Projekti: Kissa

  • 338 072
  • 1 622

bisnesman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olen pitänyt itseäni kissaihmisenä vaikka ei kissaa ole ollut viimeiseen kuuteen vuoteen.

Nyt sitten olisi mahdollisuus ottaa "lainaan" kissa, edellinen omistaja joutuu luopumaan uuden kämppiksen takia.

Kisu olisi siihen asti kunnes uusi asunto löytyy, tai sitten se jää mulle.

Mitä tommosen kisun kanssa pitää muistaa. Soveltuuko yksiöön ja pitääkö käyttää talutushihnan kanssa pihalla. Paljonko semmoinen syö?

Tuo kisu on naissukupuolinen, onko oireilu erilaista kuin pojilla?

Ihan vaan mietin, että jos nyt tuo pääsee takaisin kotiinsa, kannattaako hankkia tytsy vai poitsukisu?

Edit: ja pärjääkö viikonlopun yksin, jos jättää ruokaa ja vettä ?
 
Viimeksi muokattu:

karhu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät,Man Utd
Kotonani meillä on ollut tyttökissa jo varmasti pian kymmenen vuotta ongelmia ei oikeastaan enää ole pitkään aikaan ollut paitsi siitä,että pienestä kissasta lähtee niin järjettömästi karvoja ettei ihan joka paikkaan voi päästää nukkumaan.

Pentuna se kusaisi pari kertaa sohvalla,mutta kunnon huuto ja läksytys auttoi ja nyt se hoitaa asiat jonnekkin pihalle.

Ruokana menee pääasiassa niitä kuivia raksuja pieni määrä monta kertaa päivässä ja vettä.Tosin meidän kisu on aika pieni ja kaverin iso tyttö kissa vetelee jo aika määrän ruokaa.
 

mission16W

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, MUFC (sympatiat TPS)
Onnitteluni parhaan lemmikin valinnasta! Vaikka kissa on vaativa eläin, on se myös mielestäni paras sellainen.

Kyllä kissa yksiöön soveltuu. Sitten on pienempi reviiri, jota partioida. Kunhan siellä on joku paikka kissalle (kissasta riippuen tämä voi olla mitä vaan telkkarinpäälisestä omaan koppiin), se pärjää kyllä. Miten paljon kissa syö? Riippuu kissan koosta. Oma kisuni on sangen pienikokoinen ja syö päivässä vajaat puoli purkkia kissanruokaa ja vähän kuivamuonaa päälle. Herkkupäivänä ostan sille jauhelihaa. Vettä pitää myös olla kaiken aikaa.

Ei tyttökissakaan mitenkään erikoisesti oireile. Keväisin se voi pyrkiä innokkaasti ulos mutta kyllä sen kanssa pärjää. Kissan valjaisiin totuttaminen VOI olla hankala homma mutta toisaalta se voi myös tottua ihan parista kerrasta. Olkoillessa kannattaa varautua siihen, että kissa vie ja sinä seuraat.

Huomaa myös, että vaikka ulkoilutatkin kissaa, sille kannattaa varata esim. vessaan oma hiekkalaatikko. Useimmat kissat tottuvat hyvin nopeasti tuohon eivätkä sen jälkeen kaki tai pissi sisälle kuin äärimmäisessä hädässä. Vastoin yleistä luuloa kissan laatikko ei myöskään haise kamalalta ellei sitä jätä siivoamatta moneksi päiväksi.

Onnea vaan kisusi kanssa. Jos tulee kysymyksiä niin pistä vaikka YV.
 

JanJ

Jäsen
Re: Projekti: Kissa.

Viestin lähetti bisnesman
Soveltuuko yksiöön ja pitääkö käyttää talutushihnan kanssa pihalla. Paljonko semmoinen syö?

Ensinnäkin anna sille virikkeitä (kiipeilymahdollisuuksia, kivoja koloja jne.) tai se raapii sohvat ja muut pilalle.

Toiseksi ruokatottumus riippuu ihan siitä millaiseksi se on opetettu pienenä. Isälläni oli pari kissaa, narttu ja kolli. Nartulle oli aina syötetty Latzia ja se jätti syömättä jos jotain muuta oli kipassa. Kollille taas keitettiin aamulla kaurapuuro, se söi mm. jäätyneitä sekavihanneksia, ranskanleipää, kurkkua ja kananmunia.

Eli pidä huoli siitä että kissalla ei ole tylsää. Muuten se pistää sut kärsimään. Ja jos otat pienen kissan, ruoki sitä samalla ruualla kuin mitä itsekin syöt, lisättynä kananmunalla (mieluiten raaka). Niin avot!

Terveisin itsekin kaksi kissaa "omistanut"
 

Annuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Latvija
Ensinnäkin onneksi olkoon, että olet saanut kissan kaveriksesi. Kissat ovat todella viehättäviä eläimiä. Mutta jokainen kissa on oma persoonansa, joten jokaista on käsiteltävä eri tavoin.

Meidän kissoista toinen syö pelkästään kuivaa ruokaa, ei siis koske pehmeään, makkara ei kelpaa yms. Toinen kissa rakastaa makkaraa (ja sen huomaa) syö kaikkea mitä eteen lykitään, mutta syö siis kuivaa ruokaakin. Tosin jos ruoka on sellaista hienoa, jossa on eri makuisia papanoita, valitsee papanansa.

Vettä pitää olla runsaasti, tosin meidän kissoille ei kelpaa vesi, jonka laittaa heidän astiaansa. Jos toisaalta tuo vesi on loppu, on siitä suuri oikeus nostaa jumalaton huuto. Paras vesi löytyy tiskeistä tai vessanpöntöstä. Yhden kaverini kissa juo vain suoraan hanasta.

Meidän, jo edesmennyt, naaraskissa mourusi jatkuvasti ennen leikkausta. Eli jos naaras ei ole leikattu, voi mouruamista joutua kuuntelemaan jatkuvastikin. Tämä siis sekä naarailla että uroksilla. Lisäksi urokset tapaavat merkitä paikkansa, jos niitä ei leikkaa. Sitä hajua ei haistele kukaan.

Jos asuu kerrostalossa, on ihan hyvä opettaa kissa valjaisiin pienestä asti. Vanhempana se ei välttämättä onnistu kovin hyvin. Tosin jälleen riippuu kissasta.

Kissa on aivan ihana lemmikki. En tiedä, miten edes pärjäisin ilman meidän kissoja.
 

bisnesman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ymmärsinko oikein.
Naaraskissa ei virtsaile niin helposti lattialle kuin uroskissa?

Paljonko muuten maksaa naaraskissan leikkaus?
 

Annuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Latvija
Meidän naaraskissa virtsaili joka puolelle, urokset lähinnä kukkaruukkuihin, joista ne saatiin kyllä vieroitettua. Riippuu kissasta virtsaako se mihinkään muualle kuin laatikkoonsa.

Muistelen, että naaraskissan leikkaus maksoi markka-aikana noin 300 markkaa. Niin, ja nartulla ei tarvitse teettää yksiäkään poikasia ennen leikkausta.
 

rapster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kolarin Turmio
Kissat is best

Kissat ovat kerrassaan riemastuttavia elikoita; niistä voisi kehitellä vaikka minkälaista oodia.

Kissathan tarvitsevat (mielellään kaltaistansa) seuraa, huolenpitoa, virikkeitä, läheisyyttä, etäisyyttä, hellintää ja paapomista. Ne ovat itsenäisiä, itsepäisiä ja täydellisen riippuvaisia ihmisystävästään.
Tarpeeksi hullu yksilö (paskat, kaikkihan ne on ihan viallisia) paskoo nurkkiin, repii sohvat, raapii tapetit silpuksi, herättää viideltä eikä ole tyytyväinen ovien kiinnityksiin, vaikka kuinka tarjoaisitkin sille kaikkia edellä mainittuja ylellisyyksiä.
Silti jokin niissä suloisissa, ylväissä, jäntevissä ja omanarvontuntoisissa eläimissä herättää ihmisessä suunnatonta kunnioitusta, ihastusta, jopa kateutta (häntä? viikset? silmät?) ja pennuiksi tekeytyessäänhän ne perkeleen karvakasat ovat oikeastaan aika hellyyttäviä. Tekisi nytkin mieli pitää sylissä kehräävää, tosin ilkeästi purevaa lapsukaistani.

Ja vielä sananen: minulla on leikattu kollikissa. Aiemmin en pitänyt tätä ihmeempänä juttuna, mutta nyttemmin olen tullut siihen tulokseen, että kotieläinten kuohiminen on vähintäänkin arveluttavaa touhua. Kuvittele, että joku päättäisi vain riistää sinulta vapautesi, ja lisäksi leikkauttaisi kymmenen vanhana pallisi/putkesi poikki, tuosta vain, paikallispuudutuksella snip snip. Kotieläimetkin ovat kuitenkin tuntevia, älyllisiä olioita, joten vertaus on kyllä jollain lailla oikeutettu. Onhan leikatun ihmisenkin toiminta pikkaisen erilaista ennen ja jälkeen ko. toimenpiteen. Leikkaaminen muuttaa ihan kokemuksenikin mukaan kissojen käyttäytymistapoja kohtuullisen paljon; kissa saattaa ruveta kohdistamaan "kiinnostustaan" ja mahdollisesti kummallisia aggressioita isäntiinsä. Yöllinen sekoaminen ja säntäily taas on kissaan ohjelmoitua käytöstä eikä liity panemisviettiin joten sitä ei leikkuulaudalla käyttämällä noin vain mirristä karsitakaan. Jos on valmis ottamaan itselleen lemmikin, pitää olla myös valmis kantamaan mukana seuraava vastuu eläimen hyvinvoinnista. Tämän lajikkeen tullessa kyseeseen tarkoitetaan siis mm. hiekkalaatikosta (pakollinen väline sisäkissalle) ja/tai lattioilta löytyvien pahanhajuisten kusien siivoamista. Tätä mieltä olen tätä nykyä, mahdollinen tuleva kissani tulee varmuudella olemaan mallia "luomu".

Ja vielä ihan pari juttua: jos kissa tekee jotain tyhmää, sitä ei saa lyödä. Ne ovat tarpeeksi fiksuja eläimiä saadakseen traumoja rääkkäyksestä, mutta tarpeeksi tyhmiä ollakseen tajuamatta tekojensa syiden ja seurausten suhdetta (eli kusin lattialle-> minua lyödään-> aha = ei toimi tässä tapauksessa).

Ja kissaa ei periaatteessa pitäisi jättää yksin paria päivää pidemmäksi aikaa, sillä se vaatii joka päivä tuoretta vettä ja ruokaa sekä puhtaan paskakipon ja on muutenkin täysin ihmisestä riippuvainen.

Edittiä: eli tuli mieleen myös semmoinen juttu, että kissan työntäminen nenä edellä lattialla lojuvaan paskakasaansa ei myöskään tehoa samalla aiemmalla logiikalla eläimeen, vaan saattaa olla jopa vahingollista tämän herkälle kirsulle. rapster out.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllähän toi projekti-kissa on poikamiehellä aina mielessä, varsinkin näin kesällä kun kyseiset kissat kävelevät kaupungilla vähissä vaatteissa.
Kissat on hienoja eläimiä,sen takia niille pitää antaa tykinruokaa riittävän usein.
Mitä enemmän kissoja sen kovemmat bailut!!!
 

Murmeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Vancouver Canucks
Hyviä vinkkejä jo onkin tullut mutta laitan tähän yhden ison asian, mikä ei ole mielestäni vielä saanut riittävästi painoarvoa.

Kun otat kissan, sinä vain luulet niin tapahtuneen. Tosiasiassa kissasi on suuressa armossaan suvainnut hyväksyä sinut omistajakseen.

Sinulla on yksiö? Unohda se. Kissallasi on yksiö, missä sinä saat asua. Toki velvollisuuksia tämän myönnytyksen kanssa tulee. Sinä maksat vuokran ja ruokit talon isännän. Ruokinta tapahtuu juuri silloin, kun kissasi niin haluaa tai muuten... Yleensä nälkä tulee tuossa kolmen - neljän välillä aamuyöllä.

Tapetteja? Unohda vuokravakuutesi, se menee tapetointiin.

Huonekaluja? Ei, et voi myydä niitä enää koskaan. Niiden verhoilut ovat jo tuomittuja.

Sitten vielä tämä: Olet kolmen tuhannen kilometrin päässä kissastasi, meren rannalla viettämässä unelmalomaa. Arvaa mitä löytyy drinkistäsi? Kyllä, kissasi karvoja.

Kun sitten illalla käyt nukkumaan ja karvainen puriseva otus tulee vierellesi / vatsasi päälle nukkumaan, huomaat, että tuo kaikki edellä mainittu on ollut pientä siihen iloon verrattuna, mitä kissasi elämääsi tuo.

Loppuun laitan netissä jo pitkään pyörineen oppaan, kuinka lääkitset sairaan kissasi, mikäli tämä lääkintää joskus kaipaa.

terv. Kolmen kissaneidin armollinen palvelija

Kuinka kissalle annetaan pilleri

Nosta kissa syliin ja pitele sitä vasemmalla käsivarrellasi kuin pitelisit lasta. Aseta oikea etusormi ja peukalo kissan suun molemmin puolin ja paina hellästi poskia samalla kun pidät pilleriä oikeassa kädessä. Kun kissa avaa suunsa, pudota pilleri suuhun. Anna kissan sulkea suunsa ja nielaista. Nosta pilleri lattialta ja kissa sohvan takaa. Pitele kissaa vasemmalla käsivarrellasi ja toista prosessi. Hae kissa makuuhuoneesta ja heitä pehmennyt pilleri pois.

Ota uusi pilleri pakkauksesta ja pitele kissaa vasemmalla äsivarrellasi ja pidä kiinni takajaloista lujasti vasemmalla kädelläsi. Pakota kissan leuat auki ja työnnä pilleri suun takaosaan oikealla etusormellasi. Pidä kissan suuta kiinni laskien samalla kymmeneen.

Poimi pilleri akvaariosta ja kissa vaatekaapin päältä. Huuda puoliso sisään pihalta.

Polvistu lattialle pitäen kissaa kiilattuna lujasti polviesi väliin pitäen kiinni etu- ja takakäpälistä. Älä välitä kissan matalasta mouruamisesta. Käske puolison pitää kiinni kissan päästä lujasti yhdellä kädellä, samalla kun tunget puista viivotinta kissan suuhun. Liu'uta pilleri suuhun viivotinta pitkin ja hiero kissan kurkkua voimakkaasti.

Hae kissa verhotangolta ja ota uusi pilleri pakkauksesta. Pistä muistiin uuden viivottimen osto ja verhojen korjaus. Lakaise rikkoutuneet koriste-esineet takasta ja laita ne syrjään myöhempää liimausta varten.

Kääri kissa isoon pyyhkeeseen ja pyydä puolisoasi makaamaan kissan päällä niin, että sen pää juuri ja juuri näkyy puolison kainalon alta. Pistä pilleri mehupillin päähän, pakota kissan suu auki lyijykynällä ja puhalla mehupilliin.

Varmista lääkepaketista, ettei pilleri ole vaarallinen ihmiselle. Juo lasi vettä, että saat maun pois suustasi. Laita laastari puolison käsivarteen ja pese veri pois matosta kylmällä vedellä ja saippualla. Hae kissa naapurin halkokuurista.

Ota uusi pilleri. Laita kissa kaappiin ja sulje ovet kaulan kohdalta niin että pää jää näkyviin. Pakota suu auki jälkiruokalusikalla. Ammu pilleri kissan kurkkuun kumirenksulla.

Hae ruuvimeisseli työkalupakista ja kiinnitä ovi takaisin saranoilleen. Laita kylmäkompressi poskellesi ja tarkista rokotuskortistasi viimeisen jäykkäkouristusrokotuksen päivämäärä. Heitä T-paita roskiin ja hae toinen paita makuuhuoneesta. Soita palokunta hakemaan kissa puusta tien toiselta puolelta. Pyydä anteeksi naapurilta, joka törmäsi aitaan väistäessään kissaa.

Ota viimeinen pilleri paketista. Sido kissan etu- ja takakäpälät yhteen puutarhalangalla ja sido se kiinni ruokapöydän jalkaan. Etsi paksut näppylähanskat vajasta. Pakota kissan suu auki pienellä jakoavaimella. Työnnä pilleri suuhun ja iso fileepihvinpala perään. Pidä päätä pystyasennossa ja kaada puoli litraa vettä kurkkuun jotta pilleri huuhtoutuu alas.

Pyydä puolisoa viemään sinut ensiapuun ja istu rauhallisesti hiljaa kun tohtori tikkaa sormesi ja käsivartesi sekä poistaa pillerin jämät oikeasta silmästäsi. Poikkea matkalla huonekalukauppaan ostamaan uusi pöytä.

Soita eläinlääkärille ja pyydä kotikäyntiä.
 

mauri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
No niin, nyt päästiin maurin lempiaiheen pariin. Kirjoittelen ajatuksiani kolmen kissan "isänä". Heh.

Ensinnäkin, olen niitä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä kissan ottamista yksiöön. Siellä sen reviiri on olematon, ja tekemiset vähissä. Muutama kiipeilytanko ei poista kissan perimmäistä halua seikkailla muuallakin, kuin vessan ja nukkumakorin välillä. Etenkään ns. maatiaskissaa eli tätä meidän eurooppalaista rotua en sisäkissaksi ottaisi. Jos kissa on PAKKO hankkia, kannattaa ostaa rotukissa, jolla on paremmat edellytykset jalostuksen vuoksi sopeutua pieniinkin ympyröihin.

Kissan on hyvä saada usea pieni ateria päivässä, ja nestettä on luonnollisestikin oltava aina saatavilla. Kissa on lihansyöjä, joten se ei pitemän päälle pysy hengissä vegaanin ruuilla. Remmin päässä käveleminen on kaupunkiolosuhteissa ainoa ulkoiluttamisvaihtoehto, mutta on kissan kannalta melko nöyryyttävää.

Ja mitä tulee yksinoloon ja siihen, voiko kissan jättää viikonvaihteeksi yksin, sanoisin, että ei voi. Jos kissan kuviot rajoittuvat 32 neliöön ja sen asukkaisiin, on perin kamalaa ajatella, että kissa jätetään katselemaan kiipeilytankoa ja musta televisioruutua viikonvaihteeksi. Kissa ei ole pelkkä syömis- ja ulostamiskone, vaan erittäin sielukas otus, joka tarvitsee todellakin elämää ympärilleen.

Kannattaa myös muistaa se, että sisäkissan mukana tulee tahtomattakin kissanpissan haju. Leikattujenkin kissojen pissa haisee, ja sitä on vaikea saada pois. Narttukissoilla etenkin on usein tapana kusta, anteeksi pissata seisoaltaan (??!!?), jolloin virtsat roiskahtaa iloisesti pitkin seiniä tai pesukoneen kylkeä, ja valuu hiekkalaatikon reunoja pitkin sen pohjaan ja sitä myöten norona lattialle jne jne. Tiedän, että aina löytyy niitä, jotka kertovat, ettei ongelmia ole ollut, mutta entäpäs jos tuleekin. Olen nimittäin hoitanut yhden kesän kaverini KAHTA kissaa kaverin yksiössä, ja se oli aivan järkyttävää touhua. Pesuhuone piti pestä joka päivä, koska kissat todennäköisesti protestoivat kuseksimalla pitkin seiniä, ja kaikki paikat olivat täynnä kissankarvoja hirveät määrät, ja kaikki tavarat olivat aina nurin. Yöllä on metkaa herätä kissan puuhasteluun; yöeläin kun on. Kun kissa purkaa energiansa pieneen asuntoon, on pakko varautua kaikkeen. Eli mieti vielä. KISSAA SIIS EI PIDÄ MISSÄÄN TAPAUKSESSA HANKKIA MIELIJOHTEESTA! Vain silloin, jos voi olla valmis siihen sitoutumaan.

Itse pidän parhaimpana ratkaisuna, että maatiaiskissa hankitaan olosuhteisiin, jossa se voi olla ulkona. Maaseutu tuntuu olevan tänä (kissavainon) aikana turvallisin ja hyväksyttävin paikka kissojen elellä viettiensä ja vaistojensa mukaisesti.
 

bisnesman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti mauri
No niin, nyt päästiin maurin lempiaiheen pariin. Kirjoittelen ajatuksiani kolmen kissan "isänä". Heh.
Puhut asiaa.
Asiaa pitää miettiä pitkään.
Viimeksi minulla oli kissa 6 vuotta sitten. Se katosi ulkoilumatkallaan rauhallisessa omakotitalolähiössä. Sen jälkeen päätin, että seuraava kissa ei ulkoile ilman minua!

Kuutisen vuotta olen harkinnut kissan hankintaa, ja nyt on asiat vihdoin semmoisella mallilla, että sen voin järkevästi tehdä.

On niitä kissoja varmaan huonompaankin kotiin otettu ;)
 
Viimeksi muokattu:

V-man

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Minullakin oli kissa (välillä jopa kaksi) aina 18 ikävuoteen asti. Mukavia otuksia, mutta kannattaa harkita tarkkaan haluaako olla lemmikin "orja" jos ei ole varmaa hoitopaikkaa lemmikille silloin kun itse haluaa lähteä reissuun.

Ensinnäkin minusta kissaa EI saa jättää yksin viikonlopuksi. Minä ainakin pyysin naapuria käymään tyhjentämässä pissalaatikon ja ruokkimassa kissaani aina kun olin poissa kotoa. Sitäpaitsi kissani sai olla vapaana ulkona (omakotitalo alueella), joten kissa oli ulkona päivät ja kävi naapurin ikkunan takana huutamassa kun halusi sisälle. Kissa tylsistyy sisätiloissa viikonlopun aikana täysin (ainakin meidän kissat, toinen ulkokissa ja toinen sisäkissa) ja alkaa keksimään tekemistä ja siitä ei hyvä seuraa. Kissoilla on aika vilkas mielikuvitus, ainakin meidän karvapallojen tihutöistä päätellen, siihen kun lisätään yllättävän älykäs aivotoiminta niin tuloksena voi olla mitä mielenkiintoisempia protesteja mm. paska tyynyllä vaikka hiekkalaatikkokin olisi ollut käytettävissä ja joulukuusen kaataminen ja Elovena-paketin nurkan auki pureminen (oli ensin ottanut sen keittiön kaapista) ja hiutaleiden levittäminen koko helvetin kämppään, grande-finaalina tyhjän paketin piilottaminen vaatekaapin keskihyllylle :).

Meidän kolleja oli helppo ruokkia kun nillä pystyi pitämään raksuja aina kupissa saatavilla ja ne söivät vaan silloin kun oli nälkä. Tuoretta vettä pitää myös luonnollisest olla aina saatavilla. Ulkokissamme ei tosin suostunut kupista juomaan vaan joi aina akvaariosta tai jostain ämpäristä. Se ei ilmeisesti pitänyt kraanavedestä vaan hapettuneemmasta ja luonnollisemmasta vedestä. Kannattaa silti antaa kissalle omat ruoan jämät plus minä tapasin lämmittää (käden lämpöiseksi) niille maitoa pari kertaa päivässä. Kananluita kissalle ei missään nimessä saa antaa sillä ne saattavat tukehtua niihin.

Kannattaa etsiä netistä jotain kissanharrastajien sivuja. Eiköhän siellä ole vastaukset kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Kollikissa kannattaa ehdottomasti leikata (varmaan nartutkin) sillä kolleille tulee muuten juoksuaikoja jolloin ne ovat levottomia ja virtsanhajukin laimenee huomattavasti.
 

jlammi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Jokerit, TPS, TuTo
kissa ei pärjää yksin viikonloppua - hiekkalaatikko on vaihdettava - toki olisi hyvä jos sille löytäisit hoitajan joka käy vaihtamassa laatikon

itse vien kisuni aina vanhemmille kun lähden pois pitkäksi aikaa esim viikonlopuksi

minulla on ocicatin sisarukset viettävät tässä kuussa 2 vuotispäiväänsä.

narttukin kannattaa leikkauttaa vaikka onkin hieman kalliimpaa (n100e) omani syö pillereitä

mitä safkapuoleen tulee nuo ovat kaikkiruokaisia mutta pitävät enemmän tölkkisapuskasta. annan niille joskus jopa palasia lauantaimakkarasta - sekin kelpaa. ja niin maitoa ei toki saa antaa.

safkaa muuten kannattaa pitää aina saatavilla - ei tarvitse sitten heräillä itse sitä antamaan. ja omassa 30 neliön yksiössä on kyllä hieman ahdasta mutta hyvin tullaan juttuun.
 
Viimeksi muokattu:

sininen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Mikäli se on mahdollista kannattaa hankkia samantien kissalle
kaveri, eli toinen kissa. Meillä kissoja on kokonaista kolme kappaletta. Kaksi ensimmäistä tulivat yhdessä vajaat kolme vuotta sitten eläinsuojeluyhdistykseltä ja kolmas liittyi joukkoon vajaa vuosi sitten. Kissat ovat hyvää pataa keskenään ja järjestävät toisilleen viihdykettä ihan kiitettävästi. Vaikuttaa siltä, että he ovat paljon virkeämpiä ja toimeliaampia muutenkin kuin sellaiset näkemäni kissat, jotka ovat perheen ainoita kissaeläimiä.

Tietysti kulut ovat kolminkertaiset siihen mitä yksi kissa toisi mukanaan, mutta kissojen elämänlaatu on mielestäni parempi ja meille ihmisillekin riittää moninverroin enemmän mukavia elämyksiä kissojen kanssa puuhatessa ja heidän touhujaan seuratessa.

Pikkuyksiötä ei kuitenkaan varmaankaan kannata kovin monen kissan kanssa jakaa ja en yritäkään sanoa, että monen kissan ottaminen olisi ainoa oikea ratkaisu. Meillä se on kuitenkin toiminut loistavasti.

Ulkoilusta vielä... koska asumme ensimmäisessä kerroksessa, niin meidän kissamme pääsevät pienelle pihapläntillemme valjaissa jaloittelemaan. Kaikki tottuivat valjaisiin nopeasti. Yksi kissoista on tosin sittemmin kokenut traumaattisen ulkoiluepisodin kun joutui siilin kanssa nenätysten eikä päässyt valjaistaan karkuun. Sen koommin hän ei ole suostunut valjaisiin pukeutumaan. Vapaaksi en kuitenkaan kissoja päästäisi pienkerrostaloalueellamme missään nimessä.
 

mission16W

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, MUFC (sympatiat TPS)
Tuo oli muuten erinomainen pointti, että kissalle kannattaa ottaa kaveri. Kissat ovat täysin erilaisia eläimiä kuin koirat. Myös paljon palkitsevampia. Koira kiintyy vaikka muoviämpäriin, mutta kissan kiintymyksen ansaitseminen on työn takana. Ei muuten tosiaan kannata elätellä mitään illuusioita siitä, että olet kissan mestari tai isäntä. Se vain sulattaa sinua reviirillään kunnes saa ruumiisi helposti hävitettyä :)

Terry Pratchettin sanoin: "Kissat sietävät ihmisiä eräänlaisella säälivällä huumorilla kunnes joku kehittää tassulla käytettävän purkinavaajan".
 

Tilatiili

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Metaani CH
Kalaverkot ja tappajan vaisto

Pidähän kaapin ovet kiinni ja toivo, ettei kissisi opi niitä itse availemaan. Kerran tulimme entisen emännän kanssa kotiin ja kurnuttajaa ei löytynyt mistään. No, lopulta löytyi sukkahousulaatikosta viaton ilme naamallaan kaikki glamoursukkahousut silputtuna. Avaamattomasta pahvipaketistakin oli nurkka pitänyt nakertaa auki. Sääli sinänsä, oli pitkäsäärinen likka.

Jos haluat olla kissille kiltti, ota se mukaan mökkireissulle. Ihme kyllä kummatkin kissani ovat vapaaksi päästyään pyörineet mökin lähimaastossa ja kantaneet sisälle pitkin yötä hiirenraatoja. Toinen jopa seuraili perässäni pikku samoilureissullani läpi ryteiköiden kuin koira. Välillä maukui kauempana ja kyseli, mihin suuntaan sitten mennään. Mutta, en ota vastuuta, jos kissisi katoaa sen siliän tien. Kannattanee alkuun seurailla, miten kauas kaveri kuleksii. Herkkuruokakippo verannalla varmaan juurruttaa paremmin uuteen paikkaan. Joku varmaan tyrmää ajatuksen: pikkulinnut kuolee. Voihan se olla niinkin niin.

Kollin omistajia häiritsee joskus ns. nypytys pohjetta vasten. Hankimme kaveriksi kanin, jota kissa pani päivittäin kuin kani.
 

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
Mammahan meille on vonkunut kissaa jo ties kuinka kauan. En vielä ole antanut periksi, vaikka olenkin enemmän kissa- kuin koiraihminen.

Lapsuudessani meillä on aina ollut kissa. Kymmenvuotiaana kun tulin koulusta kotiin, Serafia oli aina bussipysäkillä odottamassa ja sitten yhtä matkaa mentiin kotiin. Samainen katti käveli aina ikkunalaudalla kun halusi ulos. Ja sen pennuille järjestettiin serkkupojan kanssa kisat: eli silmättömät juuri syntyneet poijjaat räsymaton päähän ja kuka ensin ehti maalilinjalle, oli voittaja. Sittemmin muutettiin ja meidän Mikko hoiteli kulmakunnan naaraat. Vaan jäi sitten auton alle. Kuten myös seuraava, Velmu, joka oli jo aito norjalainen metsäkissa.

That´s the reason why we don´t have a cat anymore. Tarpeeksi on katteja haudattu.
 

bisnesman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Noniin!
Eipä tullut tuo kissa sitten minun elämääni sulostuttamaan, mutta mitä vielä, uutta putkeen!

Lähden käymään viikonloppuna muualla ja nappaan mukaani 3kk kissanpennun, siitä tulee minun kämppis.

Millaisia leluja nuo katinroikaleet haluavat niille ostettavan? Katselin kaupassa hiiriä ja sellaisiahan sitä pitää lattialle nakata, että kisumirri voi syöksyä heti uuteen kotiin tullessa sohvan alle vaanimaan!

Entäs koppi?
Täältä löysin tuommoisen kartanon, tykkääkö kissa sellaisesta?
http://personal.inet.fi/yritys/e-p.parketti/images_big/9Blinna.jpg

177e ei liene paha hinta ehjistä huonekaluista ja vapaasta sängystä...

Raportoin tänne kuhan tutustun tuohon viiksiniekkaan paremmin.
 
Viimeksi muokattu:

teemu_s

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC, Montreal Canadiens
177€ooh? Kuule eipä kannata, kissasi kynsii varmasti sitä sohvaa ja mattoa vaikka kuinka monta raapimispuuta tai vastaavaa sille hankit. Vaikka onhan tuo kartano todella hulppea ja varmasti kissan siinä leikkii mutta ei tuo estä huonekalujen, isännän varpaiden, jne. telomista.
 

Paitselo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Carl Brewer Forever & Karjakunnan nakit
Viestin lähetti bisnesman
Noniin!


Millaisia leluja nuo katinroikaleet haluavat niille ostettavan?

Entäs koppi?

Jaa että kolmen kuukauden ikäinen kissa? Aivan sama millaisen kartanon sinä sille hankit, se kuitenkin teroittaa niitä kynsiään milloin missäkin ja valitsee sen nukkumapaikkansa todennäköisesti ihan jostakin muualta. Tosin minun kokemukseni mukaan sellaiset vahvalla narulla päällystetyt raapimapuut ovat kyllä kissojen suosiossa. Niin, ja siihen raapimapuuhun kannattaa vaikka hieroa kissanmintturouhetta (saa eläinkaupoista) kissan mielenkiinnon herättämiseksi.
Muuten tuollainen 3 kk "vanha" katti on kyllä varsinainen rasavilli... menoa ja touhua riittää ja sitten kun se uni tulee silmään, niin se saattaa sammahtaa vaikka kesken ilmalennon (olen nähnyt!). Toivottavasti sinulla ei ole arvokkaita verhoja? Niihin tuon ikäiset kissat yleensä iskevät kyntensä hetimiten. Tuon tempun karsimiseksi hanki nopeasti sellainen kukkien suihkutuspullo. Aina kun kissa tekee jotakin epätoivottavaa, niin suihkaiset kattia naamalle - kyllä se pikku hiljaa sitten oppii, ellei satu olemaan vedestä pitävä kissa, sellaisiakin olen nähnyt.
Älä KOSKAA LYÖ kissaa! Vaikka se olisi repinyt parhaan pukusi henkarista alas ja paskonut siihen, niin ÄLÄ LYÖ! Se vain pahentaa asiaa. Kissasta saattaa tulla kamalan arka ja ihmisiä pelkäävä, tai sitten siitä voi kehittyä yliagressiivinen.
Onnea valitsemallasi tiellä... toivottavasti se pikkukisu hyväksyy sinut... siitähän tässä on kyse, eikä siitä että sinä hyväksyisit sen kissan.
 

kapa76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kissa. Minulla on koko elämäni ajan ollut lemmikkinä kissa. Joskus niitä on ollut enemmän ja viimeisenä 10:nenä vuotena vain yksi. Aikaisemmin kun niitä oli iso liuta niin ei niin kiintynyt mihinkään erityisesti.

Kun lemmikkejä on vähemmän niin ainakin minä kiinnyn enemmän. Entinen ja nykyinen kissani herätti/ää mukavia muistoja. Viisi vuotta sitten Eetu jäi auton alle (joku hiace kuski ei jäänyt sanomaan asiasta) ja kuoli. Eetu oli uskomattoman vahva ja järjettömän kokoinen. Antoi selkään kaikille kylän kissoille ja oli hirveä panokone. Körmytti useasti keskellä pihaa. Eetu sai kerran pienempänä neniin niin että takajalasta näkyi luut ja veri tippui mutta ei enää sen jälkeen. Nykyinen kissani on Justus. Kissoilla on erilaisia luonteita ja Justuksella on saalistajan luonne, todellinen PREDATOR (Eetu oli laiska löhööjä).Saaliisiin on kuulunut mm. kyykäärme mistä tapahtumasta hauska kuvasarja ja nuori rusakon poikanen. Pikku lintuja aina kun kiinni saa ja rotat ovat hävinneet ainakin nurkista.

Asun maalla joten kissa on vapaa liikkumaan miten tahtoo, mikä on mielestäni parasta mitä voi kissalle antaa. Jos hankkii kissan kaupunki asuntoon niin ei mielellään maatiaiskissaa. Kissa roduilla on ominaisia luonteita. Jotkut rodut ovat uteliaampia kuin toiset ja jotkut eivät liiku kirveelläkään jne. Tosin yksittäisestä rodusta löytyy kaikenmoisia luonteita mutta joka rodulla on pääasiallisesti joku oma "juttunsa". Kannattaa katsoa kissa kirjoja. Itseäni kiehtoisi kotiin tuollainen norjalainen metsäkissa. Kriittinen olen kaikille "lyhyt" naamaisille kissoille koska niillä on kroonisia silmä ja hengitys vaikeuksia.

Oma kissani (siis on maalla) pärjää useammankin päivän ilman hoitoa mutta kaupunki kissasta en osaa sanoa. Itse en jättäisi pienee yksiöön kissaa päivää pitemmäksi ==>ei matkustavaisille.

Ruoka. ÄLKÄÄ HYVÄT IHMISET MISSÄÄN NIMESSÄ OSTAKO KAUPAN MUONAA. Vain eläinlääkäreiltä ainoastaan muonat. Tavalliset kaupan muonat muuttavat kissan virtsan ph:n sellaiselle tasolle missä virtsakivien muodostuminen on mahdollista. Eläin lääkäreiltä saa ostettua ruokaa mikä on niin sanotusti ehkäisevää ja sopii. Tietysti kaupoissakin varmaan myydään sellaisia mutta kannattaa tsekata ETIKETIT. Virtsakivet kissoilla ovat kivuliaita ja muodostuvat herkästi leikatuille kissoille. Oma kissani on viisivuotias ja meinasi kuolla kun kusi ei virrannut. Huusi pari viikkoa kuin mikäkin. Pari lääkekuuria auttoi.

Punkki tarkastu parikertaa kuussa ja madotus 3-4 kertaa vuodessa (tarvittaessa enemmän).
 
Viimeksi muokattu:

mission16W

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, MUFC (sympatiat TPS)
Viestin lähetti bisnesman
Noniin!
Entäs koppi?
Täältä löysin tuommoisen kartanon, tykkääkö kissa sellaisesta?
http://personal.inet.fi/yritys/e-p.parketti/images_big/9Blinna.jpg

177e ei liene paha hinta ehjistä huonekaluista ja vapaasta sängystä...

Raportoin tänne kuhan tutustun tuohon viiksiniekkaan paremmin.

Tässä vaiheessa vinkki - mitä kalliimpi ja hienompi vehje, sitä varmemmin kissa jättää sen käyttämättä ja tuhoaa huonekalut. Ihan ilkeyttään. Joku pahvilaatikko ja vanha paita on kissalle hyvä pesä. Ainakin minun kissani viihtyvät aina tuollaisissa loukuissa.
 

pasil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
On muuten hieno nähdä kuinka paljon palstalle mahtuu ns. vastuullisia kissanomistajia. Tarkoitan lähinnä sitä että harva teistä on valmis päästämään kattiaan luontoon vapaaksi. Pointsit siitä teille :).
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös