Paitsi minä en.jokainen meistä on kuitenkin ainutlaatuinen yksilö miljardien joukossa.
En tiedä mitä tarkoitat tuolla, että ihmiset heittävät suurimman osan kapasiteetistaan hukkaan, mutta ainakaan aivojen kohdalla se ei pidä paikkaansa. Kyseessä on mihinkään perustumaton eli valheellinen ja paikkaansapitämätön myytti, jota jotkut uskovaiset ovat tarkoituksella levittäneet,Sitten jossain vaiheessa eläinlaji ihminen on kehittänyt aivojaan, joissa se on muihin eläimiin verrattuna ylivertainen, mutta samanaikaisesti heittää suurimman osan kapasiteetistaan hukkaan ja ei ymmärrä edes omaa parastaan esim. tuhoamalla järjestelmällisesti elinympäristöään.
Noin se taitaa olla, että asia on juuri toisinpäin. Kukaan meistä ei ole ainutlaatuinen yksilö. Tuon tajuaminen on hirvittävän tärkeää. Jos jotain muuta elättelee, niin silloin elää aikamoisessa ajatusvirheessä.Paitsi minä en.
En tiedä mitä tarkoitat tuolla, että ihmiset heittävät suurimman osan kapasiteetistaan hukkaan, mutta ainakaan aivojen kohdalla se ei pidä paikkaansa. Kyseessä on mihinkään perustumaton eli valheellinen ja paikkaansapitämätön myytti, jota jotkut uskovaiset ovat tarkoituksella levittäneet,
Paitsi minä en.
Minusta tämän sivun keskustelut olemassaolosta voidaan tiivistää hyvin tähän sarjakuvaan:
https://i.redditmedia.com/-_tp9rlUS...vmgQsk.jpg?s=5c2e877f9ba7ef862aa086df2eaff2dc
En tiedä mitä tarkoitat tuolla, että ihmiset heittävät suurimman osan kapasiteetistaan hukkaan, mutta ainakaan aivojen kohdalla se ei pidä paikkaansa. Kyseessä on mihinkään perustumaton eli valheellinen ja paikkaansapitämätön myytti, jota jotkut uskovaiset ovat tarkoituksella levittäneet,
Näinhän se on ja erikoinen asia tämä on sikäli, että raamatun mukaan kaikkivoipa jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, joten ei se alkuperäisversiokaan sen kaikkitietävämpi ja kaukaa viisaampi ilmeisesti ollut. Tosin tahtovathan ihmisetkin antaa usein omista kyvyistään melko kaikkivoipaisen kuvan, joten siinä mielessä täsmää.Mikäli ihminen on luomakunnan kruunu ja fiksuin olento mitä kosmoksessa vaeltaa - olemme todellakin tuhon omia.
Olen kanssasi vahvasti eri mieltä. Jokaisella elämällä on joku tarkoitus, jonka kukin individuaali voi kasvaessaan löytää tutustumalla paremmin omaan itseensä persoonana. Uuden luomisellakin voidaan tarkoittaa erittäin montaa eri asiaa; esimerkiksi raksalla töissä oleva toimii osana yhteisöä, jossa vanhat rapistuneet talot korvataan uusilla. Sairaanhoitaja taas pyrkii huolehtimaan potilaidensa terveydestä ja hoidoillaan toivon mukaan edistää heidän paranemistaan/kuntoutustaan ja näin ollen potilaalle luodaan edellytykset kohti terveempää huomista.Tai sitten ei. Ihmisen tarkoitus on vain elämä itse. Ihmisen elämällä ei omaa tarkoitusta vaan ihminen on vain yksi elämän keinoista jatkua. Elämä pyrkii jatkumaan tavalla tai toisella aina vallitseviin olosuhteisiin sopeutuen ja nyt näihin vallitseviin olosuhteisiin hyvin sopeutunut ihminen vetää lajina tätä omaa osuuttaan näennäisellä piikkipaikallaan elämän jatkumiseksi eikä mitään sen syvällisempää.
@dana77 juuri tätä mäkin ajoin takaa. Ihminen on kyvykäs järkevään ajatteluun, mutta usein vain kuvittelee ajattelevansa järkevästi, kun tosiasiassa ajattelee asioita järkevästi vain omalta kannaltaan.No lähinnä sitä mitä tuossa ylempänäkin sanoin. Mun mielestä ihminen voisi käyttää aivokapasiteettiaan mielummin elinympäristönsä ylläpitämiseen kuin tuhoamiseen. Tämä toki vaatisi hyväksynnän siitä, että ihminen on eläin muiden joukossa.
Jokainen meistä on ainutlaatuinen yksilö? Hmmm...
Onko kukaan muu miettinyt koskaan tuon ajatuksen ongelmallisuutta? Jos kukaan on koskaan tutustunut herran J. Krishnamurti sanomisiin, niin semmoista sanomaa välitti tuo ihminen jossa tämä yksilöllisyyden korostaminen oli ihmisen problematiikan ydintä. Se meni jotenkin niin että kun ihminen ajattelee olevansa tämä yksilö, niin hän automaattisesti eristää itsensä silloin muista ihmisistä. Hän ei näe enää toista ihmistä, vaan keskittyy vain suuremmissa määrin itseensä. Minusta hän korosti sitä että yksilöllisyys on oikeastaan tie yksinäisyyteen. Liika yksilöllisyyden korostaminen johtaa siihen että ihmiselle muodostuu tärkeämmäksi se kuva jonka hän itsestään muodostaa ja näin ollen meillä on ihmisiä jotka eivät enää pysty kohtaamaan toisiaan, vaan tärkeämmäksi muodostuu se kuva tai kulissi joka näytetään toisille ihmisille. Yksilöllisyyden korostamisen polttoaineena hänen mukaansa toimiikin pelko. Kai hän tarkoitti sitä pelkoa että ei riitä. Ei ole tarpeeksi omassa ihmisyydessään, joten tuota kadotettua ihmisarvoa pitää ruveta haalimaan ulkopuolelta. Mutta tietenkään mikään määrä rahaa, tavaraa, tittleitä, ystäviä, mainetta tai kunniaa ei riitä, jos sitä elämän eliksiiriä ei löydä sisältään.
On minulla semmoisia ajatuksia herättänyt tämä vallalla oleva suunnaton yksilöllisyyden korostaminen, että ehkä tuolla miehellä tosiaan oli pointtia? Kun katsoo mitä tämä valtava yksilöllisyyden korostaminen meille tekee, niin onko se tehnyt meistä sen onnellisempia? Meillä on vaurautta ja materiaalista hyvinvointia enemmän kuin tarpeeksi, mutta silti mielialalääkkeitä käyttää huomattava osa aikuisväestöstä. Minulle se tuo jotenkin mieleen että ihminen voi itse asiassa kadottaa yhteyden omaan ihmisyyteensä, omaan heikkouteensa ja rakkauden sekä läheisyyden tarpeeseen, jos koko ajan pitää korostaa sitä miten olla tämä yksilönä kaikki elämän myrskyt ja tyrskyt läpitaisteleva soturi. Totta kai voi argumentoida että olisi niille mielialalääkkeille ollut varmasti isoa tilausta myös aikoina jolloin niitä ei oltu vielä kehitelty, joka sinänsä on ihan validi pointti.
Mutta joka tapauksessa... on itsestään selvää että vaihtoehtona ei ole mikään kommunismin kaltainen tila jossa ihmiset taas sitten toisessa äärilaidassa pakotetaan ylhäältä sanellen johonkin yhden ihmisen tai pienen ihmisjoukon omaamaan käsitykseen oikeanlaisesta ihmisestä. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla herääkö kellään muulla tästä mitään ajatuksia.
Minä itse henkilökohtaisesti en ole mitenkään uskonnollinen ihminen, mutta sen vuoksi minun ei tarvitse kapinoida esimerkiksi tiettyjä uuden testamentin osioita vastaan, koska siellä puhutaan, noh... asiaa.
Tuo mitä kutsut elämän tarkoitukseksi tunnetaan tosielämässä ammatinvalintana.Olen kanssasi vahvasti eri mieltä. Jokaisella elämällä on joku tarkoitus, jonka kukin individuaali voi kasvaessaan löytää tutustumalla paremmin omaan itseensä persoonana. Uuden luomisellakin voidaan tarkoittaa erittäin montaa eri asiaa; esimerkiksi raksalla töissä oleva toimii osana yhteisöä, jossa vanhat rapistuneet talot korvataan uusilla. Sairaanhoitaja taas pyrkii huolehtimaan potilaidensa terveydestä ja hoidoillaan toivon mukaan edistää heidän paranemistaan/kuntoutustaan ja näin ollen potilaalle luodaan edellytykset kohti terveempää huomista.
Lisääntyminen on elämäntehtävä, mutta se ei ole minulle sama kuin elämän pohjimmainen tarkoitus. Hyvän elämän voi elää lapsettomanakin. Ei taideta puhua samaa kieltä, joten lopetetaan tää keskustelu tähän jos sulle sopii.Tuo mitä kutsut elämän tarkoitukseksi tunnetaan tosielämässä ammatinvalintana.
Mikä on ja miten ilmenee se mainitsemasi fakta, jonka mukaan ihmisen syvin tarkoitus on luoda ympärilleen jotain uutta?
Ihmisen elämän tarkoitus on selviytyä lisääntymisikäiseksi ja flaksin käydessä pistää pulla uuniin. Siihen tarkoitukseen me saadaan jo lähdössä pelit ja vehkeet. Muutenhan raksamiehen elämän tarkoituksella piinatulla ihmisellä olisi syntyessään kikkelin tilalla vasara tai vatupassi.
Jos jokainen ihminen tekisi vain sitä, mikä sinun näkemyksesi mukaan on elämän tarkoitus sen sijaan, että he tekisivät sitä mikä on oikeasti elämän tarkoitus - eli lisääntyminen, ihmiskunta lakkaisi olemasta in the spot ja kaikki ne vaihtoehtoiset elämän tarkoitusten mukaan puuhastelut olisivatkin olleet täysin turhia, joten heidän elämänsä tarkoitus ei ollutkaan se, mitä he tekivät - vaan olisi ollut juuri se lisääntyminen, joka nyt sitten jäi heiltä tekemättä. Aukotonta logiikkaa, eikö mitä vai hä?
Mikä muu organisaatio voi tehdä noin ja jatkaa toimintaansa? Sairasta touhua, mutta kyllähän jumala sallii sairaampiakin juttuja, että ei mitään uutta....
Kirjeen perusteella mitään konkreettista tuskin tapahtuu ja pappien lapsipornobileet jatkuu luultavasti entiseen malliin.
En muista kenen kirjoittama kirja on kyseessä, mutta termillä kaikkivoipa voi pyyhkiä vaikka takapuolensa. Sillä mitään muuta käyttöä sillä ei juuri ole. Onhan siinä 11 kirjainta, mutta siinä se suurin anti sitten onkin. Kirjassa esiettiin kysymys: Voiko kaikkivoipa luoda niin suuren asian ettei pysty sitä itse nostamaan? Se "kaikkivoipaisuudesta".Näinhän se on ja erikoinen asia tämä on sikäli, että raamatun mukaan kaikkivoipa jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, joten ei se alkuperäisversiokaan sen kaikkitietävämpi ja kaukaa viisaampi ilmeisesti ollut. Tosin tahtovathan ihmisetkin antaa usein omista kyvyistään melko kaikkivoipaisen kuvan, joten siinä mielessä täsmää.
Ihmisen elämän tarkoitus on selviytyä lisääntymisikäiseksi ja flaksin käydessä pistää pulla uuniin. Siihen tarkoitukseen me saadaan jo lähdössä pelit ja vehkeet. Muutenhan raksamiehen elämän tarkoituksella piinatulla ihmisellä olisi syntyessään kikkelin tilalla vasara tai vatupassi.
Jos jokainen ihminen tekisi vain sitä, mikä sinun näkemyksesi mukaan on elämän tarkoitus sen sijaan, että he tekisivät sitä mikä on oikeasti elämän tarkoitus - eli lisääntyminen, ihmiskunta lakkaisi olemasta in the spot ja kaikki ne vaihtoehtoiset elämän tarkoitusten mukaan puuhastelut olisivatkin olleet täysin turhia, joten heidän elämänsä tarkoitus ei ollutkaan se, mitä he tekivät - vaan olisi ollut juuri se lisääntyminen, joka nyt sitten jäi heiltä tekemättä. Aukotonta logiikkaa, eikö mitä vai hä?
Riippuu hiukan siitä, miten määrittelee sanan "tarkoitus". Tarkoittaako sillä päämäärää vai jotain muuta. Nykyihmisen ei tarvitse huolehtia juurikaan lisääntymisestä siksi, että lajin säilyminen olisi siitä kiinni. Mutta evoluutiossa on kyllä ihmisenkin osalta ajanjakso, jolloin tehokas lisääntyminen ja hengissä pysyminen vielä merkkasivat jotain. Siinä yhteydessä voidaan hyvin käyttää määritelmää "elämän tarkoitus" synonyyminä lisääntymisen merkitykselle. Mutta jos yksilötasolla pitää etsiä omalle elämälleen joku tarkoitus, sellaista ei ole, ainakaan minun mielestäni.En osta tätä ajatusta, että elämän tarkoitus olisi lisääntyminen. Meillä useilla on mahdollisuus lisääntymiseen, mutta se ei ole mikään tarkoitus elämällemme. Jos ketään meistä ei kiinnostaisi lisääntyminen ja lajimme häviäisi maapaallolta niin mitä sitten? Kyseessä on vain joidenkin ihmisten ihmislajille keksimä elämän tarkoitus.
Itse en siis osta mitään kollektiivista tarkoitusta elämälle. Jokainen voi määritellä itselleen oman elämän tarkoituksen.
Riippuu hiukan siitä, miten määrittelee sanan "tarkoitus". Tarkoittaako sillä päämäärää vai jotain muuta. Nykyihmisen ei tarvitse huolehtia juurikaan lisääntymisestä siksi, että lajin säilyminen olisi siitä kiinni. Mutta evoluutiossa on kyllä ihmisenkin osalta ajanjakso, jolloin tehokas lisääntyminen ja hengissä pysyminen vielä merkkasivat jotain. Siinä yhteydessä voidaan hyvin käyttää määritelmää "elämän tarkoitus" synonyyminä lisääntymisen merkitykselle. Mutta jos yksilötasolla pitää etsiä omalle elämälleen joku tarkoitus, sellaista ei ole, ainakaan minun mielestäni.
Pari ärhäkämpää pandemiaa tähän ja voidaan tarkastella asiaa taas hiukan toisessa valossa.
No sä edelleen ajattelet asiaa yksilönä, et evoluution kautta. Evoluutio on yhtä pitkää selviytymistaistelua, missä lisääntymisellä on avainmerkitys. Tällä hetkellä ihminen on ottanut pienen niskalenkin evoluutiosta, mutta evoluutio kuitenkin rulettaa lopuksi.Ei elämällä ole tarkoitusta ihmiselle, ei yksilönä eikä lajina. Ei yksilön eikä koko lajin tarvitse huolehtia lisääntymisestä. Jos haluaa huolehtia, saa ihan vapaasti huolehtia, mutta ei ole mitään syytä, miksi ihmislajin pitäisi jatkaa eloaan. Ihmislai voi jatkaa eloaan tai olla jatkamatta. Maapallo jatkaa elämäänsä vaikka ihmislajia ei täällä olisi.
Tarpeeksi (mutta ei liian) ärhäkkä, niin makrotasolla kyllä tarttee. Mikrotasolla aivan sama.Ei tarvitse.
No sä edelleen ajattelet asiaa yksilönä, et evoluution kautta. Evoluutio on yhtä pitkää selviytymistaistelua, missä lisääntymisellä on avainmerkitys. Tällä hetkellä ihminen on ottanut pienen niskalenkin evoluutiosta, mutta evoluutio kuitenkin rulettaa lopuksi.
Tarpeeksi (mutta ei liian) ärhäkkä, niin makrotasolla kyllä tarttee. Mikrotasolla aivan sama.
Siitä ollaan toki samaa mieltä, että evoluutio on aika passiivinen kapistus eikä sillä todellakaan ole mitään tavoitetta. Ja muutenkin taidetaan puhua määrittelyeroista. Sä vedät ihan sikatiukasti sanan tarkoitus kirjaimellista merkitystä. Mä käsittelen sitä hiukan vapaammin soveltaen. Oli miten oli, lisääntyminen ja selvityminen taitaa silti olla sisäänrakennettu ominaisuus kaikessa elollisessa. Harvassa ovat ne lajit, jotka tekevät yksilötason valintoja. Mun tiedossa ei ole muita kuin ihminen. Onko se syy vai seuraus, sillä ei taida olla mitään merkitystä.Ei evoluutiollakaan ole mitään tavoitetta tai päämäärää. Se vain tapahtuu ja etenee. Se, että lisääntymisellä on sen etenemisessä keskeinen merkitys, ei tee lisääntymisestä vielä elämän tarkoitusta. Ei yksilölle eikä koko ihmislajille.
Siitä ollaan toki samaa mieltä, että evoluutio on aika passiivinen kapistus eikä sillä todellakaan ole mitään tavoitetta. Ja muutenkin taidetaan puhua määrittelyeroista. Sä vedät ihan sikatiukasti sanan tarkoitus kirjaimellista merkitystä. Mä käsittelen sitä hiukan vapaammin soveltaen. Oli miten oli, lisääntyminen ja selvityminen taitaa silti olla sisäänrakennettu ominaisuus kaikessa elollisessa. Harvassa ovat ne lajit, jotka tekevät yksilötason valintoja. Mun tiedossa ei ole muita kuin ihminen. Onko se syy vai seuraus, sillä ei taida olla mitään merkitystä.
Pakko vetää tiukasti, koska joko lisääntyminen on tarkoitus tai ei ole. Mun mielestä se ei ole mikään tarkoitus. Sisäänrakennettu ominaisuus se toki on, jota voimme käyttää tai olla käyttämättä, mutta ei mikään tarkoitus.
Mitä tulee muihin lajeihin niin en uskalla lähteä tässä(-kään) kohdin nostamaan ihmistä mitenkään erityiselle jalustalle. Yksilötason valintoja muutkin lajit tekevät siinä missä ihminen.
Asiasta voi ajatella mitä haluaa. Mutta sinällään alkumeressä tapahtuneen ensimmäisen solun jakaantuminen jälkeen elämä on pyrkinyt jatkumaan ja kehittymään.Periaatteessa elämän tarkoitus on siis saavuttaa piste, jossa elämän jatkuminen on varmaa.
Mutta meidän tavallisten tallaajien elämällä ei kyllä juurikaan ole mitään tarkoitusta. Jos tätä tarkoitit niin olen pitkälle samaa mieltä.
Turhaa lätinää elmän tarkoituksesta. Sehän riippuu keneltä kysytään, koska kysytään ja kuka kysyy. Jos evoluutiolta kysyy, niin geenejä pitää levittää ja paljon. Jos minulta kysyy, niin pitäs päästä lähtemään tästä, että saa saunan tulille. Toisaalta ajattelin varata lipun barcelonan peliin, että jos tämän viikonlopun jälkeen minulla on lennot, hotelli ja liput, niin elmän tarkoitus on tältä osin täytytnyt. Muuten elämälläni ei ole mitään tarkoitusta kuin elämä itse. Lapsia jo on ja nekin asuu itsekseen jossain muualla, että vaimo on ainoa jota joutuu hoitelemaan.
Tämä on tämmöinen uskovaisten filosofinen kysymys, millä perustellaan jotain mitä ei tarvitse perustella.