Tässä ketjussa seurataan liigajoukkueiden hyökkäys/puolustuspelin rakenteellista kehittymistä kauden mittaan. Eräänä mittarina voidaan käyttää sektoreihin jaoteltuja maalintekoyrityksiä eli tuttavallisemmin laukauksia alkukauden otteluista. Laukausten vertailulukemat ovat "per ottelu".
Tilastoinnin taustatiedot:
Hyökkäysalue voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: vaaralliseen maalintekoalueeseen ja vaarattomaan maalintekoalueeseen. Sektorijako on esitetty liitteessä. Vaarallinen maalintekoalue koostuu sektoreista 1 ja 2, loput on vaaratonta maalintekoaluetta. Vaarallisen maalintekoalueen laukauksien voidaan ajatella vertautuvat joukkueen luomiin paikkoihin, varsinkin pidemmällä aikavälillä (=ei vain muutama ottelu). Sektorien sanalliset selitykset:
1: Laukausetäisyys max. 5 metriä
2: Vaarallisen maalintekoalueen täydentävä sektori
3: Viivalaukaukset ym. "vaarattomat"
4: Pienen kulman laukaukset
Tilastoihin on otettu mukaan vain tasakentällisin varsinaisella peliajalla lauotut laukaukset. Ei siis ylivoimalaukauksia, ei alivoimalaukauksia, ei laukauksia jomman kumman joukkueen pelatessa ilman maalivahtia, ei jatkoaikalaukauksia.
Yksinkertaistettuna, vaaralliselta maalintekoalueelta lauottu laukaus menee todennäköisemmin maaliin kuin vaarattomalta maalintekoalueelta lauottu. Tällä kaudella em. kriteerit täyttävien laukauksen keskimääräinen onnistumisprosentti vaaralliselta maalintekoalueelta on (tilanne 5.11.) 9,8 % ja vaarattomalta maalintekoalueelta 1,4 %. Vaaralliselta maalintekoalueelta on lauottu 35,7 % em. kriteerien mukaisista laukauksista ja vaarattomalta maalintekoalueelta 64,3 %.
Tämän tilastoinnin kautta selviää joukkueiden hyökkäys- ja puolustuspelin rakenteellinen "hyvyys". Mitä enemmän joukkue saa aikaiseksi vaarallisen maalintekoalueen laukauksia, sitä tehokkaampaa hyökkäyspeli on rakenteellisesti. Mitä vähemmän vastustaja saa aikaiseksi vaarallisen maalintekoalueen laukauksia, sitä tehokkaampaa puolustavan joukkueen puolustuspeli on rakenteellisesti.
Tämä määrällinen tilastointi ei ota kantaa laukomisen laatuun. Laadusta pistän erikseen tilastot, jossa kuvataan joukkueiden maalintekotehokkuutta alueittain. Mitä korkeampi on maalintekotehokkuus,
a) sitä enemmän joukkue on tehnyt maaleja suhteessa laukauksiin
b) sitä laadukkaampaa laukomisen voidaan ajatella olevan
c) sitä laadukkaampia paikkoja joukkueen voidaan ajatella pystyvän luomaan
Vastaavasti mitä alhaisempi on maalintekotehokkuus,
a) sitä vähemmän joukkue on tehnyt maaleja suhteessa laukauksiin
b) sitä heikkolaatuisempaa laukomisen voidaan ajatella olevan
c) sitä heikkolaatuisempia paikkoja joukkueen voidaan ajatella pystyvän luomaan
Puolustusasemassa vastustajan maalintekotehokkuuden avulla voidaan tulkita puolustavan joukkueen puolustus/maalivahtipelin laatua: Mitä alhaisempi vastustajan maalintekotehokkuus on, sitä parempaa laadullisesti puolustavan joukkueen puolustus/maalivahtipeli on.
Ensin vaaralliselta maalintekoalueelta maalipaikka- ja tehokkuusvertailu.
Vaarallisen maalintekoalueen laukaukset (hyökkäys):
HIFK 15.2
TPS 14.0
KÄRPÄT 13.5
ILVES 13.3
TAPPARA 13.2
SAIPA 13.0
JYP 12.8
BLUES 12.6
PELICANS 12.1
ÄSSÄT 11.6
LUKKO 11.6
HPK 11.4
SPORT 11.3
KALPA 10.2
KOOKOO 8.4
HIFKin hyökkäyspeli on tuottanut eniten paikkoja alkukauden aikana. KooKoo erottuu toisessa päässä yhtä selkeästi. Lukko pistää myös silmään sijalla 11, joka on ristiriidassa sarjasijoituksen kanssa, erikoistilannepeli on tuonut tukea. Lukon hyökkäyspelin olisi kuitenkin syytä olla selkeästi tuottavampaa kuin HPK:n tai Sportin. Loukkaantumisetkin toki selittänevät osan, eiköhän se tuosta lähde nousemaan kun tulee pelitapaa paremmin toteuttavia yksilöitä.
Vastustajan vaarallisen maalintekoalueen laukaukset (puolustus):
KÄRPÄT 9.2
TAPPARA 10.7
SAIPA 11.2
KALPA 11.3
HIFK 11.6
TPS 11.7
ILVES 11.8
JYP 12.1
SPORT 12.2
BLUES 12.8
ÄSSÄT 12.9
PELICANS 13.2
LUKKO 13.2
HPK 14.0
KOOKOO 16.0
Kärkijoukkueet molemmissa päissä erottuvat tässäkin. Kärppien puolustuspeli on ollut todella tiivistä, kun taas KooKoon rakenteellinen puolustuspeli erottuu toisessa valossa.
Näiden erotus, eli "maalipaikkojen erotus" hyökkäys-puolustus:
KÄRPÄT 4.4
HIFK 3.6
TAPPARA 2.5
TPS 2.3
SAIPA 1.8
ILVES 1.5
JYP 0.7
BLUES -0.2
SPORT -0.9
PELICANS -1.1
KALPA -1.1
ÄSSÄT -1.3
LUKKO -1.6
HPK -2.6
KOOKOO -7.6
Kärpät on luonut keskimäärin yli neljä maalipaikkaa per peli vastustajaa enemmän ja on selkeästi kärjessä, HIFK myös "omalla luvullaan" toisena. KooKoon lukema on melkoisen musertava, ja sarjasijoitus onkin siihen nähden melkoisen positiivinen. Lukkokin melko lailla miinuksella suhteessa sarjasijoitukseensa, mutta hyökkäys- ja puolustuspelin tehokkuus on laadukkaampaa kuin nämä lukemat antavat odottaa.
***
Vaarallisen maalintekoalueen maalintekotehokkuus (hyökkäys):
TAPPARA 12.8 %
SAIPA 12.4 %
KOOKOO 11.9 %
TPS 11.1 %
HPK 11.0 %
KÄRPÄT 10.5 %
SPORT 10.3 %
LUKKO 9.9 %
HIFK 9.9 %
JYP 9.4 %
ÄSSÄT 8.6 %
BLUES 8.3 %
ILVES 8.3 %
PELICANS 6.5 %
KALPA 5.5 %
KooKoo on ollut vähissä paikoissaan tehokas. KalPalla ja Pelicansilla yllättävän heikot lukemat, suurinpiirtein yli puolet kärki-Tapparaa heikommat.
Vastustajan vaarallisen maalintekoalueen maalintekotehokkuus (puolustus):
LUKKO 7.5 %
TAPPARA 8.0 %
KOOKOO 8.0 %
ILVES 8.7 %
KALPA 8.8 %
SPORT 9.6 %
BLUES 9.9 %
SAIPA 10.2 %
PELICANS 10.5 %
ÄSSÄT 11.1 %
TPS 11.3 %
HIFK 11.3 %
KÄRPÄT 11.8 %
JYP 12.1 %
HPK 15.4 %
KooKoon puolustustehokkuus on maalintekotehokkuuden lisäksi yllättävän korkea, mutta niinköhän ne noin korkealla pysyvät kun vielä 2/3-kautta jäljellä. HPK:n puolustustehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on erittäin heikko, kuriositeettina 1-sektorilta HPK:n vastustajan maalintekotehokkuus on peräti 25,6 % eli keskimäärin joka neljäs laukaus alle viidestä metristä HPK:n maalinedustalta em. kriteerein on mennyt maaliin (toisella sijalla HIFKin vastustaja 18,7 %, pienin Lukon vastustajalla 9,6 %). HIFKin ja Kärppien puolustustehokkuudet ovat myös yllättävän alhaisia sarjasijoitukseen nähden.
Näiden erotus, eli tehokkuuden erotus %-yksikköinä hyökkäys-puolustus:
TAPPARA 4.8 %
KOOKOO 3.8 %
LUKKO 2.5 %
SAIPA 2.2 %
SPORT 0.7 %
TPS -0.2 %
ILVES -0.4 %
KÄRPÄT -1.3 %
HIFK -1.4 %
BLUES -1.6 %
ÄSSÄT -2.5 %
JYP -2.7 %
KALPA -3.3 %
PELICANS -4.0 %
HPK -4.5 %
Tappara on ollut alkukolmanneksen tehokkain ja se näkyy tässäkin tilastossa kun puolustustehokkuuskin on kovaa luokkaa. Kärkijoukkueista pistää silmään Kärppien ja HIFKin erotuslukemat, jotka ovat selkeämmin miinuksella johtuen heikommasta puolustustehokkuudesta.
Tilastoinnin taustatiedot:
Hyökkäysalue voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: vaaralliseen maalintekoalueeseen ja vaarattomaan maalintekoalueeseen. Sektorijako on esitetty liitteessä. Vaarallinen maalintekoalue koostuu sektoreista 1 ja 2, loput on vaaratonta maalintekoaluetta. Vaarallisen maalintekoalueen laukauksien voidaan ajatella vertautuvat joukkueen luomiin paikkoihin, varsinkin pidemmällä aikavälillä (=ei vain muutama ottelu). Sektorien sanalliset selitykset:
1: Laukausetäisyys max. 5 metriä
2: Vaarallisen maalintekoalueen täydentävä sektori
3: Viivalaukaukset ym. "vaarattomat"
4: Pienen kulman laukaukset
Tilastoihin on otettu mukaan vain tasakentällisin varsinaisella peliajalla lauotut laukaukset. Ei siis ylivoimalaukauksia, ei alivoimalaukauksia, ei laukauksia jomman kumman joukkueen pelatessa ilman maalivahtia, ei jatkoaikalaukauksia.
Yksinkertaistettuna, vaaralliselta maalintekoalueelta lauottu laukaus menee todennäköisemmin maaliin kuin vaarattomalta maalintekoalueelta lauottu. Tällä kaudella em. kriteerit täyttävien laukauksen keskimääräinen onnistumisprosentti vaaralliselta maalintekoalueelta on (tilanne 5.11.) 9,8 % ja vaarattomalta maalintekoalueelta 1,4 %. Vaaralliselta maalintekoalueelta on lauottu 35,7 % em. kriteerien mukaisista laukauksista ja vaarattomalta maalintekoalueelta 64,3 %.
Tämän tilastoinnin kautta selviää joukkueiden hyökkäys- ja puolustuspelin rakenteellinen "hyvyys". Mitä enemmän joukkue saa aikaiseksi vaarallisen maalintekoalueen laukauksia, sitä tehokkaampaa hyökkäyspeli on rakenteellisesti. Mitä vähemmän vastustaja saa aikaiseksi vaarallisen maalintekoalueen laukauksia, sitä tehokkaampaa puolustavan joukkueen puolustuspeli on rakenteellisesti.
Tämä määrällinen tilastointi ei ota kantaa laukomisen laatuun. Laadusta pistän erikseen tilastot, jossa kuvataan joukkueiden maalintekotehokkuutta alueittain. Mitä korkeampi on maalintekotehokkuus,
a) sitä enemmän joukkue on tehnyt maaleja suhteessa laukauksiin
b) sitä laadukkaampaa laukomisen voidaan ajatella olevan
c) sitä laadukkaampia paikkoja joukkueen voidaan ajatella pystyvän luomaan
Vastaavasti mitä alhaisempi on maalintekotehokkuus,
a) sitä vähemmän joukkue on tehnyt maaleja suhteessa laukauksiin
b) sitä heikkolaatuisempaa laukomisen voidaan ajatella olevan
c) sitä heikkolaatuisempia paikkoja joukkueen voidaan ajatella pystyvän luomaan
Puolustusasemassa vastustajan maalintekotehokkuuden avulla voidaan tulkita puolustavan joukkueen puolustus/maalivahtipelin laatua: Mitä alhaisempi vastustajan maalintekotehokkuus on, sitä parempaa laadullisesti puolustavan joukkueen puolustus/maalivahtipeli on.
Ensin vaaralliselta maalintekoalueelta maalipaikka- ja tehokkuusvertailu.
Vaarallisen maalintekoalueen laukaukset (hyökkäys):
HIFK 15.2
TPS 14.0
KÄRPÄT 13.5
ILVES 13.3
TAPPARA 13.2
SAIPA 13.0
JYP 12.8
BLUES 12.6
PELICANS 12.1
ÄSSÄT 11.6
LUKKO 11.6
HPK 11.4
SPORT 11.3
KALPA 10.2
KOOKOO 8.4
HIFKin hyökkäyspeli on tuottanut eniten paikkoja alkukauden aikana. KooKoo erottuu toisessa päässä yhtä selkeästi. Lukko pistää myös silmään sijalla 11, joka on ristiriidassa sarjasijoituksen kanssa, erikoistilannepeli on tuonut tukea. Lukon hyökkäyspelin olisi kuitenkin syytä olla selkeästi tuottavampaa kuin HPK:n tai Sportin. Loukkaantumisetkin toki selittänevät osan, eiköhän se tuosta lähde nousemaan kun tulee pelitapaa paremmin toteuttavia yksilöitä.
Vastustajan vaarallisen maalintekoalueen laukaukset (puolustus):
KÄRPÄT 9.2
TAPPARA 10.7
SAIPA 11.2
KALPA 11.3
HIFK 11.6
TPS 11.7
ILVES 11.8
JYP 12.1
SPORT 12.2
BLUES 12.8
ÄSSÄT 12.9
PELICANS 13.2
LUKKO 13.2
HPK 14.0
KOOKOO 16.0
Kärkijoukkueet molemmissa päissä erottuvat tässäkin. Kärppien puolustuspeli on ollut todella tiivistä, kun taas KooKoon rakenteellinen puolustuspeli erottuu toisessa valossa.
Näiden erotus, eli "maalipaikkojen erotus" hyökkäys-puolustus:
KÄRPÄT 4.4
HIFK 3.6
TAPPARA 2.5
TPS 2.3
SAIPA 1.8
ILVES 1.5
JYP 0.7
BLUES -0.2
SPORT -0.9
PELICANS -1.1
KALPA -1.1
ÄSSÄT -1.3
LUKKO -1.6
HPK -2.6
KOOKOO -7.6
Kärpät on luonut keskimäärin yli neljä maalipaikkaa per peli vastustajaa enemmän ja on selkeästi kärjessä, HIFK myös "omalla luvullaan" toisena. KooKoon lukema on melkoisen musertava, ja sarjasijoitus onkin siihen nähden melkoisen positiivinen. Lukkokin melko lailla miinuksella suhteessa sarjasijoitukseensa, mutta hyökkäys- ja puolustuspelin tehokkuus on laadukkaampaa kuin nämä lukemat antavat odottaa.
***
Vaarallisen maalintekoalueen maalintekotehokkuus (hyökkäys):
TAPPARA 12.8 %
SAIPA 12.4 %
KOOKOO 11.9 %
TPS 11.1 %
HPK 11.0 %
KÄRPÄT 10.5 %
SPORT 10.3 %
LUKKO 9.9 %
HIFK 9.9 %
JYP 9.4 %
ÄSSÄT 8.6 %
BLUES 8.3 %
ILVES 8.3 %
PELICANS 6.5 %
KALPA 5.5 %
KooKoo on ollut vähissä paikoissaan tehokas. KalPalla ja Pelicansilla yllättävän heikot lukemat, suurinpiirtein yli puolet kärki-Tapparaa heikommat.
Vastustajan vaarallisen maalintekoalueen maalintekotehokkuus (puolustus):
LUKKO 7.5 %
TAPPARA 8.0 %
KOOKOO 8.0 %
ILVES 8.7 %
KALPA 8.8 %
SPORT 9.6 %
BLUES 9.9 %
SAIPA 10.2 %
PELICANS 10.5 %
ÄSSÄT 11.1 %
TPS 11.3 %
HIFK 11.3 %
KÄRPÄT 11.8 %
JYP 12.1 %
HPK 15.4 %
KooKoon puolustustehokkuus on maalintekotehokkuuden lisäksi yllättävän korkea, mutta niinköhän ne noin korkealla pysyvät kun vielä 2/3-kautta jäljellä. HPK:n puolustustehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on erittäin heikko, kuriositeettina 1-sektorilta HPK:n vastustajan maalintekotehokkuus on peräti 25,6 % eli keskimäärin joka neljäs laukaus alle viidestä metristä HPK:n maalinedustalta em. kriteerein on mennyt maaliin (toisella sijalla HIFKin vastustaja 18,7 %, pienin Lukon vastustajalla 9,6 %). HIFKin ja Kärppien puolustustehokkuudet ovat myös yllättävän alhaisia sarjasijoitukseen nähden.
Näiden erotus, eli tehokkuuden erotus %-yksikköinä hyökkäys-puolustus:
TAPPARA 4.8 %
KOOKOO 3.8 %
LUKKO 2.5 %
SAIPA 2.2 %
SPORT 0.7 %
TPS -0.2 %
ILVES -0.4 %
KÄRPÄT -1.3 %
HIFK -1.4 %
BLUES -1.6 %
ÄSSÄT -2.5 %
JYP -2.7 %
KALPA -3.3 %
PELICANS -4.0 %
HPK -4.5 %
Tappara on ollut alkukolmanneksen tehokkain ja se näkyy tässäkin tilastossa kun puolustustehokkuuskin on kovaa luokkaa. Kärkijoukkueista pistää silmään Kärppien ja HIFKin erotuslukemat, jotka ovat selkeämmin miinuksella johtuen heikommasta puolustustehokkuudesta.