Tuli suunnistettua varmaan puolet matkasta porukassa, jossa juttelin yhden naisen kanssa. Meillä oli vissiin kaikki rastit samoja ja vauhtikin sama. Lopussa olleella pitkällä välillä tehtiin sitten eri reitinvalinta. Perkule. Olin varma että minun oli nopeampi (en siis nähnyt enää tuon jälkeen) mutta on näköjään voittanut minua kolme minuuttia.
Pistetääs ensimmäisen Jukolan jälkeen vähän tuntemuksia. Itselläni oli kuudes osuus ja melkein samalla tavalla kuin Urho, juoksin jälkimmäisen pätkän samaa vauhtia yhden naisen kanssa. Tosin viimeisen rastin (222) jälkeen otin sen verran kovan loppuspurtin, että pääsin ensimmäisenä maaliin.
Vaikka tapahtuma olikin hieno, niin pienenä pettymyksenä tuli kuinka vähän suunnistusta tuolla tuli. Jonossa juoksia käytännössä kaikki ja osuuden pystyi halutessaan juoksemaan läpi ilman pahemmin vilkaisematta karttaa. Itse tein yhden tyhmän virheen, jonka seurauksena tuli semmonen parin kymmenen minuutin pummi. Vitutti aika rankasti, mutta oli siellä sentään lähemmäs parikymmentä muutakin, jotka etsivät samaa rastia.
Suunnistus oli siis huomattavan erilaista odotuksiin verrattuna, mutta kovin rankkaa oli kuitenkin. Maasto riisui kyllä meikäläisen aseista tehokkaasti. 10 tai 11 rastille asti jaksoi mennä ihan jees, mutta sitten piti juosta pitkä matka vaikeaa maastoa pitkin ja sitten oli miehestä revitty mehut irti. Tulos ei ollut kovin kaksinen vaan taakse jäi vain n. satakunta tuloksen saanutta. Mutta eipä tuo haittaa, kun tavoitteena oli lähinnä selvitä ensimmäisellä kertaa koko osuuden läpi.
Ruokapuolesta pitää sanoa, että Kuopioon lähdin hakemaan kalakukkoa, mutta harmikseni huomasin, ettei tarjolla ollut kuin HK:n valmisruokia. Muuten kyllä järjestelyt olivat varsin mainiosti hoidettu.