No hyvä. Minä myönnän tämän, niin loppuu tämä kritisointi sitten tähän paikkaan.Minä lopetan kritisoimisen heti, kun myönnetään, että keskimääräisellä naislla on omalta osaltaan myös aivan helvetisti seksuaalista valtaa verrattuna keskimääräiseen mieheen tässä yhteiskunnassa.
Jos ei edes mietitä onko tämä väite totta, niin mistä sinä tiedät kuinka paljon siellä on ulkomaalaisten osuus? kerrotko jopa meille prosentin?Ei, minä nimenomaan haluaisin jokaisen raiskaajan, murhaajan tai muun perseilijän naaman ja nimen julki. Esimerkiksi kun raiskaajien nimet ja naamat olisivat julkisia, niin sanoisin että yllättävän monen suu loksahtaisi auki. Niin paljon niistä olisi ulkomaalaistaustaisia vs osuuteen väestöstä.
Yleisessä tiedossa on, että Veskulla ko perse oli entuudestaan hyvinkin tuttu:Muistan aina sen Kuustosen juontaman ohjelman, missä Vesku oli vieraana ja hän oli pyytänyt omaksi vieraakseen Lenita Airiston. Kun Lenita kutsuttiin pöytään, niin siinä halatessaan tarrasi Lenitaa perseestä oikein kunnolla ja Lennu vaan hymyili kainosti ja sirkutti että "Oi Vesku".... Siis kaikista maailman naisista, Lenita Airisto. Nainen, joka on haukkunut kaikki miehet useammin, kuin kaikki maailman koirat ovat yhteensä käyneet kusella.
Yleisessä tiedossa on, että Veskulla ko perse oli entuudestaan hyvinkin tuttu:
Lenita Airisto suhteestaan Loiriin: ”Hän oli äärimmäisen eroottinen mies” - Viihde - Ilta-Sanomat
Miten tämä poikkeaa siitä, että ihmiset pyrkivät suosimaan omia sukulaisiaan, Saako yhteiskunta melkoiset gulagit ja totalitarismin laittaa pystyyn jos meinaavat kitkeä nepotismin julkisista viroista?Seksuaalivalinta ihmisillä on esimerkiksi kehittynyt suosimaan korkean statuksen miehiä. Se tarkoittaa sekä sitä, että naiset keskimäärin haluavat korkean statuksen miehiä, mutta myös sitä, että miehet yrittävät hankkia itselleen korkeaa statusta "käyttääkseen hyväkseen" asemaansa saadakseen laadukkaampia partnereita. Yhteiskunta ja feministit saavat laittaa aikamoiset gulagit ja totalitaristiset bileet pystyyn, jos haluavat tämän ominaisuuden ihmisiltä eliminoida pois.
Seksuaalivalinta ihmisillä on esimerkiksi kehittynyt suosimaan korkean statuksen miehiä. Se tarkoittaa sekä sitä, että naiset keskimäärin haluavat korkean statuksen miehiä, mutta myös sitä, että miehet yrittävät hankkia itselleen korkeaa statusta "käyttääkseen hyväkseen" asemaansa saadakseen laadukkaampia partnereita. Yhteiskunta ja feministit saavat laittaa aikamoiset gulagit ja totalitaristiset bileet pystyyn, jos haluavat tämän ominaisuuden ihmisiltä eliminoida pois.
No hyvä. Minä myönnän tämän, niin loppuu tämä kritisointi sitten tähän paikkaan.
Tosin sellainen sivuhuomio on jätettävä, että myöntämiseni koskee vain länsimaita. Monissa muslimi-maissa naisilla ei ole aivan helvetisti seksuaalista valtaa verrattuna keskimääräiseen mieheen.
Yleisessä tiedossa on, että Veskulla ko perse oli entuudestaan hyvinkin tuttu:
Lenita Airisto suhteestaan Loiriin: ”Hän oli äärimmäisen eroottinen mies” - Viihde - Ilta-Sanomat
Ei aina saa, mutta tuttujen kesken asia voi osapuolille itselleen olla hyvinkin selvä. Tässä tapauksessa näin ilmeisesti oli ja sai.Jos perse on tuttu niin sitä saa aina kouria?
Ei aina saa, mutta tuttujen kesken asia voi osapuolille itselleen olla hyvinkin selvä. Tässä tapauksessa näin ilmeisesti oli ja sai.
Mielenkiintoinen ilmiö tässä #meetoossa on sen yleisyys kulttuuriväen keskuudessa. Kenties se johtuu siitä että taiteilija - oli kyse näyttelijästä, muusikosta, ohjaasta tai runoilijasta - joutuu työnsä puolesta olemaan väkisinkin omien fiilistensä vietävissä.
Käyttämällä aivoja. suosittelen.Mistä sinä voit noin päätellä?
Voi se johtua vähän siitäkin, että näyttelijän työn laatua on aika pirun vaikea mitenkään objektiivisesti mitata. Miksipä valintoja silloin ei tehtäisi sen perusteella, kuka opiskelupaikan tai roolin hakijoista on kaikkein anteliain. Muistan Toni Wirtasen joskus sanoneen jossain haastelussa olevansa sikäli hyvin onnekkaassa asemassa urheilijoihin verrattuna, että populaarimusiikissa menestys on paljon enemmän tuurista kiinni.
Saa. Ihmiset suosivat edelleen oman lähipiirinsä ihmisiä, sukulaisia tai vaikka samaa maata/etnistä ryhmää edustavia ihmisiä. Suhteilla saa töitä, nyt ja aina. Ylivoimaisesti paras keino menestyä missä tahansa on ensin hioa suhteet kuntoon alan tunnettujen ja vaikutusvaltaisten ihmisten kanssa, toki paras vaihtoehto on syntyä heidän lähisukulaisikseen. Samoin ihmiset käyttävät hirveitä määriä rahoja ja resursseja lähimmäisiin ihmisiin verrattuna vaikka tehokkaisiin hyväntekeväisyyksiin lahjottamiseen, jonka avulla voitaisiin säästää mahdollisia satoja tai kymmeniä ihmishenkiä ennenaikaiselta kuolemalta. Julkiset virat ovat toisaalta hieman erillä viivalla. Niiden täyttämiseen voi laittaa ulkopuolisia ihmisiä, komiteoita ynnä muuta. Yhteiskunnallisilla säännöillä ja luomalla rakenteet niin, että ne yrittävät mitätöidä hyvällä tehokkuudella evolutiivisia vinkkeleitämme, on mahdollista parantaa tilannetta.Miten tämä poikkeaa siitä, että ihmiset pyrkivät suosimaan omia sukulaisiaan, Saako yhteiskunta melkoiset gulagit ja totalitarismin laittaa pystyyn jos meinaavat kitkeä nepotismin julkisista viroista?
Vaikka ja mitä. Statusjärjestelmiä on useita, mutta yleisimmät ovat varallisuus ja tunnettavuus tai sosiaalinen maine. Sitten on satoja eri kulttuurillisissa lokeroissa olevia statusjärjestelmiä. Jonkun pienen kirkon saarnaaja tai joku muu poppamies on todella korkealla tämän pienen yhteisön statushierarkiassa. Samoin vaikka opiskelijajärjestön puheenjohtaja tai shakkikerhon paras pelaaja. Järjestelmän voi siis olla hyvin pieni tai laaja.Varmaan näin, mutta asian laajuuden ymmärtämiseksi olisi tärkeää selventää, mitä tämä status pitää sisällään. En ehdota vaihtoehtoja, koska haluan kuulla näkemyksesi, jota ei voi tutkimuksista tai oppikirjoista löytää.
Ihan aiheesta. Ihmiset, jotka puhuvat alfauroksista ja viittaavat ihmisiin, ovat melkeen poikkeuksetta aikamoisia idiootteja. Alfauros muutenkin sanan varsinaisessa merkityksessä varsin typerä nimitys, mitä tulee ihmisiin.Minulla vain alkoi hälytyskellot kilkattaa, kun jotkut puhuu samoista asioista eräänlaiset alfaurokset ym mielessään. Mutta ei hätää, noin minäkin sen ajattelin.
Ihan hyvää pohdintaa, mutta epäilen että kyse ei ole niinkään paremmuuden mittaamisen vaikeudesta vaan siitä että muutos tapahtuu hitaasti. Ensinnäkään en usko että eurooppa tai pohjois-amerikka poikkeavat toiminnan logiikan suhteessa ratkaisevasti toisistaan. Jos mietitään jalkapalloa (soccer), koripalloa, amerikkalaista ja jääkiekkoa, niin kaikki ovat olleet käytännössä toiseen maailmansodan loppuun asti valkoisten miesten pelejä pienin poikkeuksin. Jääkiekko on valkoisten miesten peli edelleenkin, joten en usko että tummaihoisia jääkiekkovalmentajia nähdään lähivuosikymmeninä isommassa mittakaavassa. Muissa mainituisssa lajeissa on mustilla jo selvä enemmistö, he ovat ottaneet asemia 1960-1980 luvuilla he tekevät jatkuvasti uusia "aluevaltauksia". NFL:ssä on esim nykyään noin 70% mustia pelaajia ja heidän osuutensa erityisesti pelinrakentajina ja muina taitopelaajina on kasvanut jatkuvasti eli he eivät ole enää vain linjojen vahvoja vääntäjiä tai juoksijoita (joista muutos alkoi). En tarkkaa tilastoa löytänyt vuosista miten kokonaismäärän muutos on edennyt, mutta nähdäkseni valmentajien suhteen kehitys on tapahtunut viiveellä. Useinhan pelaajat ovat entisiä pelaajia.Tämä on erinomainen pointti. Samanlaista ilmiötä on havaittu esim. jalkapallovalmentajien etnisessä taustassa. Siinä missä tummaihoiset pelaajat ovat jo aikaa sitten murtautuneet länsimaisten joukkueiden kokoonpanoihin, ei sama näy valmentajamarkkinoilla. Pelaajien suoritustasoa on paljon helpompi mitata ja markkinat ovat siten tehokkaat, mikä ei päde valmentajien osalta. Halvalla hyviä tummaihoisia palkanneet seurat saivat merkittävän kilpailuedun rastistisemmin operoiviiin kilpailijoihinsa nähden ja pakottivat myös nämä toimimaan ennakkoluulottomammin. Valmentajissa sama ei toteudu sillä valmentajien keskinäistä paremmuutta on käytännössä mahdoton erottaa saati mitata järkevästi. Siksi seurat usen valitsevatkin jonkun vallitsevassa vakiintuneessa käsityksessä "edustavan näköisen" päävalmentajan.
Ihan hyvää pohdintaa, mutta epäilen että kyse ei ole niinkään paremmuuden mittaamisen vaikeudesta vaan siitä että muutos tapahtuu hitaasti. Ensinnäkään en usko että eurooppa tai pohjois-amerikka poikkeavat toiminnan logiikan suhteessa ratkaisevasti toisistaan. Jos mietitään jalkapalloa (soccer), koripalloa, amerikkalaista ja jääkiekkoa, niin kaikki ovat olleet käytännössä toiseen maailmansodan loppuun asti valkoisten miesten pelejä pienin poikkeuksin. Jääkiekko on valkoisten miesten peli edelleenkin, joten en usko että tummaihoisia jääkiekkovalmentajia nähdään lähivuosikymmeninä isommassa mittakaavassa. Muissa mainituisssa lajeissa on mustilla jo selvä enemmistö, he ovat ottaneet asemia 1960-1980 luvuilla he tekevät jatkuvasti uusia "aluevaltauksia". NFL:ssä on esim nykyään noin 70% mustia pelaajia ja heidän osuutensa erityisesti pelinrakentajina ja muina taitopelaajina on kasvanut jatkuvasti eli he eivät ole enää vain linjojen vahvoja vääntäjiä tai juoksijoita (joista muutos alkoi). En tarkkaa tilastoa löytänyt vuosista miten kokonaismäärän muutos on edennyt, mutta nähdäkseni valmentajien suhteen kehitys on tapahtunut viiveellä. Useinhan pelaajat ovat entisiä pelaajia.
Ensimmäinen musta päävalmentaja NFL:ssä oli Raidersin Art Shell 1989 (kaikkien aikojen huippupelaajia itsekin) ja 1980-luvun alussa ei apuvalmentajinakaan ollut mustia kuin pari kourallista. Tänään mustia päävalmentajia on NFL:ssä 10% (eli 3 kpl + yksi latino) ja sanoisin että kynnys on useissa paikoissa on hyvin matala. Joku Dallas voi vielä olla konservativiinen ympäristönä.
NBA:ssa muutos tapahtui tätä aiemmin eli eka musta päävalmentaja nähtiin jo 1966 ja 2000-luvulla pääkoutsejen osuus on ollut kolmasosan luokkaa eli tasoa toistakymmentä.
Minun nähdäkseni Soccerissa tummat pelaajat löivät itsensä läpi euroopassa vasta 90-luvun tietämissä, joten odotan että heidän esiinmarssinsa valmentajina tulee tulevian vuosikymmeninä ja Zidanejen ja muiden jalanjälkiä.
Mulle tulee aina tuo kuvasarja mieleen, kun joku kehuu Donnerin sivistystä, ym...
Kun noista suomalaisista weinsteineistä alettiin puhua, niin Donner-Turkka-Törhönen-Pasanen nelikko tuli ensimmäisenä mieleen.