Mestiksessä valitaan taas kauden päätteeksi paras tulokas. Muutaman ennakkoon hieman heikomman kauden jälkeen täksi kaudeksi on odotettavissa kova kisa Petri Varis -palkinnosta. Ehdokkaita löytyy viime kaudella niin nuorten liigassa, A-junioreiden I-divisioonassa kuin Suomi-sarjassa pelanneista, joten suora vertailu tilastojen perusteella on vaikeaa. Mestiksen kotisivujen tilastointiin on täksi kaudeksti tullut oma kohta tulokkaita varten, joten täällä ei enää tarvitse aloittaa tilastoseurantaa. Tulokkaat tunnistaa Mestiksen sivuilla nimen perässä olevasta *-merkistä, vaikka se ei tunnu vielä olevan ihan täysin kunnossa jokaisen pelaajan kohdalla. Selvennyksen vuoksi viime keväänä uudistettujen tulokaskriteerien mukaan tulokas on sellainen pelaaja, joka:
Siinä missä SM-liigan tulokkaita on monesti hehkutettu vuosia etukäteen, Mestiksen tulokkaat ovat usein olleet etukäteen täysin tuntemattomia suurelle yleisölle. Sama "vika" on tänäkin vuonna, mutta muutaman sieltä pystyy poimimaan etukäteen.
Joonas Alanne, Hokki
Hieman vaatimattomammin aiemmilla kausilla pelannut rovaniemeläislähtöinen Joonas Alanne puhkesi kukkaan viime kaudella RoKin tehokkaassa FAK-ketjussa Jarkko Kostamon ja Henri Fominin kanssa. Keskushyökkääjänä pelannut Alanne kirjautti 35 ottelussa 51 pistettä ja mestiskarsinnoissa vielä kuudessa ottelussa 10 lisää. Tänä syksynä yhdeksässä harjoitusottelussa on syntynyt jo kolme maalia, joten Alanteelta on lupa odottaa paljon varsinkin, jos saa toisen rovaniemeläistutkaparinsa, Henri Fominin, rinnalleen.
Niklas Appelgren, KooKoo
KooKoon oma kasvatti palasi parin Hämeenlinnassa vietetyn vuoden jälkeen takaisiin Kouvolaan kesällä 2010 ja olikin hyvin puolustusvoittoisesti pelanneen KooKoon A-junnujen joukkueen sisäisen pistepörssin ylivoimainen ykkönen ja koko sarjan kuudes 39 tehopisteellä 24 ottelussa. Kohtalaisen isokokoinen Appelgren on harjoituspeleissä pelannut hyvin ja tehnnyt muutaman maalinkin, vaikka peliaika ei ole ollut kovin iso. Rooli on ollut kolmoskentässä ja varmaan on siinä myös runkosarjan alussa. Pelit sitten näyttävät, miten korkealle nuoren kouvolalaisen rahkeet riittävät KooKoon kovassa hyökkääjähierarkiassa. Potentiaalia kuitenkin löytyy ja siitä osoituksena on kevääseen 2013 ulottuva sopimus.
Santeri Halme, TuTo
Porilaislähtöinen Santeri Halme on kiinnostava nimi. Junnuissa on syntynyt tuhoisaa jälkeä ja nyt vuorossa olisi aikuisten sarjat ja legendaarinen TuTo. Sentterinä mieluiten pelaava Halme on taitava käsistään ja hänellä olisi isoa ruutu tarjolla Vainiolan ja Jalon takana, kunhan vain säilyttää tasonsa Mestiksessä. Kilpailu on kuitenkin kovaa, sillä myös kanadalainen Famulare on mukana kuvioissa. Tämän takia Halme voi myös hyvin nopeasti löytää itsensä nelosketjusta tai jopa katsomosta, jolloin kamppailu vuoden tulokkaan tittelistä olisi menetetty. Toisaalta mahtuu ikänsä puolesta vielä A-junnuihin
Teemu Huttu, K-Laser
Kiiminkiläislähtöisessä kärppäkasvatti Teemu Huttussa on aineksia taistella vaikka koko pistepörssin kärkisijoista. Juniorivuosiensa varrella Huttu on monesti löytynyt pistepörssin kärkisijoilla ja onpa päässyt pelaamaan muutamassa juniorimaaottelussakin. Kulunut syksy on myös lähtenyt hyvin käyntiin, kun hän on harjoitusotteluissa ollut tehokkain K-Laserin pelaaja. Saavutusta korostaa se seikka, että pelipaikkana on ollut kolmoskenttä. Nuoressa ja oululaisessa joukkueessa löytyy paljon tuttuja pelimiehiä, joten kemioiden puutteeseen ei Hutun tie katkea.
Juho Iloviita, K-Laser
Seuraavaksi samulikivimäeksi tai kimnabbiksi mainostettu Juho Iloviita on vaasalaisen kiekkokoulun tulevaisuudenlupauksia. Mukavin tehoin eri junnujen SM-sarjoissa ja jopa maajoukkueessa asti pelannut Iloviita päätti kesällä pakata kimpsut ja kampsut ja siirtyä suuremman peliajan ja vastuun perässä K-Laseriin. Pienestä koosta (178cm) huolimatta pelaa kahden metrin rungolla ja pisteitäkin tuli ihan mukavasti harkkamatseissa, kun kahdeksassa pelissä Iloviita nakutti pisteet 2+2, joista tosin puolet tuli samassa ottelussa. Ei välttämättä suurin suosikki, mutta maininnan arvoinen ehdottomasti ja K-Laserin nuoressa porukassa peliaikaakin siunaantuu enenmän kuin esimerkiksi Mikkelissä tulisi.
Juho Perttilä, K-Vantaa
Alun perin HIFK:sta lähtöisin oleva Juho Perttilä on pelannut Vantaalla nuoremmasta C-juniorista alkaen ja on aina kuulunut joukkueen sisäisen pistepörssin kärkinimiin. Voitti kaudella 2010-2011 A-junioreiden I-divisioonan pistepörssin ja oli olennainen osa K-Vantaan A-junioreiden liiganousussa ollen karsintasarjankin pistepörssin kuningas. Perttilä on harjoitusotteluissa ollut K-Vantaan parhaimmistoa välillä pyöritellen peliä tuttuun tyyliinsä mielin määrin ja on kolmoskentästä käsin johtanut joukkueen sisäistä pistepörssiä. Peliaikaa lienee tarjolla aivan kärkikenttiä myöten, kunhan otteet säilyvät samanlaisina myös hieman tasokkaampia mestisjoukkueita vastaan.
Samuli Virkkunen, Sport
Ässäkasvatti Samuli Virkkunen tuli Vaasan Sportiin lähtökohtaisesti koko kauden lainaksi ja aikaisempien kausien nojalla häneen on asetettu kovat panokset. Tehoja on syntynyt joka ikäluokassa ja onpa junnumaajoukkuepaitakin tuttu muutaman ottelun ajalta. Virkkunen on maalintekijä ja tästä on osoituksena nuorten SM-liigan jaettu maalikuninkuus yhdessä Kärppien Julius Junttilan kanssa kaudelta 2009-2010. Harjoitusotteluissa syntyi neljässä ottelussa tehot 2+1, joten oletettavasti runkosarjassakin pisteitä tulee varsinkin, jos pääsee pelaamaan esimerkiksi Suonpään tai Tapion kanssa. Kaiken osuessa nappiin jopa maalipörssin kuninkuus voi olla pelikorttikotkan ulottuvilla.
Nämä seitsemän ovat ainakin omasta mielestäni ne todennäköisimmät voittajakandidaatit. Muitakin löytyy ja paljon ja minulla olikin kova karsinta saada muutama eroteltua muusta massasta. Olkaa ihmeessä eri mieltä. Listan ulkopuolelta voisi mainita SaPKo-kaksikon Antti Tenkanen ja Toni Lepaus, jotka molemmat ovat onnistuneet hyvin junnuissa, mutta miesten peleissä ei ole kulkenut ihan samaan malliin. Samoin K-Laserin Harri Pälveestä voi odottaa kovaa pelimiestä Mestikseen, mutta vasta muutaman vuoden päästä. Tällä hetkellä hän jää kahden muuan oululaisseuran tulokkaan, Iloviidan ja Hutun, taakse. Hokin rovaniemeläislöytö Henri Fomin on myös seuraamisen arvoinen kaveri, joskin harjoitusotteluiden heikot otteet ja tällä hetkellä käytävä varusmiespalvelus heikentävät kerrointa jonkin verran. K-Vantaalta löytyy Perttilän takaa vielä Toni Pulkkinen, Joel Lehtinen ja Niko Aitero, jotka kaikki ovat potentiaalisia pisterohmuja mutta joiden kaikkien peliaikaa verottavat jonkin verran liigalainojen aiheuttama kova kilpailu kärkikenttien pelipaikoista. Viime keväänä uudistetuissa tulokaskriteereissä ei ollut enää viittauksia kansalaisuuteen, joten niiltä osin TuTon ruotsalainen puolustajalupaus Paul Eriksson saattaa iskeä muun porukan ohi ja kärkeen. Tämä tosin ei ole varmaa ja esimerkiksi Mestiksen sivut eivät pidä Erikssonia tulokkaana. Tommi Taimen jalanjäljissä kulkee myös Sportin oma kasvatti, puolustaja Miika Koivisto, joka pääsi viime kaudella pelaamaan muutaman ottelun ylhäälläkin. Puolustajista puhuttaessa ei myöskään kannata ohittaa LeKin Risto Mattilaa, joka on kahtena viime kautena viimeistellyt pakin paikalta mukavat tehot A-nuorissa. Myös maalivahtiosastolla on edustajansa ja heistä ainoat realistiset kandidaatit ovat Akatemian Samu Perhonen ja Sami Rajaniemi riippuen siitä, kumpi nappaa ykkösmaalivahdin paikan itselleen.
Tämän vuoden tulokkaista puhuttaessa on vaikea ohittaa erästä nimeä, jota tuskin tullaan kuitenkaan valitsemaan parhaaksi tulokkaaksi. Kaikista tämän syksyn nuorista pelimiehistä eniten lehtipalstamillejä ja huomiota niin hyvässä kuin pahassakin kerännee TuTon rymistelijä Patrik Moisio. Vasta 1992-syntynyt eikä mitenkään erikoisella varrella (185cm) varustettu TPS-kasvatti on jo harjoituskaudella ehtinyt herättää enemmän mielipiteitä niin puolesta kuin vastaankin kuin kenties yksikään aiempi tulokas Mestiksen historiassa. Moision fyysinen peli ja tapa viedä taklaukset loppuun asti on tähän mennessä poikinut jo kahdet pystypainit ja molemmat johtuivat Moision kovasta niitistä, josta vastapuolen pelaaja (KooKoon Appelgren ja TPS:n Vahalahti) loukkaantui. Kummastakaan taklauksesta ei tosin Moisiolle tullut edes kaksiminuuttista. Itse tappeluissa KooKoon Virkillä ei kuulemma ollut juurikaan mahdollisuuksia, mutta TPS:n parimetrinen Anttila sai sulan hattuunsa joskaan ei hirveän isolla marginaalilla.
Siinä missä SM-liigan tulokkaita on monesti hehkutettu vuosia etukäteen, Mestiksen tulokkaat ovat usein olleet etukäteen täysin tuntemattomia suurelle yleisölle. Sama "vika" on tänäkin vuonna, mutta muutaman sieltä pystyy poimimaan etukäteen.
Joonas Alanne, Hokki
Hieman vaatimattomammin aiemmilla kausilla pelannut rovaniemeläislähtöinen Joonas Alanne puhkesi kukkaan viime kaudella RoKin tehokkaassa FAK-ketjussa Jarkko Kostamon ja Henri Fominin kanssa. Keskushyökkääjänä pelannut Alanne kirjautti 35 ottelussa 51 pistettä ja mestiskarsinnoissa vielä kuudessa ottelussa 10 lisää. Tänä syksynä yhdeksässä harjoitusottelussa on syntynyt jo kolme maalia, joten Alanteelta on lupa odottaa paljon varsinkin, jos saa toisen rovaniemeläistutkaparinsa, Henri Fominin, rinnalleen.
Niklas Appelgren, KooKoo
KooKoon oma kasvatti palasi parin Hämeenlinnassa vietetyn vuoden jälkeen takaisiin Kouvolaan kesällä 2010 ja olikin hyvin puolustusvoittoisesti pelanneen KooKoon A-junnujen joukkueen sisäisen pistepörssin ylivoimainen ykkönen ja koko sarjan kuudes 39 tehopisteellä 24 ottelussa. Kohtalaisen isokokoinen Appelgren on harjoituspeleissä pelannut hyvin ja tehnnyt muutaman maalinkin, vaikka peliaika ei ole ollut kovin iso. Rooli on ollut kolmoskentässä ja varmaan on siinä myös runkosarjan alussa. Pelit sitten näyttävät, miten korkealle nuoren kouvolalaisen rahkeet riittävät KooKoon kovassa hyökkääjähierarkiassa. Potentiaalia kuitenkin löytyy ja siitä osoituksena on kevääseen 2013 ulottuva sopimus.
Santeri Halme, TuTo
Porilaislähtöinen Santeri Halme on kiinnostava nimi. Junnuissa on syntynyt tuhoisaa jälkeä ja nyt vuorossa olisi aikuisten sarjat ja legendaarinen TuTo. Sentterinä mieluiten pelaava Halme on taitava käsistään ja hänellä olisi isoa ruutu tarjolla Vainiolan ja Jalon takana, kunhan vain säilyttää tasonsa Mestiksessä. Kilpailu on kuitenkin kovaa, sillä myös kanadalainen Famulare on mukana kuvioissa. Tämän takia Halme voi myös hyvin nopeasti löytää itsensä nelosketjusta tai jopa katsomosta, jolloin kamppailu vuoden tulokkaan tittelistä olisi menetetty. Toisaalta mahtuu ikänsä puolesta vielä A-junnuihin
Teemu Huttu, K-Laser
Kiiminkiläislähtöisessä kärppäkasvatti Teemu Huttussa on aineksia taistella vaikka koko pistepörssin kärkisijoista. Juniorivuosiensa varrella Huttu on monesti löytynyt pistepörssin kärkisijoilla ja onpa päässyt pelaamaan muutamassa juniorimaaottelussakin. Kulunut syksy on myös lähtenyt hyvin käyntiin, kun hän on harjoitusotteluissa ollut tehokkain K-Laserin pelaaja. Saavutusta korostaa se seikka, että pelipaikkana on ollut kolmoskenttä. Nuoressa ja oululaisessa joukkueessa löytyy paljon tuttuja pelimiehiä, joten kemioiden puutteeseen ei Hutun tie katkea.
Juho Iloviita, K-Laser
Seuraavaksi samulikivimäeksi tai kimnabbiksi mainostettu Juho Iloviita on vaasalaisen kiekkokoulun tulevaisuudenlupauksia. Mukavin tehoin eri junnujen SM-sarjoissa ja jopa maajoukkueessa asti pelannut Iloviita päätti kesällä pakata kimpsut ja kampsut ja siirtyä suuremman peliajan ja vastuun perässä K-Laseriin. Pienestä koosta (178cm) huolimatta pelaa kahden metrin rungolla ja pisteitäkin tuli ihan mukavasti harkkamatseissa, kun kahdeksassa pelissä Iloviita nakutti pisteet 2+2, joista tosin puolet tuli samassa ottelussa. Ei välttämättä suurin suosikki, mutta maininnan arvoinen ehdottomasti ja K-Laserin nuoressa porukassa peliaikaakin siunaantuu enenmän kuin esimerkiksi Mikkelissä tulisi.
Juho Perttilä, K-Vantaa
Alun perin HIFK:sta lähtöisin oleva Juho Perttilä on pelannut Vantaalla nuoremmasta C-juniorista alkaen ja on aina kuulunut joukkueen sisäisen pistepörssin kärkinimiin. Voitti kaudella 2010-2011 A-junioreiden I-divisioonan pistepörssin ja oli olennainen osa K-Vantaan A-junioreiden liiganousussa ollen karsintasarjankin pistepörssin kuningas. Perttilä on harjoitusotteluissa ollut K-Vantaan parhaimmistoa välillä pyöritellen peliä tuttuun tyyliinsä mielin määrin ja on kolmoskentästä käsin johtanut joukkueen sisäistä pistepörssiä. Peliaikaa lienee tarjolla aivan kärkikenttiä myöten, kunhan otteet säilyvät samanlaisina myös hieman tasokkaampia mestisjoukkueita vastaan.
Samuli Virkkunen, Sport
Ässäkasvatti Samuli Virkkunen tuli Vaasan Sportiin lähtökohtaisesti koko kauden lainaksi ja aikaisempien kausien nojalla häneen on asetettu kovat panokset. Tehoja on syntynyt joka ikäluokassa ja onpa junnumaajoukkuepaitakin tuttu muutaman ottelun ajalta. Virkkunen on maalintekijä ja tästä on osoituksena nuorten SM-liigan jaettu maalikuninkuus yhdessä Kärppien Julius Junttilan kanssa kaudelta 2009-2010. Harjoitusotteluissa syntyi neljässä ottelussa tehot 2+1, joten oletettavasti runkosarjassakin pisteitä tulee varsinkin, jos pääsee pelaamaan esimerkiksi Suonpään tai Tapion kanssa. Kaiken osuessa nappiin jopa maalipörssin kuninkuus voi olla pelikorttikotkan ulottuvilla.
Nämä seitsemän ovat ainakin omasta mielestäni ne todennäköisimmät voittajakandidaatit. Muitakin löytyy ja paljon ja minulla olikin kova karsinta saada muutama eroteltua muusta massasta. Olkaa ihmeessä eri mieltä. Listan ulkopuolelta voisi mainita SaPKo-kaksikon Antti Tenkanen ja Toni Lepaus, jotka molemmat ovat onnistuneet hyvin junnuissa, mutta miesten peleissä ei ole kulkenut ihan samaan malliin. Samoin K-Laserin Harri Pälveestä voi odottaa kovaa pelimiestä Mestikseen, mutta vasta muutaman vuoden päästä. Tällä hetkellä hän jää kahden muuan oululaisseuran tulokkaan, Iloviidan ja Hutun, taakse. Hokin rovaniemeläislöytö Henri Fomin on myös seuraamisen arvoinen kaveri, joskin harjoitusotteluiden heikot otteet ja tällä hetkellä käytävä varusmiespalvelus heikentävät kerrointa jonkin verran. K-Vantaalta löytyy Perttilän takaa vielä Toni Pulkkinen, Joel Lehtinen ja Niko Aitero, jotka kaikki ovat potentiaalisia pisterohmuja mutta joiden kaikkien peliaikaa verottavat jonkin verran liigalainojen aiheuttama kova kilpailu kärkikenttien pelipaikoista. Viime keväänä uudistetuissa tulokaskriteereissä ei ollut enää viittauksia kansalaisuuteen, joten niiltä osin TuTon ruotsalainen puolustajalupaus Paul Eriksson saattaa iskeä muun porukan ohi ja kärkeen. Tämä tosin ei ole varmaa ja esimerkiksi Mestiksen sivut eivät pidä Erikssonia tulokkaana. Tommi Taimen jalanjäljissä kulkee myös Sportin oma kasvatti, puolustaja Miika Koivisto, joka pääsi viime kaudella pelaamaan muutaman ottelun ylhäälläkin. Puolustajista puhuttaessa ei myöskään kannata ohittaa LeKin Risto Mattilaa, joka on kahtena viime kautena viimeistellyt pakin paikalta mukavat tehot A-nuorissa. Myös maalivahtiosastolla on edustajansa ja heistä ainoat realistiset kandidaatit ovat Akatemian Samu Perhonen ja Sami Rajaniemi riippuen siitä, kumpi nappaa ykkösmaalivahdin paikan itselleen.
Tämän vuoden tulokkaista puhuttaessa on vaikea ohittaa erästä nimeä, jota tuskin tullaan kuitenkaan valitsemaan parhaaksi tulokkaaksi. Kaikista tämän syksyn nuorista pelimiehistä eniten lehtipalstamillejä ja huomiota niin hyvässä kuin pahassakin kerännee TuTon rymistelijä Patrik Moisio. Vasta 1992-syntynyt eikä mitenkään erikoisella varrella (185cm) varustettu TPS-kasvatti on jo harjoituskaudella ehtinyt herättää enemmän mielipiteitä niin puolesta kuin vastaankin kuin kenties yksikään aiempi tulokas Mestiksen historiassa. Moision fyysinen peli ja tapa viedä taklaukset loppuun asti on tähän mennessä poikinut jo kahdet pystypainit ja molemmat johtuivat Moision kovasta niitistä, josta vastapuolen pelaaja (KooKoon Appelgren ja TPS:n Vahalahti) loukkaantui. Kummastakaan taklauksesta ei tosin Moisiolle tullut edes kaksiminuuttista. Itse tappeluissa KooKoon Virkillä ei kuulemma ollut juurikaan mahdollisuuksia, mutta TPS:n parimetrinen Anttila sai sulan hattuunsa joskaan ei hirveän isolla marginaalilla.