Seurojen "muovisuus"

[Shejbal]

Ottaisin riemulla sen päivän vastaan kun järki voittaisi ja tipahtelisi uutisia missä Pelicans ja Blues palaa vanhoihin nimiin ja logoihin.

Mihin nimeen Lahdessa palattaisiin? Reipas Lahti? Hockey-Reipas? Kiekkoreipas? Upon Pallo? Lahden Reipas? Wiipurin Reipas? Lahden Sampo? Lahden Luistelijat? Lahden Savunsyöjät?

JYPiltä en enää moista toivo, nykyisellä logolla ja värityksellä on luotu jo terve pohja perinteille.

Kuten myös Lahdessa Pelicansin nimellä.

 

[Juhaht]

Eiköhän ne "pohjat perinteille" ole ihan samalla tavalla niin Espoossa, Lahdessa kuin vaikkapa Jyväskylässäkin.

 

[erku]

Jos muovisia seuroja miettii, niin suomalaisista Tampere United, Nilan Bisons ja Vuokatti Ski Team nousevat ekana mieleen. SM-liigaseuroista luonnollisesti Blues ja Pelicans ovat ne muovisimmat. NHL:ssä enemmän tai vähemmän muovisia seuroja on valtaosa liigaa pelaavista. KHL.ssä on myös muovisia seuroja kuten vaikkapa HK Sotshi.

 

[nummenkallio]

Mitä ihmettä siellä Lahdessa (lue: Lahessa) puuhataan? Junnujoukkueet pelaavat Kiekkoreippaan nimellä, mutta Pelicansin väreissä, ja ainakin joissain paidoissa näkyy olevan peräti kummankin seuran logo. Kiekkoreippaan sivuilta voi katsoa, miltä tämä näyttää.

Minusta tässä on onnistuttu hävittämään oikeastaan jo kummankin seuran identiteetti. Ei olla kunnolla uudempi Pelicans, mutta vielä vähemmän ollaan vanha Kiekkoreipas. Voi olla, ettei tämä Lahden suunnalla ole ongelma, mutta ulkopuolisen silmään tämä näyttää juuri sellaiselta onnettomalta perinteiden kanssa sähläämiseltä, jota suomalaisessa joukkueurheilussa nähdään ihan liikaa.

Lahtelaiset voivat olla toista mieltä, ja heidän mielipiteensä on tässä asiassa tietenkin tärkein, mutta itse lähettäisin mieluusti Pelicansin huitsin kuuseen ja ottaisin tilalle vanhan mustaoranssin Reippaan, olkoon etuliitteenä sitten Lahti tai Kiekko. Siellä Lahden hallin katossa on kuitenkin yksi Viipurin Reippaan mestaruusviiri, johon pitäisi jonkinlainen side säilyä. Tiedän toki, että tilanne on sekava, kun Viipurin Reipaskin on olemassa ainakin voimisteluseurana, mutta minusta ne perinteet ovat nimenomaan nimessä Reipas ja mustaoransseissa väreissä.

On todella surullista, että noinkin vahvat perinteet kuin Reippaalla on onnistuttu kusemaan lähes täysin. Tällä tarkoitan sitä, että Lahdessa on korkeimman sarjatason lätkä- ja futisjoukkue, eikä niistä kumpikaan ole Reipas. Kovin hyväksi perinteiden jatkamiseksi en laske sitä, että alasarjoissa palloilee joitain uudempia Reippaita. Tiedän, että syyt tähän sekoilemiseen ovat olleet pitkälti taloudellisia, mutta on ikävää, että perinteikkäitä seuranimiä ja -värejä pyyhitään näin pois kartalta tai siirretään vähintäänkin marginaaliin.

 

[K.A.H]

Lahden Reipas tai Kiekkoreipas olisi niin komea lätkäjoukkueen nimi, ja perinteitä kunnioittava että pistäkää siellä Lahdessa nyt pystyyn joku adressi jotta se muovinen Pelicans heivattaisiin roskakoriin. Samalla ne oranssi-musta-valkoiset peliasut takaisin. Nyt jo aloin miettiä miten komealta kuulostaisi koitos Ässät - Reipas. Sama homma Espooseen, kyllä Kiekko-Espoossa oli jotain pirun komeaa logoa myöden! Harmi että jossain vaiheessa oli trendinä keksiä näitä muovisia englanninkielisiä nimiä.

 

[Hangon keksi]

Minun mielestäni kaikkein muovisinta olisi niiden vanhojen nimien ja logojen täysin keinotekoinen palauttaminen uudelleen käyttöön. Jos nyt Pelicans vaihtaisi nimekseen Viipurin Reipas, niin melko tekemällä tehdyltä tuo kuulostaisi, pelkkä markkinamiesten epätoivoinen yritys vaikuttaa kansan syviin riveihin vetoamalla perinteisiin. Samalla tavalla kammoksun tuota joidenkin Jokerifanien ajatusta perustaa Töölön Vesa uudelleen. Vaikea kuvitella mitään muovisempaa kuin uusi seura joka ottaa jonkun vanhan seuran nimen ilman todellisia siteitä tuohon vanhaan seuraan.

 

[penaz]

Nyt jo aloin miettiä miten komealta kuulostaisi koitos Ässät - Reipas.

Minusta paljon komeammalta kuulostaisi Porin karhut - Reipas.

 

[Bunder]

Itse en ole koskaan ymmärtänyt kun näitä "junttimaisia" nimiä kuten pallot, urheilijat ja kaikenmaailman työväet pidetään jotenkin hienoina ja perinteisinä. Jos perustaisin joukkueen vaikkapa Rovaniemelle olisi joukkueen nimi luultavasti hieno tyyliin Rovaniemi Reindeers, kun taas nauraisin naapureilleni jotka menevät katsomaan iloisen työväen ottelua oman Reindeersini sijasta.

 

[nummenkallio]

Minun mielestäni kaikkein muovisinta olisi niiden vanhojen nimien ja logojen täysin keinotekoinen palauttaminen uudelleen käyttöön. Jos nyt Pelicans vaihtaisi nimekseen Viipurin Reipas, niin melko tekemällä tehdyltä tuo kuulostaisi, pelkkä markkinamiesten epätoivoinen yritys vaikuttaa kansan syviin riveihin vetoamalla perinteisiin.

Voit olla varma, etteivät markkinamiehet keksisi ikinä mitään tuollaista. Markkinamiehille historia ja perinteet ovat vain ikävä taakka, joka rajoittaa luovuutta - eli käytännössä kaiken maailman ämpäripäiden ja kettujen piirtelyä. Mutta siitä olen toki samaa mieltä, ettei Viipurin Reipasta pitäisi tuoda takaisin, ellei sitten saataisi takaisin itse kaupunkiakin. Sen sijaan Reippaan lahtelaisversion paluu olisi hyvinkin tervetullut, onhan seuralla Lahdenkin ajoilta niin paljon perinteitä, ettei Pelicans saavuta vastaavaa vuosikymmeniin, jos saavuttaa koskaan.

Samalla tavalla kammoksun tuota joidenkin Jokerifanien ajatusta perustaa Töölön Vesa uudelleen. Vaikea kuvitella mitään muovisempaa kuin uusi seura joka ottaa jonkun vanhan seuran nimen ilman todellisia siteitä tuohon vanhaan seuraan.

No tämä on samanlaista hössötystä kuin aikoinaan Manchester Unitedin faneilla, jotka perustivat uuden seuran, kun ManU siirtyi Glazerin omistukseen. FC United Of Manchester on näköjään yhä olemassa, mutta eivätköhän nuokin fanit ole palanneet vähin äänin Old Traffordille.

Töölön Vesalla on kyllä perinteitä, mutta toisaalta Jokereilla on lyhyehköltä ajalta niin värikästä seurahistoriaa ja menestystäkin, etten näe Töölön Vesan perustamisessa oikein mitään pointtia. Varsinkin kun perustajilla ei taitaisi olla kovinkaan paljon muistoja niistä ajoista, kun seura oli vielä Töölön Vesa. Mielestäni Vesan perinteitä on vaalittu ihan riittävästi, kun Jokerit on pelannut välillä vihreässä.

Mutta monimutkaisia kysymyksiähän nämä ovat - ja fiilisjuttuja. Jostain syystä ottaisin itsekin esimerkiksi Kiekko-Espoon mieluusti takaisin liigaan, vaikka seuralla on Bluesin nimellä jo paljon merkittävämpi historia mitaleineen päivineen. Silti vanhassa Kiekko-Espoon paidassa ja hevosenkenkälogossa on paljon enemmän karismaa kuin Bluesissa. Ehkä tässä ratkaisee se hetki, kun seuraan on tutustunut ensimmäisen kerran. Voihan joillekin nuorille Blues-faneille Kiekko-Espoo tuntua kaukaiselta, jos he eivät ole niitä aikoja eläneet. Samalla tavalla nuoremmille lahtelaisfaneille Pelicans on ihan itsestään selvä ja luonteva, koska he eivät ole Reipasta koskaan kentällä nähneet.

 

[Powerplay]

Jos muovisia seuroja miettii, niin suomalaisista Tampere United, Nilan Bisons ja Vuokatti Ski Team nousevat ekana mieleen. SM-liigaseuroista luonnollisesti Blues ja Pelicans ovat ne muovisimmat. NHL:ssä enemmän tai vähemmän muovisia seuroja on valtaosa liigaa pelaavista. KHL.ssä on myös muovisia seuroja kuten vaikkapa HK Sotshi.

Kerroppa minkä vuoksi luonnollisesti nämä seurat ovat mielestäsi muovisia ja miksi NHL:ssä valtaosa on muovisia seuroja?

 

[Musta Nuoli]

Kerroppa minkä vuoksi luonnollisesti nämä seurat ovat mielestäsi muovisia ja miksi NHL:ssä valtaosa on muovisia seuroja?

Bisonsit, Bluesit ja Pelicansit on jo aika tyhjentävästi tässä ketjussa käsitelty, Tampere Unitedkin taisi tulla mainituksi. Toki erkulla voi olla muitakin perusteita, joita hän haluaa tuoda esille, mutta muovisuusaste on mainituissa seuroissa enemmän tai vähemmän korkea. Bisonsissa kaikkein korkein.

NHL-seurojen muovisuudesta erkulla on varmasti oma näkemys, samoin KHL-seuroista, mutta sinänsä hyvä haku ottaa NHL-seuratkin mukaan. Onhan se hiukan eri asia puhua vaikkapa Original Six -seuroista tai klassisista kanadalaisseuroista kuin näistä random-joukkueista joita perustellaan sinne tänne ja siirrellään miten sattuu samalla kun NHL yrittää juurruttaa jääkiekkoilua jonnekin Teksasiin tai vastaavaan paikkaan. Phoenix Coyotesin tapaiset seurat ovat erittäin muovisia. Jostain tulee miljonääri, polkaisee seuran tyhjästä ja istuttaa sen jonnekin hevon vittuun aavikolle. Ei siinä paljoa uskottavuutta ole takana, vaikka mikä mahtimies ostettaisiin rosteriin.

Yhdysvalloissa seurakulttuuri on tietysti sikäli erilainen ja nopeatempoisempi, että äärettömän muovisena aloittanut Anaheimin Ducks alkaa nykyisin olla jo kaikkea muuta kuin muovinen, eli alueelle on kehittynyt vuosien myötä junioritoimintaa, perinteitä ja traditioita. Tietysti joukkueella on nykyisin myös seuraikoneita kuten Teemu Selänne.

 

[Powerplay]

Ok, itse asiassa en tarvitse Erkun kommenttia tässä...

 

[Kirjoittelija]

Jostain tulee miljonääri, polkaisee seuran tyhjästä ja istuttaa sen jonnekin hevon vittuun aavikolle. Ei siinä paljoa uskottavuutta ole takana, vaikka mikä mahtimies ostettaisiin rosteriin.

Mun mielestäni jollekin Ducksille tai Starsille kyllä tuo aimo annoksen uskottavuutta se, kun joukkue juhlii Stanley Cupia Kanadan perinneseurojen nuoleskellessa näppejään.

 

[Musta Nuoli]

Mun mielestäni jollekin Ducksille tai Starsille kyllä tuo aimo annoksen uskottavuutta se, kun joukkue juhlii Stanley Cupia Kanadan perinneseurojen nuoleskellessa näppejään.

Kuten aiemmin kirjoitinkin, niin Ducks ei enää niin muovinen ole, sillä alkaa olla jo juurtunut traditioita ja perinteitä. Muovin hajulla on tapana hälventyä kun tarpeeksi aikaa kuluu mikäli toiminta on riittävän pitkäjänteistä.

Sillä ei sinänsä ole mitään merkitystä, onko Stanley Cupia juhlittu tai ei. Suurikaan menestys ei tarkoita sitä, etteikö seura voisi olla täysin muovinen. Nilan Bisons on edelleen muovinen, ja yhtä muovinen oli tyhjästä polkaistu, pizzeria Denniksen omistajan Dennis Rafkinin Turkuun aikoinaan pystyttämä käsipalloseura Dennis, joka voitti useita Suomen mestaruuksia ostomiehistöllä, muuttui sitten käsipalloseura Fenixiksi kun Rafkinien into lopahti ja pian sen jälkeen tuokin katosi maailmankartalta ilman, että kauhean moni jäi suremaan.

Vastaavasti joku Montreal Canadiens on muovisen vastakohta. Se on äärimmäisen perinteikäs jääkiekkoseura siitä huolimatta, että se on ollut läpeensä paska pitkät tovit, vasta parina viime kautena on ollut piristymisen merkkejä. Se on vähän kuin NHL:n Ilves sillä erolla, että Ilves ei ole osoittanut piristymisen merkkejä. Kunnian päivät takana eikä niihin ole paluuta, mutta seurahistoria on koko sarjassa liki ainutlaatuinen ja seura on omanlaisensa instituutio, joka herättää tunteita monessa sukupolvessa, toisin kuin nämä tyhjästä polkaistut ostoporukat joita harva jää kaipaamaan jos niiden toiminta lakkaa tai siirtyy muualle.

 

[Sanainen arkku]

Itse en ole koskaan ymmärtänyt kun näitä "junttimaisia" nimiä kuten pallot, urheilijat ja kaikenmaailman työväet pidetään jotenkin hienoina ja perinteisinä. Jos perustaisin joukkueen vaikkapa Rovaniemelle olisi joukkueen nimi luultavasti hieno tyyliin Rovaniemi Reindeers, kun taas nauraisin naapureilleni jotka menevät katsomaan iloisen työväen ottelua oman Reindeersini sijasta.

Koska oma kielemme on maailman hienoin, miksi et nimeäisi joukkuettasi Rovaniemen Poroiksi? Jos taas haluat hifistellä ulkomaankielisellä nimellä, saksa sopisi historia huomioiden paremmin ;)

 

[Sanainen arkku]

Salibandyä voi pitää muovisena koko lajia. Pelataanhan sitä muovimatolla, styroxkaukalossa, muovisella pallolla ja muovilapaisella mailalla.

Seuranimien osalta laji edustaa kehityksen kirkkainta kärkeä. Se on myös ihanan polarisoitunut, kun joukossa on tyylikäs Classic, tunnustuksellinen Peliveljet, höntsyhenkinen Happee ja perinteitä tihkuva TPS.

Laji on nuori ja lähtökohtaisesti muovinen. Silti se on raikas tuulahdus pönötysurheilun keskellä. Ylpeästi muovinen.

Aivan kuin Bluesin faniryhmä tarroineen. Terkkuja sinne.

 

[MustatKortit]

Vaikea kuvitella mitään muovisempaa, kuin edesmennyt Lev Praha. Toki on ollut puheita, että tämä muoviseura saattaisi myöhemmin tehdä comebackin, joka sinällään vain entisestään laminoisi seuran pintakiiltoa.

Eli (ulkkari)rahalla perustettu jengi, kaupunkiin, jossa lätkällä on pitkät perinteet ja kyseisessä kaupungissa pelaa kaksi seuraa, joiden välillä vallitsee eräänlainen hegemonioiden taistelu.

Ikään kuin entisestään muovisuuttaan painottaakseen tämä ostoporukka pelaili läpi runkosarjan enemmän tai vähemmän tyhjille katsomoille, hankki luottokortilla paikan finaaleihin, mieshuorat täyttivät hallin, hävisivät finaalisarjan, todettiin persaukiseksi, kuoli ja kuopattiin. Tämä kaikki sarjassa, jossa jo ennestään muovisuutta riittää, tosin tämä riippuu siitä, keneltä kysyy ja mitkä seurat ovat kyseessä.

Kirsikkana kakun päälle: muovinen uho, että voidaan tehdä paluu joko Prahaan tai johonkin muualle, joskus tulevaisuudessa. Jos saadaan rahaa.

 

[Major Julli]

Muovisuus ei mielestäni ole pelkästään ajallinen kysymys, tai nimikysymys. Valioliigassa pelaa Man City, joka on perustettu 1880, on voittanut ekan FA Cupinsa jo 110 vuotta sitten, mutta jota muovisempaa seuraa on tällä hetkellä vaikea keksiä.

Itselle muovisuus tulee ennenkaikkea siitä että rahalla lähdetään ostamaan menestystä ja sitä kautta joukkueen faneiksi valikoituu menestyksen perässä juoksijoita. Sillä onko seuralla ikää 100 vai 10 vuotta ei ole suurempaa merkitystä, tekemisen tyyli ratkaisee. SM-liigassa ei täysin muovisia organisaatioita ole, kaikilla on vakiintunut asema omalla talousalueellaan, junnutyöt kunnossa eikä menestystä haeta väkisin ostamalla pl. Lukko.

Liigan organisaatioista muovisin omaan makuun on Ilves, jossa seuran omistaa kiekosta ja tosielämästä vieraantunut Manngård ja seuraa kuppaa lauma loiseläjiä "ilves-henkisyyden" ja "leveiden hartioiden" peiteviittojen alla. Urheilulla ja tuolla porukalla ei ole mitään tekemistä keskenään, vaikka itse joukkue on positiivinen sakki ja fanit hienoja.

 

[BitterX]

Urheiluhistorian ehkä muovisimpia virityksiä ovat Red Bullin viritykset: FC Red Bull Salzburg, RB Leipzig ja New York Red Bulls jalkapallossa sekä EC Red Bull Salzburg jääkiekossa.

FC Red Bull Salzburg dominoi saatanallisella panostuksella ja seuraavaksi suurimpaan seuraan nähden moninkertaisella budjetilla Itävallan liigaa ja yleisömäärät kotimaan liigassa sen kuin laskevat. Europeleissä yleisömäärät ovat olleet korkeita, kun gloryhunterit täyttävät katsomot. Nyt pelaavat Malmöä vastaan CL:n viimeisellä karsintakierroksella - ensimmäisen matsin voittivat kotona 2-1. Tuskin koskaan olen toivonut ruotsalaisen seurajoukkueen voittoa enempää, kuin tällä viikolla. Historian ensimmäinen CL-paikka saattaisi pidentää tuon virityksen elinikää tarpeettomasti.

Saksan viritys on vähintään yhtä oksettava. Nimen RB viittaa virallisesti "Rasenballsportklub":iin, koska Bundesliigan säännöt kieltävät sponsorien nimenostot. RB Leipzig herättää ansaittua inhoa kaikkialla, minne meneekin. Ei siis semmoista inhoa, kuin vaikkapa Bayern München, vaan puhdasta halveksuntaa.

Red Bull kunnostautui myös hommaamalla Rapidin tähden Marcel Sabitzerin Salzburgiin kierrättämällä hänet Leipzigin kautta Sabitzerin sopimuksen ulkomaanpykälän turvin. Ralf Rangnick toimii molempien seurojen urheilutoimenjohtajana.

Sitten on tuo New Yorkin versio, joka on ehkä astetta siedettävämpi ainoastaan siksi, että tuon tyyppinen toiminta on jossain määrin tyypillisemmäksi miellettävää amerikkalaisessa palloiluperinteessä. Siitä huolimatta N.Y. Red Bulls herättää laajaa halveksuntaa myös MLS-kannattajien keskuudessa.

Jääkiekko-Salzburgin strategiaan kuuluu mm. nuorisojoukkueiden menestyksen ostaminen ulkomaalaisten pelaajien avulla. Edarikin porskuttaa pelkästään ostomiehillä. Tai onhan siellä joitakin "omia" junnuja - siis semmoisia, jotka on ostettu seuraan jo junioreina.

 

[Deko]

Yleensä uudelleenbrändäys tekee seurasta muovisen, mutta toisaalta joissain tapauksessa värien/nimen/logon vaihtaminen ja "puhtaalta pöydältä" aloittaminen voi olla ihan fiksu ja perusteltu päätös. Lahtelaisella liigakiekolla on kiistatta mennyt huomattavasti paremmin sen jälkeen, kun edustusjoukkueen nimi vaihtui Pelicansiksi, olkoonkin, että konkurssi oli lähellä kymmenen vuotta sitten.

 

[Runtulin]

Muovisuus ei mielestäni ole pelkästään ajallinen kysymys, tai nimikysymys...

Aika hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan. Toit hyvin esille tuon seuran iän, ja sen, ettei se pelasta kaikkea. ManC ja Ilves ovat myös omasta mielestäni sarjojensa muovisimpia seuroja.

Seuroilla on tosiaan oma työnsä pitäessään brändinsä perintteikkäänä, mutta myös uudistaessaan sitä. Esimerkiksi Jokereiden osalta näen positiivisena uudistuksena violeteista paidoista luopumisen, heh. Naiivia on täten myös ajatella, että mitään ei tulisi koskaan muuttaa, ei se niinkään mene.

 

[Jymäkkä]

Vaikea kuvitella mitään muovisempaa, kuin edesmennyt Lev Praha. Toki on ollut puheita, että tämä muoviseura saattaisi myöhemmin tehdä comebackin, joka sinällään vain entisestään laminoisi seuran pintakiiltoa.

Eli (ulkkari)rahalla perustettu jengi, kaupunkiin, jossa lätkällä on pitkät perinteet ja kyseisessä kaupungissa pelaa kaksi seuraa, joiden välillä vallitsee eräänlainen hegemonioiden taistelu.

Ikään kuin entisestään muovisuuttaan painottaakseen tämä ostoporukka pelaili läpi runkosarjan enemmän tai vähemmän tyhjille katsomoille, hankki luottokortilla paikan finaaleihin, mieshuorat täyttivät hallin, hävisivät finaalisarjan, todettiin persaukiseksi, kuoli ja kuopattiin. Tämä kaikki sarjassa, jossa jo ennestään muovisuutta riittää, tosin tämä riippuu siitä, keneltä kysyy ja mitkä seurat ovat kyseessä.

Kirsikkana kakun päälle: muovinen uho, että voidaan tehdä paluu joko Prahaan tai johonkin muualle, joskus tulevaisuudessa. Jos saadaan rahaa.

Huvittavinta on, että kaiken tuon jälkeen Vesa Rantanen esitti Yle Talkissa vakavalla naamalla, että Helsingin KHL- projekti olisi pitänyt toteuttaa samalla kaavalla. Olisihan se minullekin paremmin sopinut, mutta ei siinä mitään järkeä olisi ollut.

 

[Andrew]

Huvittavinta on, että kaiken tuon jälkeen Vesa Rantanen esitti Yle Talkissa vakavalla naamalla, että Helsingin KHL- projekti olisi pitänyt toteuttaa samalla kaavalla. Olisihan se minullekin paremmin sopinut, mutta ei siinä mitään järkeä olisi ollut.

Kyseistä asiaa minäkin ihmettelin, varsinkin kun Vesa Rantasella on yleinsä ollut aika hyvin faktat hallussa ja on selkeästi aina valmistautunut noihin keskusteluihin.

Lisäksi KHL on ollut huippumenestys Riikassa, Bratislavassa, Zagrebissa ja nyt myös näyttäisi, että menestys jatkuu Helsingissä. Nämä kaikki joukkueet ovat vanhoja joukkueita jolloin kannattajapohjaa ei tarvitse luoda tyhjästä. Vältytään siis muovisuudelta. KHL:ssä on varmasti opittu Prahan tapauksesta tämä asia kantapään kautta.

 

[godspeed]

Romantiikan kautta kun pohtii, niin sitähän kannattajille pyritään myymään enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Henkilökohtaisesti haluaisin joissain kaukaisissa toiveissa pitää jonkinlaista pitkäjänteisen työn kautta rakennettua ja siten lähes muuttumatonta pelaajarunkoa "muovisuuden" vastakohtana - satunnaiset täsmävahvistukset sallittakoon. Mitään tekemistä todellisuuden kanssa tällä toiveella ei ole, koska yksittäisillä pelaajilla on taitojensa puolesta mahdollisuuksia luonnollisesti edetä urallaan ja monet eurooppalaiset seurat toimivat vain kasvatusalustoina sinne missä raha todella pesii.

Pikkusarjoissa toki tulee aina pelaamaan tietyt "seurauskolliset" vakiokasvot rajalliset tavoitteensa ymmärtäen ja pääosin vain pertti perusmiehen elantoaan ansaiten. Mutta sitten kun heitäkin pyöritellään edestakaisin esitysten ailahtelevuuden vuoksi, niin romantiikka alkaa viimeistään karista. Suuret ristiriitaisuudet kaiken bisneshenkisen ajattelun ulkopuolella saavatkin vain kysymään itseltään, että mitä helvettiä oikein lopulta tarkoittaa seuran muovisuus näin pienen fanin näkökulmasta?

Ei varmaan lopulta oikein mitään. Ilveksenkin kokoonpano vaihtuu välillä niin totaalisesti, että jos jostain porukasta on saanut kiinni jossain vaiheessa tunnetasolla, niin parin vuoden päästä siitä ei ole jäljellä kuin kourallinen - hekin niitä jotka "tahtomattaan" ovat jumiutuneet tasolleen. Kun takin kääntää mielessään pari kertaa ympäri, niin ei oikein enää edes tiedä haluaisiko että heistä päästäisiin eroon vai pitäisikö heitä kunnioittaa sekä onnistuneesta roolipelaamisesta että tahattomasta seurauskollisuudesta. Minulle seura on aina se mitä se on kaukalossa, joten jos johonkin muukalaislegioonaan kiinni kasvaminen on kannattajan näkökulmasta päätavoite, niin se prosessi tuntuu alkavan aivan alusta jokaikinen kausi. Jostain kulttuurillisesta syystä se nyt vain on Ilves, vaikka se on seurana ihan yhtä muovinen kuin mikä tahansa muukin.

 

[Vanhapuuma]

Jos muovisinta haettaisiin, niin ei kai Suomessa oikein muuta vaihtoehtoa ole kuin D Team (joo, se oikeasti kirjoitettiin noin) -> JYP-Akatemia, tuttavallisemmin JYP-Akat.

Kieltämättä eihän tuo JYP-Akatemia kyllä itsellenikään suuria intohimoja nostata, mutta tuskinpa tämän joukkueen perustamisen taustalla onkaan ollut mikään muu syy kuin palvella JYPin etua saamalla omille junnuille A-junnujen liigaa kovempia pelejä alle. Olkoot kuinka muovinen tahansa, näemmä se johtaa Mestistä. Ja pelaavat ihan kivaa lätkääkin.

Mitä nyt JYPiin tulee, eihän tuo hurrikaanilogo mikään uskomattoman komea ole, mutta sen vaaleansinisen kilpilogon tuo nyt päihittää mennen tullen. Sitä paitsi sekään ei nyt tainnut mikään erityisen "perinteinen" olla, joten hyvä vaan, että siitä luovuttiin. Hauskaa kuitenkin oli, kun perinteisen Mestis-seuran Sportin kannattajat alkoivat otteluketjussa JYPiä muoviseksi leimaamaan. JYP on Jyväskylän juttu, siellä ei ole tarvinnut pitää väkisin tai nostaa A-junnuja tai liigajoukkuetta liigaan, kun ei se muuten ole onnistunut (toki tietysti Sportin 1970-luvulla kunniakkaasti alta lipan vedettyä kautta unohtamatta). Minulle riittää perinteeksi se, että niin kauan kuin muistan, JYP on pelannut liigaa.

Mutta mitä nyt muovisuuteen yleisemmin tulee, niin kaippa nuo vastaukset on jo aiemmin paremmin muotoiltu. Ei pitkää historiaa liigassa, ei vanha seura, ulkokielinen seuran nimi, uusittu logo, ostojengi jne.