Paras hampurilaisketju?

[moby]

BK:n Whopper setin voittanutta ei ole löytynyt. Parasta krapulamättöä. Selvitenpäinhän noita paskeita ei syö pirukaan.

 

[Ramchester]

Middhill on aika kova tässä sarjassa.

 

[MustatKortit]

Se BK:n mainostaminen heidän pihvistään ei mielestäni ole mitään paskapuhetta: maistuu kyllä aidosti paremmalta, kuin kilpailijoiden vetiset vastaavat.

Hesen fanittajia en ymmärrä, burgerit on täytetty vetelällä majoneesi-salaatti-yhdistelmällä.

 

[Rakettipulu]

Keskiviikkona tuli ekaa kertaa syötyä BK:ssa ja purilaiset (ainakin se, minkä söin) lyö kyllä aivan 100-0 hesen ja mäkin vastaavat. Suosittelen käymään.

 

[Jurnu]

Mun mielestä tää on paras hampurilaisketju.

 

[Runtulin]

Hah. Kysehän on pelkästään tunnepitoisesta asiasta. Vertailkaa kokonaisenergian määrää eri burgereiden kesken. Ootte te aika sankareita:)

No eikös koko ketjun aihe ole tunnepitoinen asia? Äh, sori, mun moka: tässähän pyydettiinkin tieteellistä näyttöä parhaalle hampurilaisketjulle.

 

[Musta Nuoli]

Joko Burger Kingin suosio on mahtanut laantua nyt kun niitä on Suomessa joka kulmassa? Enäähän ei saa eksoottisia skenepisteitä jos kertoo käyneensä Burger Kingissä syömässä.

Turun BK on vielä testaamatta. Pari kertaa olen ohi kävellyt ja kovat jonot tuolla tuntuu yleensä olevan, lähinnä teinejä. Ei huvita jonottaa, joten on jäänyt lounastunnilla paikka korkkaamatta. Ehkä joskus tuolla on tyhjää ja autiota, jolloin voin astella sisään suoraan tiskille, saada annokseni ilman turhaa viivettä ja syödä ilman teinix-armeijan mekastusta ja kälätystä.

 

[JYP#44]

Gluteenittomana asiakkaana on pakko sanoa että Mäkkäri on the only one jossa asioin. Burger Kingistä ei ole tullut kysyttyä onko gluteenitonta vaihtoehtoa, mutta epäilen että tuskin ainakaan voittaa Mäkkäriä. Mäkistähän saat euron juuston myös gluteenittomana, eli Mäkkäri ei nyhdä meiltä ruokavammaisilta ylimääräistä. Hauska juttu sinänsä että Mäkkäri myy Gluteenittomia hampurilaisia lämpiminä ja mausteisina eurolla, kun taas jos menet ja ostat Moilaksen gluteenittoman hampurilaisen (Mäkki käyttää Moilaksen sämpylöitä, pihvi omaa tuotantoa) pakastealtaasta, niin maksat pakastetusta hampurilaisesta 2-3e/kpl.

Hesburger on ollut itselle pettymys. Kerran olen viimeisen reippaan viiden vuoden aikana asioinut paikassa ja silloinkin pakosta. Nälkä oli ja Mäkkäriä ei saatavilla. Eihän siinä menin Hesen jonoon ja jonossa lueskelin hinnastoa ja tulin tulokseen että otan hampurilaisaterian. Lisäksi oli isot mainokset miten hampurilaisateriaan saa eurolla isommat ranskalaiset ja juoman, joten päätin ottaa ne myös. Sitten kun tuli minun vuoroni, niin sanoin kassaneidille että hampurilaisateria noilla euron lisukkeilla, ja hampurilainen gluteenittomana. Myyjä katsoi minua kuin idioottia ja sanoi että ei siihen ole mahdollista ottaa gluteenitonta hampurilaista. Täytyi ottaa erikseen "gluteeniton hampurilaisateria". Itsehän en tätä annosta edes nähnyr hinnastossa, mistäpä minä sen olisin voinut tietää. Samalla annoksen hinta pompsahti sen pari-kolme euroa ylöspäin. Lisäksi oudointa oli että tuota euron lisuke-tarjousta ei voinut yhdistää gluteenittomaan hampurilaisateriaan. Sen sai kuulemma vain normaaliin hampurilaisateriaan.

Elämä on välillä raskasta. Onneksi on Mäkkäri.

 

[Andrew]

Burger Kingissä on minusta selkeästi paras hinta-laatusuhde. Olen syönnyt Whopperin, Steakhousen sekä Crispychickenin ja kaikki ovat olleet taivaallisen hyvää. Lisäksi plussaa siitä, että tuotteet saa nopeasti ja tuoreena tarjottimelle, koska Burger Kingissä ei ole liikaa vaihtoehtoja jonka johdosta keittiö pystyy tekemään asiakkaan tilaamat tuotteet pikaruokapaikalle kohtuullisessa ajassa.

Itseäni naurattaa, kun suomalaiset yritysjohtajat ovat niin kapitalisteja ja kehuskelevat miten ovat saaneet homman toimimaan, mutta nyt kun Burger King ja McDonalds´s ovat ainakin pääkaupunkiseudulla lähteneet hinta taisteluun niin muut pikaruokaketjut valittavat "epäreilusta" kilpailusta. Huvittavaa kuunnella tuota kitinää ja valitusta. Onneksi tänne perähikiäläänkin nimeltä Suomi saadaan aitoa kilpailua, joka pakottaa yritykset tarkistamaan hinnoitteluaan.

 

[Dee Snider]

Turun BK tuli testattua lauantaina. Oli siinä pientä jonoa, mutta Porin Mäkissä saa jonottaa välillä huomattavasti kauemmin. Burgerit tuli silti helvetin nopeasti, hyvä kun kerkesin limsamukit täyttämään siinä välissä. Myös ranskalaiset tuli samaan aikaan tarjottimelle, mistä plussaa. Double Steakhousen pistelin ja olihan se aivan saatanan hyvää paskaa, kuten ranskalaisetkin oli täysin eri planeetalta kuin jotkut Hesburgerin vetiset ja mauttomat paskat. Valikoimaa tosiaan oli vähän, mutta ei minua ainakaan haittaa. Whopper ja Steakhouse, joista oli myös tuplaversiot. Sitten oli jotain kanaburgereita.

Ylivoimaisesti laadukkainta ja parasta pikapaskala-mättöä hinta-laatusuhteeltaan.

 

[Ribals]

Ylivoimaisesti laadukkainta ja parasta pikapaskala-mättöä hinta-laatusuhteeltaan.

Täytyypi itsekkin jossain kohtaa kokeilla BK:ta. En ole nimittäin ikinä käynyt.

 

[pettter]

Mun mielestä Burger Kingin hampurilaiset on suurinpiirtein vastaavia kuin Mäkkärin ne hieman isommat kausihampurilaisetkin. Hintakin on lähes sama. Harva vaan valitsee Mäkkärissä niitä.

Tomaatti ja sipuli on Burger Kingissä hieman isompaa viipaletta, mikä on kiva juttu. Ranskalaiset taas eivät ole yhtä hyviä kuin Mäkkärissä ja muutenkin ovat jotenkin liian ilmavia. Varmaan sisältävät lisäaineita.

Viikonloppuna kävin viimeksi.

 

[sekolust]

Onneksi tänne perähikiäläänkin nimeltä Suomi saadaan aitoa kilpailua, joka pakottaa yritykset tarkistamaan hinnoitteluaan.

Eikä välttämättä ole edes tarvetta tarkastaa hinnoittelua, vaan koko konseptia. Jotenkin tuntuu siltä, että ainakin Helsingissä on usean ruokalajin osalta tasan kaksi vaihtoehtoa: joko pikaruokaa tai ravintolatasoista mättöä ravintolahinnoilla. Ensimmäiset sitten ovat käytännössä paikasta kuin paikasta riippumatta hyvinkin identtisiä. Vaihtoehdot ovat hyvin lähellä toisiansa, annoskoot ovat lähellä toisiansa, hinnat kuin kartellissa konsanaan, tarjoilu lähellä toisiaan ja mitä vielä. Muutaman pienen toimijan osalta voi paikallisia "helmiä" löytyä, mutta nämä ovat vähän kuin niitä poikkeuksia joista joko tiedät tai sitten et.

Mitä ketjuihin tulee, niin itse olen varsin ihastunut BK:n tarjontaan. Jotenkin tuo on kokonaisuutena eniten omaan mieleeni ja mikään osa ei varsinaisesti petä. Jos ihan yksittäiseen hampurilaiseen mennään, niin sekä Hesen että Mäkin kausituotteisiin osuu ajoittain melkoisia kultakimpaleitakin.

 

[Tadu]

. Whopper ja Steakhouse, joista oli myös tuplaversiot. Sitten oli jotain kanaburgereita.

Mihin tahansa purilaiseen voi ottaa ekstra-pihvejä yhden euron lisähintaan. Eli voit halutessasi ottaa myös vaikka tripla-whopperin, tai vaikka kahdeksalla pihvillä jos liha maistuu.

 

[Lert]

Mäkkäri on kokonaisuutena paras. Kävin joku viikko sitten Malmössä Burger Kingissä ja jouduin hieman pettymään. Kyseessä oli elämäni ensimmäinen vierailu BK:ssa. Ranskalaisia oli runsaasti mutta ne olivat pahoja. Hampurilainen ok.

 

[penkinlämmittäjä]

Turun BK testattu tänään. Ranskalaiset oli muistaakseni hyvät ja samoin Whopper yllätti varsin positiivisesti, muistaakseni. Äsken kun sammumisen jälkeen heräsin, niin kylmänä puolikas hamppari ei ollutkaan enää niin häävi. Syökää ihmiset lämpimänä.

Edit. Nyt kun tarkemmin muistelee niin Turun BK ei ollutkaan ensikokeilu vaan Saksan Waldshutissa maistoin muutama viikko sitten jotain kanahampurilaista. Long joku. Oli ainoana valmiina ja maistui aivan samalle kuin Mäkkärillä ja Hesellä.

 

[korkki]

Viimeisimmän Jenkkireissun aikana tuli testattua tuttu Jack in the box ja uutena In-n-Out sekä Five guys. En ymmärrä FG:n hypetystä. Olihan nuo ranskalaiset tietty kunnollisia ja niitä oli ihan saatanasti (saatiin kolmeen ateriaan puoli pussillista), mutta itse hamppari oli rasvainen mauton möhkäle.

Kyllä Jackkäri on edelleen ykkönen kaikista hampurilaispaikoista. Eikä Hese nyt paljoa joutuisi häpeämään jos saisi ranskalaisistaan parempia.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kyllä paras pikaruokaketju oli 90-luvulla Tallinnassa, se jonka omistajalla oli kaksi tai jopa kolme kojua ympäri keskikaupunkia. Yksi oli Kreutzwaldi-kadun varrella sitä puistoa vastapäätä. Sieltä sai aivan järjettömän herkullisia kaalihampurilaisia. Kunnon rouhesämpylä oli kärtsätty pintarapeaksi grillissä, välissä oli paksu kokolihapihvi, päällä sulanut siivu juustoa, ja täytteenä lämmintä kaaliraastetta. Sekaan mukava roiskaisu jotain tuntematonta kastiketta. Oli herkkua.

Tuolloin 90-luvulla pyrin käymään kaalihampurilaiskiskalla joka kerta kun kävin Tallinnassa. Sitten eräänä murheellisena kesäpäivänä koko kioski oli poissa. Ei auttanut kuin raahautua hotelli Kunglaan, joka oli tuolloin vielä entisensä. Aulassa sataprosenttisen tyylitajuinen neuvostosisustus, ja maailman järkyttävin aamiainen: kaksi leipäviipaletta, tumma ja vaalea, kalalautanen eli pari öljyistä kilohailia, ynnä kuppi kehnoa kahvia. Puhkinussitut sängyt ja läyhäävät kokolattiamatot. No seuraavalla reissulla ei ollut koko Kunglaakaan enää olemassa. Tilalle rempattiin modernimpaa mutta täysin persoonantonta Reval-merkkistä yösijaa.

Huokaus.

Nykypäivän ketjuista Wendy's tosiaankin saisi rantautua näille maille. Niissä purilaisissa on ainakin riittävästi rasva-atomeja.

BK:n kalahampurilainen on ihan kohtuullinen, paljon kiinnostavampi kuin mäkkärin aneeminen Filet-O-Fish. Tosin siitä saa huomattavasti maukkaamman, jos ymmärtää tilata kalahampurilaisensa tomaatilla ja salaatilla. Muutenkin tilaan nykyisin hampurilaispaikoissa käydessäni mieluiten kalahampurilaisen, jos sellainen kuuluu valikoimaan.

 

[Mazaa]

Tuolloin 90-luvulla pyrin käymään kaalihampurilaiskiskalla joka kerta kun kävin Tallinnassa. Sitten eräänä murheellisena kesäpäivänä koko kioski oli poissa. Ei auttanut kuin raahautua hotelli Kunglaan, joka oli tuolloin vielä entisensä. Aulassa sataprosenttisen tyylitajuinen neuvostosisustus, ja maailman järkyttävin aamiainen: kaksi leipäviipaletta, tumma ja vaalea, kalalautanen eli pari öljyistä kilohailia, ynnä kuppi kehnoa kahvia. Puhkinussitut sängyt ja läyhäävät kokolattiamatot. No seuraavalla reissulla ei ollut koko Kunglaakaan enää olemassa. Tilalle rempattiin modernimpaa mutta täysin persoonantonta Reval-merkkistä yösijaa.

Kiitos sulle, tuli nälkä vaikka juuri söin.

Kunglan paikalle tuli Reval-merkkinen yösija, jossa tuli käytyä liki 50 kertaa. Unet jäivät liki joka kerta aika vähiin, joten yösijaksi kutsuminen jopa kunnioittaa liikaa paikan 90-lukulaista henkeä. Iloksesi voin kertoa, että Reval kuopattiin noin 11 kuukautta sitten ja paikalle rakennetaan kasino- ja hotellikompleksi Hilton.

Missä 80- tai 90-luvun henki? Missä parhaat piirakat?

 

[Sambody]

Burger Kingiä ei ole tullut vielä Suomessa testattua vaikka kerran jurripäissään meinasi lähellä käydä, mutta about puolet lyhempi jono naapurin Mäkkärissä vei voiton. Täytynee siis verestää muistoja jonain heikkona hetkenä, mutta ennen sitä kyllä Snacky vie heittämällä voiton tässä kategoriassa.

 

[Ira Cooperstein]

Nyt ei tarvitse keskustella asiasta enempää. Aika monessa burgerimestassa on tullut käytyä ja itsekin vaikka kuinka monella tavalla on tullu tuota herkkua tehtyä niin nyt on voittajien voittaja löytynyt: New Yorkin keskusaseman Shake Shackin SmokedShack burgeri.

Siis jumalauta kuinka mahtava hampurilainen: sämpylä, pihvit, savupekonit, juustot ja chili yhdistelmä mahtavine kastikkeineen oli aivan täydellistä. Jos täällä asuisi niin jo pelkästään tuon herkun takia paino tulisi nousemaan aivan saletisti.

En todellakaan ole ikinä vastaavaan törmännyt: suosittelen jos maisemissa pyöritte.

 

[Tadu]

Nyt ei tarvitse keskustella asiasta enempää. Aika monessa burgerimestassa on tullut käytyä ja itsekin vaikka kuinka monella tavalla on tullu tuota herkkua tehtyä niin nyt on voittajien voittaja löytynyt: New Yorkin keskusaseman Shake Shackin SmokedShack burgeri.

Siis jumalauta kuinka mahtava hampurilainen: sämpylä, pihvit, savupekonit, juustot ja chili yhdistelmä mahtavine kastikkeineen oli aivan täydellistä. Jos täällä asuisi niin jo pelkästään tuon herkun takia paino tulisi nousemaan aivan saletisti.

En todellakaan ole ikinä vastaavaan törmännyt: suosittelen jos maisemissa pyöritte.

Shake Shackkeja löytyy myös muualtakin kuin Nykistä, esimerkiksi Lontoosta. Nykissä tuli käytyä ja syötyä heidän jokin perusburgerinsa, ja oli kyllä kieltämättä paras pikaruokapurilainen, jonka olen syönyt. 5/5 p.

 

[V-G-]

Mä taasen kävin Lontoossa ShakeShackissä ja oli aivan jäätävä pettymys. Tosi hyvä sämpylä, jonka sisällä oli pelkkää ihankivakasipuolta. Hinta pilvissä ja maku kateissa; ei hyvä. Varmaan USAssa parempi.

 

[Kirjoittelija]

Nyt ei tarvitse keskustella asiasta enempää. Aika monessa burgerimestassa on tullut käytyä ja itsekin vaikka kuinka monella tavalla on tullu tuota herkkua tehtyä niin nyt on voittajien voittaja löytynyt: New Yorkin keskusaseman Shake Shackin SmokedShack burgeri.

Rupesin tämän luettuani miettimään, että onko Penn Stationillä oikeasti myös Shake Shack. Sitten tajusin, että taidatkin tarkoittaa Grand Centralia. En tiedä, onko noille asemille olemassa virallisia suomenkielisiä nimiä, mutta itse kyllä kutsuisin nimenomaan Penn Stationiä New Yorkin keskuasemaksi, koska se on kaupungin (ja samalla koko Pohjois-Amerikan) vilkkain rautatieasema, ja sijaintikin on mielestäni keskeisempi kuin Grand Centralilla.

 

[Puster]

Mun mielestä Whopperi on parempaa Hungry Jack'sissä. Eikä kertaakaan ollut edes jonoa.