Suomen vahvuudet ja heikkoudet MM-kisoissa?

  • 1 643
  • 3

Kynä

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Suomen vahvuudet ja heikkoudet MM-kisoissa

Nyt, kun koko kisajoukkue on julkistettu, niin yritänpä tässä eritellä omia toiveitani Suomen vahvuuksista ja vastaavasti pelkoja joukkueen ongelmista. Viesti on pitkä, mutta onpa aihekin tärkeä.

Itse näkisin joukkueen kentällisten muodostuvan (viimeistään jatkolohkovaiheessa) seuraavanlaisiksi ja niiden pohjalta myös tilannetta arvioin:

1. Sami Kapanen – Helminen - Kallio
Timonen – Salo
2. Pärssinen – Niko Kapanen – Hentunen
Nummelin – Väänänen
3. Lind – Ylönen – Laaksonen
Grönvall – Marko Kiprusoff
4. Ruutu – Sihvonen – Virta
Niemi
5. Rintanen
Maalivahdit: 1. Miikka Kiprusoff 2. Nurminen 3. Myllys

+ Maalivahtipeli. Maalivahtiosaston roolitus on huomattavan paljon selkeämpi kuin viime vuonna ja se on selkeä vahvuus. Miikkaan luotan kuin vuoreen ykkösmaalivahtina, myös huippumaita vastaan. Nurmisen työtehtävät lienevät kahdessa matsissa, toisessa pelissä Japania ja jatkolohkossa Latviaa vastaan. Niissäkin pitäisi onnistua. Toisin kuin viime vuonna, Nupen kunto on ollut keväällä laskusuunnassa ja jos imuri on kytketty jommassakummassa edellä mainituista peleistä, voi Jamo vielä nousta kisojen edetessä kakkoseksi. Muuten konkari toimii lähinnä hengenluojana ja erkkarin jakajana. Itse olisin joukkueeseen valinnut mieluummin jonkun nuoremman kolmosmoken, mutta ottelutuloksiin sillä ei ole vaikutusta, sillä töitäpä ei olisi riittänyt kuitenkaan.

+ Alivoimapeli. Uskon ja toivon Suomen pelaavan turnauksen parasta alivoimapeliä. Kaksikko Lind – Ylönen on mielestäni hommassa jopa maailman eliittiä eikä pettymystä luultavasti tuota myöskään Sihvonen- Ruutu/Virta tai S.Kapanen- Kalliokaan. Puolustajien pitää olla odotettua röyhkeämpiä maalinedustan siivoajina, Grönvalliin ja Väänäseen luotan alivoimapakkeina jo nyt, muut saavat venyä.

+ Jäähyherkkyyttä ei pitäisi olla. Kovimpia jäähyilijöitä lienevät Ruutu ja Väänänen, mutta ongelmaa boksissa istumisesta tuskin tulee.

+ Karvauspeli. Suomi tulee saamaan suuren osan maalipaikoistaan hyvän liikkeen ja vahvan karvauspelin avulla. Kovia karvaajia löytyy joka ketjusta.

+ Laitahyökkääjät. Mukana ei ole yhtään huonoa laitahyökkääjää.

+ Joukkuehenki. Perinteinen Suomen vahvuus. Viime vuonna hitsautumista ei kunnolla tapahtunut, mutta nyt uskon tilanteen olevan parempi. Megasuuria johtajia ei ole, mutta paljon hyviä joukkuepelaajia kylläkin. On kokeneita veteraaneja (Helminen, Myllys, Nummelin, Ylönen) ja innokkaita tulokkaita (Väänänen, Pärssinen, Laaksonen). Hyvä tasapaino. Kuppikuntia tuskin syntyy. Joukkueessa muuten mukana pelaajia peräti 19 eri seurasta. NHL-enemmistöinen joukkue (12-11). Hyvä asia hitsautumisessa on, että kaikkien passit voidaan leimata heti.

+ H-P-K-ketju. Tosin pienellä kysymysmerkillä. Lopullinen kansainvälinen läpimurto olisi hyvä tehdä nyt. Lupauksia on ainakin jo annettu rutkasti. Kapanen ja Hentunen toki onnistuivat jo viime vuonna Lindin kanssa, mutta vielä Pärssisen kiemuroita odotellaan.

+ Taktinen osaaminen. Aran kykyjen pitäisi uskoakseni riittää.

? Maalinteko. Pakko laittaa kysymysmerkillä varustetuksi. Maaleja odotellaan ja uskon myös tulevan S.Kapaselta, Kalliolta sekä Pärssiseltä ja Hentuselta. Myös Lind on ollut tehokas harjoituspeleisssä. Puolustajista ainakin Timosen ja Salon vastakiekkokudin uskon laulavan joitakin kertoja verkon perille asti. Takuuvarmaa maalitykkiä ei kuitenkaan ole.

? Joukkueen koostumus saattaa vielä muuttua välierävaiheessa (kunhan Suomi sinne etenee). Sakun tai Jannen sopimukset tuskin silloinkaan ovat syntyneet, mutta jos ovat, niin paikka joukkueesta löytyy. Bergiä, Karalahtea tai Laukkasta ei mielestäni kannata kesken kisojen mukaan ottaa. Eli jos joku tulee, niin se on Selänne tai Lehtinen. Kummatkin olisivat joukkueeseen tärkeitä vahvistuksia, erityisesti rightien merkitys korostuisi ylivoimassa. jos jompikumpi tulee, niin täytyy vain toivoa, että joukkuehenki ei rakoile.

- Puolustajien kovuus. Kulma- ja maalinedustapelissä voi tulla ajoittain vaikeuksia useammallekin pakille. Myös hasardeja ja helppoja kiekonmenetyksiä on syytä pelätä. Noilla pareilla, mitä ylle kirjasin, pitäisi kuitenkin olla tasapainoisesti sekä varmistava että kiekollinen pakki mukana. Timonen ja Salo osaavat tosin olla molempia.

- Sentteriosasto. Ei tässäkään suurta kriisiä ole, mutta pakkohan se on myöntää, että koko Suomen kiekkoilijamateriaalissa suurin puute on taitavissa pelintekijöissä. Raipe saadaan tuoda mukaan vaikka kuinka vanhana, jos parempia pelintekijöitä ei ole tarjolla. N.Kapasella on suuret saappaat, mutta mies täytti ne viime vuonnakin ollessaan joukkueen paras pistemies. Ylönen on mielestäni joukkueen paras sentteri, mutta tosin vain omassa roolissaan. Huippuluokan kolmossentteri. Sihvosen harteilla paljon.

- Ylivoimapeli. Juontuu nimenomaan tästä sentteriosastosta. Siniviivamiehiin luotan täysin. Pari Timonen-Salo on kiekkovarma sekä kovaa, paljon ja tarkasti laukova pari. Myös Numppa ja Kipru pystyvät laukomaan, mutta maskin pitää olla paikallaan. Molemmissa pareissa kätisyydetkin sopivat, joten Kiprun merkitys korostuu ylivoimassa. Jos Numppa laukoo päin seiniä, niin mikä ettei Rintsiä voisi maajoukkueessakin kokeilla viivassa? Ylivoimassa maalintekoon pitäisi laitahyökkääjien pystyä, jos vain kiekkoa heille saadaan. Jos Kalliolta tai Pärssiseltä ei löydy maskimiehen röyhkeyttä, täytyy ylivoimaan nostaa Ruutu tai Lind. Hentunen on joukkueen ainoa right-hyökkääjä, joten Selänne tai Lehtinen olisi (ollut) hyvä lisä kaarelle laukomaan. Yv-pelin pyörittäminen on siis suurin kysymysmerkki. Raipe osaa ja uskaltaa kyllä pitää kiekkoa, mutta kun sekunti puolittuu MM-kisoissa, löytääkö Raipe vauhtia lisää? Sama koskee N.Kapasta. Kiekkoa pitää liikuttaa nopeasti, ei saa helmistellä. Ensimmäinen vauhdikkaan yv-pelin mittaaja on Slovakia.

- Aloitukset. On ollut Suomelle jo monta vuotta heikko osa-alue eikä sitä etua kannattaisi muille antaa. Toivottavasti nyt pystytään parempaan. Ylönen on muistaakseni kovan luokan aloittaja ja saakin varmasti tärkeillä hetkillä vastuuta. Helminen oli SM-liigan paras aloittaja, mutta ei taida sekään MM-kisoissa riittää. Olikos Kapanen heikoin aloittaja?

- Hyökkääjien pieni koko. Esimerkiksi Jenkkejä vastaan pitäisi varmaan osata myös rymistellä. Ruudun, Lindin, Ylösen ja kumppaneiden täytyisi pyrkiä ja pystyä vastaamaan taklauspeliin. Tänä vuonna kylläkin esim. Kanada on tainnut kasata aiempaa liikkuvamman joukkueen, ei pelkkää rymistelyä vaan myös taitoa.

Kaiken kaikkiaan pidän Suomen mahdollisuuksia kisoissa melko lailla hyvänä. Tuo roolitus ja joukkueen eteen pelaaminen tulee (taas) olemaan Suomen suurin vahvuus. Lopullisessa pelaajakokoonpanossa pidän huonona valintana ainoastaan kahta pelaajaa, A-J Niemeä ja Toni Sihvosta. Toivottavasti hekin yllättävät positiivisesti. Veikkaanpa muuten, että tästä joukkueesta yli puolet pelaa myös ensi talven olympialaisissa.

Tässä hieman pohjustusta ja perusteluja. Avattakoon keskustelu.
 

Abu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins, Jokerit
Suurimmassa osassa olen samaa mieltä, mutta mitäs keskustelua tästä tulisi jos en olisi muutamassa kohti erimieltä?

Itse en pidä alivoimapeliä Suomen vahvuutena, Grönvall ja Väänänen saavat todella urakoida alivoimassa, jos aiotaan selvitä ilman takaiskuja. Niemi ja Salo eivät kuulosta kovin hyvältä alivoimassa. Hyökkääjät toki ovat hyviä, mutta jos on vain kaksi pakkia jotka voi huoletta heittää kentälle, ei alivoimaa voi sanoa vahvuudeksi.

Joukkuehenki saattaa olla hyvä, mutta kuka kapteeniksi ja kuka sitten tiukassa paikassa näyttää esimerkkiä ja johtaa joukkuetta? Siihen tarvittaisiin mielestäni Koivua tai Selännettä, Sami Kapanenkaan ei johtajan rooliin sovi.

Aloitukset tuskin ovat näissä kisoissa ongelma, Helminen, Ylönen ja Sihvonen ovat ihan kansainvälisen tason aloittajia. Helminen liigan paras ja Sihvonenkin taisi olla Norjan kisoissa yksi kisojen parhaista aloittajista. Tosin Suomella ei ole heittää kentälle miestä joka pilkkisi takuuvarmasti aloituksen tiukassa paikassa, kuten Ruotsin Falk, joka tuntuu vievän jokaisen oman pään aloituksen.

Ihan hyvältä näyttää, mutta paljon on tehtävä, jos aiotaan voittaa.
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Hyvä kirjoitus

Josta minäkin olen pääosin samaa mieltä mutta tässä olisi muutamia kommentteja ja kohtia mistä olisin hieman erimieltä.

Eli aloituksien ei pitäisi tällä kertaa olla ongelma, kuten Abukin totesi. Maanantaisessa surkeasti menneessä Suomi-Kanada matsissa ainut asia missä Suomi oli Kanadaa parempi oli nuo aloitukset ja se että pystyy voittamaan aloituksia nimenomaan Kanadaa ja USA:a vastaan kertoo jo paljon, sillä nämä kaksi maata keskittyy myös tähän pelin osa-alueeseen.

Alivoimapeli on varmasti tällä kertaa melkoisen hyvää, Ylönen ja Laaksonen ovat suorastaan huippuja tällä osa-alueella. Puolustus on tietenkin hieman heikohko maalinedustalla, mutta Väänäsen, Grönvallin, Salon ja varauksin Niemen luulisi pystyvän siirtelemään vähän isompiakin kavereita.

Joukkuehenkeä pitäisin vielä melkoisena kysymysmerkkinä, sillä joukkue on tällä hetkellä varsinainen muukalaislegioona kun miehiä on tullut paristakymmenestä seurasta, toisaalta se voi olla myös vahvuus sillä kuppikuntien syntyminen ei pitäisi olla niin helppoa. Viime vuoden Pietarin kisoista jäi pieni epäilyksen poikanen noiden NHL-pelaajien sitoutumis asteesta, varsinkin silloin jos pelit eivät lähdekään kulkemaan heti ihan suunnitellun käsikirjoituksen mukaan. Myös ylimielisyys on mahdollinen ongelma, varsinkin kun vastaan asettuu näitä jääkiekon kehitysmaita. Perinteisesti silti suomalaiset on periksiantamattomia ja jos tähän jengiin saadaan ne tappajanvaistot ja yhteen hiileen puhaltamisen meininki esiin niin silloin mennään pitkälle sillä potenttiaalia on paljon.

Ylivoima voi muodostua ongelmaksi mikäli maskimiehiä ei löydy, tai jos Ara ei ymmärrä niitä ylivoima koostumuksiin pistää.

Muilta osin olenkin suunnilleen samaa mieltä.

Jännityksellä odotellaan kisojen alkua ja historian toinen mestaruus vakaana tavoitteena.
 

hanu

Jäsen
Suosikkijoukkue
raitapaita
Myös osin eri mieltä

Alivoimapeli on vahvuus vain jos alivoimaa ei jouduta pelaamaan paljon, erityisesti puolustuksessa kuormitus tuntuisi tosi paljon.

Puolustus on muutoinkin se suurin akilleen kantapää. MM-kisatasoon yltää selkeästi vain kolme pakkia, Kipru, Numppa ja Niemi ovat selkeästi väärällä tasolla, Grönvallkin mahtuu mukaan vain juuri ja juuri. Minun sohvaltani katsottuna esim. Tuulola ja Loponen menevät heittämällä ohi tästä nelikosta.

Lisäksi pidän ylivoimapeliä selvänä heikkoutena, ainakin jos Ara jatkaa Helmisten peluuttamista ykkösylivoimassa. Ylivoimakuvio on näennäisen toimiva, mutta ongelma on ollutkin viime vuosina sen kuvion kuntoon saattamisessa, kuviota on päästy hieromaan vain ehkä 20s kakkosesta ja silloinkin usein ilman laukauksen laukausta. Ylivoimaan pitäisi selkeästi rakentaa ykkös- ja kakkosylivoimakentälliset mielellään ohi vakioketjujen/kentällisten, onko sitä harjoitteluaikaa vaan tarpeeksi.

Lisäksi pelkään, että jonkinlainen 'yliroolitus' voi koitua haitaksi. Joukkueella ei enää ole oikein minkäänlaista pelityyliä vaan erilailla roolitettuja pelaajia. Viime vuonna jo Raipen lievä epäonnistuminen kisoissa aiheutti vähän sellaista 'pään hakkaaminen seinään' ilmiötä. Nytkin 'ei ehkä ihan kisatasoa' olevien hyökkääjien floppaaminen ja siitä seuraava ketjujen sekoituspakko saattaa sotkea leijonien pelin totaalisesti. Tarkoitan tässä lähinnä Sihvosta, Lindiä, Pärssistä, Helmistä, Rintasta ja Virtaa. Jos homma lähtee toimimaan voi kentällisten erilaisuus olla toki melkoinen vahvuuskin.

Menestyminen kisoissa vaatisi ensinnäkin teletappiketjun täydellisen onnistumisen, he ovat olleet minun odottamaani vaisumpia sekä liigassa erikseen että maajoukkueessa yhdessä tällä kaudella.

Samaten puolustuksen tarvitsee onnistua loistavasti materiaaliin verrattuna ja joukkueelle pitää löytyä selkeä, omilla esityksillään pelejä ratkaiseva johtohahmo (S Kapanen, Ylönen?).

Ja MiKiprunhan pitää tietysti olla Jumala.

Summa summarum: pidän Ruåtsia ja Kanadaa selvästi materiaaliltaan vahvempina tasaisempina joukkueina kuin Suomea, Venäjä ja tänä vuonna NHL-apuihin entistä enemmän turvautuva Tsekki ovat hieman arvoituksia, mutta potentiaalia nilläkin on Suomea enemmän. Pahaa pelkään, että joudumme pelaamaan Slovakian ja USAn kanssa sijoista ynnä muut.

En sinänsä valita Aran valinnoista, vaikka toki sohvalta tehtynä muutama valinta olisi mennyt toisinkin, materiaali ei tänä vuonna vaan riitä parempaan joukkueeseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös