjuntoja britit olisivat voittaneet. Todennäköisesti jopa reilustikin. Ensimmäisessä erässä britit johtivat 2-1 ja toisessakin erässä ennen jäähyputkeaan 4-2. Sittemmin jäähyilyt aiheuttivat Bulgarialle edun tasatilanteen 4-4 muodossa ja lopulta katkeran tappion briteille luvuin 4-5. Bulgaria sumputti maalialueen ja tukki keskialueen ottelun loppuhetkillä kaikin mahdollisin keinoin ja se riitti. Britit olivat käytännössä menettäneet sarjanousunsa.

    Tappiosta masentuneet britit voittivat osin puolivaloilla pelaten yleensä vaikean Etelä-Korean maalein 7-1 ensimmäisen erän vaikean puurtamisen ja lukujen 2-1 jälkeen. Romania voitettiin lopulta brittien omassa viimeisessä pelissä erittäin tiukan kolmannen erän jälkeen 6-5 lukemilla. Ensimmäisessä erässä tilanne oli ollut yllättäen 2-2 ja toisessa erässä jo peräti 5-2 brittien eduksi.

    Dampierin mukaan sarjanousu oli vuonna 1992 tehtävä vaikeimman kautta. Mahdollisesti tilanne nousta olisi ainoa koska C-sarjaan olisi lähivuosina tulossa mahdollisesti paljonkin maita lisää. Brittien sijoitus oli siis viides C-sarjassa ja se ei ollut mitään muuta kuin katkera paikka heille. Dampierin Iso-Britannia olisi ollut mukava nähdä B-sarjassa jo vuonna 1992, mutta niin ei käynyt. Brittien parhaat omat pelaajat turnauksessa olivat Tony Hand, Kevin MacNaught ja Scott Neil. Kaksoiskansalaisia joukkueessa olivat Chris Kelland, Brian Mason, Graham Waghorn, Jamie Crapper, John Lawless, Gary Stefan ja Kevin MacNaught. Joukkuekapteenina toimi Chris Kelland.

    Tässä joukkue vuodelta 1991 Iso-Britannian osalta:

    Maalivahdit: John Bernie McCrone, Moray Hanson ja David Graham

    Puolustajat: Alastair Reid, Paul Hand, Chris Kelland, Brian Mason ja Graham Waghorn

    Hyökkääjät: Iain Robertson, Jamie Crapper, Ian Cooper, John Lawless, Anthony Johnson, Stephen Johnson, Scott Neil, Anthony Tony Hand, Dean Edmiston, Gary Stefan, Bobby Haig, Peter Smith ja Kevin MacNaught

    Päävalmentaja: Alex Dampier

    Joukkueenjohtaja: Tony Johnson

    Toimitusjohtaja: Jack Wharry
     
    Viimeksi muokattu: 31.05.2015 klo 03.26
  11. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Bulgarialla oli oman aikansa ainutlaatuinen tilaisuus jääkiekossa nousta B-sarjaan vuodeksi 1992. Joukkueen taitotaso erittäin terävää hyökkäysosastoa ja maalivahteja Konstantin Mihailovia ja Ivailo Asenovia huomioimatta ei häikäissyt. Toisinaan joukkueen hitaus ja yleinen pelitaso olisi pilannut koko joukkueen maineen ilman maalivahdin ilmiömäisiä torjuntoja. Vuodeksi 1992 B-sarjaan nousuun riitti tosin nelospaikka ja siinä tuntui olevan maajoukkueen yleinen maksimi muutoinkin. Kiinaa vastaan pelatussa ensimmäisessä pelissä Mihailovin ihmetorjunnat toivat lopulta vain 3-4 tappion niukasti.

    Toisaalta taas kiinalaiset olivat vaikeuksissa Bulgarian hyökkäyspelissä. Bulgarian osalta Mihailovinkaan torjunnat eivät riittäneet Tanskaa vastaan eikä taitotason ero mikään ihme ollutkaan. Toiseen erään ja sen loppuun mennessä Tanska johti jo 5-1. Ilman Mihailovin torjuntoja Asenovin taitotasolla Tanska olisi johtanut jo 15-1 tai 20-1 ennen ottelun loppua. Lopulta Bulgaria hävisi 7-3 mikä oli jossain määrin imartelevaa ja tietenkin Tanskan lopun voimien säästökin auttoi heitä. Romaniaa vastaan tapahtui ensin järkyttävä veto kun Asenov pistettiin Mihailovin sijaan maaliin.

    Torjunnoissaan Asenov kuitenkin onnistui huomattavastikin ennakoitua paremmin. Toisaalta Romania tuntui jokseenkin lamaantuvan jatkuvien ohilaukausten ja ongelmallisen pelikuvioidenkin takia mikä oli viisikkopelin heikkous sillä. Toki Bulgaria lopulta hävisi taas, mutta tappio vain luvuin 1-3 Romanialle oli jotakin uskomatonta Asenovin ollessa maalivahtina. Mihailovilta miehen uran parhaimmassa vedossa tuollainen ei olisi ollut mikään ihme, mutta Asenovilta oli. Sitten parin niukan ja yhden selvän tappion jälkeen Mihailov palasi maalille Unkaria vastaan ja lopulta Unkarin uskomattoman jäähyilyn ja viimeisen erän empimisen takia Dimitar Stoichkov näki tilaisuutensa ja teki maalin Bulgarialle ja tuoden sille peräti voiton 4-3.

    Bulgarian seuraava vastustaja oli Iso-Britannia jonka kanssa pelattiin erittäin tasainen peli jossa britit olivat taktisesti niskan päällä, mutta Mihailovin torjunnat ja ennen kaikkea jossain määrin brittien liiallinen jäähyily turhien aloitusten häviämisten kanssa vei aloitteen Bulgarialle. Lopulta Bulgaria voitti lopulta erittäin merkittävästi 5-4 keskialueen tukkimistaktiikkansa ja maalialueen sumputtamisen johdosta. Toki brittien jäähyputki oli elintärkeää Bulgarialle yleensäkin nousta 4-2 tappioasemasta. Bulgarialla alkoivat pisteet riittää himoittuun nelospaikkaan. Etenkin jos Bulgaria vielä voittaisi parikin peliä.

    Etelä-Koreaa vastaan otettiin maalivahdiksi Asenov mitä pidettiin Romaniaa vastaan pelattuun peliin järkevämpänä ratkaisuna. Fyysisen pelin kontrasti Etelä-Koreaa vastaan oli Bulgarian eduksi, mutta nopeus oli vaikea pala Bulgarialle. Lopulta Bulgaria voitti 4-2 luvuin ja oli nyt erittäin lähellä nelospaikkaa ja B-sarjaa.

    Pohjois-Koreaa vastaan pelattiinkin lopulta erittäinkin tiukan pelin jälkeen tasapeli. 1-1 olivat luvut ja kaikki jäi siis Belgiaa vastaan pelattavaksi. Sarjanousun kannalta voitto oli pakko saada ja lisäksi ongelmana tulisi olemaan maaliero brittejä vastaan. Belgiaa vastaan ennen pitkään ensimmäisen erän puolenvälin jälkeen Bulgaria karkasi maalikarkeloihin. Bulgaria jopa vaihdatti ajoittain maalivahtiaan Mihailovista Asenoviinkin viimeisessä pelissä... Ja takaisinkin.

    Lopulta kaikki jäi jännitettäväksi maalieroista sarjanoususta puhuttaessa. Bulgaria voitti Belgian 14-2 ja sen ottelun maalit erotuksineen ja keskinäisellä niukalla voitolla Iso-Britanniasta se uskomattomasti ja osin ehkä hieman ansaitsemattomasti tai erittäinkin ansaitusti mielipiteestä riippuen Bulgaria nousi B-sarjaan vuodeksi 1992 koska se oli C-sarjan neljäs. Bulgariassa oli käytännössä kiekkopiireissä kansanjuhla ja sitten 1970-luvun Bulgarian kultaisen sukupolven ensimmäistä kertaa se oli jääkiekon MM-kisojen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Bulgaria oli tuolloin pelannut jopa olympialaisissakin vuonna 1976.

    Toisaalta taas sitten Atanasovin veljesten ei Bulgarialla ollut ketään todella huippuluokan kenttäpelaajaa joukossaan. Tosin manttelinperijänä pidettiin Dimitar tai toisinaan myös Dimiterinä tunnettu Dimitar Stoichkovia kyvyiltään.

    Tässä kuitenkin Bulgarian joukkue vuodelta 1991:

    Maalivahdit: Konstantin Mihailov ja Ivailo Asenov

    Puolustajat: Radoslav Bonev, Zlatko Zinoviev, Ventzislav Venev, Istalian Zarev, (Toisinaan myös Istalyan Zarev.) Kiril Petrov, Stefan Georgiev, Lazar Vassilev ja Alexander Panev

    Hyökkääjät: Georgi Dimitrov, Domeniko Evtimov, Tzvetan Mihailov, (Toisinaan myös Tsvetan Mihailov.) Ivaylo Velev, Stoian Batchvarov, Tsenko Simov, (Toisinaan myös Zenko Simov.) Valentin Dimov, Boris Mihailov, Plamen Veselinov, Gueorgui Bangeev, (Toisinaan myös Georgi Bangeev.) Gueorgui Simeonov (Toisinaan myös Georgi Simeonov.) ja Dimitar Stoichkov
     
  12. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Romanialla oli C-sarjassa vuonna 1991 melkoisen mielenkiintoinen tason nostamisen paikka. B-sarjaan pääsyyn kaudeksi 1992 tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus ja se haluttiin käyttää. Romanialla oli kuitenkin taloudellisia vaikeuksia ja hitaan toipumisen johdosta maan jääkiekkojoukkueen matka Tanskaan ei ollut kovin helppoa. Lopulta Romania nähtiin kisoissa kuitenkin.

    C-sarjan kovin kaarti ja sen läheisyydessä kamppailu oli Romanialle itsestään selvyyttä lähellä. Vastustajasta riippuen Romania oli aina vaarallinen, mutta Tricolori Hochei otti aina kaikkein kovimmalla tavalla Unkarin kanssa yhteen. Vuoteen 1990 verrattuna Romania oli tappioputken sijaan pikemminkin voittoputkessa ennen Tanskan Punaisten Leijonien suorittamaa voittoputken katkaisua. Harmittavasti puolustuksen eliittimies Mihail Lucian Popescu jäi pois kisoista.

    Romanialla ensimmäinen ottelu Belgiaa vastaan oli alun ihmettelyn jälkeen hyvinkin suoraviivaista pelaamista. Tilannetta helpotti myös Luc van Wallen ollessa Belgian maalilla Yannick Verstappenin sijaan. Ensimmäisessä erässä Romania teki 7 maalia. 7-0 tilanteeseen mennessä Romanian maalintekijät ajoissa 4.45, 6.17, 7.57, 10.05, 13.48, 14.27 ja 18.01 olivat Christian Daia, Istvan Gereb, Eugen Radu, Marius Gliga, Octavian Sersea, Christian Daia uudelleen ja Alexandru Halauca.

    Toisessa erässä Romania jatkoi maalijuhliaan ajassa 20.48, 21.53, 22.25, 27.00 ja 34.10 ja tekijöinä toimivat Marius Gliga uudelleen, Gheorghe Dragomir, Valentin Toader, Nelu Alexe ja Alexandru Halauca uudelleen. Tilanne oli jo 12-0. Silloin Romania lopetti maalaamisen ja päätti lopettaa ottelun vain lukemilla 14-0. Kolmannen erän maalintekijät olivat Cornel Chirita ja Laszlo Horvath ajassa 54.12 ja 59.29. Romania voitti siis luvuin 14-0 ja toisen ottelun Pohjois-Koreaa vastaan Romania vain hyötyi Kim Il Sungin lempijoukkueen vaikeuksista ja ilman kuuluisaa Voimanelikkoaan Pohjois-Korea oli hätää kärsimässä. 5-0 johtoasema oli selvä Romanialle jo ensimmäisessä erässä. Lopulta Romania voitti ottelun 7-2.

    Voittokulku jatkui Bulgariaakin vastaan joskin Konstantin Mihailovin torjunnat olivat ongelma sille. Voitto 3-1 oli yllättävänkin pieni. Etelä-Koreaa vastaan voitto tuli luvuin 11-3 ja pitkälti ennen kolmatta erää luvut olivat vain 6-3 kun tilapäinen väsymys antoi tilaisuuden Etelä-Korealle.

    Ehkäpä vaikein peli ennen Tanskaa oli Kiinaa vastaan ja ottelu päättyi vain täpärästi Romanian voittoon 3-1 sillä Romanian puolustus ei tekniikaltaan ja taktiikoiltaan kyennyt vastaamaan Kiinan Chunlin Gaon johtaman ketjun voimatekniikkaan jossa yhdistyi niin hyvä ketteryys kuin keskimääräinen nopea syöttö ja palautuskyky laitapelissä.

    Lopulta tapahtui väistämätön ja osin typeräkin päätös ottaa toki erittäin kovan päivätyön tehnyt Gheorghe Hutan Romanian maalilta ja antaa kakkosmaalivahdille Viorel Radulle torjuntavastuu Punaisia Leijonia vastaan. Hutan alkoi olla erittäinkin väsynyt torjunnoistaan maalinsuulla.

    Valitettavasti päätös ottaa hänet pois oli virhe. Vaikka toki Tanska olisi pelin vienyt kummin tahansa muutenkin niin ottelu olisi voinut olla tasaisempi. Lopulta Romania hävisi 1-8 huolimatta jopa hyvästäkin Romanian toisesta erästä jolloin ainoa maali tuli. Yksinkertaisesti 4-1 tappioasemaa ei vain voinut enää kääntää edes tasapeliksi. Sen verran kova tasoero oli Tanskalla Romaniaa vastaan.

    Jossain määrin huippuluokan pelikyvystään huolimatta Romanialla oli kuitenkin melkoinen aliarvostus Iso-Britanniaa kohtaan vaikka pelitasoa oli toki nähty D-sarjassa. Ylimielisyys kostautui sille katkerasti ja mahdollinen voittokin olisi ollut enemmänkin Pyrrhoksen Voitto kuin varsinainen voitto.

    Alex Dampierin valmentamat britit voittivat niukasti 5-6 ja Romanialle oli annettava kehuja ennen kaikkea pelaamisestaan täysillä. Toisaalta Hutan oli jälleen Romanian maalilla ja sekin väistämättä vaikutti tasoon. Toisaalta Radun ollessa maalilla tappio briteille olisi voinut olla suurempikin. Tuleville vuosille Romanialla oli paljon pelättävää heistä. B-sarjaan nousu kuitenkin oli jo varma.

    Viimeisen turnauspäivän avausottelussa ja Romanian viimeisessä ottelussa muutenkin se voitti jälleen tappioistaan masentuneen lopulta edellisvuoden tiukasta tasapelitaistosta poiketen helpostikin maalein 6-1. Romania nousi B-sarjaan vuodeksi 1992 kolmostilallaan.

    Tässä pelaajat vuoden 1991 Tricolori Hochein joukkueesta:

    Maalivahdit: Gheorghe Hutan ja Viorel Radu

    Puolustajat: Danut Popovici, Laszlo Horvath, Attila Nagy, Christian Daia, Valentin Toader, Ion Dimache, Florin Bunescu ja Iulian Popovici

    Hyökkääjät: Paul Burada, Andrei Petrus Nudu, Istvan Gereb, Alexandru Halauca, Cornel Chirita, Marius Gliga, György Dragomir, Nelu Alexe, Eugen Radu, Octavian Sersea, Ion Zaharia ja Victor Somfaleanu
     
  13. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Kiinalla oli jälleen kyky olla Aasian maista kovin vuonna 1991 C-sarjan MM-kisoissa Tanskan Kööpenhaminassa. Kiinalla oli toki jonkin verran vaikeuksia, mutta silti sillä oli tekemisen meininkiä edellisvuoteen verrattuna. Väistämättä Kiinan parantuneeseen tasoon oli johtanut myös Jugoslavian siirtyminen B-sarjaan.

    Tanska oli siten ainoa C-sarjan Kiinaa kovatasoisempi maa. Kiinalle eduksi oli myös B-sarjaan pääsyyn riittävä nelospaikkakin vaikkakin väistämättä Tanskan ohella Kiinaa pidettiin ainoana muuna voittajaehdokkaana. Etenkin mikäli vain yksi maa olisi noussut tavallisilla säännöillä B-sarjaan. Kiinalla oli kauden 1991 C-sarjan MM-kisoissa melkoinen selviytymistaistelujen sarja.

    Kaikkein erikoisinta oli melkein heti hävitä Iso-Britannialle. Lopulta Kiina käänsi voiton itselleen luvuin 6-5 brittien loppukiristä huolimatta. Toinen ottelu Bulgariaa vastaan oli myös hyvin tiukka. Viime vuoden tappionsa se kuittasi parannetulla puolustuksellaan luvuin 4-3 ja voitti sen. Huolimatta viimeisen erän jäähymääristäänkin.

    Unkariakin vastaan pelattiin hyvin vaikea ottelu joka päättyi Kiinan voittoon luvuin 4-3. Pohjois-Koreaa vastaan oltiin pitkään tasapelissä ennen toisen erän maalijuhlaa jonka jälkeen ottelu jähmettyi pitkälti keskialueen taistoksi ja valtavaksi kampituspeliksi puolin ja toisin. Lopulta Kiina voitti 3-2 Pohjois-Korean. Kiinalle oli jokseenkin typertyneen yllättävää voittaa Etelä-Korean monen erittäinkin tiukan selviytymistaiston jälkeen Etelä-Korea niinkin isoin luvuin kuin 9-1. Etenkin kun Etelä-Koreankin tiedettiin kykenevän haastamaan jopa Kiinakin ajoittain.

    Lopulta Kiina pelasi C-sarjan kovinta haastajaansa vastaan eli Romaniaa vastaan ja sarjavoiton kannalta ensimmäinen tappio tuli Kiinalle luvuin 1-3. Se ei haitannut sitä. Belgiaa vastaan murskavoitto luvuin 15-5 oli hyvä tauko ennen koko C-sarjan viimeisessä ottelussa vuonna 1991 3.4.1991 Tanskaa vastaan pelattua peliä. Lopulta tiukan ottelun ja tanskalaisyleisön raivoisasta kannustuksesta huolimatta keskinäisestä ottelusta tuli lopulta 2-2 tasapeli heidän välillään.

    Kiina jopa onnistui saamaan pelin tasan sitä vastaan mikä oli jokseenkin järkyttävää tanskalaisyleisölle. Kiina oli C-sarjan toinen ja siten nousi neljän muun maan joukossa B-sarjaan kaudeksi 1992. Silti Kiinan joukkuevalmennus ei ollut iloinen. Ilman ainutkertaista mahdollisuutta se olisi jäänyt taas C-sarjaan ylimääräiseksi vuodeksi. Kiinalla oli vuodeksi 1991 käytössään edellisvuoden tähtipelaajistaan Zhinan Zhang, Benyu Wang ja Anfu Wang. Valitettavasti tärkeistä tähtipelaajista Don Li, Yi Sui ja Weng Liu olivat poissa joukkueesta.

    Peräti näiden kolmenkin miehen aseman tavallaan peri Chunlin Gaon johtama laitahyökkäys ja Gao toimi sen ehdottomana moottorina. Gao oli hyökkääjien parhaimmistoa ja voimateknisesti ehkäpä paras C-sarjan pelaaja Kiinan maajoukkueesta 1980-luvun puolivälistä aina 1990-luvun alkuvuosiin asti puhuttaessa. Gaon lisäksi ehdottoman kekseliästä oli valmennusjohdolta käyttää vaihtuvaa keskushyökkääjää ja laitahyökkääjää taitotasoiltaan Gaon jälkeen voimakkaimpia joukkuepelaajia.

    Gaon johtamassa ketjussa Lingyuan Wei, Yuje Tian ja Wen Wu Liu yhdessä tietenkin Gaon kanssa tekivät murskaavaa jälkeä vastustajasta. Erityisesti Wein tarkat laukaukset kimmokkeista ja irtokiekoista olivat melkoinen taidonnäyte. Tianilta vuorostaan oli hienoja kiekonriistoja ja jäähyntappoja aina odotettavissa alivoimalla.

    Liulla oli toiseksi voimakkaimpana pelaajana Gaon jälkeen tehtävänä toimia voimamiehenä ketjussa ja ennen kaikkea varmistaa syöttöpelin toimivuus. Jokainen näistä pelaajista oli käytännössä vaihtuvana kärkipelaajana hyökkäyksessä turnauksessa. Ja parhaimpana voimateknisenä pelaajana joukkueesta Gaon tehtävänä oli vaivattomasti toimia joukkueen iskumiehenä jossa yhdistyi niin brutaali voima kuin peliäly.

    Joka tapauksessa B-sarjaan vuodeksi 1992 Kiina lähti ristiriitaisin tuntein. Toisaalta se oli melko hyvä sinällään joukkueena, mutta pelitaso oli B-sarjassa silti jo erittäin kova.

    Tässä kuitenkin Kiinan maajoukkue vuodelta 1991:

    Maalivahdit: Yongyun Wang ja Yuan Tao

    Puolustajat: Zhinan Zhang, Xiandong Sun, Dehong Sun, Hui Wang, Mingzhong Kou ja Zhenhua Zang

    Hyökkääjät: Anfu Wang, Benyu Wang, Lingyuan Wei, Danshi Zhao, Yuje Tian, Wen Wu Liu, Dayong Sun, Chunlin Gao, Ren Dong, Xiaolei Sui, Weiguang Ji ja Hongjun Li
     
  14. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Tanskalla oli kotiyleisönsä edessä melkoinen juhlanpaikka vuonna 1991 C-sarjan MM-kisoissa 1991 Kööpenhaminassa. Tanskalla oli C-sarjan huippujoukkueen asema ja ainoa todella vaarallinen maa sitä vastaan oli vain Kiina. Koko nousemista ja tietynlaista jarruttamista Kiekkoviikingeille olisi tarjonnut mikä tahansa neljän parhaan joukkoon sijoittuminen. Tanska halusi kuitenkin voittaa mieluummin kuin jarrutella sillä normaalisti vain voitto sarjasta tarkoittaisi nousua. Punaisilla Leijonilla oli paljon haaveita nousta B-sarjaan ja samalla ennen pitkää MM-kisoihinkin A-sarjaan. Jugoslavian poissaolo C-sarjasta avasi Tanskalle käytännössä yksinvaltiaan aseman.

    Liigataso Tanskalla oli kuitenkin edelleen heikko verrattuna muihin tuleviin B-sarjan vastustajiin ja etenkin A-sarjan maihin verrattuna. Ainoa varsinainen heikkous Tanskalla oli edelleen jäähyherkkyys ja kotiyleisön edessä jonkinlainen jatkuva näyttämisen tarve eri ketjuilla. Etelä-Korea voitettiin 15-1 mikä oli melkoisen rutiininomainen ja olisi ollut muuallakin mahdollista.

    Bulgariaa vastaan lähinnä Konstantin Mihailov oli Tanskan kärkipelaajien ongelmana suurvoiton osalta. Lopulta Tanska tyytyi voittamaan vain 7-3 vaikka suuremmat luvut olisivat olleetkin tavoitteena. Ennen kaikkea kysymys oli, että miksi riskeerata mahdollisiin loukkaantumisiin tai muihin turhiin näytöksiin kun vähemmälläkin voitiin voittaa?

    Joka tapauksessa Iso-Britannia oli yllättää Tanskan pahan kerran pysymällä pelissä mukana ja ennen kaikkea Tony Hand tuntui pitelemättömältä Tanskan pakistoa vastaan. Lopulta vain Iso-Britannian jäähyputki käänsi yllätystasapelin 2-2 Tanskan voitoksi 3-2. Loppupelissä ottelu brittejä vastaan oli oikeastaan Tanskalle vaikein koko turnauksessa paradoksisesti. Pohjois-Korea voitettiin ensimmäisen erän ja toisen erän nimellisistä vaikeuksista huolimatta 11-1. Belgia voitettiin 17-1 ajassa 1.31, 4.40, 6.36, 11.02, 16.02, 19.22, 26.12, 26.35, 33.41, 37.34, 40.15, 42.39, 44.24, 44.47, 50.11, 52.24, 55.29 ja 57.56 Heinz Ehlersin, Christian Jensenin, Torben Schultzin, Heinz Ehlersin, Henning Ludwigsenin kaksi kertaa peräjälkeen, Thomas Mortensenin, Ronny Larsenin, Christian Jensenin kaksi kertaa peräjälkeen, Jens Carlsenin, Jens Nielsenin kaksi kertaa peräjälkeen, Ronny Larsenin, Jens Nielsenin, Heinz Ehlersin ja Jens Nielsenin tekemillä maaleilla. Ehlers teki kypärätempun, Jensen teki kypärätempun ja Nielsen teki peräti 4 maalia ottelussa.

    Romanian Tanska voitti melko selvästi myöskin 8-2 toiseen erään asti olleista vaikeuksista huolimatta ja Unkarinkin Tanska voitti helpommin etenkin kun György Poznik ei ollut torjumassa vaan Karoly Ban. Tanska voitti Unkarin 8-1. Koko C-Sarjan MM-kisojen viimeisessä ottelussa vuonna 1991 3.4.1991 ehkäpä sinällään kovatasoisimmassa pelissä Kiinaa vastaan Tanska pelasi tasapelin 2-2. Voitto toki olisi huipentanut kansanjuhlan joka seurasi Tanskan noususta B-sarjaan.

    Tanska oli aloittamassa hitaan, mutta vakaan taivalluksen kohti A-sarjaa ja vain parissa-kolmessa vuodessa se oli kehittynyt jo valtavasti eteenpäin vuoden 1991 viimeisestä C-sarjan vuodestaan. Ja puhumattakaan millainen se oli jo 1990-luvun aivan lopussa ja lopulta noin 10 vuodessa se nousisi A-sarjaan. Sitä ei kuitenkaan tuolloin vielä unelmoitu koska ensisijainen tavoite oli saada Tanska pysymään B-sarjassa ja pysäyttää hissijoukkueen asema.

    Tässä kuitenkin Punaisten Leijonien kokoonpano vuodelta 1991:

    Maalivahdit: Lars Pagh Christensen ja Steffen Glaas

    Puolustajat: Jesper Duus, Torben Schultz, Jens Carlsen, Frederik Åkesson, Christian Juul-Jensen, Sören Jensen ja Johnny Sörensen

    Hyökkääjät: Heinz Ehlers, Jens Nielsen, Henning Ludwigsen, Ronny Larsen, Thomas Mortensen, Christian Jörgensen, Sören Huus, Preben Sörensen, Ulrik Larsen, Anders Bach, Martin Asperup, Thomas Englund ja Thomas Kjögz
     
  15. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Tanskalla tuli C-sarjan voittamisen myötä oikeus pelata Albertvillen olympiapaikastaan minkä tahansa neljänneksi B-sarjassa sijoittunutta maata vastaan kiekkovuotta 1992 ajateltaessa. Pitkälti Tanskan ainoat vastustajat jotka se olisi voinut realistisesti edes hyvänä päivänään voittaa olivat hajoamista vastaan taistellut Jugoslavia jonka asema muutenkin maailmanpoliittisesti oli antamassa jopa ylimääräisen mahdollisen sarjapaikan jollekin muulle C-sarjan maalle mikäli maa todella olisi hajonnut ennen olympialaisia tai seuraavia MM-kisoja B-sarjasta. Lisäksi Hollanti ja Japani olivat sellaisia maita jotka Tanska pystyi voittamaan jääkiekossa hyvänä päivänään.

    Näistä ennen kaikkea Japanin sillä erillisen nopeusedun lisäksi japanilaisilla ei juuri ollut mitään muuta todellista etua Tanskaan nähden jääkiekossa. Hollannilla oli ehkä 1990-luvun alussa pettävän laiska puolustus, mutta hyökkäyskärjen tehokkuus ja ennen kaikkea osumatehokkuus joukkueelta oli omana aikanaan huippuluokkaa. Sellaiseen peliin Tanskalla ainoa mahdollisuus olisi ollut huijata hollantilaiset jäähyputkeen ja toivoa parasta sillä potentiaalista huolimatta Tanskalla ei kuitenkaan vielä muutamaan vuoteen ollut mitään aivan parasta joukkuetta ja vuoden 1992 mahdollisissa olympialaisissakin Albertvillessa olisi todennäköisesti käynyt hyvin huonosti mikäli se sinne olisi päässyt.
     
  16. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Ennen vuoden 1991 B-sarjan varsinaista joukkueisiin pureutumista kyseinen turnaus oli aivan alkujaan huonoimmillaan jopa jäädä pelaamatta. Jugoslavia oli keväällä 1991 hajaannuksen tilassa ja liittovaltiosta olivat irtautumassa Slovenia ja Kroatia. Jugoslavian jääkiekolle erityisesti Slovenian irtautuminen olisi ollut äärimmäisen huono tilanne.

    Poliittisella tasolla sosialististen Slovenian ja Kroatian presidentit Milan Kudac ja Franjo Tudjman kävivät katkeraa poliittista vääntöä sosialistisen Serbian presidentti Slobodan Milosevicin kanssa. Milosevicin aikana vuodesta 1987 lähtien levottomuudet olivat alkaneet lisääntyä ja ennen pitkää Titon ajan ja kokoomuskommunististen hallintojen heikkouden myötä aikanaan isojenkin Titon vuonna 1948 pitämien pämppäjäisten ja siitä seuranneen rikollisuuden ulkoistamisen jälkeen maahan palaneet rikollispomotkin alkoivat jälleen terrorisoida Jugoslaviaa.

    Ns. Isänmaalliset alkoivat ensin järjestelmällisesti harjoittaa terroria ja kun muut osatasavallat eivät yksinkertaisesti halunneet tai alkaneet mitenkään itse terrorisoida maan serbiväestöä niin ennen pitkää Isänmaalliset alkoivat itse terrorisoida muuta väestöä. Bulvaaneina yritettiin toki käyttää albaaneja kohtaan enemmän tai vähemmän rajallisesti tunnettua vihaa terrorinlähteinä, mutta edes albaaneja kohtaan maan muut väestöryhmät eivät suostuneet käyttämään Isänmaallisten haluamaa määrää väkivaltaa.

    Lopulta Isänmaalliset alkoivat itse järjestää paikallisia joukkomurhia ja tappaa jopa omia miehiään koko Jugoslavian hajoamista vastustaneiden maltillisten serbien lisäksi osoituksena muiden väestöryhmien väitetystä terrorismia serbejä kohtaan. Maan kaikissa merkittävissä elämän lähteissä alkoi pahin kansallinen kuohunta sitten toisen maailmansodan vaikka totta kai tiettyä kuohuntaa oli ollut jopa itse TIton aikana Jugoslaviassa.

    Isänmaalliset olivat itse kaikkein kaukana isänmaallisuudesta sillä suurin osa oli todellisuudessa Jugoslavian pahimpia rikollisia ja gangstereita. Isänmaalliset kuitenkin harmittavasti onnistuivat aivopesemään maan nuorison ja ennen kaikkea nuoren miesväestön ja etenkin heikommassa asemassa olevan sellaisen uskomaan kaikkea mahdollista sontaa muiden osatasavaltojen harjoittamasta väkivallasta serbejä kohtaan.

    Joka tapauksessa jääkiekon saralla tämä näkyi muun muassa Jugoslavian oman liigan mellakoina ja joukkuehengen täydellisenä tärveltymisenä ennen kisoja. Turvallisuus kisojen kohdalla hermostutti pahasti myös IIHF:n herroja. Japanin maajoukkuetta kohtaan Isänmaalliset harjoittivat muun muassa rasismia ja yrittivät siepata heitä myös panttivangiksi lunnaita vastaan. Lopulta uhkaavista tilanteista selvittiin onnella ilman vahinkoja. Italian maajoukkue oli vetäytyä kisoista rajalevottomuuksien takia ja Japanin maajoukkueen tilanteesta kuultua se alustavasti vetäytyikin.

    Italia ei aikonut vaarantaa kansalaisiaan levottomassa tilanteessa naapurimaassa. Lopulta koko turnauksen ollessa muuttumassa pannukakuksi Jugoslaviassa jopa itse iso pamppu Milosevic joutui henkilökohtaisesti takaamaan maan urheiluministerin kanssa kaikkien Jugoslaviassa harjoitettujen urheilumuotojen turvallisuuden. Se koski myös jääkiekkoa vaikka tasaisesti jo ennen Jugoslavian hajoamistakin jääkiekko oli maineeltaan ollut laskusuunnassa vaikkakin Sarajevon olympialaisissa 1984 jääkiekko oli kokenut renessanssin vanhempaa kultaisen Jugoslavian aikakautta peilaten. Maa oli ollut 1960-luvulla ja 1970-luvulla ajoittain todellakin hyvä tasoonsa nähden jääkiekossa. Alustavasti Jugoslavian maajoukkueesta ennen kisoja tuntuivat poistuvan tietenkin maajoukkueen sloveenipelaajat yhdessä kroaattipelaajien kanssa.

    Silloin Jugoslavia olisi joutunut osallistumaan käytännössä maan B-maajoukkueella joka oli paradoksisesti täynnä serbejä muutamalla muun tasavallan kuten Bosnia ja Hertsegovinan alueen pelaajilla ja lisäksi käytännössä varsinaisen maajoukkueen kroaattipudokkaalla lisättynä. Lopulta maan kiekkomaajoukkueen osalta saatiin äärimmäinen tilapäinen aselepo jotta edes turnaus voitiin viedä läpi vaikka joukkueen kansallisuusasioissa ja yleensäkin yhteenotoilta ei vältytty.

    Sopu tarkoitti sitä, että Jugoslavia sai käyttöönsä sloveenien HK Jesenicen ja Olimpija Ljubljanan pelaajia lisättynä mahdollisuudella ottaa pitkälti B-maajoukkueen ensisijaisesta pelaajatuotannosta serbien ohella vastanneesta Medvescak Zagrebista minkä edustajana Jugoslavian A-maajoukkueessa ehkä merkittävästi toimi 36-vuotias ja vain 171 senttimetriä pitkä joukkueen maalivahti Dominik Lomovsek jonka torjunnat olivat varsin kuuluisia ja erittäinkin mielenkiintoisia.

    Jugoslavian entinen pitkäaikainen päävalmentaja sanoutui irti tehtävästään kansallisten kiistojen vuoksi ja siten päävalmentajan pestin täytti hieman pikahälytyksellä tullut Neuvostoliiton Anatoli Kostrjukov. Kostrjukovin valmennusmetodit eivät ehkä olleet parhaat mahdolliset, mutta tilapäisesti ne täyttivät tehtävänsä.

    Huolimatta valtavista levottomuuksista maassa ensisijaisesti kaikki tahot olivat iloisia siitä, että B-sarjan MM-kisat voitiin järjestää Jugoslaviassa Ljubljanassa. B-sarjassa etuna oli neljän parhaan nouseminen A-sarjaan kaudeksi 1992 sarjalaajennuksen myötä ja myös se, että kolme parasta pääsi olympialaisiin kaudeksi 1992 Albertvilleen Ranskaan ja lisäksi myös sarjan neljäs oli oikeutettu karsimaan paikastaan C-sarjan voittajan kanssa. B-sarjan normaalein säännöin Italia, Ranska ja A-sarjasta pudonnut Norja lähti valtavana ennakkosuosikkina joskin A-sarjan laajentumisen myötä periaatteessa jopa statistin rooliin veikatut Jugoslavia, Hollanti ja Japani tuntuivat olevan ainakin nelospaikan tavoittelijoita A-sarjaan jos ei sitten mitään muuta.

    Mahdollisen olympiakarsintapaikankin saadessa kyydin veikattiin olevan erittäin kylmää. Ja Jugoslavian hajoamisherkkä tilanne ei tietenkään parantanut muutenkaan IIHF:n herrojen päänvaivaa tulevaisuudenkin sarjalaajennuksista puhuttaessa. Normaalisti Jugoslavia, Hollanti ja Japani olisivat taistelleet putoamista vastaan, mutta C-sarjaan ei poikkeuksellisesti sarjalaajennuksen ja C-sarjan neljän parhaan tullessa pelaamaan ei voinut pudota lainkaan vuodeksi 1992.

    Mahdollinen Jugoslavian hajoaminenkin aiheuttaisi oman tilanteensa ja poikkeuslaajennuksenkin tarvittaessa. B-sarjan keskikastiin veikatut Puola ja Itävalta olivat pitkälti olympiapaikan tai A-sarjan nousupaikasta puhuttaessa omillaan. Ne eivät olleet huonoimpia, mutta eivät myöskään parhaitakaan ja normaalein ehdoin niiden olisi ollut mahdotonta nousta.

    Ranskalle taas olympiapaikka oli turvattu, mutta he halusivat osoittaa myös paremmuutensa sarjatasollaan. Ja Italian Sinisestä Koneesta puhuttiin sarjatasollaan täysin voittamattomana sillä koko Italian jääkiekko B-sarjatasolle tuntui olevan ylimaallista. Joka tapauksessa kisoista tulisi varsin jännittävät. Tai ainakin toivottiin tulevan.
     
  17. Viltsu Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat
    Lainaus:
    Leijonien osalta voi sanoa, että ainakin itselleni on jäännyt juurikin vuosi 1991 mieleen sen takia, että Suomi alkoi oikeasti pelata sellaista kiekkoa, että oli vain ajan kysymys, koska mitaleita alkaa tulla säännöllisestikin. Jo kotikisoissa Leijonat pelasivat hyvää ja nykyaikaista(silloin) peliä ja homma jatkui syksyn Canada Cupissa. Ja seuraavana vuonnahan se ensimmäinen MM-mitali näki päivänvalon. Odotuksia mitaleille toi tietenkin myös Neuvostoliiton ja Tsekkoslovakian katoaminen pikku hiljaa kartalta.

    Syksyn 1991 Canada Cupista muistuu mieleen Suomen osalta vielä se, että joukkueesta kieltäytyi jo ennen ensimmäistä leiriä muistaakseni kahdeksan ihan kärkitason pelaajaa. Tämä ei kuitenkaan menoa haitannut, vaan Leijonat suoriutui turnauksessa hienosti kolmannelle sijalle. Pentti Matikainen sanoikin turnauksen jälkeen, että ei kannata enää puhua pelin erilaisuudesta ison ja pienen kaukalon välillä.
     
  18. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Hyvä huomio!

    Tämän tyyppisiä kerrontoja voisi näihin juttusarjoihin puhua. Motivaatiota tosiaan näin sporttipapan huomautukseen tuolla vuoden 1990 otsakkeessa riittää ja kerronta ainakin itsellä on lähtökohtaisesti yrittää kertoa mahdollisimman laajasti eri maiden kiekkojoukkueista menneiltä vuosilta ja toki lähivuosiltakin ja nykypäivästäkin tarvittaessa sillä jääkiekko on monissa maissa mennyt myös kovinkin huomattavasti eteenpäin.

    Pyrkimyksenä on myös valottaa noita vähän huonompienkin kiekkomaiden pelien taustoja sillä pois lukien aivan esimerkiksi B-sarjan voittajamaita tai kärkimaita ei juuri kerrontaa muista alempien sarjatason kiekkomaista paljon aikaisempina vuosina tai vuosikymmeninä juuri ollut.

    Tai mikäli oli niin eihän niistä paljon muuta kerrottu kuin pelkät tulokset joskin toki mikäli MM-kisoissa tai etenkin Olympialaisissa pelasivat niin silloin oli äärimmäisenkin laajoja tietopaketteja monissakin eri kirjoissa tai lehdissä joskin ruutuaikaa mitenkään television puolella eivät nämä ihan erikoiset maat saaneet elleivät sitten pelanneet juuri Suomea vastaan.

    Suomella tosiaan vaikkakin vähän eteenpäin nyt mentiinkin niin oli tavallaan vuosien 1989-1990 tapaan vuonna 1991 jälleen kerran oman aikansa parasta jääkiekkoa sinällään ja kaikkea Leijonissa tosiaan paransi myös kotikisat vaikka ehkä parhaimmat täyttymykset kotikisamitalista jäivät saavuttamatta.

    Toisaalta taas vuosi 1991 oli lopullisesti viimeinen vuosi jolloin jääkiekossa Leijonien osalta oli myös sitä tiettyä yleispelkoa ja kritiikkiä. Vuoden 1991 kisat taisivat myös olla tavallaan ensimmäiset (Joskin erittäin rajallisesti verrattuna vaikkapa sittemmin vuosien 1997 tai 2003 ja aivan etenkin 2012 kisoihin.) jolloin erilaisten lippujen ja oheispalveluiden hinnoista oltiin äärimmäisen huolestuneita tai hermostuneita.

    Aiemmista kotikisoista ei juuri ollut sinällään valittamista joskin tietysti niissä ihan ensimmäisissä MM-kotikisoissa 1965 oli vain tietenkin se yleinen ihmettely, että mitenkäs tämmöiset kisat tänne Suomeen on myönnetty ja sitä aiemmin tietysti Suomen hävittyä vähän aiemmin joillekin todella huonoille maille, että miksi jääkiekkoon laitetaan liikaa rahaa... Olisikohan sen voinut ivallisesti sitten sijoittaa jääpalloon vai jalkapalloon?
     
  19. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Vuoden 1991 Japanin maajoukkue oli varsin mielenkiintoinen omalla sarallaan ja edellisvuoteen nähden sen hyökkäyskyvykkyys tuntui piristyneen. Toki myös poisjääntejä oli ja fyysisen pelin kontrasti oli huonoin ylivoimaisesti kaikista B-sarjan joukkueista. Erityisesti huono juttu oli jättää Takayuki Miura pois kisakoneesta kuten myös edelleen maailmankin kiekkolehdissä komeillut ja huomattavasti kyvykkäämpänä pidetty pikkuveli Hiroyuki Miura. Tilalle otettiin kolmanneksi maalivahdiksi Jiro Nihei.

    Oman aikansa supertähti Japanin joukkueessa oli kuitenkin Norio Suzuki jonka valinta maajoukkueeseen ja joukkuekapteeniksi oli kiistaton. Päävalmentaja Yoshio Hoshinon toiveet myös erittäin kyvykkäiden Takagin veljesten Kunion ja Hidekatsun saamiseksi maajoukkueeseen toteutuivat. Nousevan Auringon Maan kiekkojoukkueen alustavan huippumiehistön täydensi myös Katsunori Hirano joka 28-vuotiaana maalivahtina alkoi lähestyä uransa parhaimpia vuosia. Ilmeisesti kulttuurimuuri tai jokin muu mystisesti esti Hiranon valintaa myös parempien maiden liigoihin edes kolmosvahdiksi maalin suulle.

    Ja ikään kuin soppa ei olisi ollut tarpeeksi suuri niin lisäksi etenkin kieltäytymisten pelossa paikkoja maajoukkueeseen oli varattu runsaasti myös Nippon All-Starsin eli Japanin B-maajoukkueen riveistä. Lopulta kaikki muut vaikeudet voitettiin paitsi erään Jugoslavian pikkukylän tien vaikeuksia matkalla kohti kisapaikkaa.

    Pelaajat olivat tietenkin joukkueen mukana lentäneet maahan, mutta paikallisia nähtävyyksiä rakastaneina he halusivat mennä joukkueena myös pitämään hauskaa. Mennessään katsomaan läheisten Ljubljanan pikkukylien nähtävyyksiä paikalliset Isänmaalliset pysäyttivät heidät ja yrittivät ottaa heidät mukaansa. Hoshinon mielestä tilanne oli pahimmillaan erittäin hengenvaarallinen. Ilman hengen riistämistäkin Isänmaalliset halusivat ilmiselvästi kaapata joukkueen jäseniä panttivangeiksi lunnaita vastaan.

    Isänmaalliset talttuivat vaatimuksissaan vasta kun japanilaisten onneksi vielä silloin edes jotenkin toimiva Liittovaltion Poliisi pidätti lyhyen tulitaistelun jälkeen paikalliset gangsterit joiden isänmaallisuus oli hyvin kaukana. Joka tapauksessa poliisin turvatessa pelaajat takaisin hotellille vain tunteja ennen avausottelua koko B-sarjan 1991 osalta Jugoslaviassa Itävaltaa vastaan välikohtaus oli jo alkanut unohtua. Pelitehokkuus nopeuden kohdalla oli myös entisensä ja 1990-luvun alussa Japanin yleinen pelitehokkuus jääkiekossa alkoi parantua.

    Japanille ainutlaatuista tuntui olevan myös se, että aivan maksimissaan se olisi voinut hyvinkin nousta A-sarjaan vuodeksi 1992 tai vaihtoehtoisesti Japanin Kiekkoliiton ohjeiden mukaisesti Albertvillen 1992 olympialaisiin. Nelospaikka riitti siihen tai parempi. Siksi normaaliin tilanteeseen verrattuna Japanilla tuntui olevan enemmän voitettavaa kuin hävittävää. Ja etenkin kun C-sarjaan ei voinut pudota laajentumisten seurauksena. Japanin piristyneisyys yllätti todella kovasti Itävallan.

    Villit syöksyt kohti kiekkoa, nopeus silloin kun muu ei auttanut ja yleiset, tarkkaan hiotut syöttölaukauskuviot pelaajalta toiselle auttoivat Japania valtavasti. Kun Itävalta ei kyennyt hyödyntämään taitotasoaan ja Japanin pelatessa aivan täysillä se uskomattomasti sai Itävaltaa vastaan pelattua 2-2 tasapelin mikä oli shokkitulos vaikka Itävalta ei kuulunutkaan aivan B-sarjan kermamaihin. Tasapeli käytännössä maksoi Itävallalle A-sarjan nousupaikan vuodeksi 1992. Sinistä Konetta eli Italiaa vastaan Japani ei voinut mitään eikä juuri edes aikonutkaan. Jopa Italia otti ottelun verraten helposti.

    Ensimmäisessä erässä lukemat Japania vastaan olivat vain 0-3. Toisaalta Japani myös vielä elollaan pisti kampoihin sillä Italialla oli vaikeuksia mukautua pienten japanilaisten taitopeliin tuttuun tapaan. Italia voitti lopulta maalein 7-2 ja toisen näistä Japanin maaleista teki Japanin Itävalta-ottelun toinen sankari hämäysrystylaukauksellaan Yuji Iga. Norja oli seuraava vastus ja Jääkarhujen ärhentely oli käydä sille kalliiksi. Jatkuvat paitsiot, jatkuvat jäähyt ja huono ylivoimapelaaminen tarkoittivat johtoa sille vain luvuin 3-1 ensimmäisen erän jälkeen Japania vastaan.

    Salstenin Jörgenin pidettyä pukukopissa tsemppipuheen alkoivat Jääkarhujen vaistot terävöityä. Vasta toisessa erässä Jääkarhut alkoivat saada Mustan Lohen mertaan ja siten Norja voitti ennen pitkää luvuin 6-1 Japanin. Japanin eräänlainen vankka vastus B-sarjassa oli Ranska. Ranska oli huomattavasti vahvempi kuin aiemmin, mutta ilman Petri Ylösen torjuntoja Ranska olisi voinut jopa hävitä pelin. Etenkin kun Japani aina vain iski ja iski vastaan. Lopulta Japani hävisi vain 3-5 Ranskalle.

    Seuraavaksi Japania vastaan asettui Hollanti. Pelin ensimmäinen 20 minuuttia olivat täyttä kaaosta. Kumpikaan joukkue ei tuntunut saavan millään maalia, kiekon perään syöksyttiin ja kiekosta taisteltiin. Tom Tommy Hartogs tuntui pitävän Japanin puolustusta aivan pilkkanaan. Hartogsin uskomattomat syöttölaukaukset ja ennen kaikkea kimmokekiekkoon pelaamiskyky olivat todellista taituruutta ajoittain.

    Hartogs sai myös ottelun ensimmäisen kunnon maalipaikan, mutta Hirano torjui. Alle minuuttia myöhemmin Hirano torjui uudelleen vain vaistonvaraisesti rannesuojusta kohottamalla. Lopulta ajassa 9.20 kaaosmaisen pelin hetkeksi lopetti Hartogsin saama maali Michael Louwersin ja Theo van Gerwenin syötöstä. Hollanti näytti saavan aloitteen, mutta vain minimaallisesti.

    Teknisyyttä oli, mutta laiska liikepeli yhdistetysti aikaisemmilta vuosilta poiketen niin hyökkäyksen kuin puolustuksen osalta ei antanut Ijs-Leeuwille mitään ilmaiseksi edes Japania vastaan. Toinen erä oli sitäkin suurempaa jääkiekollista ilotulitusta suuntaan ja toiseen. Norio Suzuki meni yksin läpi ensimmäisellä minuutilla, hänet kampitettiin ja sen sijaan, että peli olisi vihelletty poikki niin sen annettiin idioottimaisesti jatkua!

    Suzuki kosti kaiken vain kahta minuuttia myöhemmin ja sillä kertaa hänet hylättiin 1-1 tasoitusmaalista maalivahdin alueella... Japanin miehet olivat tunnetusti varsin tyyniä pelissään, mutta tunteet kuumenivat ja Jugoslavian yleisö paikallisen liigatason tuntien fanitti edessään nujakoivia pelimiehiä.

    5 minuuttia toisen erän alusta Frank Janssen oli vastaavassa tilanteessa kuin Suzuki, mutta viime hetkellä Hiranon torjunnan myötä tilanne peruuntui. Tuomaritoiminnasta olivat ärsyyntyneitä niin Hoshino kuin myös Hollannin päävalmentaja Larry van Wieren. Vähän tätä myöhemmin Hollanti sai rangaistuslyönnin joka ei kuitenkaan onnistunut. Frank Versteeg oli lyöntilaukauksen suorittajana tilanteessa.

    Puolen tunnin pelin jälkeen Robert Herckenrath nousi siniviivalta ampumaan tarkan kanuunalaukauksen, mutta Hirano torjui jälleen. Ajassa 31.11 Norio Suzuki iski Japanille 1-1 tasoitusmaalin pyöriteltyään melkoiseen viimaan Hollannin Robert Prick van Welyn ja sittemmin Ijs-Oranjen maalivahdin Chad Kambeitzin liian myöhäisen reagoinnin myötä. Kuin kohtalon ivaa oli se, että saatuaan tasoitusmaalin japanilaiset eivät kyenneet pitämään aloitetta yllään ja jo ajassa 32.23 Hollannin Frank Janssen sai Suzukin tapaan hyvitysmaalin aikaisemmista menetyksistään ja sen maalin syöttivät Frank Versteeg ja Robert Prick van Wely. Kolmannessa erässä Japanilta tuntui loppuneen pelaamisen into.

    Se sulkeutui kuoreensa ja Hollantikin alkoi mystisesti vain pitää pelin tasaisena. 3-1 Hollannille oli toki lähellä, mutta viime hetkellä kuin tyhjästä ajassa 42.00 tapahtui maalin estänyt Fumihiko Kajikawan syöksy ja Michael Louwersin putoaminen pitkin jäätä. Kaaoksessa mukaan lähti Japanin maalivahti Hiranokin ja irtomaaliin lauottua maalia ei hyväksytty. Tuomaritoiminnan huippua edusti taas passiivisuus heiltä tilanteeseen. Tom Hartogsilta hylättiin viimeisen erän puolivälissä 50 minuutin kohdalla jälleen maali hänen oltuaan sillä kertaa paitsiossa. Lopulta 2-2 tasapelin aivan ottelun viime minuuteilla Japanin peluuttaessa kuutta pelaajaa jäällä Antoine Geesink esti sen. Japani hävisi 2-1 Hollannille.

    Japani oli menettämässä nousunsa ja jäämässä B-sarjaan vuodeksi 1992. Kisaisäntä Jugoslavia oli vaarallisen tekninen ja taitava joukkue etenkin kotiyleisön edessä. Japani hävisi tarmokkuudesta huolimatta lopulta maalein 5-1 vaikka aluksi luvut olivat vain 2-0 Jugoslavialle. B-sarjan MM-kisojen vuoden 1991 toiseksi viimeinen peli yleensäkin oteltiin Japanin ja Puolan välillä. Puolan parantunut tehokkuus ei näkynyt kuitenkaan ylivoimapelissä joka Puolalla oli edelleen surkeaa. Puolan Ihmepoika Marius Czerkawskikaan ei pysynyt Japanin puolustajien tai Norio Suzukin huippuvauhdissa mukana.

    Vaikka toki paremmin kuin oikeastaan kukaan muu Puolan joukkueen jäsen. Yli 40 minuuttia Japani jaksoi piinata Puolaa. Toki neljän maalin 4-0 etumatka auttoi Puolaa ja Czerkawskin mukanaolo varmisti Puolalle lopulta 7-0 voiton ja pääsyn A-sarjaan vuodeksi 1992. Japanin viimeinen peli päättyi siis tappioon.

    Kisojen jälkeen Kiekkoliitto antoi varoituksen Hoshinolle otteiden parantumisesta. Muutoin hänen uransa olisi ohi päävalmentajalle. Normaalioloissa olisi pudottu C-sarjaan ja putoaminen ei millään kelvannut sijoista 5-7 yleensä kiinni pitäneelle Japanin Kiekkoliitolle. Vuodeksi 1992 Japani aikoi laittaa paljon peliin sillä Lillehammerinkin olympialaiset vuodelta 1994 lähestyivät.

    Tässä kuitenkin Japanin maajoukkue Auringon Miesten osalta vuodelta 1991:

    Maalivahdit: Katsunori Hirano, Kenji Nobuta ja Jiro Nihei

    Puolustajat: Kunio Takagi, Atsuo Kudo, Hidekatsu Takagi, Homare Narita, Tadashi Haga, Fumihiko Kajikawa, Toko Yasunori ja Kenichi Suzuki

    Hyökkäjät: Norio Suzuki, Akihito Sugisawa, Hirotoshi Osawa, Nikigi Miroshi, Toshiyuki Sakai, Sayaka Ishii, Yuji Iga, Motoki Ebina, Taku Takahashi, Shuji Momoi, Koshi Kiyoe ja Motoaki Takeuchi

    Päävalmentaja: Yoshio Hoshino
     
  20. RexHex Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    NHL
    Vaikka nää ketjut meinaa jäädä Thusbergin yksinkeskusteluiksi (lähinnä siksi, että kenelläkään - esim. minulla ei ole lisättävää- niin tykkään kovasti). Tällaista sisältöä kaivataan aina lisää. Ja sitten se litti-peukku.
     
  21. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Kiitos kovasti Rex!

    Seuraavaksi sitten melko pian olisikin vuorossa itse Ijs-Leeuw eli Hollanti käsittelyssä vuoden 1991 osalta. Kyseisessä maassa muutenkin elettiin jääkiekon osalta mielenkiintoisia aikoja ja nostattajana optimismille toimi vuoden 1990 lopulla hyvin organisoitu AGPO-turnaus jossa Hollanti oli suhteellisen hyvin osannut pelata ja pistänyt Sisu Teamillekin kampoihin joskin Sisu Teamilta puuttui kyllä riveistään jonkin verran pelimiehiä ja muun muassa Teemu Selänne otettiin toiseen turnaukseen (Muistaakseni Izvestijaan.) pelaamaan vaikka alkuperäinen pelipaikka Selänteellä olisi ollut Sisun mukana Hollannissa.

    Hollannilla oli hyvä puoli tulevassa turnauksessa myös siinä, että se ei voinut pudota ja lisäksi tuplavoittona jo neljäskin sija saattoi riittää A-sarjaan nousuun joka olisi ehkä kovin suoritus omassa pelaajasukupolvessa sitten vuosien 1975-1982 olleen Kultaisen Aikakauden jälkeen Hollannin jääkiekossa yleensäkään. Myös olympiapaikkaa Albertvilleen 1992 kuten myös Lillehammeriin 1994 tavoiteltiin kovastikin. Nämä olivat muun muassa Kiekkoliiton puheenjohtaja van Erpin linjauksia.

    Ijs-Oranjen pelaajavalinnat turnaukseen olivat aluksi kuitenkin hieman surullisia kieltäytymisiä täynnä. Erittäin nopea Ben Tijnagel kieltäytyi kisoista ja Hollannin jääkiekon Eredivisien huippupelaajista maajoukkueleirin myöhäispelaajana joukkueeseen liittyi Bill Wensink. Tijnagelin lisäksi Rotterdamin Pandan miehistä maajoukkuepeleistä pois jäi myös Jan Bruijsten jonka torjuntoja Hollannin maalissa olisi varmasti kaivattu.

    Ainoastaan Wensink tuli Tijnagelin ja Brujistenin kieltäytymisen jälkeen pelaamaan. Larry van Wiereniä eli päävalmentajaa ärsytti kovien kärkimiesten poisjäännit. Eredivisien Playoffien takia pois jäivät myös Ralph Vos ja ennen kaikkea paras kärkimies Ron Bertelingin ohella eli Tony Collard. Collardin kanssa tuli alustavasti myös pahakin välirikko. Kieltäytymisten määrän takia joukkueeseen tuli myös yllättäviäkin pelaajia. Larry David Livingston sai muun muassa yhdysvaltalaisena viimein myös Hollannin passin ja pystyi siten IIHF:n sääntöjenkin mukaan pelaamaan viimein Ijs-Oranjeen puolesta.

    Kaksoiskansalaisia enemmän tai vähemmän joukkueessa edustivat siis Livingston ja Dave Morrisonin lisäksi myös osittain kanadalainen ja aiemmin mainittu Wensink ja Chad Kambeitz. Lopulta hieman ennen kisoja van Wieren ratkaisi Kambeitzin ja joukkueen päämaalivahdiksi halunneen John Mark O 'Brienin pelipaikat keskinäisellä taitopelillä joukkueen kesken. Ennen pitkää Kambeitz torjui enemmän kiekkoja kuin O 'Brien joten ykkösmaalivahti oli siis Chad Kambeitz. O 'Brien sai tyytyä kakkosmaalivahdin rooliin.

    Kisapassien täyttyessä ennen pitkää kovaa vauhtia ja Wensinkinkin tultua maajoukkueeseen jäi vielä yksi passi leimaamatta. Koska van Wierenin haluamia puolustajia tai hyökkääjiä ei Eredivisien kiekkokevään karkeloista liittynyt maajoukkueeseen enempää niin viimeinen kisakoneen istuin meni AGPO:n sponsoroiman Tillburg Trappersin lupaavalle maalivahdille, 187 senttimetriä pitkälle ja 87 kiloa painaneelle Martin Trommelenille. Trommelen oli torjunut aikaisemmin Hollannin nuorten maajoukkueessa ja myös B-Leeuweissa eli Hollannin B-maajoukkueessa. Maalivahdit olivat siis Chad Kambeitz, John Mark O 'Brien ja Martin Trommelen.

    Ennen pelien analysointia ja tulosten laittoa laitan tähän Ijs-Oranjen joukkueen vuosimallia 1991:

    Maalivahdit: Chad Kambeitz, John Mark O 'Brien ja Martin Trommelen

    Puolustajat: Tom Tommy Hartogs, Henk Hille, Antoine Geesink, Robert Prick van Wely, Nico van Galen Last, (Joissakin yhteyksissä van Galenlast.) Leo van den Thillart, Bill Wensink ja Johan de Vries

    Hyökkääjät: Ron Berteling, Michael Mike Louwers, Larry David Livingston, Theo van Gerwen, Frank Versteeg, Frank Janssen, Gerard van Hunen, Robert Herckenrath, Risto Mollen, Dave Morrison, Henri Stoer ja Henri de Kort

    Joukkuelääkäri ja Kuntovalmentaja: Frank Baarveld

    Päävalmentaja: Larry van Wieren
     
  22. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Ijs-Oranjen eli Hollannin oli aloitettava tiensä vuoden 1991 B-sarjassa vaikeimman kautta. Maajoukkueella oli paljon samaa kuin edellisenäkin vuonna. Fyysisen voimapelin suhde oli parantunut edelliseen kahteen vuoteen verrattuna paljon joskin huippumaihin nähden B-sarjassa se oli riittämätöntä edelleen. Taitotason suhde oli ennallaan ja puolustuksen osalta vähän parempi Tommy Hartogsin tultua maajoukkueeseen.

    Vastaavasti hyökkäyspäästä Tony Collardin poissaolo oli tuntuva. Aloituksia pelillisesti Hollanti hävisi edelleen liian usein. Hyökkäyslähdöt olivat huippumaihin nähden edelleen liian hitaita tai laiskanoloisia, mutta erittäin nopeaa syöksypeliä joukkue osasi tehdä ja myös teki sitä. Ron Berteling yhdessä Dave Morrisonin kanssa vastasi hyökkäyskärkien kuvioiden toteutuksesta ja nopeasti puolustuspään Hartogs nousi ketjuun mukaan. Se oli tarpeen sillä muutoin Berteling ja Morrison olisivat olleet ylityöllistettyjä tehtävässään.

    Tämän lisäksi laitureiden eliittimiehenä toimi Frank Janssen. Oman erikoisen pudottautumispelin lisäksi Hollanti keskialueen laitapelillä yhdessä syöttöjen kanssa hyökkäykseen piti oman alueensa yleensä puhtaana punaviivan toisella puolella. Hartogsin totuttua pelityyliin suunta pysyi siis positiivisesti ennallaan. Yleisesti ottaen siis Hollanti oli melko nopea luisteluvoimaltaan jääkiekossa sinällään mikäli ajoittaista laiskan oloista liikepeliä ei huomioitu.

    Mielenkiintoinen uutuus Larry van Wierenin omassa pelikirjassa oli tiivis kolmikantaan rakennettu liikkuvan hyökkäävä puolustus. Puolustajat toimivat tiiviissä yhteistyössä, mutta mukana puolustuksen aktiivisessa liiketorjuntapelissä oli aina mukana myös ainakin yksi hyökkääjä. Turnauksen aikana hyökkääjäksi kolmikantapuolustukseen valikoitui hyvin usein Henri Stoer tai Henri de Kort, vähäisemmässä määrin Frank Versteeg, erittäin satunnaisesti Frank Janssen jonka tehtävänä oli vastata pitkälti hyökkäyskärkien ja laitapelin toimivuudesta ja kerran täysin pakotettuna ja kaaosmaisessa tilanteessa itse Ron Berteling.

    Tämän avulla alkuvaikeuksista huolimatta Hollanti pysyi yllättävän hyvin jopa huippumaidenkin tahdissa ja jopa Italiankin pelit menivät ensimmäisillä kerroilla tähän taktiikkaan sekaisin joskin sittemmin osattiin siitä myös toipua. Ainoa mikä todella teki Hollannista muutoin hieman epävarman jääkiekossa oli kuitenkin sen äärimmäisen hyökkäysvoiman puuttuminen ja ennen kaikkea laukaisutehokkuus ei ollut aina linjassa suhteessa tarkkaan pelitapaan.

    Lopullinen ongelma Hollannille hyvästä yrityksestä huolimatta olivat jatkuvat jäähyt mihin joukkue kisojen aikana tulisi syyllistymään varsin usein. Ja tietenkin se, että jos Hollannilta puuttui vähänkin tehokkaita pelimiehiä joukkueestaan niin maajoukkue oli hyvin nopeasti varjo entisestään. Tony Collardin puuttuminen oli melkein korvaamaton menetys Hollannille vaikkakin mitään todella ylivoimaista jyräystä ketään vastaan Hollanti ei kisoissa kärsinyt joskin Italian ja Ranskan peleissä kävi hyvinkin huonosti.

    Etenkin kun molemmat maat aivan välttämättä halusivat lähteä heti peliin täysillä mukaan. Hollanti ei odottanut juuri voittavansa aivan kermamaita, mutta A-sarjan unelma ja etenkin mahdollinen olympiaunelma silloin jos karsijana olisi jokin oikein huono C-sarjan maa (Käytännössä mikä tahansa muu maa kuin Tanska.) piti kaiken Ijs-Oranjelle mahdollisena mikäli nelospaikka tulisi. Muutoin sijat 5-6 pettymyksen kautta olivat Ijs-Leeuwien päätavoite. Joukkuekapteenina toimi edelleen Hollannin vuoden 1991 maajoukkueessa Ron Berteling.

    Seuraavassa viestissä laitan varsinaista peliasiaa kun 503:n Erroria herjailee kone niin laitan siihen sitten tuloksia.
     
  23. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Laitan tähän myös ennen pelejä erilaisia Hollannin ketjutuksia mitä van Wieren käytti eri peleissä B-sarjan MM-kisoissa 1991. Kyseessä on siis eniten käytetyin peliketju per ottelu ja olen nimennyt sen hyökkäyspäästä puolustukseen:

    Hollanti-Italia: Ron Berteling-Theo van Gerwen-Tommy Hartogs-Antoine Geesink-Johan de Vries

    Hollanti-Norja: Ron Berteling-Bill Wensink-Robert Prick van Wely-Henk Hille-Nico van Galen Last

    Hollanti-Ranska: Theo van Gerwen-Gerard van Hunen-Robert Herckenrath-Tommy Hartogs-Henk Hille

    Hollanti-Itävalta: Gerard van Hunen-Henri Stoer-Henri de Kort-Antoine Geesink-Henk Hille

    Hollanti-Japani: Ron Berteling-Robert Herckenrath-Michael Louwers-Johan de Vries-Tommy Hartogs

    Hollanti-Puola: Ron Berteling-Frank Janssen-Frank Versteeg-Larry David Livingston-Antoine Geesink-Tommy Hartogs

    Hollanti-Jugoslavia: Ron Berteling-Theo van Gerwen-Michael Louwers-Bill Wensink-Tommy Hartogs

    Olisin laittanut jo pelipohjaista asiaa, mutta Error 503 tuntuu olevan harvinaisen sitkeässä tänä iltana...
     
  24. Espen Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Old time hockey like Eddie Shore
    Lainaus:
    Ulkomuistista ainakin Hannu Virta, Jarmo Myllys, Kari Takko, Mikko Mäkelä..

    Senttereistä ei näkynyt Keskinen, Helminen tai Nieminen. Oliko syinä kieltäytymistä, loukkaantumista tai poisjättämistä? Cupissa Suomella oli varsinaisia senttereitä vain Ojanen, Ruuttu ja Tirkkonen.

    Virta kieltäytyi Kanada Cupin leirityksestä vedoten johonkin vammaan, mutta pelasi samaan aikaan harjoitusotteluita TPS:n mukana Sveitsissä.Se riitti Matikaiselle että Virtaa ei enää hänen aikanaan nähty maajoukkueessa. Virta teki paluun arvokisoihin -94 olympialaisissa.
     
  25. Thusberg Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
    Vuoden 1991 B-sarjan MM-kisat käynnistyivät siis Jugoslaviassa Hollannin osalta heti pahimmalla mahdollisella tavalla kun vastustajaksi osoittautui Italia. Ijs-Oranjella ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta pysyä Sinisen Koneen vauhdissa. Siitä huolimattakin Ijs-Oranje aikoi yrittää kaikkensa. Maalivahdiksi otteluun otettiin heti Chad Kambeitz.

    Sininen Kone oli fyysisesti, teknisesti ja nopeudeltaan voittamaton. Toisaalta taas pelillistä murskavoittoakin varten Italialla oli silti omanlaisensa jarrutus pelissä päällä, mutta kahteen edelliseen vuoteen verrattuna Italia piti silti pelin käynnissä koko ajan eikä odottanut tai mennyt Hollannin omaan peliin mukaan. Joka tapauksessa 99 sekuntia ja ajassa 1.39 Bruno Zarillo iski Italian avausmaalin. Ja sen jälkeen Hollanti aloitti jäähyputken.

    Emilio Iovio ja Santino Pellegrino iskivät ajassa 11.32 ja 15.22 ylivoimamaalit ja tilanne oli 0-3. Toisessa erässä Ijs-Oranjen omat vastahyökkäykset olivat liian heikosti organisoituja. 7 maalia tuli Italialle ja Iovio teki kypärätempun pelissä siinä vaiheessa.

    Maalijuhlan ajassa 23.09 aloitti kuitenkin Italian supertähti Gaetano Orlando. Kaksi maalia seurasi ajassa 26.49 ja 30.13 ja ajassa 34.23 tuli myös maali ja vielä ajassa 34.55. Minuuttia myöhemmin ajassa 35.55 seuraava maali ja sitten vielä ajassa 39.19 maali.

    Tilanne oli Hollannin osalta 0-10. Kambeitz alkoi pyörittää päätään epätoivosta ja lopulta van Wieren otti hänet pois kentältä ja kolmannessa erässä John Mark O' Brien tuli maalin suulle hänen tilalleen. Vastoin ennakoitua maalijuhlan jatkumista Italia totesi Hollannin saaneen oppituntinsa ja alkoi jäähdytellä peliään. Maalit tulivat vielä ajassa 42.27, ajassa 44.11 ja ajassa 49.45.

    Aivan viimeiset 10 minuuttia ottelusta Hollanti pysyi Italian vauhdissa ja oli hetken aikaa jopa sitä parempi Italian pelatessa hyvinkin löysin ottein. Toisaalta löysinkin ottein Italia oli tehdä maaleja, mutta Hollannin puolustus vältti virheet kuten kuuluikin. Hollanti ei tehnyt maaliakaan ja se oli hävinnyt maalein 0-13. Ja luvut olisivat voineet olla huomattavastikin suuremmat.

    Toisaalta Hollannin onneksi pahin oli jo ohi sillä melkein mikään muu maa B-sarjassa ei ollut etenkään huonona päivänä mikään ylimaallinen maa sille. Ei edes Jääkarhut eli Norja. Ensimmäisellä minuutilla Theo van Gerwen teki siniviivalaukauksen jonka Jääkarhujen maalivahti Steve Allman torjui pelkällä onnella. Minuuttia myöhemmin van Gerwen iski niukasti lopulta hylätyn 1-0 maalin Hollannille. Hän oli valitettavasti ollut paitsiossa.

    Ensimmäiset 10 minuuttia Norja alkoi turhautua ja roiskia kiekkoa minne sattuu. Hyökkäyslähdöt hyytyivät keskialueen lähettyvillä tai punaviivalla viimeistään. Jääkarhut eivät saaneet taitotason ylivoimastaan huolimatta mitään rytmiä peliinsä. Myös levännyt Kambeitz jatkoi hyviä otteitaan maalin suulla.

    Lopulta Carl Gunnar Gundersen iski Jääkarhuille pelaamisen vapauttavan maalin ajassa 11.51. Loppuerän ajan Hollanti jatkoi aggressiivista hyökkäystään ja kolmikantapuolustus teki Jääkarhujen omista hyökkäyksestä suhteellisen tehottomia. Allman torjui välillä kiekkoja vartaloaan kilpenä käyttäen kun Jääkarhujen puolustus ei saanut Ijs-Leeuwin hyökkäyspeliä kuriin.

    Toisessa erässä Geir Hoff iski rutiinilla 0-2 maalin Norjalle ajassa 30.31. Ylivoimamaali oli kyseessä.

    Lopulta kolmannessa erässä Hollanti alkoi olla väsynyt ja Norjakin jostain syystä tyytyi pitämään hyökkäyksensä varsin lepsuina kahteen ensimmäiseen erään verrattuna. Lopulta maalit 0-3 ajassa 44.12 ja 0-4 ajassa 57.01 riittivät Norjalle voittoon.

    Ranskaa vastaan Hollannilla oli mystinen peli ja se hävisi nimellisesti murskaavasti 1-9. Osa tästä tappiosta meni Petri Ylösen torjuntojen piikkiin, mutta toinen osa siinä oli erikoista. Erikoisuus tuli laukausten vähäisessä määrässä ja murhaavassa tarkkuudessa mitä Ranska oli harjoittanut ennen kisoja hyökkäyksissään. Ottelussa Hollanti laukoi 21 laukausta maalia kohti ja Ranska laukoi vain uskomattoman vähäiset 23 laukausta maalia kohti!

    Aluksi Ranskaa vastaan maalilla oli John Mark O' Brien, mutta hänet vaihdettiin toisessa erässä jo Chad Kambeitziin. Ranskaa ei peloteltu Hollannin erikoisella pudottautumispelillä tai keskialuepelillä heti kun joukkue vain alkoi pelata yhteen. Ranskan maalit tehtiin ajassa 3.55, ajassa 10.31, ajassa 14.48, ajassa 17.58 ensimmäisen erän päättyessä 0-4 lukemiin, toisessa erässä ajassa 23.59, ajassa 30.51, ajassa 34.47, ajassa 36.14 ja lopulta kolmannessa erässä ajassa 41.59.

    Hollannin ensimmäisen maalin turnauksessa ajassa 35.55 teki Gerard van Hunen Robert Herckenrathin syötöstä. Se jäi myös Hollannin ainoaksi ottelussa. Vajaat minuuttia myöhemmin Benoit Laporten tekemästä viimeisestä Ranskan maalista Hollannin 2-9 maali hylättiin maalivahdin alueella tehdystä maalista.

    Itävaltaa vastaan Hollanti taistelikin melkoisen vauhdikkaan ottelun. Werner Kerth sai kuin saikin rajusti kamppailtuaan 0-1 maalin Itävallalle ajassa 1.02. Kerth pujotteli nopeasti itsensä Antoine Geesinkin ja Henri de Kortin ohi ja John Mark O' Brienin patjan alta kiekko meni maaliin.

    Hollanti ei kuitenkaan alistunut. 15 sekuntia uuden aloituksen jälkeen Michael Louwers syötti Theo van Gerwenille ja uskomattoman siniviivalaukauksen jälkeen pieni hipaisu ja kiekko oli mennyt nolosti Itävallan maalivahdin längestä maaliin. Hollanti tasoitti pelin 1-1 tilanteeseen ajassa 1.17.

    Sittemmin Henk Hille, Robert Herckenrath ja Tommy Hartogs järjestivät melkoisen pyörityksen saamatta maalia. Larry David Livingston sai jäähyn ajassa 12.11 ja juuri 2 minuutin jäähyn päättyessä ajassa 14.11 Livingston teki maalin ja Hollanti johti jo 2-1!

    Toisessa erässä Johan de Vries ja Michael Louwers ottivat jäähyjä ja antoivat Itävallalle aloitteen. Lopulta ajassa 29.12 Itävalta sai 2-2 tasoituksen. Ron Berteling teki Wayne Gretzkyn kaltaisia harhautuksia ja iski 3-2 johtomaalin Michael Louwersin taitavasta kaukalon kulmasyötöstä Hollannille ajassa 35.09.

    Kolmannessa erässä Itävalta kävi kuitenkin todelliseen hyökkäykseen ja Hollanti alkoi väsyä pelissään. 3-3 tasoituksen iski ennen pitkää ajassa 50.19 Andreas Pusnik.

    Larry David Livingston oli tuloksetta yrittänyt maalia toisessa erässä ja oli tehdä maalin 4-3 Hollannille, mutta epäröi ja iski päin vastustajan maalivahtia. Lopulta hetkeä myöhemmin Hollanti sai jäähyn koukkaamisesta. Siitä huolimatta Tommy Hartogs iski uskomattoman läpiajon ja sitä edeltäneestä Livingstonin syötöstä maalin ajassa 51.16.

    Hollannin 4-3 sensaatiovoitto oli lähellä, mutta sitten pilli vihelsi Livingstonin juuri saadessa kiekkoa uudelleen maaliin. Itävalta otti ajassa 56.00 aikalisän. Larry van Wieren protestoi ankarasti päätoimitsijan päätöstä.

    Ottelu oli ennen pitkää ohi luvuin 4-6 Itävallan voittaessa.

    Hollanti voitti Japanin aiemmin kerrotusti luvuin 2-1. Hollanti oli niukoilla tappioillaan ja parilla pahallakin tappioilla silti menettänyt olympiaunelmansa tai A-sarjapaikkansa vuodesta 1992 puhuttaessa.

    Puolaa vastaan omassa toiseksi viimeisessä pelissään Hollanti taisteli hyvin, mutta Puolan jatkuvat jäähyt surkean ylivoimapelaamisen ohella imartelivat Hollannin suoritusta. Hollanti meni tämän takia jopa johtoon ottelun ensimmäisessä erässä. Ron Berteling teki Frank Versteegin syötöstä maalin Puolan maalivahti Gabriel Samolejn taakse ajassa 11.35. Toinen erä oli hirvittävää kehimistä ja Puolan surkea ylivoimapeli jatkui.

    Lopulta Puolan voiton Hollannista varmisti pelkästään Puolan Ihmepoika Marius Czerkawski joka ajoittain pyöritti koko Hollannin puolustusta pyörryksiin, mutta oli myös välillä kokonaan yksin maalintekoyrityksissään ilman joukkuekavereidensa tukea. Puola voitti 1-4.

    Ijs-Oranjen viimeinen ottelu kisaisäntä Jugoslaviaa vastaan oli alistuneen oloista. 5200 innosta mylvivää katsojaa oli Ljubljanan illassa suuri näky ja kisaisänniltä haluttiin voittoa. Jotain kuumaverisestä ottelusta kertoi se, että suurin osa koko pelin jäähyistä otettiin ensimmäisen erän joukkotappelun alussa. Tomaz Vnuk teki Jugoslavialle lisäksi kaksi hylättyä maalia ensimmäisessä erässä ja tuomarit tunsivat olonsa uhatuksi päätöstensä jälkeen raivosta kiehuneen yleisön alkaessa heitellä kaljapulloja ja roskia jäälle. Vasta poliisin turvattua tilanteen hallissa ottelu sai jatkua.

    Chad Kambeitz toimi Hollannin maalilla kun van Wieren ei lopulta antanut kolmosmaalivahti Martin Trommelenin mennä torjumaan ottelua. Ja kiihkeän kotiyleisön riemuksi jo ajassa 2.26 Zvone Zvonko Suvak teki 0-1 maalin Jugoslavialle. Ja ensimmäisen erän puolivälin kahden hylätyn maalin jälkeen ajassa 16.43 Nik Zupancic iski 0-2 maalin Jugoslavialle. Sittemmin ottelu meni melkoiseksi mailojen kalisteluksi puolin ja toisin. Lopulta Larry David Livingston teki 1-2 kavennuksen Ijs-Oranjelle ajassa 39.12. Viimeisessä erässä aiemmin kaksi maaliaan menettänyt Vnuk sai kun saikin maalinsa ajassa 50.14.

    Kolmannen erän päätteeksi Jugoslavia oli voittanut loppua kohti erittäinkin yksitoikkoisen pelin maalein 1-3. Se tulisi olemaan historiallisesti viimeinen Jugoslavian Sosialistisen Liittovaltion viimeinen jääkiekko-ottelu ja tunnelma hallissa muuttui kiihkeästä alakuloisen hiljaiseksi ja mielialat harmittelevan tylyiksi.

    Ijs-Oranjen kohtaloksi vuonna 1991 tuli olla vain seitsemäs ja se voitti vain Japanin. Larry van Wieren oli erittäinkin pettynyt ja samoin oli myös joukkue. Äärimmäinen minimitavoite oli suoritettu, mutta parempaankin olisi pystytty. Vuodesta 1992 toivottiin kuitenkin parempaa kiekkovuotta. Ja sen Hollanti totisesti tulisi ennen pitkää saamaan...