Tossa maaliskuussa tuli koulusta tällainen viesti:
"Hei!
Olemme selvitelleet tänään somessa käytyä todella ikäväsanaisesta keskustelua, missä on syytelty ja haukuttu moneen suuntaan toisia. Ilmeisesti tilanteessa oli puhuttu pahaa toisista ns. selän takana jo pidemmän aikaa, mistä riita oli lähtenyt leviämään. Tilanne purkautui tänään välitunnin aikana todella kovaäänisenä riitelynä, missä haukuttiin äärettömän loukkaavilla naista halventavilla sanoilla toisia. Koska tilanne on ilmeisesti jatkunut jonkin aikaa ja nyt purskahti täällä koulussa todella vahvasti esiin, tulisi tilanteesta keskustella kotona lapsen ja vanhemman kesken. Olen puhuttanut tänään tilanteeseen vahvimmin liittyviä oppilaita kahden kesken. Tilannetta selvitellään yhä koulun puolelta ja katsotaan, miten asiassa edetään. Pidän huoltajat ajan tasalla tapahtumista.
Ystävällisin terveisin"
Myös mut kutsuttiin kuraattorin juttusille. Kyseli miten tyttärellä menee ja tiedänkö tästä (lainatusta) konfliktista mitään. No en tienny ja se oli sitten siinä. Tyttäreltä kyselin kukamitähä, mutta ei tienny oikein. Eilen tarkastaessani tyttären puhelinta selvis, että tytärtähän sitä oli huoraksi kutsuttu! Ja yhtä toista tyttöä. Vituttaa, että en huomannu, enkä osannu lukea tytärtä, mut vielä VITUN SUOMALAINEN HIENOTUNTEISUUS JA YKSITYISYYDENSUOJA VAI MISTÄ VITUN RUNKKAAMISESTA ON KYSE, kun opettajat ei voi sanoa "Linda haukkui Marikaa huoraksi.". Vittu mä häpeän joka solulla tätä auktoriteetitöntä yhteiskuntaa. Siis aivan uskomaton maa ollaan positiivisesti, mutta muuten ollaan elitistisiä hienohelmoja ja henkisesti noin madon selkärangan omaava kansakunta. Tiedättehän, jo se, että joku toinen on eri mieltä, otetaan helposti kiusaamisena tai vittuilina. Masennutaan, ahdistutaan, alkoholisoidutaan ja vaikka mitä, kun joku sanoi tyhmäksi tai hetken on oltu työttömiä ja kaikki huutaa yhteen ääneen "Minua on kohdeltu väärin! Kuuletteko! Väärin!!!". Kuka kasvattaisi meille pallit? Kenestä olisi kenties Suomen ainoaksi auktoriteetiksi? Aletaan maksaa sille palkkaa, kun ei me hiirulaiset itse mihinkään kyetä.
Ai joo, minä, isä, tutkin välillä teini-ikäisen tyttäreni puhelimen! Soittakaa poliisi! Laittakaa vankilaan! Näinhän se täällä auktoriteetittömässä yksityisyydensuoja-yhteiskunnassa menee. Jo lapsesta asti kasvatetaan siihen, että kukaan ei saa puuttua pahoinvointiisi tai ongelmiisi, vaan ne ovat sinun yksinoikeutesi ja länsimainen vapaus on sitä, että saat yksin kenenkään puuttumatta masentua ja voida huonosti, ja kaikkihan me tiedetään lopputulos. Haluatteko oikeasti elää tällaisessa yhteiskunnassa? Tytär onneks on puoliks venäläinen, ni ei oo semmonen uhriutuja ja marttyyri ku keskimäärin me suomalaiset. Tietää, että mä en vittuillakseni sitä puhelinta pyydä tai naura, väheksy, ivaa tai muutakaan, vaan se, että tiedän mitä lapsen elämässä tapahtuu on välittämistä ja lapsen hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeää, eikä mitään vitun yksityisyyden raiskaamista. Perhe pitää yhtä ja on toisiaan varten. Paitsi meillä täällä. Meille perhe on sitä varten, että sitä voidaan vältellä jouluisin ja haukkua avokille miten paskat vanhemmat minulla oli, kohtelivat väärin ja olivat kerran kännissä, minulla on trauma ja voin huonosti!
Mä ite elin kymmenen vuotta aivan täysin suomalaisten sosiaalisten konstruktioiden ulkopuolella ja vasta kolmekymppisenä pääsin taas mukaan meininkeihin, ni kertokaa mulle, miksi vitussa kukaan ei kertonu mulle, että myös mun tytärtä oli kutsuttu huoraksi? Ei kerrottu mitä sanottu, kuka sanoi tai kenelle, vaan kaikki oli salamyhkäistä sanojen alkemiaa ilmeisesti meidän vahvoja ja itsenäisiä lapsia kasvattavan yksityisyydensuojan vuoksi, vai MITÄ HEVONVITUNPERSETTÄ!?!?
Mä oon niin täynnä, ettei täällä kukaan puhu asioista suoraan. Ei kukaan, missään, ikinä. Mitä vittua!?! Mä katon ympärille, niin nään Ranskan hovin vuonna 1500. Kaikilla samanlaiset naamiot kasvoilla ja kakalla käynti on "Olen ruusuilla tanssiva, ja yön uljaana ritarina käyn ahon laitaan, sillä kuu itkee kanssasi ja kuulen suden ulvovan.". Näin me suomalaiset puhutaan asioista sen sijaan, et oikeesti selvitettäisiin asioita. Ei me uskalleta, kun tulee pojalle paha mieli. Näkee noista lapsista tuolla kaupungillakin, että ei meistä suomalaisista auktoriteeteiksi ole. Kukaan ei välitä mistään mitään ja sehän johtuu tietysti siitä, kun yhdeksän vuotias Stube sanoo "Räyh!", kun revit röökin sen suusta, niin suomiäijä alkaa itkeä, kun tuli paha mieli. Näin se on.
E: Ai joo, saa olla aika saatanan tunari, jos kuvittelee Persujen ja Halla-ahon nousujen olleen joku rasismin supernousu Suomessa. Toki ne valtavirraisti rasismia, mutta ne olivat hyvin voimakkaasti hätähuuto suorapuheisuuden puolesta. Jos vaikeista asioista olisi aina puhuttu suoraan, niin ei todellakaan olisi tällaisia nousuja tapahtunut. Demarit ja Vihreät muut saa ihan ite kattoa peiliin. Oliko se hienotunteisuus sittenkään yhteiskunnallisesti oikein ja kaikille hyväksi? Ei vittu ollu, eikä koskaan tule olemaan.
Pojat, eikä alettaisi puhua asioista niiden omilla nimillä? Kukaan ei häviä siinä mitään ja asiat yksinkertaistuvat äärettömän paljon.