Siinä se tärkein tulikin otsikossa. Nykyinen suhde telkkariin, tuohon kerrostalon takkaan, on aika perverssi. En katso enää juuri muuta kuin dokumentteja ja urheilua. Silti tuo loota on päällä varmaan vähintään 6h joka jeesuksen päivä. Pyhänä voin ottaa telkun ääressä mukavat torkut, kun telkkarin mitäänsanomattomaan mölinään nukahtaa helposti. Herään kuitenkin välittömästi, jos laite sammutetaan, vaikka itse sammuttamisesta ei kuulu mitään äänä. Joskus pikkupoikana en uskaltanut olla yksin kotona, jos telkku ei ollut päällä. Varmaan sieltä asti lähtöisin tämä riippuvuus.
Nyt kun muutetaan kaapelialueelta maalle, niin olen jo viikkoja selannut satelliittitarjontaa ja eri bokseja täysin sokeana sille faktalle, että tuskin edes katsoisin mokomia. Telkku vaan pitää olla, kuten keittiön pöytä tai wc:n istuin. Ihme etten ole jo tilannut 400 euron full-hd tallentavaa ja tehnyt samalla kahden vuoden sopparia CD:n kanssa.
Hitaammatkin varmasti jo ymmärsivät, että täällä on nyt tapahtunut jonkinlainen herätys. Nyt olisi tarkoitus kokeilla töllötöntä elämää pehmeällä laskulla. Laite kyllä raahataan uuteen asuntoon, mutta minkään valtakunnan viritintä ei hommata. Tarvittaessa siis joku vuokraleffa tai netistä ladattu pätkä voidaan katsoa, mutta televisiota ei enää katsota sen varsinaisessa merkityksessä. Sitä ei voi enää laittaa päälle hetken mielijohteesta, vaan tuo sähkötakka korvataan oikealla tulisijalla.
Yksi päätöstä helvetisti helpottava ja tavallaan myös omanlaisensa riippuvuus on netti. En kuitenkaan pidä nykytilanteeseen verrattuna mitenkään pahana sitä, jos jatkossa tuijottelen Yle Areenasta dokumentteja pihakeinussa. Ongelmahan ei alunperin ole liiallinen TV:n katsominen, vaan tuo TV:n asema kodin alttarina.
Näin. Saas nähdä miten äijän käy. Veikkaan, että kesän yli mennään helposti, mutta ajatus täysin hiljaisesta talosta loka-marraskuussa pimeänä sateisena iltana ilman telkkarin turvallista valoa tuntuu jotenkin täysin utopistiselta. Mites muut? Onko kaikilla telkkari vai löytyykö täältä sissejä, joiden olohuoneesta tuo alttari puuttuu? Onko joku ollut ilman telkkaria koko elämän vai löytyykö tietoisia luopujia?
Nyt kun muutetaan kaapelialueelta maalle, niin olen jo viikkoja selannut satelliittitarjontaa ja eri bokseja täysin sokeana sille faktalle, että tuskin edes katsoisin mokomia. Telkku vaan pitää olla, kuten keittiön pöytä tai wc:n istuin. Ihme etten ole jo tilannut 400 euron full-hd tallentavaa ja tehnyt samalla kahden vuoden sopparia CD:n kanssa.
Hitaammatkin varmasti jo ymmärsivät, että täällä on nyt tapahtunut jonkinlainen herätys. Nyt olisi tarkoitus kokeilla töllötöntä elämää pehmeällä laskulla. Laite kyllä raahataan uuteen asuntoon, mutta minkään valtakunnan viritintä ei hommata. Tarvittaessa siis joku vuokraleffa tai netistä ladattu pätkä voidaan katsoa, mutta televisiota ei enää katsota sen varsinaisessa merkityksessä. Sitä ei voi enää laittaa päälle hetken mielijohteesta, vaan tuo sähkötakka korvataan oikealla tulisijalla.
Yksi päätöstä helvetisti helpottava ja tavallaan myös omanlaisensa riippuvuus on netti. En kuitenkaan pidä nykytilanteeseen verrattuna mitenkään pahana sitä, jos jatkossa tuijottelen Yle Areenasta dokumentteja pihakeinussa. Ongelmahan ei alunperin ole liiallinen TV:n katsominen, vaan tuo TV:n asema kodin alttarina.
Näin. Saas nähdä miten äijän käy. Veikkaan, että kesän yli mennään helposti, mutta ajatus täysin hiljaisesta talosta loka-marraskuussa pimeänä sateisena iltana ilman telkkarin turvallista valoa tuntuu jotenkin täysin utopistiselta. Mites muut? Onko kaikilla telkkari vai löytyykö täältä sissejä, joiden olohuoneesta tuo alttari puuttuu? Onko joku ollut ilman telkkaria koko elämän vai löytyykö tietoisia luopujia?