Tarinoita vuosien varrelta

[rellu]

Muistaakos kukaan muu sellaisia aikoja kun Äijänsuolla oli vielä numeropojat jotka kääntelivät lappuja, kellotaulu oli keskellä ja pojat molemmilla sivuilla, kerran muistan kun Lukko teki tasoittavan maalin ja jätkä oli niin innoissaan itsekkin että unohti kääntää lapun tasatilanteeksi, aika nopeasti häntä asiasta huomautettiin.

Jes. Olin paikalla.

 

[L4E]

Muistaakos kukaan muu sellaisia aikoja kun Äijänsuolla oli vielä numeropojat jotka kääntelivät lappuja

Noista lapuista tulisi varmaan useampiakin juttuja mieleen. Mutta muistaakseni noiden numerointi loppui 19 (kaksipuolinen pinkka joka sitten 9 maalin jälkeen käännettiin). Sitten aina joskus junnumatseissa tehtiin vähän reippaamin maaleja ja laput loppuivat kääntelijältä, niin joku vinkkasi "vaihtajalle" että raijaa se toisen puolen lapputaulu sinne toisen rinnalle kun kerran eivät ole maaliakaan tehneet, näin sitten toisella puolella näkyi "tyhjää" ja toisella puolella oli molemmat "laput" käytössä.

Tuo vaihtopaikkahan oli pahuksen vaarallinen, kun sinne oli pystysuorat rappuset ylös. Kerran vietiinkin yksikin pudonnut vaihtaja ambulanssilla sairaalaan. Muistaakseni kaverille ei sen pahemmin kuitenkaan käynyt.
Myös tuo mitä Roku sanoi kiekkojen lentelystä tuonne "vaihtohyllylle" pitää paikkansa, sillä aina välillä sinne kopsahti kiekko milloin ylärimasta milloin jostakin muualta kimmokkeen saaneena.

 

[Metsästäjä]

Paljon on aikaa kyllä kulunut siitä, kun allekirjoittanutkin ensi kerran näki Äijänsuon jäähallin. Olikohan vuosi ollut jotain 1977. Aktiivisemmin aloin menemään vasta pummilla sisälle (rikkinäisen aidan välistä tai sitten alitse joskus) 1979 paikkeilla. Joka kerta kyllä varpaat jäätyi. Oli kauhean kylmä reissu, mutta aina sinne itsensä parkkeerasi. En ole noita syntyperäisiä raumalaisia, joten ei minun aikanani muistaakseni ole ollut näitä numeron kääntäjiä jäähallissa. Raumallekin muutin vasta 70-luvun paremmalla puolella.

Siihen aikaan jäähallin katon reijistä paistoi paikoitellen tumman puhuva yö. Seisomakatsomoa oli riittävästi, vain istumapaikoista siihen aikaan oli pulaa. Välillä tuli kierreltyä katsomon alla, kun sinne pääsi siihen aikaan ja pitkälle vielä 80-luvullakin. Kiekkoilijat tulivat muovimattoa pitkin ulkoa halliin vieressä olleesta hallintorakennuksesta. Pikkupoikina aina kerjättiin mailaa ohikulkevilta kiekkoilijoilta, tosin ei tainnut monikaan saada, en minä muista ainakaan.

Kylmintä oli aina kakkosmolarilla Rauman jäähallissa. Huopaan kääriytyneenä ne aina vaihtoaition päässä urhoollisesti istuivat. Seinänaapurina oli noihin aikoihin Lukossa pelannut Tynkkysen Matti. Tulipa aikanaan palautettua hänen hukkaamat avaimet takaisin. Tosin Matti taisi olla Lukossa sitä täytekalustoa. Sen verran saamaton kuva miehestä mieleeni piirtyi kaukalossa. Tosin onhan noita Lukossa pelanneita kavereita matkan varrella runsaastikin vastaan kävellyt halusin tai en.

Punalamppu oli hieno asia. maalin takana oli oma lasihuoneisto penkein tuolle maalin valvojalle. Paljon meni jääkiekosta kun tuo ammattikunta kuoli sukupuuttoon. Siinä sivussa katosivat nämä lappujen kääntäjät. Viime keväästä haastattelujen kautta mieleeni painui HIFKin nykyinen taustavoima Harri Tuohimaa. Oli aikanaan kiva katsella näiden kavereiden peliä Lukossa.

Minun Lukkoni alkuaikoina tarvitsi kyllä olla melkoisen vahva Lukkofani, jotta jäähalliin kerta toisensa jälkeen meni jäätymään. Häviöt oli arkipäivää ja voitot harvemmassa. SM-liigassakin oltiin usein toiseksi viimeisiä. Eipä meikäläinen noihin aikoihin paremmasta tajunnut. Oli kyllä se kevät 88 sitten uskomaton kokemus hopea mitaleine. Olihan menestys karttanut aina kannattamaani joukkuetta. Niin tai näin, kiva lukea näitä vanhoja muistoja täällä, vaikka mahtoikohan tässä minun sepustuksessani olla mitään tolkkua.

 

[L4E]

Välillä tuli kierreltyä katsomon alla

Tuo seisomokatsomo, joka oli muinoin nykyisen jalkapallokentän sivustalla(nyk. H-katsomon takana) oli kyllä vertaansa vailla. Kevyiden rautakehikoiden päälle useammista osista kyhätty katsomo, jonka alta tosiaan pääsi kulkemaan ja taisivat katsomot melkein liikkua kun oikein väänsi(siis ilman yleisöä) :). Todellinen pikkupojan aarreaitta, sillä sieltä löysi aina kiekkoja kotiin vietäväksi.

Vastustajalle varmasti paha paikka, sillä tuolloinhan vaihtoaitiot olivat juuri tuolla sivustalla. Muistan kyllä nähneeni tavaran jos toisenkin mikä sieltä lensi vastustajan vaihtoaitioon sanan säilän lisäksi. No, huonostihan Lukolla noihin aikoihin meni, joten myös omat saivat kuulla kunniansa. Muistan hyvin kun Peltosen Jouni yritti mailalla huitoa katsomon puolelle, kun kannustettiin sitä "vähäpoikana" kunnon "tuoppiiii" huudoilla.

Metsästäjän mainitsemasta Tuohimaasta tuli heti mieleen se, että Hifkin vaihtoaitio oli jo tuolloin purkkaa täynnä(Harri tosin ei vielä tuolloin pelannut Hifkissä). Olikohan sellainen merkki kun TOY, jota mussuttivat, mutta selkeästi jäänyt mieleen jo noilta ajilta että tuolla seuralla purkkaa palaa :) ja se oli poikkeuksellista muihin seuroihin nähden.

Hmm... muistaako Metsästäjä muuten sellaista lauseta kuin "Meidän Harri.." (Vinkkinä moiseen että brändin mukainen äidinkielenopettaja(suomen) tuota bruukkasi sanoa)?

 

[Metsästäjä]

No joo L4E! Niihin aikoihin oli Sinisaaren yläasteella äikänopettajina saksalaisperäiset nimet Evans ja Schwarz. Tosin Evans oli saksalaisissa naimisissa ja Schwarzin ukolla oli saksalaista sukujuurta. Voi sanoa, onneksi itse en saanut Schwarzia opettajaksi. Evans oli kyllä tarkka tuosta muodosta Meidän Harri :D. Nämä Meidän talo ja sen semmoiset oli kieliopillisia virheitä. Oikea muotohan oli Meidän talomme. Mitenkähän nykyajan koululaitoksessa? Kaunokirjoitus ei ollut parhaita osa-alueitani. Meidän Harria en muista. Tosin ei Kaijakaan käyttänyt muistaakseni, vaikka joskus kylässä kävikin.

Siihen aikaan kyllä asiat ei olleet hyvin Lukon osalta, kun joku Esko Sahlstedtkin mahtui Lukkoa valmentamaan. Mutta kyllä se Janne Ståhl yhä on Lukkolegenda vertaansa vailla ja kuuluu muistelujen joukkoon. 2 SM-liigaottelua ja tehot 1+3=4 ovat melkoinen suoritus SM-liigauralle.

 

[joukke69]

Muistoja

Itse muistan kyllä hyvin tuon aiemmin mainitun "kellotaulun" - onkohan se siirretty palloilijoiden käyttöön astetta alemmas =)

Mutta uuttakin - itse muistan sellaisen kun olin 80-luvun puolessavälissä kaverini kanssa mehupoikana Lukon peleissä - kaverin äiti keitteli teet ja niitä sitten jaettiin ulkopukukopilla sekä koti, että vierasjoukkueelle sekä tuomareille. Taisi olla kauden viimeisimpiä pelejä kun tuomarina oli legendaarinen Kaisla - olin juuri viemässä teetä tuomareille kun hän erätauon kunniaksi korkkasi Kosanderi pullon ja kehuskeli vaan kuinka pirun kylmä tässä kopissa on - linjurit olivat kuppeinensa käsi tanassa vieressä. Sitruunaa vielä pyytelivät - olisi kuulemma maistunut paremmalta....

 

[rellu]

Tuo seisomokatsomo, joka oli muinoin nykyisen jalkapallokentän sivustalla(nyk. H-katsomon takana) oli kyllä vertaansa vailla. Kevyiden rautakehikoiden päälle useammista osista kyhätty katsomo, jonka alta tosiaan pääsi kulkemaan ja taisivat katsomot melkein liikkua kun oikein väänsi(siis ilman yleisöä) :). Todellinen pikkupojan aarreaitta, sillä sieltä löysi aina kiekkoja kotiin vietäväksi.

Se on kuulkaas "pikkupojat" niin, että ihan ekoina talvina Äijäsuolla pääsi myös tuon betonikatsomon alle. Sieltä saattoi löytää kiekkoja yms. Ei tainnut Metsästäjäkään tätä katsomoa tarkoittaa päätellen nista mainitsemistaan vuosista. Tuli kyllä tätä kirjoittaessani epäilys, että muistanko betonikatsomon alustan ajalta jolloin kyseessä oli avotekojäärata - kattohan tehtiin alunperin sen päälle rkm. Teppo Rastion opeilla ja johdolla (?). Tuohon aikaan asuin ihan Äijäsuon nurkalla paikalla, josta puutalot sittemmin purettiin ja rakennettiin avohoitokeskus. Mitähän siinä nyt lienee - siis Nortamonkadun (silloin se oli Turuntie) ja Aittakarinkadun risteyksessa? Kesällä kävin mutten huomannut katsoa.

 

[Olkku]

Se on kuulkaas "pikkupojat" niin, että ihan ekoina talvina Äijäsuolla pääsi myös tuon betonikatsomon alle. Sieltä saattoi löytää kiekkoja yms.

Pitää paikkansa. Mahdanko muistaa oikein, kun muistelisin, että pääkatsomossakin oli betonin tilalla lankut. Muistelisin, kun -70 luvun puoliväliä ennen menimme sieltä pukukoppienpuoleisesta päädystä pääkatsoman alle aarteenetsintään. Muualtahan sen alle ei muistaikseni päässytkään, mutta kiekkoja ja välillä rahaakin löytyi noilla reissuilla.

Niin että, oliko puuparrut, ennen betonia pääkatsomossa?

 

[Sv veinikretski]

Se on kuulkaas "pikkupojat" niin, että ihan ekoina talvina Äijäsuolla pääsi myös tuon betonikatsomon alle. Sieltä saattoi löytää kiekkoja yms. Ei tainnut Metsästäjäkään tätä katsomoa tarkoittaa päätellen nista mainitsemistaan vuosista. Tuli kyllä tätä kirjoittaessani epäilys, että muistanko betonikatsomon alustan ajalta jolloin kyseessä oli avotekojäärata - kattohan tehtiin alunperin sen päälle rkm. Teppo Rastion opeilla ja johdolla (?). Tuohon aikaan asuin ihan Äijäsuon nurkalla paikalla, josta puutalot sittemmin purettiin ja rakennettiin avohoitokeskus. Mitähän siinä nyt lienee - siis Nortamonkadun (silloin se oli Turuntie) ja Aittakarinkadun risteyksessa? Kesällä kävin mutten huomannut katsoa.

Betoni katsomosta sen verran että tuli sieltä pipoa haeskeltua muutamia kertoja, lisäksi tuli myöskin odoteltua matsin alkua että pääsisi ilmaiseksi sisään. Minusta betoni-katsomon alle ei mielestäni päässyt katonrakentamisen jälkeen kuin yhdestä kohdasta ja se oli sieltä kellotaulun päädystä, sitä en kylläkään muista oliko kellotaulu silloin vielä siellä.

Telarin puolelta tultiin aidan raosta sisään, josta kuljettiin myöskin harjoituksiin. Mikäli rakoa ei ollut se tehtiin. Toinen juttu oli hyvin harjoiteltu hyppytekniikka jolla meni siihen aikaan yli alta- aikayksikön. Siitä se taisi Eepikin ensimmäisiin juniorimatseihin kulkea Sepänkadulta.

 

[Roku]

Kuinka mullakin on semmoinen mielikuva että pääkatsomon alta olisi nappulana aarteita etsitty? Ja kellotaulun päädystä sinne alle mentiin ja voi pojat että siellä oli roinaa...

 

[rellu]

Niin että, oliko puuparrut, ennen betonia pääkatsomossa?

Väittäisin liki 100-varmasti, ete siäl mittä plankui ollu. Petoni se ol koko värk.
Siis se pääkatsomo; ja Turuntiänpäärys (se sillo mikkä Nortamonkatu ollu) ol plankust tehry katsomotällinki.

Nii ja siält tulostaulum pääryst sin petonkatsomo al mentti.

Erit: nii veinil viäl et kyl se tulostaulu ol siäl päärys jo sillo; ite asjas emmää muist et se koska misä muuhal oliska ollu ko juur siäl.

 

[Metsästäjä]

rellu kirjoitti
Se on kuulkaas "pikkupojat" niin, että ihan ekoina talvina Äijäsuolla pääsi myös tuon betonikatsomon alle. Sieltä saattoi löytää kiekkoja yms. Ei tainnut Metsästäjäkään tätä katsomoa tarkoittaa päätellen nista mainitsemistaan vuosista.

Kuten Rokukin kirjoitti, niin olen minäkin siellä pääkatsomon betonirakennelman alla pyörinyt. Sehän oli vain hiekkaa... Sitä en muista, että minä vuonna tie sinne suljettiin. Paperitehtaan puoleisesta päädystähän sinne tosiaan pääsi.

Niin, se vastapuolen katsomo, jossa vaihtoaitiot oli (nykyisin jäähyaitiot). Tulipa kerran pikkupojan innolla V-P Ketolaa taputeltua olalle, kun pleksit eivät suojanneet pelaajia kuten nykyisin katsojilta ja Vellu se allekirjoittaneelle hihkaisi jotenkin: "Jätä riiviö minut rauhaan".

 

[rellu]

Paperitehtaan puoleisesta päädystähän sinne tosiaan pääsi.

Siäll sillo mittä papertehrast ollu - Repolan pääty se ol :)))) Sellutehras ol ja saha ja konepaja. Nii ja telak tiätyst kans.

 

[Roku]

Niin, se vastapuolen katsomo, jossa vaihtoaitiot oli (nykyisin jäähyaitiot). Tulipa kerran pikkupojan innolla V-P Ketolaa taputeltua olalle, kun pleksit eivät suojanneet pelaajia kuten nykyisin katsojilta ja Vellu se allekirjoittaneelle hihkaisi jotenkin: "Jätä riiviö minut rauhaan".

Tätä samaa tuli harrastettua sekä Tapparan pelaajien että syksyllä 1979 harjoituspelin pelaamassa olleen USAn olympiajoukkueen miesten kanssa. Pekka Marjamäki ja muuan jenkki hermostuivat tuohon taputteluun ja ainakin jenkkipelaaja huitaisi mailallaan kohti. Kai siinä kuitenkin jonkinlainen matala pleksi niiden pelaajien selän suojana oli, muistaakseni se maila kopsahti äkäisen "fuck"-sanan saattelemana siihen meikäläisen pään kohdalle. Se leikki loppui sillä kertaa siihen, kun järkkärit tulivat pätemään, mutta olisi se kai loppunut muutenkin, sen verran vakuuttavasti se jenkki asiansa selväksi teki...

 

[Olkku]

Siäll sillo mittä papertehrast ollu - Repolan pääty se ol :)))) Sellutehras ol ja saha ja konepaja. Nii ja telak tiätyst kans.

Me ollaan kaikki päissämme, siis oikeassa. Pukukopit, kellotaulu ja sellutehdas tms. olivat saman päädyn puolella ja muualta ei pääkatsomon alle päässyt. Enkä varmaksi muista katsomon materiaalia, epäilin vain parruiksi, mutta olkoot betonia, ...tana ;)

 

[L4E]

Se on kuulkaas "pikkupojat" niin, että ihan ekoina talvina Äijäsuolla pääsi myös tuon betonikatsomon alle. Sieltä saattoi löytää kiekkoja yms. .

Juu, yllättävän pitkäänhän myös tuonne betonikatsomon alle pääsi. Siitähän mailakoppien kohdalta lähti hiekkainen "alue" ylös jolla ei ollut katsomoa ja tuosta hiekaltahan tosiaan pääsi katsomon alle.

Mutta korostan edelleen, että tuon jaliskentän puoleisen katsomon alla oli se todellinen "aarreaitta" ainakin kiekkojen suhteen :) esim. edustuksen treenien jälkeen.

 

[Sv veinikretski]

Mutta korostan edelleen, että tuon jaliskentän puoleisen katsomon alla oli se todellinen "aarreaitta" ainakin kiekkojen suhteen :) esim. edustuksen treenien jälkeen.

Oli muuten melkoinen rautaviidakko se alusta, oli kuin labyrinissa olisi ollut. Muistaakseni raudat kulkivat myöskin maata pitkin. Joku perkele ehti aina ennen minua keräämään kaikki kiekot. :)

 

[L4E]

Oli muuten melkoinen rautaviidakko se alusta, oli kuin labyrinissa olisi ollut. Muistaakseni raudat kulkivat myöskin maata pitkin.

Maassa tosiaan meni raudat joka suuntaan. Mutta olikohan vielä poikittainkin meneviä tukirautoja? Sen muistan että yksi jos toinenkin kiekontavoittelija on siellä kompastunut ja törmäillyt noihin rautoihin.

Noista "puuparruista" tuli mieleen ensimmäinen istumakatsomo. Tyyli oli että betonin päälle laitettiin pari lankkua(no oli ne höylättyä tavaraa) perseen aluseksi. Aluksi paikkoja taidettiin tehdä sellaiset 100-200. Hallin käytäväkeskusteluissa ja kaupungillakin puhuttiin "että mitä tollaisillakin tekee, jos ei seisoa jaksa koko peliä niin parempi jäädä kotiin". Pikkaisen on ajat tuostakin muuttuneet.

Niin se "Meidän Harri" oli paikallisen äidinkielenopettajan(siis Harrin äidin) lempilause sen jälkeen kun Harri oli lähtenyt pelaamaan "suureen maailmaan".

 

[Roku]

Noista "puuparruista" tuli mieleen ensimmäinen istumakatsomo. Tyyli oli että betonin päälle laitettiin pari lankkua(no oli ne höylättyä tavaraa) perseen aluseksi. Aluksi paikkoja taidettiin tehdä sellaiset 100-200. Hallin käytäväkeskusteluissa ja kaupungillakin puhuttiin "että mitä tollaisillakin tekee, jos ei seisoa jaksa koko peliä niin parempi jäädä kotiin". Pikkaisen on ajat tuostakin muuttuneet.

Silloin kun minä ensimmäisen kerran Äijänsuon hallissa olin peliä katsomassa, istumapaikkoja oli tarkalleen 174. Muistan kun äijän kanssa mentiin halliin hyvissä ajoin ennen pelin alkua, halli oli silloin melkein tyhjä ja katselimme sieltä ylhäältä niitä istumapaikkoja. Halusin mennä istumaan, mutta äijä sanoi ettei "sinne saa mennä, ne on varattu tärkeille ihmisille".

Ismo Villa oli joskus muutaman pelin loukkaantuneena, ja kaverien kanssa notkuttiiin siinä seisomakatsomon alimmalla rivillä lankin vieressä, kun Iska käveli rouvansa kanssa erätauolla Lukon pukukoppiin, kädessä sekä Iskalla että rouvalla oli styroksinpalanen ilmeisestikin sitä varten ettei ahteri jäädy kylmällä penkillä istuessa. Se jäi arvoitukseksi, että menikö se Iskan rouvakin sinne pukukoppiin tauolla myös, mutta sinne ne kummatkin painuivat päädystä ulos.

On ajat noista hiukan muuttuneet, totta tosiaan.

 

[Ojo]

Lienee tuota samaa aikakautta kun oli juuri nuo epämääräiset(rauta/puu) katsomot siinä futiskentän sivulla. Näihin aikoihin (ainakin) piti tulla suht.koht nuorena pojankloppina pummilla toiseen erään, kun silloin ei ollut mitään lippusysteemiä jolla tarkastettiin lipun lunastaneet. Huvittavaa oli tetsata siellä futiskentällä polviaan myöten lumessa kun järkkärit koittivat katella minkä näköistä pojankloppia sieltä taas yrittää tulla. Usein päästiin siälle, mutta joskus ei ja tällöin värjöteltiin mettässä odottaen toista erätaukoa :-). Mitäköhän vuotta nämäkin mahtoi olla....ei juuri nyt muista.

 

[Jukan takahiukset]

Pitkät puupenkit ovat jääneet mieleeni lähtemättömästi. Jossain vaiheessa sitten tuli halliin "kourallinen" ruskeita kuppi-istuimia, joita kavereiden kanssa katseltiin ja mietittiin, että noihin on kai varaa vain tosi rikkailla. Nämä istuimet taidettiin viedä jossain vaiheessa ainakin Vermuntilan jäähalliin, jossa on kai nykyisinkin mm. Äijänsuon vanha tulostaulu. Tulostaulu, jossa kotijoukkueen jäähyt rullasivat vihreinä ja vierasjoukkueen punaisina.
80-luvulla oli muuten selkeästi kovempi kuri istumapaikkojen suhteen. Järkkärit olivat haukkana kyselemässä lippua, jos vähänkään nuoren näköinen kloppi istui puisella penkillä. Itsellänikin oli jossain vaiheessa kausikortti, mutta silti aina vain sama yli-innokas järjestysmies tuli kysymään, että onko minulla lippu. Tätä nykyään kaiken maailman lökäpöksyt ja vätykset saavat istua katsomossa, jos siellä vapaita paikkoja on. Jos huomaat jonkun istuvan paikallasi ja näytät lippua, niin todennäköisesti saat vittuilevan kommentin tältä mulkerolta, joka läsöttää paikallasi. Sitten nämä liputtomat laukkaavat katsomossa paikasta toiseen ja estävät maksaneiden katsojien pelin seuraamista. Kerran tästä ilmiöstä erehdyin ilmoittamaan eräälle naiselle, joka toimi järkkärinä. Vastauksena oli lähinnä kuittailua tyyliin, mitäs istut siellä katsomossa. No tämä makkaraa mässyttävä naikkonen sai todennäköisesti kuulla asiasta jälkeenpäin, koska en häntä sen koommin ole nähnyt pelejä valvomassa. Tiedä sitten nykyään, koska hirveän usein en Äijänsuolle pääse.

Nimim. 80-lukulainen kuri istumakatsomoihin!

 

[Sv veinikretski]

Onko kukaan muu kuullut sellaista juttua että jonkun Lukko-Karhut ottelun jälkeen olisi erotuomarin auto kiilattu ojaan jossakin Eurajoen seutuvilla, vai onko stoori vain legendaa ? Se mikä pikkupoikana katsotuista Lukon matseista on jäänyt mieleen, on joukkotappelut, kuinka vaihtoaitiot olivat tyhjät ja siellä ei sesonut kuin valmentajat ja välillä eivät nekään. Taitaisi tulla tänäpäivänä moiset sanktiot moisesta touhusta, tämä siis jostakin kuusikymmenluvun lopulta muistettua kamaa, lapsen silmin.

Koska muuten tämä sääntö tappeluun osallisitumisesta ja siihen mukaan menemisestä ym, kirjattiin kirjaan vai onko se ollut kokoajan siellä ? Mitään suuria pelikieltoja en ainakaan muista, ehkä joku joutui seuraavasta matsista olemaan poissa. Ehkä tulkinta vain oli hieman väljempää.

Silloin olisi ollut kyllä oikeusjuttuille paljon enemmän aiheita, aika-ajoin.

Oliko se nyt Helimon Inga joka kertoi muistavansa Raumalle tuodut maalivahdin patjat ja kuinka niitä ihmeteltiin jääpallopiireissä, yleinen käsitys kuitenkin muistaakseni hänen mukaansa oli että tuollaista peliä ei kannattaisi Raumalle tuoda ollenkaan, tulevaisuutta sillä ei tule olemaan. Niin ettei se kaiketikaan niin helppoa olut kuin annetaan ymmärtää, vastus oli myöskin käsittääkseni aika kovaa luokkaa.

Hesari toimittaja muuten kirjoitti aikanaan ensimäisen Helsinki-Pietari fudis ottelun jälkeen, että mukava pallopeli vaikkei olekkaan tulevaisuutta.:)

 

[rellu]

Niin se "Meidän Harri" oli paikallisen äidinkielenopettajan(siis Harrin äidin) lempilause sen jälkeen kun Harri oli lähtenyt pelaamaan "suureen maailmaan".

Juu "Tilta" Tuohimaa oli jonkun vuoden minunkin äikän opettajani. Se oli tosin aikaa, jolloin "meidän Harri" ei vielä pelannut SM-tasolla. Tämä siis tapahtui tuossa 1960-luvun puolivälissä/jälkipuoliskolla. Ja mikä lie Harrin ikä tuolloin ollut.

 

[Sv veinikretski]

Juu "Tilta" Tuohimaa oli jonkun vuoden minunkin äikän opettajani. Se oli tosin aikaa, jolloin "meidän Harri" ei vielä pelannut SM-tasolla. Tämä siis tapahtui tuossa 1960-luvun puolivälissä/jälkipuoliskolla. Ja mikä lie Harrin ikä tuolloin ollut.

Harrin ikä on 46, ja tiedän aika tarkkaan kun tuli kaatuiltua samoilla kentillä aikanaan.

 

[Roku]

Onko kukaan muu kuullut sellaista juttua että jonkun Lukko-Karhut ottelun jälkeen olisi erotuomarin auto kiilattu ojaan jossakin Eurajoen seutuvilla, vai onko stoori vain legendaa ?

Enpä ole ennen moisesta kuullut, mutta sen sijaan se on tuttu juttu kun yhden Rauma-Pori-väännön jälkeen poliisiauto oli käännetty katolleen. Sen verran muisti nyt pätkii, että en muista tapahtuiko se pelin aikana vai pelin jälkeen, enkä sitäkään muista saatiinko syyllisiä koskaan kiinni.

Itse en tietysti tuohon aikaan mistään mitään tiennyt, hädin tuskin olin syntynyt mutta tämmöistä juttua kerrotaan.