Työhaastattelun syvin olemus

[Alfred E Neuman]

Pitänee tarkentaa aiemmin kirjoittamaani..

Kiitos vastauksesta.

Tähänkään nyt tuskin on mitään millilleen oikeaa toimintatapaa, tilanteen mukaanhan sitä pitää mennä. Minä kyllä pidän kilpailijan tarjoukset pimennossa aina siihen asti, kunnes on aika irtisanoutua. Irtisanoutumista ei tapahdu ennen kuin nimi on uudessa sopparissa. Pointti joka tapauksessa on, että jos vedät kilpaileva työtarjous-kortin pöytään niin tiedä tasan tarkkaan mitä teet. On erittäin todennäköistä, että käytät korttia väärin jolloin seuraukset ovat kauaskantoiset.

Nama referenssit, meilla on firmassa ohjesaanto etta tyontekijasta saa kertoa ainoastaan aloitus- ja lopetuspvm:n (tama Ameriikassa), mutta kyllahan ihmiset puhuvat. Mutta minkatakia varoitella kilpailijoita, vahinko kiertamaan :)
Toinen juttu mika ihmetyttaa joskus on ns. exit-haastattelu (en tieda tehdaanko naita Suomessa) eli kun henkilo on lahtemassa firmassa, kysellaan syita lahtoon, oliko ongelmia, voisiko jotain tehda paremmin. Itse olen naissa ollut melko vaitonainen, koska en nae siita mitaan hyotya itselleni jos kritisoin firmaa/pomoja jne. Siita jaa vaan merkinta papereihin etta kaveri on valittaja.

JOL

Onhan nämä jo Eurooppaankin rantautuneet, Suomessa ei olla kyselty lähdön syytä mutta muualla ollaan. Hyvä työntekijä on, demarien kovasta "duunari on vain kuluerä" aivopesuyrityksestä huolimatta, yritykselle kuitenkin painonsa arvoinen kullassa, joten kilpailu näistä on kovaa. Exit interviewin tarkoituksena on kehittää yritystä olemaan viihtyisämpi ja kilpailukykyisempi paikka olla töissä. Eli esimies ei saa tuota exit interviewiin antamaasi palautetta lukea suoraan, saa sitten palautetta noin niinkuin yleisellä tasolla. Näin ainakin teoriassa.

 

[mailman-]

Toinen juttu mika ihmetyttaa joskus on ns. exit-haastattelu (en tieda tehdaanko naita Suomessa) eli kun henkilo on lahtemassa firmassa, kysellaan syita lahtoon, oliko ongelmia, voisiko jotain tehda paremmin. Itse olen naissa ollut melko vaitonainen, koska en nae siita mitaan hyotya itselleni jos kritisoin firmaa/pomoja jne. Siita jaa vaan merkinta papereihin etta kaveri on valittaja.

Edellisessä duunissani oli tämä exit-haastattelu (tosin oli kyllä jenkkifirma, joten liekkö sieltä sitten sekin rantautunut).
Osintosin oli todella mitäänsanomaton, esimies kun tiesi tasantarkkaan miksi lähden... Oli jopa itse lähtökuopissa jos vain olisi uusi paikka tullut eteen.
Eli "arvoltaan" taisi olla aika nolla meikäläisen kanssa.

 

[julle-jr]

Toinen juttu mika ihmetyttaa joskus on ns. exit-haastattelu (en tieda tehdaanko naita Suomessa) eli kun henkilo on lahtemassa firmassa, kysellaan syita lahtoon, oliko ongelmia, voisiko jotain tehda paremmin. Itse olen naissa ollut melko vaitonainen, koska en nae siita mitaan hyotya itselleni jos kritisoin firmaa/pomoja jne. Siita jaa vaan merkinta papereihin etta kaveri on valittaja.

Kyllä meidän firmassa ainakin on nuo exit-haastattelut, kaveri juuri jokin aikaa sitten irtisanoutui.

Kritisoimisesta: hassua kun mä olen aina ajatellut, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Olen sen takia kritisoinut firmaa ja pomoja ihan live-tilanteissa, mikäli kritisoimisen aihetta on ollut. Mielestäni epäkohtien esille tuominen on jokaisen velvollisuus, koska pomothan totta kai haluavat tehdä järkeviä päätöksiä ja senkin takia kuulla ihmisten mielipiteitä. Sehän on jokaiselle ihmiselle paras lahja, että joku kertoo jos hän on tehnyt jotakin hölmöä, tällöin hän voi korjata tilannetta ja oppii kenties jotain uutta. Virheiden tekeminen ja niistä oppiminen kun kuitenkin on koko elämän tarkoitus. Jos itse ei huomaa virhettä, on muiden velvollisuus siitä huomauttaa. Toki minäkin olen ollut kritiikissäni väärässä kun en ole tuntenut koko kuvaa, mutta sitten mun kritiikki voidaan argumentoida suohon, ei siinä sen kummempaa ole. Avoin keskustelu niin hyvästä kuin pahasta on nähdäkseni täysin välttämätöntä jos halutaan viedä toimintaa parempaan suuntaan.

On se tietenkin totta, että valittajat ja narisijat ovat rasittavia, mutta kyllä aiheesta on pakko sanoa jos sanottavaa on. En minä ainakaan pysty katsomaan itseäni peiliin jos vain hymistelen esimerkiksi silloin kun johto pyytää palautetta. Sehän olisi suunnilleen yhtä vakava rikos kuin jättäisi jonkun apua pyytävän hukkumaan järveen.

 

[Juteeni]

Huomenna olisi tiedossa ensimmäinen mahdollisesti pidempiaikaisen työpaikan haastattelu. Kyseessä on vakuutusten myynti erään pankin leivissä, mutta ei sellainen ständinorkoilutyö. Haluaisin kysyä kokeneilta ketuilta sellaista, että miten kannattaisi pukeutua haastatteluun? Onko puku liikaa tai siistit farkut ja kauluspaita liian vähän? Haastattelua ei järjestetä konttorilla, niin en päässyt vakoilemaan pukukoodia.

 

[H.Incandenza]

Huomenna olisi tiedossa ensimmäinen mahdollisesti pidempiaikaisen työpaikan haastattelu. Kyseessä on vakuutusten myynti erään pankin leivissä, mutta ei sellainen ständinorkoilutyö. Haluaisin kysyä kokeneilta ketuilta sellaista, että miten kannattaisi pukeutua haastatteluun? Onko puku liikaa tai siistit farkut ja kauluspaita liian vähän? Haastattelua ei järjestetä konttorilla, niin en päässyt vakoilemaan pukukoodia.

Nämä on aina pahoja. Itse pukeutuisin aina mieluummin yli kuin alle. Toki pukeutuminen riippuu työpaikastakin. Itse kun menin nykyiselle työntantajalle työhaastatteluun niin laitoin puvun päälle vaikka ei konttorilla kukaan pukua perustyöpäivinä käytäkään vaan ollaan ihan farkulinjalla. Toki siihen saattoi vaikuttaa, että olen juristi ja silloin junnuna tuntui, että juristit laittaa puvun päälle. Mutta ei se varmaan huono ratkaisu ole. Tai sitten suorat housut ja kauluspaita jos puku tuntuu liialliselta. Tai suorat housut, kauluspaita, pikkutakki ilman kravattia. Rento mutta siisti.

 

[sampio]

Mä kävin joskus kymmenisen vuotta sitten vastaavanlaisessa vakuutushommelissa ja laitoin varmuuden vuoksi siistit farkut, paitapuseron ja olikohan vielä irtotakkikin niskassa. No, haastattelija oli sitten farkuissa ja t-paidassa. Nää on näitä. Jos et @Juteeni minnekään ison kihon luo ole menossa vaan jonkun paikallisedustajan, niin ehkä siistit farkut ja kauluspaita voisi toimia. Vähän urpoahan siellä voi tuntua olla puvussa skraka tiukalla, jos muut hengaavat släpäreissä ja shortseissa ilman paitaa.

 

[Alfred E Neuman]

Huomenna olisi tiedossa ensimmäinen mahdollisesti pidempiaikaisen työpaikan haastattelu. Kyseessä on vakuutusten myynti erään pankin leivissä, mutta ei sellainen ständinorkoilutyö. Haluaisin kysyä kokeneilta ketuilta sellaista, että miten kannattaisi pukeutua haastatteluun? Onko puku liikaa tai siistit farkut ja kauluspaita liian vähän? Haastattelua ei järjestetä konttorilla, niin en päässyt vakoilemaan pukukoodia.

Hyvä ohjesääntö on, että köyhä saa olla, mutta köyhältä ei saa näyttää. Minä kanssa kyllä vetäisin vähän yli tuon pukeutumisen kanssa, eli kravatti, puku ja niin kiiltävät kengät että niistä näkee ajaa parran. Kyseessä kuitenkin myyntityö, ja sitähän tämä haastattelukin jo periaatteessa on, olet myymässä omaa työpanostasi sille palkkaavalle firmalle. Kolmen sekunnin ensivaikutelma kuitenkin merkitsee yllättävän paljon etenkin näissä asioissa. Minä näkisin asian tältä kantilta, enkä siltä että mitenköhän ne muut siellä firmassa tapaa pukeutua.

Olen itsekin ollut haastatteluissa puku päällä ja kraka kaulassa kun haastattelijat oli farkuissa ja reikäisissä teepaidoissa mutta en minä niissä mitenkään urpoksi itseäni tuntenut. Tietääpähän sitten jos/kun duuni alkaa että firmassa on letkeä meininki pukeutumisen suhteen.

 

[Fordél]

Vähän urpoahan siellä voi tuntua olla puvussa skraka tiukalla, jos muut hengaavat släpäreissä ja shortseissa ilman paitaa.

Tähän aikaan vuodesta en itse tuntisi oloa urpoksi puvussa jos toiset vetää släpäreissä ja shortseissa ilman paitaa.

Parempi on pukeutua hieman yli. Osoittaa kunnioitusta työpaikkaa ja tilannetta kohtaan. Lisäksi jos uudessa työssä ollaan kasvokkain tekemisissä asiakkaiden kanssa, on hyvä antaa itsestä siisti kuva. Toki valitussa asussa pitäisi tuntea itsensä edes jollain tapaa kotoisaksi. Ja monesti hyvin pukeutuminen lisää itseluottamusta.

Itse en lähtisi mihinkään työhaastatteluun farkuissa vaan laittaisin jotain siistimpää. Puku ei ole kuitenkaan pakko, varsinkaan jos ei tunne siinä oloaan kotoisaksi. Suorilla housuilla ja kauluspaidalla pääsee hyvin pitkälle. Tai sitten puku ilman krakaa on jo selkeesti rennompi kuin puku krakalla.

 

[sampio]

Jep, siisti pukeutuminen on toki se juttu. Varmaan tässä peilaan sen verran omaa alaani, jolla siisti peruspukeutuminen riittää oikein hyvin. Tosin pukeudun kyllä sen verran siististi itse, että esim. johonkin luovan alan haastikseen lähtisin varmasti silti hyvissä farkuissa ja kauluspaidassa tms. siinä missä rehtorin eteenkin. Itse näen asian niin, että ulkoasu ja siisteys on paljon muutakin kuin vain nimellisesti siisti pukeutuminen. Tyylikäs voi olla farkkujenkin kanssa vrt. huonosti istuva puku ja huonolla maulla valittu skraka. Toki joillekin aloille on toki haettava puvun kanssa, minkä ymmärrän täysin.

 

[J.Petke]

Pääasia, että on siistit vaatteet. Kauluspaita, villaneule ja ns. rennot suorat housut. Jos haluaa pelata varman päälle niin kauluspaita, kraka ja suorat housut + tärkeimpänä siistit kunnolliset kengät. Jos kyseessä on myyntityö niin itse kuvittelisin, että ostaisinko ennemmin pukumieheltä vai rennon siististi pukeutuneelta jannulta.

 

[Shard]

Huomenna kello 13.30 elämän ensimmäinen kunnollinen työhaastattelu kasvokkain. Insinööriharjoitteluun pitäisi päästä suunnittelutoimistoon. Rakennusalan hommia siis, vuoden päästä valmistun AMK:sta ja insinööriharjoittelu on pakollinen rasti matkalla siihen. Kuumottava tilanne mutta eiköhän siitä selvitä hengissä. Olin erään toisen firman videohaastattelussa ja se meni täysin penkin alle, olin aika jäässä enkä päässyt seuraavaan vaiheeseen. Itseluottamus ei sen johdosta kovin korkealla ole mutta katsotaan. Raportoin tänne miten meni. Pukeutumisen ajattelin hoitaa smart casual -henkisesti.

 

[Valioyksilö]

Sitten sellainen kysymys, että uskaltaako ottaa esim. kehityskeskustelussa härkää sarvista ja kysyä suoraan, mitä työnantaja suunnittelee minulle tulevaisuuden työtehtävien varalta, etenemisen suhteen ja henkilökohtaisen kehittymisen osalta?

Meillä on hyvä työtilanne, eli YT-uhkaa ei ainakaan välittömästi ole. Kuitenkin kun muutaman vuoden aikana ei positiivisesta palautteesta huolimatta ole mitään muuta sanottu, kuin että eteneminen on ihan itsestään kiinni, ei oikein jaksaisi kantaa epävarmuuden riskiä. Sanottiin mitä tahansa, niin kyllähän työnantajalla on jokaisen suhteen ainakin seuraavat suunnitelmat a) investoidaan b) kunhan vain tekisi kiltisti nykyistä työtään c) heti ulos kun mahdollista.

Kuvauksesi perusteella lähtisin lätkimään asap, jos vain mahdollista. Tuollaiset ongelmat ovat usein todella pitkäaikaisia ja kauaskantoisia, vaikka koko johto menisi uusiksi ja tilalle tulisi oikeita ammattilaisia puuttumaan asiaan sen vaatimalla vakavuudella. Isossa organisaatiossa muutos on hidasta, koska osa änkyröistä käyttäytyy edelleen sitkeästi "vanhan" toimintamallin mukaisesti ja haraavat muutosta (vaikkakin hyvää sellaista) vastaan.

 

[MPN]

Sitten sellainen kysymys, että uskaltaako ottaa esim. kehityskeskustelussa härkää sarvista ja kysyä suoraan, mitä työnantaja suunnittelee minulle tulevaisuuden työtehtävien varalta, etenemisen suhteen ja henkilökohtaisen kehittymisen osalta?

Meillä on hyvä työtilanne, eli YT-uhkaa ei ainakaan välittömästi ole. Kuitenkin kun muutaman vuoden aikana ei positiivisesta palautteesta huolimatta ole mitään muuta sanottu, kuin että eteneminen on ihan itsestään kiinni, ei oikein jaksaisi kantaa epävarmuuden riskiä.

Menet suoraan pyytämään kehityskeskustelua, kerrot siinä myös omista tavoitteistasi ja kysyt juurikin suoraan etenemisen suhteen (riippuen onko sinulla halua edetä nykyistä työtä ylemmäs). Eli tuot ilmi että haluat edetä (jos siis haluat edetä) ja kyselet "firman" kantaa. Muun tekstin pohjalta ottaisin tuon kehityskeskustelun hyvänä sparrauksena ja rupeaisin samalla etsimään uutta työpaikkaa. Voit sitten nykyisessä kehityskeskustelussa tuoda hyvin ilmi että olet kehittynyt hommissa X&Y ja mielestäsi ansaitset palkankorotuksen, jos asiaa joudutaan miettimään tai katsomaan myöhemmin, voit hyvin pyytää perusteluja asiaan. Henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa koitetaan yleensä sivuuttaa palkka-asiat (eikös tästä ole joku yleinen ohjenuorakin/käytöskoodi), mutta jos käydään läpi missä olet kehittynyt ja missä on kehittämistä, niin palkka-asiat sopivat tuohon kuin Lassilan maila Grattonin silmään.

 

[Jotva]

Tämä ei suoraan liity työhaastattelun olemukseen, mutta työelämään kuitenkin.

Sitten sellainen kysymys, että uskaltaako ottaa esim. kehityskeskustelussa härkää sarvista ja kysyä suoraan, mitä työnantaja suunnittelee minulle tulevaisuuden työtehtävien varalta, etenemisen suhteen ja henkilökohtaisen kehittymisen osalta?

Meillä on hyvä työtilanne, eli YT-uhkaa ei ainakaan välittömästi ole. Kuitenkin kun muutaman vuoden aikana ei positiivisesta palautteesta huolimatta ole mitään muuta sanottu, kuin että eteneminen on ihan itsestään kiinni, ei oikein jaksaisi kantaa epävarmuuden riskiä. Sanottiin mitä tahansa, niin kyllähän työnantajalla on jokaisen suhteen ainakin seuraavat suunnitelmat a) investoidaan b) kunhan vain tekisi kiltisti nykyistä työtään c) heti ulos kun mahdollista.

Ainakin minä ja meidän organisaatiomme olemme aina kehityskeskusteluissa keskustelleet, mikä on työntekijän tulevaisuus organisaatiossa. Pitkälti on tietysti osapuolista kiinni, kuinka rehellisiä ja avoimia ollaan. Paras tilanne on mielestäni silloin, kun päästään yhteiseen näkemykseen siitä, mihin tähdätään ja tulos on työntekijän kannalta motivoiva.

Eli ehdottomasti kannattaa ottaa asia puheeksi ja kuulostella myös, miten esimies asian esittää. Riven välistäkin voi lukea paljon.

 

[Waqu]

Tulipa tuossa käytyä Helsingissä semmosessa testipäivässä soveltuvuudesta esimieheksi. 6 henkilöä valittu, 11h, setti. Sisällöstä en voi juuri löpistä, mutta haastavaa oli. Itse pääsin läpi ja toinen henkilö myös pääsi, muut reputtivat. Helvetin raakaa peliä, arvioinnit oli todella tiukkoja ja 2 vuotta menee, ennen kuin uusiksi pääset koittamaan. Toki tästä voidaan poiketa myös, mutta pääsääntöisesti näin.
Itse onneksi olin valmiiksi jo erinäisistä syistä päässyt tekemään pidempiäkin aikoja noita tehtäviä niin siitä oli etua. Nyt sitten odottamaan kun sopiva paikka itselle löytyy ja (taas) uusia haasteita.

Tänään myös erittäin mielenkiintoinen kun oma pomo soitteli aamulla, että pääsenkö tänään haastatteleen kesätyöhönhakijat. Ei siinä mitään, olen noita haastatteluja muutamia vetänyt, mutta en ikinä ryhmähaastattelua muutaman tunnin varoitusajalla. Lisäksi hiukan ihmetyttää, miksi minut tuohon laitetaan, kun eri henkilön piti tuo hoitaa. Mutta hoidetaan toki ja koitetaan etsiä ne helmet sieltä.

 

[Juteeni]

Kiitoksia neuvoista @J.Petke @Fordél @sampio @Alfred E Neuman @H.Incandenza.

Päädyin lopulta kauluspaitaan, suoriin housuihin ja siisteihin kenkiin. Puvun takin meinasin myös ottaa, mutta pirulainen olikin kutistunut vähän liikaa talven aikana. Loppuvastustajalla pöydän toisella puolella oli aika pitkälti sama asustus, joten tällä kertaa osui puketuminen kohdalleen.

Haastattelu meni hyvin ja ensi kuun alusta alkaa totuttautuminen oravanpyörän laakerien vinkunaan.

 

[H.Incandenza]

Hienoa, onneksi olkoon

 

[Pausima]

Mietin että onkohan tämä oikea ketju kysymykselle kun liittyy enemmän työhakemukseen kuin haastatteluun, mutta en parempiakaan löytänyt.

Eli nyt tässä kun kovasti koitan kesätyöhaussa erottua ja herättää huomiota ja mitäkaikkea, niin monessa paikassa sanotaan, että kannattaa laittaa ansioluetteloon vaikkapa joku lainaus mitä sinusta on sanottu edellisissä työpaikoissa. Onko jatkoajan asiantuntijoilla jotain ajatusta siitä, että tarvitseeko lainattavalta kysyä jotain lupaa lainauksen käyttöön? Emäntä tämmöistä skenaariota ehdotti. Ja sitten, miten itse laittaisitte tällaisen?

"Pausima on huippu ja paras" - Erkki Esimies, Yritys Oy

 

[MPN]

Eli nyt tässä kun kovasti koitan kesätyöhaussa erottua ja herättää huomiota ja mitäkaikkea, niin monessa paikassa sanotaan, että kannattaa laittaa ansioluetteloon vaikkapa joku lainaus mitä sinusta on sanottu edellisissä työpaikoissa.

Kannattaa oikeasti miettiä tuon käyttöä tarkkaan. Isoa hakemuspinkkaa kun selataan, niin hakemus saattaa joutua hyvin helposti hylkyihin jos poikkeaa valtavirrasta. Eli liikaa ei mielestäni kannata (koittaa) erottua. Tuntuu että tämä on "kehuja edellisestä työpaikasta" on samanlainen buumi kuin se "suurin heikkouteni on että teen liikaa töitä" jne. Mitä noista "erilaisista yksilöistä" olen kuullut, niin aika harva on tehnyt vaikutuksen. Riippuen toki siis mihin haet töihin, johonkin mainostoimistoon hakiessa voi aika paljonkin korostaa yksilöllisyyttään. Teknisellä alalla tuo ei välttämättä ole niin iso hyve.

Jos hakemuksia on vaikkapa 200kpl ja paikkoja 10kpl, niin tuo ensimmäinen karsinta tapahtuu aika äkkiä. Kirjoitusvirheet, hakemuksen yleinen ulkonäkö (tekstin koko, sijoittelu, yms) tai vastaavat aiheuttavat helposti hylkäyksen.

Ja jokainen varmaan soittaa nykyään ennen hakemuksen lähettämistä tai sen jälkeen, mutta yleensä kysymykset tai tiedustelut ovat aika turhanpäiväisiä. Eli ota yrityksestä selvää ja keksi jotain järkevää kysyttävää. Siis sellaista että vaikutat oikeasti kiinnostuneelta, eikä vain sellaista josta paistaa läpi kilometrin päähän että soitit vain että jäisit mieleen.

Oma henk.koht mielipiteeni on että CV on puhtaasti koulu-/harrastus-/työhistorian esittelyä varten siististi. Eli ainoat lisäykset joita itse käyttäisin olisivat selventämään työkuvaa. Esim. jos olisit logistiikkainsinöörin nimikkeellä ollut töissä, niin pari riviä että mitä työtehtäviä pääasiassa teit. Tämä on tosin sitten vain mielipiteeni, enkä välttämättä sitä käyttäisi ohjenuorana.

 

[Pausima]

Joo se tiukka ja pelkistetty cv on lähetetty nyt sen verran monta kertaa erinäisten hakemuskirjeiden kanssa ilman vastauksia, että tämmöinen kikkailu on vähän epätoivoisen opiskelijan viimeisiä yrityksiä. Ja kun en ole päässyt edes haastatteluun paikkoihin, vaikka suoraan vastaavaa kokemusta löytyy niin voisin kuvitella että vanha cv ei ole saanut kovasti kannatusta. Finalisteille myymään seiskaa...

 

[MPN]

Saakos alaa udella? Noin suurpiirtein kelpaa myös. En itse ainakaan hirveästi näe hyötyä laittaa lainauksia "oli hyvä tyyppi" tai "teki työnsä kunnolla". Käyttäisin tuotakin aikaa enemmän hakemuskirjeiden muokkaamiseen. Jokainen firma-kohtaiseksi ja nimeämiseksi (jos siis lähetetään sähköpostilla liitteenä) työhakemus_YritysOY. Niitäkin on nähty että "työhakemus_58.pdf". Myös "yleinen" hakemus ei normaalisti kauheasti etua tuo, tuolla "yleisellä" tarkoitan siis sellaista jonka voi laittaa suurinpiirtein mihin tahansa alan firmaan, eli ehdottamasti hakemukset firmakohtaisiksi.

Tuo että on paljon tullut hylkyjä (ennen haastattelua) veikkaisin johtuvan enemmän itse hakemuskirjeestä kuin CV:stä.

 

[Pausima]

Saakos alaa udella? Noin suurpiirtein kelpaa myös. En itse ainakaan hirveästi näe hyötyä laittaa lainauksia "oli hyvä tyyppi" tai "teki työnsä kunnolla". Käyttäisin tuotakin aikaa enemmän hakemuskirjeiden muokkaamiseen. Jokainen firma-kohtaiseksi ja nimeämiseksi (jos siis lähetetään sähköpostilla liitteenä) työhakemus_YritysOY. Niitäkin on nähty että "työhakemus_58.pdf". Myös "yleinen" hakemus ei normaalisti kauheasti etua tuo, tuolla "yleisellä" tarkoitan siis sellaista jonka voi laittaa suurinpiirtein mihin tahansa alan firmaan, eli ehdottamasti hakemukset firmakohtaisiksi.

Tuo että on paljon tullut hylkyjä (ennen haastattelua) veikkaisin johtuvan enemmän itse hakemuskirjeestä kuin CV:stä.

Alana on rahoitus ja taloushallinto ja kaikki niihin viittaavat. Hakemukset tänä keväänä olen ihan tehnyt ns. vastaten hakuilmoitukseen eli hyvin paikkakohtaisesti ja tietenkin periaatteella Työhakemus Yritys Oy. Ja niitä on kavereiden kanssa pyöritetty ja käyty läpi ja tehty erilaisia ja haettu uutta näkökulmaa, oltu röyhkeitä ja vaatimattomia ja kaikkea siltä väliltä. Cv on ainut mikä on ollut kohtuu muuttumaton, koska itsekin uskoin, ettei siihen kuulu mitkään turhat sepustukset. Kuitenkin tuntuu, että ne joilla on enemmän persoonaa cv:ssä saavat myös ne haastattelut. Tämmöinen "markkinointi cv" ajatus iski viimeyön enkoskaansaakesätöitä-paniikissa.

edit: Tässä tuntee ittensä ihan siks nimimerkiks, jonka inttikaveri sai kaikki naiset ja onnistui muutenkin elämässä. "Kaverit saa kaikki työpaikat ja mää en saa mitään ja en varmaan osaa edes kirjoittaa tai tehdä työhakemusta tai CV:tä"

 

[Andi]

Joku luennoitsija kertoi aikanaan miehen tekemästä CV:stä joka oli tulostettu vaaleanpunaiselle paperille ja höystetty hajuvedellä. Kuulemma esiintyi edukseen niin paljon että pomppasi hakemusten joukosta esiin, pakko oli lukea ja haastatteluun kutsua. Tuo ei ihan perinteinen malli varmasti CV:stä ole mutta miksei joskus ihan kokeilun arvoinen. Tarina ei kerro tuliko sillä myöhemmin työpaikkaa...

Sen tiedän että kaverini on sen sijaan saanut työpaikan vaikka on lähettänyt hakemuksensa erittäin "tumman puhuvasta" sähköpostiosoitteesta. Oli kuulemma kiinnostanut rekryäjää että millainen kaveri oikeasti on tuon sähköpostiosoitteen takana.

Elikkä miksei myös jotain värikkäämpää keinoa kannattaisi käyttää, mutta varmaan se alasta riippuu paljon, ja ehkä siitäkin kuinka ison nipun on hakemuksia ja CV:tä jo laittanut tuloksetta maailmalle.

 

[Fordél]

Haastattelu meni hyvin ja ensi kuun alusta alkaa totuttautuminen oravanpyörän laakerien vinkunaan.

Onnittelut!

Elikkä miksei myös jotain värikkäämpää keinoa kannattaisi käyttää, mutta varmaan se alasta riippuu paljon, ja ehkä siitäkin kuinka ison nipun on hakemuksia ja CV:tä jo laittanut tuloksetta maailmalle.

Sanoisin, että tällaisen värikkäämmän keinon onnistuminen riippuu täysin työnantajasta. Jos hakemusta/cv:ta lukee hyvin konservatiivinen ns. vanhanliiton mies, voi olla, että värikäs hakemus lentää saman tien roskikseen. Jonkun toisen työnantajan silmissä värikäs hakemus voi puolestaan herättää positiivisen mielenkiinnon.

 

[Pausima]

Sanoisin, että tällaisen värikkäämmän keinon onnistuminen riippuu täysin työnantajasta. Jos hakemusta/cv:ta lukee hyvin konservatiivinen ns. vanhanliiton mies, voi olla, että värikäs hakemus lentää saman tien roskikseen. Jonkun toisen työnantajan silmissä värikäs hakemus voi puolestaan herättää positiivisen mielenkiinnon.

Ja kyllähän hakuilmoituksesta saa jonkun verran kuvaa, minkälainen paikka on kyseessä. Jos siinä käytetään kovin konservatiivista kieltä niin ei ehkä mitään kovimpia kikkailuja kannattane yrittää. Sitten kun haetaan nuorta, näppärää ja muutenkin mukavaa tyyppiä, kuvittelisin, että voisi kokeilla jotain erikoisempaa.