Näin MM-kisojen kynnyksellä muiden spekulaatioiden puuttuessa ajattelin nostaa aiheen esille ja kysellä palstalaisten näkemyksiä asiasta. Aiemmin en ole tästä aihepiiristä keskustelua nähnyt, tosin SaiPan omien kotisivujen keskustelupalstaa en ole juuri seurannutkaan.
Lähtökohtahan lienee se, että SaiPan resursseilla toimivan seuran kannalta pitkäjännitteinen ja toimiva junioritoiminta on äärimmäisen tärkeää, mielestäni sen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Asiaan on ainakin ulkopuolisen silmin viime vuosina panostettu: on perustettu erityinen jääkiekkoluokka Armilan yläasteelle, jossa panostaminen lätkän pelaamiseen on tehty mahdolliseksi. On palkattu junioripäällikkö vastaamaan nuorten kehittämisestä jne. Kaikki muistavat viime kevään, jolloin ensimmäiset kiekkoluokan jätkät voittivat A-junioreiden Suomen Mestaruuden ja pelastivat Lappeenrannan kiekkokevään edustusjoukkueen rämpiessä totuttuun tapaan itsensä ulos pudotuspeleistä.
Pinnan alla tilanne ei kuitenkaan taida olla yhtä ruusuinen. Olen itse jokusen vuoden seurannut -89 vuonna syntyneiden Jusujen ja Pantterien toimintaa suhteellisen läheltä ja sieltä heräsikin tämän kirjoituksen ydin. Nopea briiffaus tilanteeseen lienee aiheellinen: Jusut ovat pelanneet yhdessä about 5-6 vuotta. Tämän kauden päätteeksi valmennuspäällikö Mikko Lahtinen päätti nostaa kummastakin joukkueesta 6-7 parasta pelaajaa vuotta vanhempien joukkuetta täydentämään (hiukan vajaata miehistössä ja takkiin tuli menneellä kaudella oikein urakalla). Kuulostaa siis ihan kohtuunormaalilta harkinnalta junioritoiminnassa, mutta päätösten perustelut ja ennenkaikkea niiden heijastaman yleiset periaatteet pistivät ainakin allekirjoittaneen miettimään vakavasti missä oikein mennään.
Jusujen valmennus ja pelaajien vanhemmat vastustivat päätöstä ankarasti. Valmentaja keskusteli Lahtisen kanssa useaan otteeseen ja painotti, että hänen mielestään poikia ei pidä näin nuorina jaotella, vaan mahdollisimman suuri osa pitäisi saada jatkamaan vielä ainakin vuoden yhdessä. Hän korosti erityisesti, että suuniteltava jako aiheuttaisi todella suuren riskin siitä, että valitsematta jääneistä pojista suurin osa lopettaa pelaamisen joko jo ensi kaudeksi tai viimeistään vuoden sisällä. Jälkiviisaasti voi todeta, että pelaajien keskinäiset keskustelut koulussa ym vahvistavat tämän pelon olevan osoittautumassa oikeaksi. Tähän valmentajan kommenttiin Lahtinen totesi lakonisesti, että "Mitä sitten, ei me huonoilla pelaajilla mitään tehdä." Itse en nähnyt Lahtista koskaan ainakaan Jusujen treeneissä tai peleissä (se ei tosin poista mahdollisuutta että hän siellä kävi), mutta mitä ilmeisimmin hän teki jaon ihan puhtaasti paperilla kuultuaan joukkueiden valmentajia, siis kuunteli ja kuunteli ;)
Toinen aihetta sivuava esimerkki. Viime syksynä Panttereihin halusi liittyä uusi pelaaja (silloin siis 12-vuotias). Pantterien valmennusjohto kertoi suoraan pojalle, että "olet liian huono, et mahdu meidän joukkueeseen pelaamaan". En tiedä oliko päätös yksittäisen joukkueenjohtoon kuuluvan henkilön vaiko valmennuksen yhteinen päätös. Kyseinen poika otti sitten yhetyttä Jusuihin, ja lyhyen periaatepalaverin jälkeen vanhemmat ja valmennusjohto totesivat, että meillä pelaa kaikki kenellä intoa riittää. Kyseinen poika on vuoden aikana harjoitellut ahkerasti, tulee toimeen hyvin kaikkien pelaajien kanssa, hoitaa oman roolinsa kentällä luotettavasti, ja on vuoden aikana kehittynyt lähtötasostaan varovaisesti arvioituna noin 300 %. Herää kysymys mitä muuta 12-13 vuotiaalta juniorilta voi vielä vaatia?
Näistä kahdesta erimerkistä siis muutama huolestuttava huomio. Onko SaiPalla periaatteena, että jo 13-vuotiaiden keskuudessa tehdään selkeä raja siitä ketkä halutaan seurassa pitää ja ketkä ei: Huonot suoraan pois ja loput jatkaa. Tottakai raja on vedettävä jossain vaiheessa, sehän on selvä. Mun mielestä vaan ainakaan vapaaehtoisesti noin nuorista ei pitäisi ketään vielä pudottaa pois vaan yrittää pitää mahdollisimman suuri joukko pelaajia ringissä mukana, koska 15-16-vuotiaana ja sen jälkeen jengiä kyllä karsiutuu ja lopettaa ihan muistakin syistä, mun mielestä ei ole seuran intressissä raakata ketään pois vielä 13-vuotiaana (jolloin siis pojat ovat olleet vuoden kiekkoluokalla). Jos nyt jaon seurauksena vaikka 10 poikaa lopettaa niin todella mukavaa heille käydä kuitenkin vielä 2 vuotta jääkiekkopainotteista koulua...ja ennen kaikkea, saako niinkin nuoria kuin 12-vuotiasta raakata suoraan pois seurasta antamatta edes näyttömahdollisuutta?
Nämä edellämainitut ovat toki yksittäisten henkilöiden (tai muutamien henkilöiden) päätöksiä, mutta onko seura siunannut tällaisen politiikan, erityisesti tuon rajanvedon suhteen milloin raakataan hyvät ja huonot ja todetaan ettei huonoille ole käyttöä. Onhan se selvää että aina roiskuu kun rapataan, junioritoiminnassa on mukana paljon ihmisiä (hyvä!) ja selväähän on että kaikki päätökset eivät voi miellyttää kaikkia (kuten ei mua just nyt), ja aina joukossa on joku yksittäinen hankala typpi joka voi vaikeuttaa koko seuran toimintaa. Oma kokemukseni asiasta on se, että jos homma on kiinni Lahtisesta, niin silloin tää yksi hankala tyyppi on kyllä ihan totaalisen väärässä paikassa tässä organisaatiossa. Kyllä juniori/valmennuspäälliköllä on niin iso rooli juniorityössä että paska duunin hoitaminen tekee hallaa kaikille -ja paljon. Jos taas Lahtinen toteuttaa SaiPan yleisesti hyväksymää linjaa niin silloin lienee paikallan äimistellä, että ei oo asiat hyvässä kuosissa meidän pikkuseurassa.
Todettakoon toisen käden tietona Lahtisen taustoista sen verran vielä, että kaverihan toimi aiemmin Wiipurin Golfin vastaavassa junnupäällikkö tms roolissa. Lukuisat vanhemmat ihmettelivät hänen toimintaansa, ja kun asiasta Lahtista asiallisesti lähestyttiin, oli reaktio kaikille sama: "valituksen seuran johdolle". Jonkin aikaa meni, ja ilmeisesti monet ottivat Lahtisen neuvosta vaarin ja veivät valituksen seuranjohdolle, koska Lahtinen erotettiin. Erään seuran keskeisiin johtohenkilöihin kuuluvan epävirallinen kommentti asiasta oli seuraava: "Ei me voitu pitää tommosta tyyppiä tommosessa asemassa, sehän pilaa koko seuran maineen!" Mikäli tämä pitää paikkansa -vaikka mulla ei olekaan mitään syytä epäillä tahoa kuka asiasta kertoi- tuntuu aika surkuhupaisalta että Lahtinen päätyikin SaiPaan vastaavaan pestiin. Lappeenrannan nuorison kannalta voisi jopa sanoa että jouduttiin ojasta allikkoon (eikä mitään hymiöä tähän)...
Kaiken tämän vuodatuksen tarkoituksena olisi kysellä, onko muilla vastaavia kokemuksia junnutoiminnasta, vaiko onko tässä vain kyse yksittäistapauksessa. Ja minkäikäisiin toi raja pitäis vetää hyvien ja huonojen erottelussa? Ainahan pinnan alla kytee ja isosta joukosta ihmisiä joku aiheuttaa paljon porua jos niikseen tulee. Mua vaan ihmetyttää miten pikkuseuralla ja kaupungissa jossa lätkä on nuorille iso asia (kiekkoluokat ym) voidaan harjoittaa tällaista politiikkaa, junioritoiminta on SaiPalle ihan liian tärkeä osa-alue sössittäväksi oma-aloitteisesti.
Ja sanottakoon vielä, että itsekin pelasin kauan aikaa sitten SaiPan junnareissa useamman vuoden ja pelkästään positiiviset kokemukset jäi itselleni niin omasta joukkueesta kuin seurasta yleensäkin. Lienevätkö ajat sitten muuttuneet näinkin paljon....
Lähtökohtahan lienee se, että SaiPan resursseilla toimivan seuran kannalta pitkäjännitteinen ja toimiva junioritoiminta on äärimmäisen tärkeää, mielestäni sen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Asiaan on ainakin ulkopuolisen silmin viime vuosina panostettu: on perustettu erityinen jääkiekkoluokka Armilan yläasteelle, jossa panostaminen lätkän pelaamiseen on tehty mahdolliseksi. On palkattu junioripäällikkö vastaamaan nuorten kehittämisestä jne. Kaikki muistavat viime kevään, jolloin ensimmäiset kiekkoluokan jätkät voittivat A-junioreiden Suomen Mestaruuden ja pelastivat Lappeenrannan kiekkokevään edustusjoukkueen rämpiessä totuttuun tapaan itsensä ulos pudotuspeleistä.
Pinnan alla tilanne ei kuitenkaan taida olla yhtä ruusuinen. Olen itse jokusen vuoden seurannut -89 vuonna syntyneiden Jusujen ja Pantterien toimintaa suhteellisen läheltä ja sieltä heräsikin tämän kirjoituksen ydin. Nopea briiffaus tilanteeseen lienee aiheellinen: Jusut ovat pelanneet yhdessä about 5-6 vuotta. Tämän kauden päätteeksi valmennuspäällikö Mikko Lahtinen päätti nostaa kummastakin joukkueesta 6-7 parasta pelaajaa vuotta vanhempien joukkuetta täydentämään (hiukan vajaata miehistössä ja takkiin tuli menneellä kaudella oikein urakalla). Kuulostaa siis ihan kohtuunormaalilta harkinnalta junioritoiminnassa, mutta päätösten perustelut ja ennenkaikkea niiden heijastaman yleiset periaatteet pistivät ainakin allekirjoittaneen miettimään vakavasti missä oikein mennään.
Jusujen valmennus ja pelaajien vanhemmat vastustivat päätöstä ankarasti. Valmentaja keskusteli Lahtisen kanssa useaan otteeseen ja painotti, että hänen mielestään poikia ei pidä näin nuorina jaotella, vaan mahdollisimman suuri osa pitäisi saada jatkamaan vielä ainakin vuoden yhdessä. Hän korosti erityisesti, että suuniteltava jako aiheuttaisi todella suuren riskin siitä, että valitsematta jääneistä pojista suurin osa lopettaa pelaamisen joko jo ensi kaudeksi tai viimeistään vuoden sisällä. Jälkiviisaasti voi todeta, että pelaajien keskinäiset keskustelut koulussa ym vahvistavat tämän pelon olevan osoittautumassa oikeaksi. Tähän valmentajan kommenttiin Lahtinen totesi lakonisesti, että "Mitä sitten, ei me huonoilla pelaajilla mitään tehdä." Itse en nähnyt Lahtista koskaan ainakaan Jusujen treeneissä tai peleissä (se ei tosin poista mahdollisuutta että hän siellä kävi), mutta mitä ilmeisimmin hän teki jaon ihan puhtaasti paperilla kuultuaan joukkueiden valmentajia, siis kuunteli ja kuunteli ;)
Toinen aihetta sivuava esimerkki. Viime syksynä Panttereihin halusi liittyä uusi pelaaja (silloin siis 12-vuotias). Pantterien valmennusjohto kertoi suoraan pojalle, että "olet liian huono, et mahdu meidän joukkueeseen pelaamaan". En tiedä oliko päätös yksittäisen joukkueenjohtoon kuuluvan henkilön vaiko valmennuksen yhteinen päätös. Kyseinen poika otti sitten yhetyttä Jusuihin, ja lyhyen periaatepalaverin jälkeen vanhemmat ja valmennusjohto totesivat, että meillä pelaa kaikki kenellä intoa riittää. Kyseinen poika on vuoden aikana harjoitellut ahkerasti, tulee toimeen hyvin kaikkien pelaajien kanssa, hoitaa oman roolinsa kentällä luotettavasti, ja on vuoden aikana kehittynyt lähtötasostaan varovaisesti arvioituna noin 300 %. Herää kysymys mitä muuta 12-13 vuotiaalta juniorilta voi vielä vaatia?
Näistä kahdesta erimerkistä siis muutama huolestuttava huomio. Onko SaiPalla periaatteena, että jo 13-vuotiaiden keskuudessa tehdään selkeä raja siitä ketkä halutaan seurassa pitää ja ketkä ei: Huonot suoraan pois ja loput jatkaa. Tottakai raja on vedettävä jossain vaiheessa, sehän on selvä. Mun mielestä vaan ainakaan vapaaehtoisesti noin nuorista ei pitäisi ketään vielä pudottaa pois vaan yrittää pitää mahdollisimman suuri joukko pelaajia ringissä mukana, koska 15-16-vuotiaana ja sen jälkeen jengiä kyllä karsiutuu ja lopettaa ihan muistakin syistä, mun mielestä ei ole seuran intressissä raakata ketään pois vielä 13-vuotiaana (jolloin siis pojat ovat olleet vuoden kiekkoluokalla). Jos nyt jaon seurauksena vaikka 10 poikaa lopettaa niin todella mukavaa heille käydä kuitenkin vielä 2 vuotta jääkiekkopainotteista koulua...ja ennen kaikkea, saako niinkin nuoria kuin 12-vuotiasta raakata suoraan pois seurasta antamatta edes näyttömahdollisuutta?
Nämä edellämainitut ovat toki yksittäisten henkilöiden (tai muutamien henkilöiden) päätöksiä, mutta onko seura siunannut tällaisen politiikan, erityisesti tuon rajanvedon suhteen milloin raakataan hyvät ja huonot ja todetaan ettei huonoille ole käyttöä. Onhan se selvää että aina roiskuu kun rapataan, junioritoiminnassa on mukana paljon ihmisiä (hyvä!) ja selväähän on että kaikki päätökset eivät voi miellyttää kaikkia (kuten ei mua just nyt), ja aina joukossa on joku yksittäinen hankala typpi joka voi vaikeuttaa koko seuran toimintaa. Oma kokemukseni asiasta on se, että jos homma on kiinni Lahtisesta, niin silloin tää yksi hankala tyyppi on kyllä ihan totaalisen väärässä paikassa tässä organisaatiossa. Kyllä juniori/valmennuspäälliköllä on niin iso rooli juniorityössä että paska duunin hoitaminen tekee hallaa kaikille -ja paljon. Jos taas Lahtinen toteuttaa SaiPan yleisesti hyväksymää linjaa niin silloin lienee paikallan äimistellä, että ei oo asiat hyvässä kuosissa meidän pikkuseurassa.
Todettakoon toisen käden tietona Lahtisen taustoista sen verran vielä, että kaverihan toimi aiemmin Wiipurin Golfin vastaavassa junnupäällikkö tms roolissa. Lukuisat vanhemmat ihmettelivät hänen toimintaansa, ja kun asiasta Lahtista asiallisesti lähestyttiin, oli reaktio kaikille sama: "valituksen seuran johdolle". Jonkin aikaa meni, ja ilmeisesti monet ottivat Lahtisen neuvosta vaarin ja veivät valituksen seuranjohdolle, koska Lahtinen erotettiin. Erään seuran keskeisiin johtohenkilöihin kuuluvan epävirallinen kommentti asiasta oli seuraava: "Ei me voitu pitää tommosta tyyppiä tommosessa asemassa, sehän pilaa koko seuran maineen!" Mikäli tämä pitää paikkansa -vaikka mulla ei olekaan mitään syytä epäillä tahoa kuka asiasta kertoi- tuntuu aika surkuhupaisalta että Lahtinen päätyikin SaiPaan vastaavaan pestiin. Lappeenrannan nuorison kannalta voisi jopa sanoa että jouduttiin ojasta allikkoon (eikä mitään hymiöä tähän)...
Kaiken tämän vuodatuksen tarkoituksena olisi kysellä, onko muilla vastaavia kokemuksia junnutoiminnasta, vaiko onko tässä vain kyse yksittäistapauksessa. Ja minkäikäisiin toi raja pitäis vetää hyvien ja huonojen erottelussa? Ainahan pinnan alla kytee ja isosta joukosta ihmisiä joku aiheuttaa paljon porua jos niikseen tulee. Mua vaan ihmetyttää miten pikkuseuralla ja kaupungissa jossa lätkä on nuorille iso asia (kiekkoluokat ym) voidaan harjoittaa tällaista politiikkaa, junioritoiminta on SaiPalle ihan liian tärkeä osa-alue sössittäväksi oma-aloitteisesti.
Ja sanottakoon vielä, että itsekin pelasin kauan aikaa sitten SaiPan junnareissa useamman vuoden ja pelkästään positiiviset kokemukset jäi itselleni niin omasta joukkueesta kuin seurasta yleensäkin. Lienevätkö ajat sitten muuttuneet näinkin paljon....