Päntsyt kasteleva leffakohtaus

[Panzerfaust]

So basically nobody shot Nice Guy Eddie. Quentin said: You know what? It'll be the biggest controversy of the film. We're leaving it”

Elokvateknisesti ehkä näin, mutta leffassa Keitel ehtii laukaista aseensa kaksi kertaa, joten se juoni menee ihan kässärin mukaan. (Tosin hänen pistoolinsa ehtii sojottaa hädin tuskin Chris Pennin hahmoon päin.)

 

[ms.qvist]

Tuosta ed. viestistä tuli vaan mieleen, että Tarantino on kyllä ansainnut kaiken hypetyksen jo pelkästään uransa alkuvaiheen kolmen leffakäsiksensä ansiosta (True Romance, Reservoir Dogs ja Pulp Fiction). Itseasiassa nuo myöhemmät Jackie Brownit ja Kill Billit eivät juuri ollenkaan napanneet.

Makuasiat ovat makuasioita mutta mitä useamman kerran olen esim. Jackie Brownin katsonut niin sitä paremmalta se minusta vaikuttaa, ensimmäisellä kerralla - teatterissa - en ollut valmis nostamaan sitä Tarantinon parhaimpien leffojen tasolle mutta nyt se ajaa minun listalla ehdottomaan kärkeen saakka, ei ensimmäiseksi - se paikka on varattu nyt (ja kenties aina) Reservoir Dogs'ille, mutta sen jälkeen löytyvät Jackie Brown ja Pulp Fiction.

Jokin Jackie Brownissa vaan on ruvennut viehättämään minua, viehätys piilee varmaan kerronnassa, käsikirjoituksessa, (mielestäni) laadukkaissa näyttelijäsuorituksissa - yhteen sanaan jos kiteyttäisin kaiken niin varmaan tämä sana olisi "tarina", siinä on sen leffan viehätys.

vlad.

 

[M10]

Kyllä kaikista meikäläisen näkemistä elokuvista paras kohtaus on The Usual Suspectsissa. Se, kun kaikki epäillyt; Michael MacManus (Baldwin), Dean Keaton (Byrne), Fred Fenster (Del Toro), Todd Hockney (Pollak) ja Verbal Kint (Spacey) seisovat lineupissa poliisilaitoksella ja heidän pitää käskystä esittää vuorollaan lapussa lukeva lause "Give me the fucking keys, you cocksucker".

Miehillä ei pidä pokka ollenkaan ja he repeävät spontaaniin nauruun aina kun lapun vuorosanat sanotaan uudestaan ja uudestaan. Varsinkin tuo Benicio Del Toron vuoro on legendaarinen. Tuo repeilyhän ei kuulunut elokuvan alkuperäiseen käsikirjoitukseen, vaan näyttelijöillä petti pokka "ihan oikeasti". Ohjaaja Brian Singer päättikin laittaa tuon pilalle menneen otoksen sitten itse leffaan.

Muita hyviä kohtauksia elokuvamaailmasta:

- Hohdossa, kun Nicholson kävelee raivosta puuskuen pitkin käytävää ja huitoo käsillään. Nuo ilmeet, äänet, eleet ja se hullunkatse ovat aivan uskomattomia

- Kellopeli Appelsiinissa se hetki ja kuvakulma, kun pyörätuolissa istuva kirjailija älyää Alexin vihellyksestä, kuka mies siellä omassa ammeessa oikein kylpeekään

- Kolmannessa miehessä, kun Holly Martins ja Harry Lime tapaavat vihdoin ja miehet pitävät juttutuokion Wienin maailmanpyörässä. Limeä näyttelevä Orson Welles päättää hienon kohtauksen sanoilla "Älä ole surullinen, ei tämä noi vakavaa ole. Olihan Italiassakin 30 vuoden ajan murhia, terrorismia ja verenvuodatusta, mutta sieltä saimme Michelangelon, Leonardo Da Vincin sekä renesanssin. Sveitsissä oli veljellistä rakkautta ja 500 vuotta demokratiaa ja mitä hyvää siitä syntyi? Käkikello. Heippa vaan!"

 

[dtw!]

"That's thirty minutes away. I'll be there in ten."

Pulp Fiction on sen verran hyvin käsitelty, että voisin nostaa esiin suosikkileffan skaalan toiselta laidalta, Lost in Translationin.

Kioto. Kaunis, hiljainen kohtaus. Charlotten ihmetys ja hämmentyneisyys. Taustalla Airin upea Alone in Kyoto.

Viskimainoskuvaukset. Video-osuuteen kiteytyy leffan nimi, valokuvaosuus taas on helvetin hauska.

Kohtaus jazzlaulajan kanssa vietetyn yön jälkeen, erityisesti Bobin ilmeet. "Yea I guess you're busy, huh."

Loppukohtaus, kun Bob pysäyttää autonsa ja päähenkilöt tapaavat vielä kerran. Jättää juuri sopivasti arvailtavaa.

 

[Arttu#29]

- Scarface elokuvan lopussa kun katsoja näkee miten Bolivialaiset tunkeutuu sisään Tony Montanan kartano alueelle, Montana itse ei näe tätä valvontakamera ruuduista koska hän istuu ja mököttää. Taxikuskissahan on vähän samanlainen "grande - finale" missä päähenkilö saa maistaa lyijyä. Molemmat loput kastelevat kyllä päntsyt.

- Platoon elokuvassa on parikin kohtaa jossa päntsyt kastuu, jotenkin se sekasorto iskee. Esimerkkeinä voisi ottaa kohtaus jossa näkee helikopterista Willem Dafoen taistelemassa yksin Vietnamilaisia vastaan. Toinen on kohtaus missä joku Vietnamilainen juoksee Amerikkalaisjoukkojen telttaan ja räjäyttää itsensä.
Vähän samanlainen kohta löytyy Ilmestyskirja nyt - elokuvassa missä nainen yhtäkkiä juoksee Amerikkalais helikopterin luokse ja heittää kranaatin sisään ja juoksee pakoon, helikopteri tuhoutuu ja nainen ammutaan.

- Viimeisenä elokuvana voisi kai nimetä Leon elokuvan. Loppukohtauksessa nousee pintaan sääli, ja koko paketin sinetöi loppu Stingin Shape Of My Heart. En nyt viitsi paljastaa likaa jos nyt joku ei ole nähnyt tätä elokuvaa.

 

[Mustaine]

- Blue Velvet: Dennis Hopperin "don't you fucking look at me, fuck"-tilitykset. Muutenkin loistava roolityö.

- Manhunter: Tom Noonan sekoilee loppukohtauksessa, ennen sitä toki muistaa pistää stereoista paukkumaan Iron Butterflyn "In a gadda-da-vida"-biisin.

Nämä siis ainakin tuli mieleen, ns. rankoista kohtauksista. Olisi satoja muitakin, mutta niitähän voi pistää sitten joskus myöhemmin.

 

[HemmoP]

Pieni spoilaus, mutta silti. An American werewolf in London, kävin katsomassa sen kun se tuli ensi kertaa teattereihin ja oli k18, itse 13. anyway,
päähenkilö on sairaalassa ja näkee niitä susiunia jossa natsi-ihmissudet (!) tulee ja tappaa koko sen perheen, no äijä sitten säikähtäneenä heräilee ja juttelee viehättävän hoitsun kanssa ennen kuin hoitsu tempaisee verhot auki.
Pahin elokuvasäikähdys ikinä missään, vastaava kikka oli myös ensimmäisessä Elm street elokuvassa ja toimi toisenkin kerran.

 

[komisario]

Joskus pienenä (ala-aste ikäinen) kattelin serkun luona pienessä mökissä metsän keskellä, yöllä tietenkin, Texasin moottorisaha murhaajan ja muutaman Perjantai 13. päivä- elokuvan. Ne oli silloin aika jänniä pätkiä ne...

 

[Panzerfaust]

An American werewolf in London

Tuo pitääkin hankkia. Siitä onkin yli 15 vuotta, kun olen viimeksi ihmissuden Lontoossa nähnyt.

 

[Emilio]

"One thought he was invincible, and the other thought he could fly. They were both wrong. "

Aivan loistava!

 

[cottonmouth]

Hohdon (paras kauhuelokuva koskaan ikinä missään) "Heeeeere's Joooohnnnny!!!!!!"

 

[tahtookirjoittaa]

Jokin Jackie Brownissa vaan on ruvennut viehättämään minua, viehätys piilee varmaan kerronnassa, käsikirjoituksessa, (mielestäni) laadukkaissa näyttelijäsuorituksissa - yhteen sanaan jos kiteyttäisin kaiken niin varmaan tämä sana olisi "tarina", siinä on sen leffan viehätys.

vlad.

Samoilla linjoilla itsekin, paitsi että olen valmis nostamaan JB:n ronskisti Tarantinon parhaaksi leffaksi. Loistavia näyttelijäsuorituksia pursuavasta leffasta nostaisin esiin DeNiron, joka vaan on niin helvetin uskottava näytellessään linnassa pahasti vässyköitynyttä entistä kovan luokan gangsteria.

 

[Panzerfaust]

Loistavia näyttelijäsuorituksia pursuavasta leffasta nostaisin esiin DeNiron, joka vaan on niin helvetin uskottava näytellessään linnassa pahasti vässyköitynyttä entistä kovan luokan gangsteria.

Asioita voi nähdä tosiaan eri tavalla. Minulle De Niro on tuossa leffassa lähes samanlainen zombi kuin about kaikissa muissakin rooleissaan 90-luvun puolivälin jälkeen. Tietenkin tuossa JB:n gangsterin roolissa hänen itsensä "näytteleminen" sopii paremmin kuvioon.

 

[tahtookirjoittaa]

Minulle De Niro on tuossa leffassa lähes samanlainen zombi kuin about kaikissa muissakin rooleissaan 90-luvun puolivälin jälkeen. Tietenkin tuossa JB:n gangsterin roolissa hänen itsensä "näytteleminen" sopii paremmin kuvioon.

Niin, liekö DeNiron valinta ko. rooliin sittenkin vain osoitus Quentinin nerokkuudesta, ei niinkään DeNiron näyttelijänkyvyistä. Enivei, lopputulos on kuitenkin mielestäni vakuuttava. Mutta makuasioitahan nämä.

 

[Hazardipakki]

Hyvät, Pahat ja Rumat

Sotavankileiri-kohtaus, jossa bändi soittaa haikeaa kappaletta (= the story of a soldier) samaan aikaan, kun Ticoa pieksetään upseerikopissa. Yksi soittaja keskeyttää soittamisen hetkeksi koska tietää, että taas joku vankiressu ottaa turpaansa. Kyynel vierii poskea pitkin ja kohta vartija jo käskeekin laittamaan lisää herkkyyttä peliin.

Itsellä ainakin tulee tippa linssiin. ;(

 

[Panzerfaust]

Sotavankileiri-kohtaus, jossa bändi soittaa haikeaa kappaletta (= the story of a soldier) samaan aikaan, kun Ticoa pieksetään upseerikopissa.

Vähän samantyylinen alakuloinen kohtaus on se, kun Clint tarjoaa hatsit sikaristaan kuolevalle soltulle. HPR nyt on muutenkin täyteen ladattu varsinkin audiovisuaalista tykitystä. Siitä erikoinen länkkäri, että se uppoaa yleensä sekä vanhempaan että nuorempaan väkeen.

Paras kohtaus koko elokuvahistoriassa on kuitenkin klassinen Ecstasy of Gold.

 

[Hevosmies]

Päntsyt kastelevalla kohtauksella mää ajattelen ensisijaisesti sellaista, jossa on eroottista latausta. Ehdottomana huippuna sillä saralla on Slimin (Lauren Bacall) lanteiden keinautus ja se k-a-t-s-e elokuvan Kirjava satama (To have and have not) lopussa.

Koskettavimpana kohtauksena tulee nyt ensimmäisenä mieleen elokuvan Hiiriä ja ihmisiä (Of mice and men) loppukohtaus, jossa George (Gary Sinise) hoitaa homman itse.
Tätä kehuttiin jossain muuallakin, mää en ole valitettavasti nähnyt sitä alkuperäisversiota.

Väkivaltaviihteessä huikaisevin löytyy Mississippi Burningstä, kun pahaa G-miestä esittävä Gene Hackman nappaa ylimielistä punaniskaa palleista.

Ahdistavista tulee ehdottomana ykkösenä TV-sarjan Viimeisellä rannalla niinikään loppu, kun yhden päähenkilön perhe "nauttii" viranomaisten antamat itsemurhapillerit.

Hauskin... Ehkä Porky's - Kuuma nuoriso -leffan reksinkansliakohtaus. Neiti Ballbricker vaatii viittä poikaa peniksen tunnistusrivistöön.

Pelottavin, koko hiton Hohto (The Shining).
--------

Tänään tällaiset, huomenna ehkä toiset. Yksi kuitenkin on ja pysyy, Lauren Bacall... Jestas mikä nainen!

 

[Footless]

Nyt tulee juuri mieleen lähiaikoina nähdyistä Viimeisen Samurain loppukohtaus jossa samurait ratsastavat... Konekiväärit katkaisevat kauniisti musiikin.

Donnie Darkon viimeiset 10 minuuttia kokonaisuudessaan. Aivan loistava.

Elokuvan Pahuus loppu, jossa poika pistä huoneen oven viimeistä kertaa perässään kiinni. Saman elokuvan alussa äiti soittamassa pianoa pojan saadessa vyöstä toisessa huoneessa on myös mainio.

 

[keppimies]

olen valmis nostamaan JB:n ronskisti Tarantinon parhaaksi leffaksi. Loistavia näyttelijäsuorituksia pursuavasta leffasta nostaisin esiin DeNiron, joka vaan on niin helvetin uskottava näytellessään linnassa pahasti vässyköitynyttä entistä kovan luokan gangsteria.

Jackie Brown on Tarantinon aliarvostetuin elokuva. Päntsyt kastuu elokuvan alussa kohtauksessa, jossa Samuel L. Jackson esittelee tuliaseita De Niron nyökytellessä ja Bridget Fondan ärsyttäessä Jacksonia parhaansa mukaan.

Itse asiassa mielestäni ei niinkään De Niro, vaan juuri Fonda tekee loistavan suorituksen elokuvassa. Varsinkin tapahtumat ennen Fondan murhaa ostarin parkkiksella ovat A-luokan näyttelijätyötä.

Kuten muissakin Tarantinorainoissa, myös JB:ssa sivuosat kantavat koko elokuvaa. Max Cherryn roolin näytellyt kukalie olkoon toinen loistava esimerkki tästä.

 

[Master Chief]

X-Men: Last Stand:

Kaksi (!) kanuunankuulaspesiaalia, kohtaus talossa jossa "eräs" kuolee(tai no joo..), Beast vauhdissa, Jäämies jäisenä. Useita kohtauksia joista Ryhmä-X-fanit olivat taatusti tyytyväisiä. Vielä kun leffa olisi ollut pidempi ja yksi toinen ei olisi kuollut (toisaalta sitä ei koskaan nätetty, joten..).

 

[avatar]

X-Men: Last Stand:

Useita kohtauksia joista Ryhmä-X-fanit olivat taatusti tyytyväisiä.

Leffaa en ole vielä nähnyt ja voi olla, että näkeminen siirtyykin dvd:lle, mutta on pakko ottaa kantaa pariin huomionarvoisaan juttuun koskien juurikin tuota x-men-fanien tyydyttämistä. Itse en lukeudu miksikään faniksi, mutta mitä olen kuullut leffasta juttua, niin pari tärkeää pointtia on jäänyt sitten kokonaan toteuttamatta. Dr. Jean Graysta ei sitten kuulemma kunnon Feeniksiä tullutkaan ja Rogue ei sitten vieläkään imenyt itselleen kunnon powereita. No leffat on aina leffoja ja sarjakuvat sarjakuvia, mutta ois ollut paljon enemmän potentiaalia sarjassa verrattuna siihen mitä nyt olen viimeisestä osasta kuullut tehdyn.

 

[Tommy]

Unelmien sielunmessun loppuhetket, päntsyt kastuivat ja taisi pieni kakkakin tulla. Käsittämätöntä tykitystä.

Fight Clubin loppuhetket myös, varsinkin kohta jossa Edward Norton ampuu itseään suuhun. Ai että.

Leaving Las Vegasin uima-allaskohtaus.

Kill Bill 1:n useat taistelukohtaukset.

Niin ja tietenkin Avaruusseikkailu: 2001:n lopussa oleva härö-pskyedelia-aikamatkustus -kohtaus.

 

[Master Chief]

Leffaa en ole vielä nähnyt ja voi olla, että näkeminen siirtyykin dvd:lle, mutta on pakko ottaa kantaa pariin huomionarvoisaan juttuun koskien juurikin tuota x-men-fanien tyydyttämistä. Itse en lukeudu miksikään faniksi, mutta mitä olen kuullut leffasta juttua, niin pari tärkeää pointtia on jäänyt sitten kokonaan toteuttamatta. Dr. Jean Graysta ei sitten kuulemma kunnon Feeniksiä tullutkaan ja Rogue ei sitten vieläkään imenyt itselleen kunnon powereita. No leffat on aina leffoja ja sarjakuvat sarjakuvia, mutta ois ollut paljon enemmän potentiaalia sarjassa verrattuna siihen mitä nyt olen viimeisestä osasta kuullut tehdyn.

Kyllä, potentiaalia olisi ollut enemmän. Huhujen mukaan mikäli Singer ei olisi lähtenyt Teräsmiestä tekemään, niin hän olisi tehnyt Jean Greyn Phoenix- muuntautumisen kahdessa leffassa ja esim kolmas olisi keskittynyt hieman enemmän Kykloopin hahmoon. Neljännessä olisi sitten tullut Dark Phoenix mukaan.

DVD-versiosta sen verran että Marvel-leffojen tuottamisesta vastaava Avi Arad kertoi että teatteriversiosta ei jätetty mitään kohtauksia pois, sen sijaan DVD:lle kuvattiin lisäkohtauksia.

 

[Pyhä Maila]

Tiputtavin...

... kohtaus mielestäni ilman muuta ja ehdottomasti Das Bootin alun kapakkasekoilun lomassa kun Thomsen löydetään lattialta kusisesta vessasta aivan elluna päissään. No, kaksi sälliä hinaa ukon ylös, lähikuva kasvoihin, sikari törröttää huulesta ja mies lausuu "Olisin mennyt ilotaloon ja nainut niin maan perkeleesti"(sanoo saksaksi) ja hetiperään jatkaa englanniksi "But I am NOT in the condition to fuck. Sieg Heil!" Katsokaa jollette usko.

 

[Jack's wasted life]

Elokuva CRASH monien kohtauksien osalta. Enempää paljastamatta on mainittava kohtaukset, jossa tyttöä ammutaan sekä palavasta autosta naista yritetään pelastaa. Kohtaukset ovat kyllä melko vaikuttavia. Varsinkin musiikki ja symboliikka ovat erittäin mieleenpainuvia.

Muita jo täälläkin mainittuja hyviä kohtauksia ovat: Fight clubin loppuosan kohtaukset, varsinkin viimeinen kohtaus Pixiesin kappaleen kera. Viimeisen mohikaanin takaa-ajo kohtaus, säestettynä Oscar-palkitulla musiikilla. American History X:n muutamat vihan täyttämät kohtaukset.