Toki näin, luulin vain että viestisi kohdistui omaan viestiini missä ei erityisesti korostettu raiskauslukuja vaan juuri kokonaisuutta, eli sitä toiminnan ROI:ta tiettyjen etnisten ryhmien osalta.
Sinänsä piikki oli kohdistettu vain näille muutamalle uunolle, itseasiassa huomasin edeltävän viestisi vasta kun nyt siitä mainitsit.
Niin, nyt se ongelma onkin se että ei ole mitään syytä olettaa että varsin erilaisesta kulttuuripohjasta tulevat ryhmät koskaan integroituvat erityisen hyvin jos ryhmien annetaan jatkaa oman kulttuurinsa tapojen käyttöä case romani-vähemmistö. Kysymys onkin, että ottaen huomioon nykyhetken tilastot, onko mitään realistista odotusarvoa tilanteen paranemiselle vai voitaisiinko parempi tuottavuus saada valikoimalla tulijajoukkoa. Jos emme saa taloudellista nettohyötyä mutta lisäarvona tulee rikollisuuden kasvua, näkisin että tällöin humanitäärisestä maahanmuutosta pitäisi puhua puhtaasti arvovalintana jolla ei varsinaisesti ole mitään perusteluita. Tämähän on sikäli silloin ihan ok, mutta silloin on hyväksyttävä että kaikki eivät jaa samoja arvoja ja pahimmassa tapauksessa kansa voi jopa äänestää väärin ja laajempi arvopohja muuttua tältä osin.
Niin, tässä tullaan siihen integraation onnistumiseen, jossa kielen oppiminen on aivan ensiarvoisen tärkeää.
Sinänsä valikoimalla tulijajoukkoa, saadaan luonnollisesti ROI:n kannalta varmasti parempia tuloksia. Siitä ei liene epäilystäkään, ongelma vain on siinä että valikointi taloudellinen hyötynäkökulma edellä ei oikein mene yksiin humanitäärisen maahanmuuton periaatteiden kanssa.
Siis humanitäärinen maahanmuuttohan on nimenomaan puhtaasti arvovalinta, en ole muistaakseni pitkään aikaan nähnyt kannanottoja, joissa
humanitääristä maahanmuuttoa perusteltaisiin muin kuin humanitäärisin perustein.
Koulutusleikkauksetkin ovat marginaalisia, mutta niitä joudutaan tekemään kun rahaa ei varsinaisesti ole. Kysymys onkin siitä että miksi sallia toimintaa joka konkreettisesti vie käytettävää rahaa jostain tuottavammasta.
Arvovalinta, siinä missä puoluetukien maksaminen tai AY-liikkeiden verovähennysoikeuden jatkaminen.
Suomessa on paljon toimintaa joka ei ole perusteltavissa taloudellisin näkökohdin (puoluetuki, ay-liikkeiden jäsenmaksujen vähennysoikeus, asumistuki, tuloloukut sosiaalituissa, verotuksen tietyt komponentit, iso osa yritystuista, lastensuojelun painotus akuuttityöhön ennaltaehkäisevän työn sijaan...).
Puhut paljon mutta pelkästään oletuksia. Työikäisyys on täysin merkitön suure jos henkilön kyky tehdä työtä rajoittuu niihin töihin mitä agraariyhteiskunnassa tehdään, työikäisyys on myös täysin merkityksetön suure jos kulttuuriperimän takia esim. naiset eivät saa osallistua työntekoon. Tai toisaalta, on työikäisyyden kannalta täysin merkityksetöntä jos kompetenssi on niin vakavasti puutteellista ettei ns. koulutusta vastaavaa työtä yksinkertaisesti ole tarjolla koulutuksen heikon tason takia, sille on ihan oikeasti syynsä miksi afrikkalaiset koneinsinöörit eivät suurina joukkoina ole toteuttamassa vaikkapa Wärtsilän tuotekehitystä kv. huipputeknologian alueella. Ja se syy ei ole rasismi, jostain syystä myöskään korealaiset ja japanilaiset teollisuusyritykset eivät ole verissä päin taistelemassa näistä huippuresursseista.
On loppupeleissä aivan valtava ongelma jos joissain etnisissä ryhmissä naiset syrjäytyvät työelämästä koska koko hyvinvointiyhteiskuntamme aika olennaiselta osin rakentuu sen varaan että 50% väestöstä ei makaa kotona, vaan osallistuu mm. yksityissektorin toimintaan jonka tavoitteena on tuottaa vientiä ja tulovirtaa.
Juuri tämän takia on täysin sanahelinää puhua työikäisyydestä tai koulutuksen saamisella ilmaiseksi, pahimmassa tapauksessa itseasiassa mm. tiedekasvatuksen osalta on jopa aiheutettu haittaa ihmisen kyvylle ymmärtää modernia luonnontiedettä sisältäen mm. käsitteitä "evoluutio".
Niin, tässä tullaan siihen, että dippainssinä katsot maailmaa hiukan liian elitistisesti. Suuri osa kansasta on edelleen sitä kaupankassaa, bussikuskia, siivoojaa, lähihoitajaa jne. Toki menestys sekä vientituotteet luodaan pääosin koulutetuimman väestönosan kautta, eikä tähän ole mitään mieltä odottaa merkittävää parannusta humanitäärisen maahanmuuton kautta. Tässä luodaan odotuksia järjestelmälle, joita järjestelmällä ei ole tarkoituskaan täyttää.
Naisten syrjäytyminen työelämästä on luonnollisesti ongelma, mutta nähdäkseni tämäkin on onnistuneen kotouttamisen kautta parannettavissa. Joskin osa maahanmuuttajista on lestojen tapaan hieman vanhakantaista sukupuolien tasa-arvon suhteen, joten siirtymää täysin kantaväestön tasolle ei varmaan ihan lähitulevaisuudessa nähdä.
Tullaan myös siihen, että länsimaistuttuuan iso osa "joidenkin etnisten ryhmien" naisista/perheistä irtautuu mm. synnyinmaan perhekoosta ja on olemassa vahvaa tutkimusdataa sen suhteen, että perhekoko pienenee merkittävästi länsimaihin muuttamisen myötä (joka luonnollisesti edistää naisten siirtymää työelämään).
Työikäisyys on olennainen pointti, koska tällöin edes teoriassa voidaan puhua taloudellisesta hyödystä. Lisäksi kuten ROI:n käsitteeseen olennaisesti kuuluu, on alkuinvestoinnin suuruus melko tärkeä komponentti sen suhteen milloin päästään nettohyötyyn. Lapsen saaminen täysi-ikäiseksi kantiksena maksaa yhteiskunnalle minimissään toistasataatuhatta.
Lisäksi on tarkoitushakuista sekä turhaa lähteä keskustelemaan mistään huippuosaajista tai insinööreistä tässä yhteydessä, olennaisempia ovat tavalliset palvelualat, joihin tällä voi olla vaikutusta. Taas tullaan siihen, että jos humamuista odotetaan jotain vientiyhtiöiden huippuosaajia, ollaan jo odotusten osalta valmiiksi metsässä.
Se peruskysymys on siis siinä että huoltosuhteen parantaminen ei onnistu keskimääräistä huoltosuhdetta alempaa tasoa edustavilla populaatioilla, päinvastoin kyse on lähinnä virtsaamisesta omiin housuihin, hetken aikaa on kivaa kun niitä duunareita löytyy paskaduuneihin mutta sitten kun loppulasku tulee niin ei enää nauratakaan.
Väestöllisen huoltosuhteen oikaiseminen on välttämätöntä Suomessa, jos ei haluta käytännössä ajaa alas hyvinvointiyhteiskuntaa. Ruotsissa väestöllinen huoltosuhde on saatu maahanmuuton kautta (sekä jo valmiiksi tasapainoisemman ikäpyramidin) kuntoon ja Ruotsi onkin lähes kaikin taloudellisin mittarein Suomea edellä.
Toki tässä humanitäärinen maahanmuutto ei ole, eikä missään nimessä voi olla, se ratkaiseva tekijä, vaan oikaisemisen on tapahduttava työperäisen maahanmuuton kautta.
Mahdollisesti kyllä, haluaisin korostaa että olen siis tehnyt töitä usean maahanmuuttajan kanssa ja kaikki suoriutuneet varsin hyvin "espoolaisuudestaan". Toki tosiaan taustalla on ollut akkreditoituja korkeakoulututkintoja, ei "koneinsinöörin" opintoja paikallisessa islamilaisessa opistossa.
Ja kuitenkin tilastojen valossa, vaikka menestyksen periytyvyys onkin suurta SUomessa, se ei ole toistaiseksi ole määräävää.
Niin, Syyriassa ja esimerkiksi Libanonissa on tuhansittain porukkaa, jotka ovat hankkineet koulutuksensa esimerkiksi Brittien yliopistoissa.
Pointtina oli lähinnä se, onko määrittävä tekijä "heimo" vai joku aivan muu.
Tässä tullaan toki taas niihin odotuksiin ja siihen mitä oikeasti voidaan odottaa.
Humanitäärinen maahanmuutto on ensisijaisesti arvovalinta ja arvopohjainen asia, taloudellisen hyödyn tai huippuosaajien saaminen on toteutuessaan "kiva bonus", mutta se ei voi olla odotusarvo.