En muista, että Halla-ahoakaan olisi miltään taholta hirveästi parjattu siitä, että hän on pettänyt vaimoansa kahdeksan vuoden ajan, ja se on johtanut aviottomaan lapseen. Suurin syy siihen kai se, että poliittiset vastustajat eivät olleet valmiita uhraamaan täysin sivullisiakin ihmisiä poliittiselle taistelutantereelkle. Itselläni suurin ihmetys kohdistui siihen, että Suomen kokoisesta maasta on todistettavasti löytynyt kaksi naista, jotka ovat avanneet tuollaiselle seinätapetille ja pullohartiaiselle punastelijalle sakset.
Itselläni suurin ihmetys kohdistui siihen, että Suomen kokoisesta maasta on todistettavasti löytynyt kaksi naista, jotka ovat avanneet tuollaiselle seinätapetille ja pullohartiaiselle punastelijalle sakset.
Aalto ei kuulu kanssani samaan vaalipiiriin, joten en voi häntä äänestää. Ja vaikka voisinkin, on hän poliittisella toiminnallaan osoittanut, ettei hän ole minun ääneni arvoinen.
Vien parivaljakolta @TosiFani ja @Tuamas tikkarin: Mutku Halla-ahokin.
No, minä olen ainakin parjannut Halla-ahoa, sillä paljon alemmaksi ei siitä pääse, että valehtelee lastensa lukumäärän. Mitä tulee poliittisiin vastustajiin, niin kyllä esim. Feministipuolueen ex-jäsen toivoi Halla-ahon vaimon joutuvan raiskatuksi. Kyllä minä tuon jo uhraukseksi voisin laskea.
Oliko siellä vihreiden viime kesän puheenjohtajavaalissa mielestäsi ehdokkaita, jotka olisivat soveltuneet tuohon tehtävään paremmin?
Toistan pyynnön, älä sotke minua näihin vääntöihin. Otan itse kantaa, jos on tarvetta.
Tai lähinnä silloin, kun osuu omaan sapluunaan, etenkin jos pääset märisemään meikäläiselle. No, tuttua suvaitsevaisten pelikirjan toteutustahan tuo. Tässä kohta ei mutkuttelu haittaa.
Jälkiviisaus on turhaa, mutta eipä tainnut olla. En voi kuitenkaan sanoa varmaksi. En kuitenkaan muista Touko Aallon näyttäneen heikkouksia silloin, kun ei ollut puheenjohtaja. Johtuen tietysti siitä, ettei ollut samalla tavalla äänessä ja vastuussa.
Jälkiviisaus on turhaa, mutta eipä tainnut olla. En voi kuitenkaan sanoa varmaksi. En kuitenkaan muista Touko Aallon näyttäneen heikkouksia silloin, kun ei ollut puheenjohtaja. Johtuen tietysti siitä, ettei ollut samalla tavalla äänessä ja vastuussa. En olisi kovinkaan yllättynyt, jos Aallon kausi jää yhteen ja uudeksi puheenjohtajaksi äänestetään Olli-Poika Parviainen.
Voivatko Touko Aallon ja Li Anderssonin edesottamukset ja esitykset vaalitenteissä nousta jonkinlaiseen rooliin, kun teet äänestyspäätöstä vihreiden ja vasemmistoliiton välillä?
Jos pj vaihtuu, löisin kyllä ennemmin all-in Maria Ohisalolle.
Onnittelut sinne suunnalla alkuun ja toivottavasti oli maan parhaat bileet!
Minäpäs en usko lainkaan, että Vihreät kykenevät nousemaan maan suurimmaksi puolueeksi vihreällä talous- ja energiapolitiikalla. Pidän sitä täysin mahdottomana, koska se vaatisi uusia linjauksia mm. ydinvoiman ja vihreän talouspolitiikan suhteen. Siirtyminen ydinvoiman vastustajasta sen kannattajaksi ei käy ihan helpolla ja vaikka kävisikin, arvet jäävät kannatusta myöten.
Talouspolitiikassa on oikeastaan vielä suurempi miina, jos tavoite on olla pääministeripuolue. Kun Vihreät on sadoin ja tuhansin väittein ja twiitein tuominnut nykyhallituksen talouspolitiikan itsekkääksi riistoksi, kokemuksesta arvaan, että vaihtoehtoa haetaan vassarien kanssan yhteisistä talouspoliittisista näkemyksistä. Nämä vaan ovat niin yössä kuin yössä voi olla, joten ei kannata lähteä sinne.
Jäljelle jää Vihreiden oma talouspolitiikka. Viimeiset vuodet se on ollut tasoa vitsi. Olen ainakin kahtena vuotena monen muun kanssa pilkkonut Vihreiden vaihtoehtobudjetin palasiksi, ja huomannut, että sisältö puuttuu tyystin.
On valitettavaa, että vihreät kuitenkin porskuttaa Helsingissä.
Länsi-Helsingin kokonaisvaltaisen raiskaamisen suunnitelmat lasken sinnemäkeläisten kontolle. On ihan selvää, että Helsingissä Vihreiden tavoitteena on pelkästään vaikeuttaa nyt toimivia ratkaisuja, jotta oma ideologia näyttäisi paremmalta. Tämä pätee niin rakentamiseen kuin liikenteeseenkin.En tiedä Helsingin kuntapolitiikasta juuri muuta kuin Vapaavuoren sote-vastustuksen, joten olisi mielenkiintoista tietää, mitä valitettavaa Helsingin vihreät ovat paikallistasolla saaneet aikaan.
On vaikea sanoa suurvalloille ei, mutta voisi sanoa vähän vähemmän aktiivisesti kyllä.
Suomi ja Helsinki ovat ylpeästi tasa-arvon, ihmisoikeuksien, demokratian ja Euroopan unionin arvoyhteisön tyyssijana.
Jos joku tänne tulee kokoustamaan, heidän on parempi kunnioittaa sitä.
Ville Niinistö harjoittanut vähän vihreää populismia.
Ehkä tämä on sitä vihreää diplomatiaa, että kansainvälisiä suhteita ja dialogia pidetään yllä ainoastaan niiden valtioiden kanssa, jotka ovat samaa mieltä Suomen kanssa. Voisi sanoa, että näin sulkeutunut Suomi mistä Ville Niinistö haaveilee, ei ole minun Suomeni.
Siinä on jotain niin vihreää, että keskustelua suostutaan käymään ainoastaan samaa mieltä asioista olevien toimijoiden kanssa.
Enpä noin julmettua fanipoika-tekstiä hetkeen lukenut.
huomasitteko, että siellä oli lätkämaila kulmauksessa?