Ruotsalainen VS Jenkki.
Viestin lähetti Kattila
Tuolla puhutulla jenkkinuuskalla taitaa olla sormensa pelissä myös sen kanssa, että nuuskan myynti EU:ssa on kiellettyä. Perustivat pakanat ilmeisesti päätöksensä jenkkinuuskasta tehdyille tutkimustuloksille. Ruotsalaisnuuskasta kun löytyy noita syöpää aiheuttavia karsinogeenejä tms. sontaa huomattavasti vähemmän, valmistusprosessi kun on erilainen, ruotsalainen iskukuumennetaan, jenkkipaska kait tehdään käyttämällä tai jotain. Tietääkö joku?
Elikkä tarkoittanet että jenkkinuuska tehdään käymisprosessilla kun taas tuo ruotsin snöössi iskukuumennetaan, totta tuo että siinä karsiutuu pahimmat syöpäkarsinogeenit. Ja myös tuo että ruotsin nuuskassa on paljon vähemmän noita syöpäkarsinogeenejä, törmäsin tämmöiseen väitteeseen ruotsalaisesta nuuskasta: "Viime vuosina ruotsalaisen nuuskan nitrosoamiinipitoisuudet ovat pienentyneet, kun valmistusmenetelmiä on muutettu. Suusyövän osuus kaikista syövistä vaihtelee kaikkien teollisuusmaiden 3—5 prosentista aina 25 prosenttiin kaikista syövistä tietyissä Aasian kehitysmaissa. Ruotsissa suusyövän esiintymistiheys on hyvin alhainen. Ruotsin sosiaalihallituksen esittämien ruotsalaisten tapaus-verrokkitutkimusten mukaan nuuska ei lisää suusyövän riskiä ruotsalaisilla nuuskankäyttäjillä. Suhteellinen suusyövän riski oli molemmissa tutkimuksissa 1,0 tai alhaisempi nykyisillä nuuskan käyttäjillä. Nuuskan käytön lopettaneilla sen sijaan riski oli toisessa tutkimuksessa 1,5 ja toisessa 1,8. Ruotsalaisten olosuhteiden kannalta mielenkiintoisin tutkimus on Huhtasaaren tapaus-verrokkitutkimus äkillisistä sydäninfarkteista Norrlannissa. Nuuskan käyttäjillä ei todettu kohonnutta sydäninfarktiriskiä verrattuna tupakoimattomiin".
Sitten jenkkipaskasta: "Niistä, jotka eivät käyttäneet nuuskaa tai olivat lopettaneet, oli leukoplakioita kahdella prosentilla. Nuuskaa käyttävistä 50 prosentilla oli leukoplakioita suussaan sillä kohtaa, missä he pitivät nuuskaa. Leukoplakia ulottui yleensä viiden hampaan alueelle. Leukoplakioiden vakavuus ja esiintymistiheys oli yhteydessä nuuskan käyttömäärään. Jatkuvasti nuuskaa käyttävistä kahdella kolmasosalla oli leuko-plakioita, vain pelikauden aikana käyttävistä yhdellä kolmasosalla. Niistä, jotka käyttivät nuuskaa ympäri vuoden neljä pakkausta viikossa, oli 90 prosentilla leukoplakioita. Nuuskan käyttäjistä 30 prosentilla oli hampaissa värjäymiä ja ne sijaitsivat samalla alueella kuin limakalvovaurio. Nuuskaa käyttämättömistä 10 prosentilla oli hampaissa värjäymiä.
Ienvetäymiä limakalvovaurion kohdalla oli 25—40 prosentilla nuuskan käyttäjistä. Nuuskaa käyttävillä ien vetäytyi vuoden seurannan aikana lisää keskimäärin 0,36 mm. (Siis kolmen vuoden nuuskan käyttö veisi yli millin ientä).
Hampaiden purupintojen kulumista, attritiota, on todettu nuuskan käyttäjillä niin aikaisemmin kuin tässäkin tutkimuksessa. Niillä nuuskan käyttäjillä, joilla oli limakalvovaurioita, attritiota todettiin 21 prosentilla, ja 14 prosentilla niistä, joilla ei ollut limakalvovaurioita. Nuuskaa käyttämättömistä attritiota oli 12 prosentilla. Myös hampaiden ienrajoissa nuuskaa käyttävillä oli kulumia limakalvovaurioiden ja ienvetäymien kohdalla. Kulumat olivat hankauskulumia dentiinissä, sen sijaan eroosiokulumia ja kiillevaurioita ei todettu. (Nuuska onkin emäksistä).
Nuuskaa käyttävillä todettiin enemmän kariesta ja täytteitä hampaiden bukkaalipinnoilla kuin nuuskaa käytämättömillä. Kariesta ja täytteitä oli nimenomaan limakalvovaurioiden ja ienvetäymien alueella."
Että tämmöisiä faktoja, on se hauska lukea jenkkipaskan vaikutuksesta kun itse käyttää ruotsalaista.
Wewe