Ilmoitukset
  • Nimimerkki Powerplay huilaa viikon sääntöjen 6§:n perusteella.
  • Nimimerkki Pori67s huilaa kuukauden sääntöjen 4§:n perusteella. Aiempi rikehistoria samasta syystä vaikutti pelikiellon pituuteen.
  • Nimimerkki psychodad rauhoittuu kaksi kuukautta sääntöjen 6 ja 7§:n perusteella.

Tuomarointi & säännöt

Viestiketju osiossa 'Yleinen jääkiekkokeskustelu' , aloittajana freelancer, 08.02.2002 klo 14.31.

  1. MacRef Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    KuPS - elä laakase, naatittaan
    Ei saisi, tilanteesta olisi pitänyt tuomita rangaistus estämisestä. Liikaa pelaajia siinä ei ilmeisesti ollut.

    Edit. Jokereiden otteluketjussa esitettiin kannanotto, jonka mukaan aitiossa ollessaan pelaaja ei osunut kiekkoon. Tällöin edellytyksiä estämisjäähylle ei ole, jos osumaakaan ei ollut.
     
    Viimeksi muokattu: 24.01.2017 klo 22.37
  2. Mr.Fox Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    TPS respektit: HIFK ja Ässät
    Aivan puskista mieleeni tuli muutama sääntökysymys maalien videotarkastuksista.

    Tasaisin väliajoinhan tällä palstalla, tässä ketjussa kysytään seuraavaa. Mitä tapahtuu, jos joukkue A saa kiekon joukkueen B maaliin, mutta tuomari ei näe sitä eikä siis puhalla peliä poikki? Jatkotilanteesta joukkue B tekee maalin. Seuraavalla pelikatkolla suoritetaan ensimmäiseen joukkueen A tekemään maaliin videotarkastus ja se hyväksytään maaliksi. "Hyväksytäänkö tällöin molemmat maalit vai mitä?" Tämähän on ainakin itselleni täysin päivänselvää ja tähän kysymykseen on siis vastattu useastikin - vain ensimmäinen maali hyväksytään. Yhdellä pelikatkolla voidaan hyväksyä vain yksi maali. Käytännössä tuon joukkueen A tekemän maalin jälkeen pelattua peliä ei ole pelattukaan. Pelikello palautetaan maalin syntyaikaan.

    Omat kysymykseni - lähtötilanne on kaikissa sama: joukkue A saa kiekon joukkueen B maaliin, mutta tuomari ei katkaise peliä. Tuomari ilmoittaa jollain tavalla (huutamalla, käsimerkein) joukkueen A pelaajille, että tilanteessa suoritetaan videotarkastus seuraavalla pelikatkolla. Pelikatkon aiheuttaa rangaistava teko. Ainoastaan viimeisessä kysymyksessäni rikkeen tehneellä joukkueella on merkitystä. Neloskohta on näistä ehkä kaikkein selkein. Tosin siinäkin pitää muistaa, että eikö rikotulla joukkueella ole aina mahdollisuus vaihtaa tuomittu rangaistuslaukaus 2min ylivoimaan?

    Tilanne 1)
    - seuraavan pelikatkon aiheuttaa rangaistava teko (2min) esim. kampitus. Seuranneella pelikatkolla epäselvä maalitilanne tarkastetaan videolta, ja joukkueen A tekemä maali hyväksytään. Voidaanko joukkueen A tai joukkueen B pelaajalle tuomita samalla pelikatkolla pieni (2min) rangaistus?

    Oma käsitykseni: rangaistusta ei tuomita

    Tilanne 2)
    - seuraavan pelikatkon aiheuttaa rangaistava teko (2+10min) esim. päähänkohdistunut taklaus. Seuranneella pelikatkolla epäselvä maalitilanne tarkastetaan videolta, ja joukkueen A tekemä maali hyväksytään. Voidaanko joukkueen A tai joukkueen B pelaajille tuomita samalla pelikatkolla 2+10min rangaistus?

    Oma käsitykseni: rangaistusta ei tuomita - mahdollisesti rikkeen tehnyt pelaaja voi joutua istumaan henkilökohtaisen 10min käytösrangaistuksensa, mutta pikkukakkosta ei tuomita

    Tilanne 3)
    - seuraavan pelikatkon aiheuttaa rangaistava teko (5+20min) esim. keihästys. Seuranneella pelikatkolla epäselvä maalitilanne tarkastetaan videolta, ja joukkueen A tekemä maali hyväksytään. Voidaanko joukkueen A tai joukkueen B pelaajalle tuomita samalla pelikatkolla iso (5+20min) rangaistus? Vai voidaanko tilanteesta tuomita pelkkä "henkilökohtainen ulosajo" (20min) ilman joukkueelle aiheutuvaa 5min alivoimaa?

    Oma käsitykseni: isot rangaistukset tuomitaan - 5+20min

    Tilanne 4)
    - seuraavan pelikatkon aiheuttaa joukkueen A tekemä pieni rike (esim. kampitus), josta tuomiona olisi joukkueelle B rangaistuslaukaus. Epäselvä maalitilanne tarkastetaan videolta, ja joukkueen A tekemä maali hyväksytään. Voidaanko joukkueelle B kuitenkin tuomita tilanteesta rangaistuslaukaus?

    Oma käsitykseni: rangaistuslaukausta ei tuomita - maalin syntyessä jouduttaisiin merkitsemään kaksi maalia samalle pelikatkolle

    Olenko täysin hakoteillä ajatuksissani? Onko tällaisia tilanteita tapahtunut esim. NHL:ssa? Löytyykö Youtubesta videomateriaalia?
     
  3. Mr.Fox Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    TPS respektit: HIFK ja Ässät
    Lisätään vielä yksi kysymys. Tässä ei vaadita edes videotarkastusta.

    Joukkueen A pelaaja karkaa läpiajoon. Juuri laukaisuhetkellä joukkueen B pelaaja koukkaa alakäteen siten, että joukkueen A pelaaja ei saa vetoa lähtemään kunnolla, vaan kiekko ajautuu päätyyn. Tuomari nostaa kätensä pystyyn, mutta antaa pelin jatkua, sillä läpiajossa ollut joukkueen A pelaaja ehtii kiekkoon ensimmäisenä. Tilanne on siis siirretty rangaistus - rike on sellainen, josta seuraisi rangaistuslaukaus. Siirretty rangaistus pysyy voimassa, kunnes joukkueen B pelaaja koskee kiekkoon tai joukkueen A pelaaja tekee maalin tai joukkueen A pelaaja tekee rangaistuksen arvoisen rikkeen.

    Tilanne 5)
    - läpiajossa olleen joukkueen A pelaaja ehtii päätykiekkoon ensimmäisenä ja saa kiekon uudelleen kontrolliinsa. Hän lähettää kiekon maalialueelle, jossa joukkueen B kenttäpelaaja sulkee kiekon käteensä ennen kuin yksikään toinen joukkueen B pelaaja ehtii koskea kiekkoon. Kiekon sulkeminen maalialueella on myös rangaistuslaukauksen arvoinen teko. Tilanteessa on siis päällä yksi rangaistuslaukaus siirrettynä rangaistuksena sekä pelin katkaiseminen rangaistuslaukauksen rikkeen johdosta. Voidaanko jälkimmäinen rangaistuslaukaus tuomita "ehdollisena"? Joukkueelle A tulee joka tapauksessa rangaistuslaukaus läpiajossa tehdystä rikkeestä. Mitä tapahtuu, jos tämä rangaistuslaukaus epäonnistuu/torjutaan? Tuleeko kiekon sulkemisesta maalialueella vielä toinen mahdollisuus epäonnistuneen rangaistuslaukauksen jälkeen?

    Oma käsitykseni: JOS rangaistuslaukaus onnistuu, tuomio on selvä - maali hyväksytään ja peli jatkuu keskialoituksella.
    JOS rangaistuslaukaus epäonnistuu... jääkö pelikatkon aiheuttanut kiekon sulkeminen maalialueella ilman rangaistusta?

    Jatkokysymys edelliseen - JOS tilanteessa suoritetaan myös toinen rangaistuslaukaus, niin...

    Tilanne 6)
    - ketä saa ampua jälkimmäisen rangaistuslaukauksen? Ensimmäisen laukoja on täysin selvä: läpiajossa ollut rikottu pelaaja. Joukkue B:n pelaajan suljettua kiekon käteensä maalialueella seurauksena on rangaistuslaukaus. Ampujaksi voidaan määrätä ketä tahansa kentällä ollut pelaaja. Onko siis mahdollista, että läpiajossa rikottu pelaaja X laukoo ensimmäisen rangaistuslaukauksen (epäonnistuen), jonka jälkeen tulee toinen ("ehdollinen") rangaistuslaukaus, johon voidaan vaihtaa vetäjä?

    Oma käsitykseni: vetäjää voidaan vaihtaa, sillä kyse on eri rikkeistä.

    Suuri kysymys on se, että voidaanko samalla pelikatkolla viheltää kahta rangaistuslaukausta, joista toinen "ehdollisena".
     
  4. MacRef Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    KuPS - elä laakase, naatittaan
    En nyt lähde erikseen vastaamaan @Mr.Fox :n kaikkiin kysymyksiin saati kopioimaan sääntökohtia, kun olen mobiililla liikkeellä. Lyhykäisyydessään kuitenkin näin: Jos maalin todetaan syntyneen myöhemmin ja peli on ehtinyt hetken jatkua, niin maali kyllä joo hyväksytään, mutta samalla kaikki tuon maalin jälkeen aiheutuvat tai syntyvät rangaistukset tuomitaan. Tuomitsemisaikansa puitteissa ovat ikään kuin pelikatkolla maalin jälkeen tapahtuneita. Tähän löytyy perusteet säännöstä 94 ja sen alakohdista vii. - x.

    Nykysääntöjen valossa on mahdollista tuomita ja suorittaakin kaksi rankkaria samalla katkolla. Jos kuitenkin ensinmäinen päätyy maaliin, muuntuu jälkimmäinen tällöin automaattisesti pieneksi rangaistukseksi. Sääntö 176 vi.

    Rankkarin suorittaja määräytyy säännöistä ja jos samalla katkolla tulee kaksi, voi laukoja olla sama tai eri. Riippuu syistä, mistä ne on tuomittu.

    Nykyään rankkaria ei voi vaihtaa pieneen rangaistukseen ei-rikkoneen joukkueen toiveestamissään tilanteessa.
     
  5. Espoon Siniset Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Two Degrees of Mike Sillinger
  6. vilho Jäsen

    Olikos se nyt tällä vai viime viikolla, kun NHL:ssä jäähy jäi voimaan vaikka videotarkistuksella hyväksyttiin maali. Ihmettelin itsekin sitä tässä näytön ääressä, samoin ihmetteli jäähylle joutunut pelaaja ja selostajatkin. Tuomari oli siis väärässä. En kuollaksenikaan muista, että mikä peli se oli, vaikka muistan maalin joka tilanteesta syntyi.
     
  7. MacRef Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    KuPS - elä laakase, naatittaan
    Lainaus:
    Mikä jäähy? Semmoinenko, missä tyyppi istui jo boksissa ja toinen jengi teki yv-maalin? Vai semmoinen, mikä oli tulossa eli oli tuomarilla kädessä (käsi pystyssä siis) kun maali syntyi? Vai semmoinen, mikä annettiin vasta sen (myöhemmin videotarkistuksessa hyväksytyn) maalin jälkeen, mutta ennen kuin peli lopulta katkaistiin? Mahdollinen virhe riippuu siitä, missä kohtaa jäähy aiheutui, joten ennen kuin muistat tilanteen tarkemmin, on mahdoton spekuloida asiaa oikeaan suuntaan.
     
  8. vilho Jäsen

    Lainaus:
    Nimenomaan niin, että peli keskeytyi siihen kun joukkueelle A tuomittiin rangaistus ja samalla pelikatkolla tarkistettiin epäselvää maalitilannetta videolta. Maali tuomittiin, mutta ukko meni silti boksiin. Eli Mr.Foxin mainitsema tilanne 1. Koitan kaivaa sen pelin ja tilanteen, josko tuosta joku videokin löytyisi.
     
  9. MacRef Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    KuPS - elä laakase, naatittaan
    Lainaus:
    Koitahan kaivella, niin saadaan selkeyttä asiaan. Mutta, jos tilanne on ollut seuraavanlainen: joukkue 1:llä on maalitilanne, joka myöhemmin tutkitaan videolta, mutta peli jatkuu seuraavaan katkoon asti. Tämän tilanteen jälkeen joukkue 2:n pelaaja rikkoo jäähyn arvoisesti ja pelikatko seuraa tuota rikettä. Katkolla sitten tutkitaan videota ja todetaan joukkue 1:n tehneen maalin. Maali hyväksytään ja jäähy tuomitaan. Jäähyn arvoinen rike on tehty maalin jälkeen, joten se tuleekin tuomita. Koska kello palautetaan maalin aikaan, tulee jäähyn ajaksi sama. Se on tapahtunut maalin jälkeen ikään kuin samalla katkolla.

    Eihän semmoisessakaan tilanteessa, missä joukkue 1 tekee maalin ja maalia tuuletettaessa joukkue 2:n pelaaja tekee jonkun jäähyn arvoisen rikkeen jäähyä jätetä tuomitsematta kun joukkue 1 teki aiemmin maalin.
     
  10. vilho Jäsen

    Lainaus:
    Löytyihän se, Nashville - Edmonton viime su-ma yöltä. Players, fans and Laviolette confused by Predators penalty after goal - YouTube

    Eli joukkue 1 tekee maalin, jota ei vihelletä samantien ja hetken kuluttua sama joukkue rikkoo ja saa tästä jäähyn. Eihän tuota jäähyä / tilannetta olisi pitänyt edes tapahtua. Toki Edmonton teki vielä maalin tuossa seuranneella ylivoimalla. Edmonton Oilers - Nashville Predators - February 26th, 2017 | NHL.com

    Ilmeisesti siis sääntöjen mukaan meni oikein, mutta onhan tuo nyt vähän omituista.
     
  11. MacRef Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    KuPS - elä laakase, naatittaan
    Ihan näyttäisi sääntöjen mukaan oikein menneen. Eikä tuossa ole mielestäni mitään omituista vaan noinhan sen pitääkin olla. Eihän maalin jälkeen katkollakaan kummankaan joukkueen pelaaja saa jäähyjään anteeksi sen takia että siinä oli maali äsken. Miksi sitten tuossa pitäisi saada?

    Tuo hämmennys kertoo vain siitä, että väki tai edes pelaajat eivät tunne sääntöjä ja sitten epäillään tuomareiden olevan väärässä.
     
  12. Ostoskassi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
    Pelikatkolla Joe Pavelski huitoi Mikko Koivua naamaan mailallaan niin kovaa, että Koivulta alkoi tulla verta, mutta tilanteesta ei vihelletty rangaistusta, ei kahden eikä neljän minuutin rangaistusta. Saako pelikatkoilla tehdä mitä vaan ilman seuraamuksia? Onko tuomareiden kädet sidotut mikäli pelaaja tekee rikkeensä pelikatkolla? Vai miksi tuomarit eivät viheltäneet jäähyä selvästä korkeasta mailasta?
     
  13. Rocco Jäsen

    Pelikatkolla saa tehdä mitä vaan. Mistään ei tule rangaistuksia.

    (Tuomarit siis eivät todennäköisesti nähneet rikettä, minkä vuoksi kaikki muutkin kyseenalaiset asiat jäävät viheltämättä.)
     
  14. MacRef Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    KuPS - elä laakase, naatittaan
    Tuomarit saattoivat tehdä tilanteessa virheen. Säännöt eivät estä rangaistuksen antamista mikäli rike tapahtuu pelikatkolla. Tai mistäs minä NHL:n säännöistä tiedän, en tunne niitä hirveän hyvin. Mutta en usko sääntöjen tuota estävän.
     
  15. Rocco Jäsen

    Lainaus:
    Tottakai pelikatkoillakin jäähyjä tulee. Kaikki maalineduskahakat on esimerkki siitä. Ja tappelutkin ovat hyvin usein katkojen aikana tulevia juttuja.
     
  16. HTEspi Jäsen

    Paitsiosäännöstä. Korjatkaa, jos olen väärässä jossakin kohdassa.

    Eli nykyisellään kiekon täytyy kokonaisuudessaan ylittää siniviiva, ennen kuin pelaajan molemmat luistimet saavat kokonaisuudessaan olla alueella?
    Tämän jälkeen kiekon ollessa hyökkäysalueella, saa sinisen päällä pelata kiekkoa.

    Nykyisellään tuntuu, että paitsioita vihellellään "varmuuden vuoksi" etenkin Liigassa. Paitsioita pyritään katsomaan millin tarkkuudella, joka ei palvele peliä millään tavalla. Hyvät rintamahyökkäykset päätyvät välillä turhiin paitsioihin. Peliä kuitenkin pelataan yleisön viihdyttämiseksi, joten mitä mieltä palstaveljet ja -siskot ovat siitä, että paitsiosääntöä muutettaisi seuraavasti:
    Kun kiekko viedään hyökkäysalueelle, laskettaisi kiekon olevan hyökkäysalueella, kun se koskettaa siniviivaa (nykyään pitää ylittää viiva). Eli sininen olisi ns. "paitsiovapaa" alue. Eli kun kiekko koskisi viivaan, saisi pelaaja ylittää siniviivan. Tällöin loppuisi nämä millintarkkuudella höylättävät paitsiot, joilla ei ole merkitystä peliin ja vievät pelistä tempoa ja viihdyttävyyttä. Tässä mallissa annettaisi pelaajalle siniviivan verran etumatkaa kiekkoon nähden.
    Jos tämän säännön mukaan tilanne olisi paitsio, puhuttaisi yli 30cm (siniviivan leveys) "oikaisusta". Tällöin tilanteen voidaan sanoa vaikuttaneen peliin.

    Haasteeksi toki tulisi, että linjatuomarin pitäisi tarkkailla sekä siniviivan ylä- että alareunaa hyökkäysalueelle siirryttäessä.

    Toivottavasti saatte tolkkua selityksestäni, hieman sekava se saattaa olla.
     
  17. JaFe Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ilves, Anaheim Ducks
    Viivan päällä oleva kiekko katsotaan tosiaan olevan sillä alueella, jolta se on tulossa.

    Mitä tuohon ehdotukseesi tulee, niin selitätkö vielä miten tuo ehdotuksesi poistaisi "millintarkkuudella höylättävät paitsiot"? Ihan samalla tavalla niitä millin tarkkuudella höylättäviä paitsioita tulisi edelleenkin, nyt ne millit jakautuisivat ainoastaan kahteen eri paikkaan paitsiota tarkasteltaessa.
     
  18. Vatso Jäsen

    Ja ikäänkuin se tuomari nytkään pystyisi nopeassa tilanteessa varmuudella arvioimaan, onko pelaaja 2 senttiä paitsiossa vai ei, kyllä se pitää fiiliksen mukaan viheltää nuo tiukat tilanteet.

    Se mikä tähän voisi tuoda helpotusta olisi se valmentajan haasto, sillä tuolloin olisi ehkä helpompi antaa 50-50 tilanteiden mennä ja jos tulee maali, voidaan tarvittaessa videolta tarkastaa paitsiotilanne.
     
  19. MacRef Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    KuPS - elä laakase, naatittaan
    Lainaus:
    Oma mielipiteeni on se, että mitään 2 sentin paitsioita ei pidä haasteissakaan katsella. Se on typerää, sillä kahden sentin paitsiolla ei loppupeleissä saa mitään hyötyä. Haastosäännöt pitäisi (mielestäni) laatia siten, että vain selvät, suurinpiirtein kertakatselulla nähtävät paitsion olisivat semmoisia, mitä haasteissa hyväksytään paitsioksi. Eli sen verran selkeitä, ettei niitä tarvi tutkia kuva kerrallaan, että onko siinä se sentin paitsio vai ei.
     
  20. HTEspi Jäsen

    Lainaus:
    Näen asian siten, että nykyisellään nämä "millintarkat" paitsiot eivät vaikuta peliin muuten, kuin mielestäni turhaan pelikatkoja tuottavana ja viihdyttävyyttä laskevana elementtinä. Jos siniviivan verran annettaisi kiekottomalle "etumatkaa" kiekkoon nähden ja tässä tilanteessa nähdään paitsio, se vaikuttaa oikeasti peliin, kun puhutaan kymmenistä senteistä. Mutta ongelmaksi tosiaan tämän kanssa saattaisi tulla se, että linjatuomarin tulisi samanaikasesti havainnoida siniviivan molempia reunoja.

    Haasteet haluaisin nähdä Liigassakin, vaikkakaan ongelmattomia ne eivät ole. Esimerkiksi NHL:ssä vaihtoaitioissa on valmennuksella jotain padeja, josta heti maalin tullessa kelaillaan hyökkäysalueelle tuleminen, jos se sattui olemaan paitsio, joka voidaan juuri ja juuri erottaa suurnopeushidastuksella. Tämä ei palvele peliä. Tekniset apuvälineet pitäisi ehdottomasti olla kieltolistalla, jos haasto otetaan, jolloin haastettavan tilanteen tulisi olla sellainen, joka on pelin tiimellyksessä havaittu. Kun kyse on patsioista, joka voidaan havaita vain ja ainoastaan hidastamalla kuva kymmenkertaisesti ja suurentelemalla kuvaa, on älytöntä lähteä niitä hylkäilemään.
     
  21. Satunnainen Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ilves
    Lainaus:
    Mutta eihän tuo sinänsä muuttaisi mitään, mitä uskon @JaFe tarkoittaneen myös. Nyt katsotaan millintarkasti, kumpi ylitti ensin, ja esittämässäsi mallissa voitaisiin katsoa edelleen ihan samalla tarkkuudella, katsottu linja olisi vain kiekolle ja pelaajalle eri.

    En tiedä millainen ohjeistus linjamiehillä nykyisellään on, mutta tuntuu siltä, että epävarmassa tilanteessa mieluummin tuomitaan paitsio. Tuon voisi mielestäni muuttaa niin, että vihellettäisiin vain, kun oltaisiin varmoja paitsiosta, eikä missään tapauksessa vain varmuuden vuoksi. Toki linjamiehen kannalta on aina turvallisempi viheltää, koska silloin mahdollinen virhe ei todennäköisesti johda sattuessaan samanlaiseen kohuun kuin päinvastaisessa tapauksessa.

    Lisäksi mielestäni siirrettyä paitsiota pitäisi soveltaa enemmän kuin nykyään. Monesti tuntuu, että tilanne jopa tulkitaan herkästi rikkovan joukkueen eduksi. Siis vaikka kiekko olisi puolustavalla joukkueella hallussa palkitaan paitsioasemassa oleva hyökkääjä aloituksella hyökkäyssinisellä, jos tämä paitsion purkamisen sijaan jatka karvausta, vaikka ei edes pääsisi kiekkoon. En näe syytä, miksi noissa tilanteissa ei voitaisi antaa puolustavan joukkueen yrittää avaamista mahdolliseen menetykseen asti. Toki sääntökirjan tulkinta ei taida tuota tukea, mutta toisaalta sen mukaan aloitus pitäisi tuoda paitsion tehneen joukkueen siniviivalle, eikä sitäkään kyllä käytännössä juuri tehdä.
     
  22. JaFe Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ilves, Anaheim Ducks
    Lainaus:
    Tätä juuri tarkoitin.

    Lainaus:
    Varmaksi en tietenkään osaa sanoa, mutta tekisi mieli väittää, että ohjeistus menee nimenomaan niin, että ainoastaan varmat paitsiot vihelletään. Nopeat tilanteet aiheuttavat vain niitä vääriäkin vihellyksiä. Tai ainakin väärältä näyttäviä vihellyksiä.

    Lainaus:
    Tästä ehdottoman samaa mieltä. Jalkapallosta tuttu hyötynäkökohta pitäisi ottaa käyttöön näissä paitsiotilanteissa, joissa paitsio sääntöjen mukaan syntyy jonkin vahingon seurauksena, mutta kiekko jää välittömästi puolustavalle joukkueelle. Tuolla saataisiin täysin turhia pelikatkoja pois pelistä ja joskus jopa maalipaikkoja ei-rikkoneelle joukkueelle. Aleksi Mustonen olisi tällä kaudella ainakin karannut jo kertaalleen läpiajoonkin vastaavasta tilanteesta.
     
  23. HockeyIsLife Jäsen

    Lainaus:
    Itse taas olen sen kannalla, että kun meillä paitsiosääntö on, niin sitä tulisi pyrkiä noudattamaan. Tähän mennessä noiden paitsioiden kyttäily ei ainakaan ole ärsyttänyt. Kun kerran olen peliä päättänyt seurata niin ei minulla ole kiire mihinkään. Parempi, että saadaan oikein ja sääntöjen mukaan, vaikka sitten sujuvuuden kustannuksella.

    Tällä kaudella muistaakseni esim. NHL:ssä pelaaja otti kiekon haltuun pyörähtämällä sinisellä, paineli läpiajoon ja teki maalin. Kaikki näkivät, että hän teki itselleen paitsion tuolla haltuunotollla. Valmentaja haastoi tämän, mutta tarkastuksen jälkeen todettiin: "After review it is determined that the player had clear possession of the puck, therefore there is no offside and we have a good goal". Tässä kohtaa ainakin itselkeni tuli sellainen wtf-fiilis, että miksiköhän meillä edes on paitsiosääntö, jos se ei ole sama kaikissa tilanteissa? Joten kunnes sääntöä selkeästi muutetaan, niin kytätään vaan paitsioita. Jos annetaan tuomareille liikaa vastuuta tulkita noita tilanteita sen mukaan saiko joku hyötyä vai ei, niin molemmille joukkueille hyväksyttävän tuomion tekeminen vaikeutuu. On paljon helpompi hyväksyä vihellys, kun se pohjaa selkeään sääntöön eikä yksittäisen linjurin tulkintaan tilanteesta. Tällainen tulkinnanvaraisuus saattaisi tuomariston ikävään välikäteen. Ilmeisesti NHL:ssä joku pykälä sääntöihin on jo lisätty, koska muuta selitystä tuolle kuvailemalleni tilanteelle en löydä.

    Edit: NHL on tosiaankin päivittänyt paitsiosäännön. Ennen kiekon tuli olla alueella ennen pelaajan luistimia, nykyään kyse on tulkinnasta onko pelaajalla kiekko hallussa.
     
    Viimeksi muokattu: 09.03.2017 klo 16.49
  24. Noma Jäsen

    Lainaus:
    Jos pelaajalla on kiekko hallussa, hän saa itse mennä paitsioon ennen sitä. Paitsion tarkoitushan on nimenomaan estää kyttäyspeliä, jossa hyökkääjät voivat roikkua lähellä maalia jonne sitten vain pelataan kiekkoa. Jos pelaaja itse kuljettaa kiekon alueelle, niin tuota ei voi mitenkään perustella tuon alkuperäisen tarkoituksen mukaiseksi paitsioksi, joten se on käsittääkseni aina ollut sääntökirjassa.
     
  25. HockeyIsLife Jäsen

    Lainaus:
    Nopealla tutkailulla ei ole ollut aina sääntökirjassa.Paljon on tullut myös nähtyä tilanteita, joissa pelaaja on tehnyt itselleen paitsion ja tämä on vihelletty. Päivitinkin edelliseen viestiini juuri, että nykyään tuo sääntö menee noin niin kuin sanot.

    Edit: Ainakin änärin sääntökirjassa kohdassa 450 b 3 näyttäisi olevan merkintä new tuosta hallinnasta puhuttaessa. Toki sääntökirjan päivitys on jo 2014 loppuvuodesta tehty, joten ei ihan tuore ole. On vain mennyt itseltä ohi.
     
    Viimeksi muokattu: 09.03.2017 klo 17.13