Täällä kerrotaan seuraavaa: "Kauden ensimmäisen voittonsa KooKoo saalisti vasta 20. ottelustaan, hävittyään kauden aloittaneen tasurin jälkeiset kahdeksantoista peliään." Kaverilla oli kausikortti tuolla kaudella. Itse en kyllä millään pysynyt jokaisessa pelissä käymään.
Olisikohan UJK tai joku laittanut tuosta kuitenkin myöhemmin paremmaksi?
Kausi tosiaan alkoi komealla tasurilla TuToa vastaan (3-3). Tämän jälkeen meno hyytyi, noh ainakin valmentaja loi legendaa. Ensimmäinen voitto taisi irrota vieraissa PiTalta. Kauden lopulla tuli jopa yksi murskavoitto K-67:sta, ottelun hahmo oli Petri Sorsa ja maalilauluna Rage Against the Machinen Bulls on Parade.
Olipa muuten tuolla kaudella kaverin kanssa vetokin pystyssä, väitin ennen kautta, että KooKoo ei jää viimeiseksi. Lopulta viimeisellä kierroksella (loppusarjaa) KooKoohan nousikin ohi Ketterän sijalle 15: "Jee". Oli se huikea kausi 117 tehtyä ja 242 päästettyä maalia, pisteitäkin kertyi huimat 19.
Muita huippukohtia kaudesta oli mm. eräs tosifani, joka oli ehkä hieman humaltunut pelistä toiseen. Hän jaksoi lähes joka pelissä sinnikkäästi nousta tuomareiden tullossa jäälle (pelin alussa) seisomaan ja huutaa "NUIJAAA!".
Toisaalta jälkikäteen mietittynä aika mielenkiintoinen kausi: Ollin tempaukset, Alex Weinrich, PALJON JUNIOREITA, mainio 1. kenttä, järkyttävä tasoero ykkösen ja muiden kenttien välillä yms. yms. Toivottavasti kuitenkaan vastaavaa putkea/kautta ei enää tule.