PIkaisesti poimin muutaman asian liittyen Huner Ali Muhammedin ja hänen perheensä tapaukseen, lähteenä kaikissa väitteissä Helsingin Sanomat, 5.6. 2016.
Väite 1: Juristi Jari Vuorijoki pitää kohtuuttomana sitä, että pienten lasten äiti lähetettäisiin Irakiin ja erotettaisiin vauvastaan. Muhammed kertoo vaimonsa imettävän vauvaa, miten ihmeessä hän pystyisi jättämään vauvan tänne.
Vastaväite: Varmaan se kohtuutonta olisikin, mutta mistään sellaisesta ei ole ollut kyse. Media on itse rakentanut väitteen äidistään erotettavasta vauvasta. Migrin mukaan silloin kun vauva on syntynyt äidille annetun turvapaikkapäätöksen jälkeen, linjana on, että hänet voidaan käännyttää äitinsä mukana. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut Maahanmuuttoviraston päätökset useissa tapauksissa. Jos äidin osalta on arvioitu, että kansainväliselle suojelulle ei ole perusteita ja hänet voidaan palauttaa turvallisesti kotimaahansa, on lapsen etu mennä äitinsä mukana.
Väite 2: Jari Vuorijoen mukaan vaikka Maahanmuuttovirasto muuta sanoo, tietenkin myös perhe on vaarassa Irakissa, jos perheen isää on uhattu, ja hän on vaarassa.
Vastaväite: STT:n hallussa olevien dokumenttien mukaan perheen isä on käynyt vähintäänkin kaksi kertaa Irakissa. Useilla alueilla Irakia on turvallista kurdeille. Esimerkiksi Irakin pohjoisosissa autonomisella kurdialueella ei ole yleisiä turvallisuusuhkia vaan tilanne on vakaa.
Väite 3: Perheemme on menossa rikki, emmekä voi tehdä mitään.
Vastaväite: Jos turvapaikan Suomesta saanut henkilö on matkustanut kotimaahansa, avioitunut ja perustanut perheen siellä, on kyseessä ulkomaalaislain tarkoittama uusi perhe. Uusia perheitä on jo vuodesta 2010 lähtien koskenut toimeentuloedellytys oleskelulupaa haettaessa. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessä perheen tulojen on oltava yhteensä 2 600 euroa kuukaudessa. Oleskelulupaa perhesiteen perusteella tulisi hakea aina ulkomailla ennen Suomeen tuloa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen kahdeksas artikla, joka koskee perhe-elämän suojaa, ei suojaa kaikkia ihmisten henkilökohtaisia ratkaisuja kuten asuinpaikan valintaa, jos perhe on perustettu tietäen, että oleskeluluvan saaminen on epävarmaa.
Väite 4: Huner sai turvapaikan, koska oli ammattiurheilija ja hänen joukkueensa oli vaarassa. Pyöräilyjoukkueessa, johon hän kuului, oli alun perin 15 ihmistä. Heistä 11 on tapettu, neljä on saanut turvapaikan Euroopasta.
Vastaväite: Jos turvapaikan perusteena on ammattilaisurhelijan joukkueen oleminen vaarassa ja joukkueesta on tapettu 11 pyöräilijää, nykyisen tiedonvälityksen (internet, twitter, muu sähköinen media jne) tapahtuneesta pitäisi löytyä paljonkin tietoa. Ei löydy. Jos taas kyseessä on 11 pyöräilijän kuolema eri tavoin, vuosien aikana, eri puolilla tms, kyseessä ei ole ammattilaisjoukkueen oleminen joukkueena vaarassa, vaikka sen yksittäiset jäsenet muista syistä olisivatkin sotaa käyvässä maassa vaarassa.
Väite 5: Lapsiasiavaltuutettu Kurttilan mukaan Lasten oikeuksien sopimuksen yhdeksäs artikla edellyttää, että lasta ei eroteta vanhemmistaan kuin poikkeustapauksissa. Tämä ei enää toteudu Suomessa.
Vastaväite: Tässä mainitussa tapauksessa pakolaisaseman saamisen jälkeen kotimaahan matkustaminen ja siellä oleskelu on peruste tarkastella pakolaisaseman lakkauttamista, koska tällöin voi olla kyse siitä, ettei henkilöllä enää ole perusteltua pelkoa vainosta. Suomi ei voi luoda ennakkopäätöstä, jossa useamman kerran annettu kielteinen turvapaikkapäätös perutaan sen takia, että kielteisen päätöksen saanut henkilö on raskaana huolimatta siitä, että hän tietää tai hänen olisi tullut tietää olevansa työkykyinen, terve ja vailla vainoa. Tällöin turvapaikkaa ei myönnetä, mutta se ei tarkoita suinkaan lasten erottamista vanhemmistaan. He voivat vapaasti joko lähteä Suomesta tai hankkiutua töihin saadakseen uuden perheen tulorajan täytettyä.
Migrin toiminta ansaitsee tässä tapauksessa isot kehut, poliitikkojen ja median toiminta on ollut ala-arvoista koko casen ajan.