Ilmoitukset

Nimimerkki Vellihousu kirjoitti aamulla Ässien osioon sen verran monta henkilökohtaista hyökkäystä ja räikeästi hyvän maun vastaista viestiä, että annamme hänelle näistä rikkeistä suoraan kahden kuukauden pelikiellon.

Nimimerkki FASlapsi kirjoitti täysin turhan ja luokattoman viestin Jesse Puljujärven ketjuun ja hän kuittasi tästä kuukauden pelikiellon. Tässä tapauksessa aiempi rikehistoria vaikutti pelikiellon pituuteen.

Nimimerkki Blacktowhite on asetettu viikon pelikieltoon Liigan kurinpitoa käsittelevän ketjun sisällöttömästä onelineristaan.

Nimimerkki Mike kuittaa itselleen viikon pelikiellon netiketin vastaisesta viestistään Jokerit-osiossa.

Nimimerkki Fernando huilaa seuraavan viikon sääntöjen 4§:n perusteella hänen kirjoitettuaan kiekkokeskusteluun viestin, jonka sisältönä on pelkästään "*hymiö*".

TPS-osiossa nimimerkki puukädet provoili ja meni henkilökohtaisuuksiin toista kirjoittaa kohtaan ja saa kuukauden pelikiellon sääntöjen 6§:n ja 9§:n perusteella. Kyseisen nimimerkin pelikieltoa pidentää se, että hän on vähän aikaa sitten kärsinyt pelikiellon vastaavanlaisesta rikkeestä.

Nimimerkki haukka on seuraavat kaksi kuukautta pelikiellossa syylistyttyään Jokerit-osiossa itsemoderointiin. Nimimerkin pitkä rikehistoria pidensi pelikieltoa huomattavasti.

Ottawa Senators 2017–2018

Viestiketju osiossa 'NHL' , aloittajana Hendo, 08.07.2017 klo 23.37.

  1. Hendo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, Senators, Erik Karlsson
    Vuosi takaperin Senatorsin tilanne oli hyvin kaksijakoinen. Pierre Dorion ja Guy Boucher joukkoineen astuivat ruoreihin. Ei oikein ollut tiedossa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Vuosi on pitkä aika, jossa ehtii tapahtumaan paljon asioita. Tarinoita. Opettavainen tarina ei ole tasaisen tylsä. Mukana on jyrkkiä alamäkiä, mutta ennen kaikkea hetkiä, kun vastoinkäymisistä selviää. Niistä oppii, ne kehittävät ja ennen kaikkea - niillä kirjoitetaan tarinoita, jotka rakentavat yhteisöä, joukkuetta ja kulttuuria.

    Bryan Murrayn syöpä, Craig Andersonin vaimon syöpä, Clarke MacArthurin aivotärähdykset... Puhutaan asioista, joiden kanssa jääkiekko lajina jää aina toiseksi. Senators yhteisön kenties suurimmat voitot tulivat kaukalon ulkopuolella, kun Nicholle Andersonin tila on parantunut ja MacArthurin täysin yllätävä paluu loppukaudesta onnistui. Tuki, jonka pelaajat saivat joukkuetovereilta, yhteisöltä ja koko jääkiekkomaailmalta kasvatti Senatorsista taistelun ilmentymän. Vastoinkäymiset loivat joukkueen, joka ei halua luovuttaa, vaan antaa kaikkensa omien eteen.

    Lukuisten tarinoiden, taisteluiden ja loukkaantumisten keskellä Senators kiilasi Konferenssifinaaleihin ollen loppujen lopuksi Atlantin divisioonan paras joukkue. Koko pudotuspelit olivat yhtä taistelua. Matkalla oli onnea. Tolpat kolisivat, vastustajilta tippui avainpelaajia, kaaviokin oli sieltä helpoimmasta päästä. Sanoisin silti, että tässä kohtaa legendaarinen sanonta piti paikkansa: onni on ansaittava. Senators ansaitsi sen. Bruinsin piti pudottaa Ottawa, Rangersin piti pudottaa Ottawa. Penguins sarjassa(kaan) Senatorsilla ei pitänyt olla mitään mahdollisuuksia, mutta niin vain joukkue taisteli seitsemännen pelin jatkoajalle asti, jossa sitten parempi voitti. Ei ihan huipulle asti tarina mennyt, mutta kaunis tarina se oli kuitenkin.

    Tarkempaa analyysia menneestä kaudesta seuraavasta linkistä, joka ohjaa jatkoajan kauden 16/17 topicin tiivistykseen.

    Miltä sitten näyttää tulevaisuus? Kilpailu on ainakin äärettömän kovaa. Atlantin puolella Toronto petraa varmasti, Buffalo petraa varmasti, vaikka maalivahtitilanne on ainakin minulle melkoinen kysymysmerkki. Tampa Bay palannee omalle tasolle hiukan ylemmäs. Montreal menetti Radulovin, mutta tilallekkin tullut muutama hyvä nimi. Detroit on pieni kysymysmerkki, mutta jostain syystä itsellä ei ole luottoa, vaikka uuden hallin myötä pienoinen hurmos kiekkokaupunkiin varmasti tuleekin. Florida on ainut, jonka näen ottaneen askelia taaksepäin. En vain ymmärrä seuran tekemiä ratkaisuita, mutta tuskinpa olen ainut.

    Kilpailu on kovaa ja taistelu pudotuspeleistä alkaa ensimmäisestä kierroksesta lähtien. Senatorsin pelityyli on ensimmäisen vuoden jälkeen tuttu vastustajille. Tiukka trappi ei tule enään yllätyksenä, joka saattaa aiheuttaa Boucherille harmaita hiuksia. On löydettävä voimaa enemmän ennen kaikkea hyökkäyspeliin, sillä puolustuspelin Boucher joukkoineen sai viime kaudella kuntoon. Maaleja on tehtävä enemmän. Suurin parannuksen tarve pelillisesti on silti ehdottomasti erikoistilanteet. Alivoimapeli otti askeleen ylöspäin, mutta oli silti liian heikkoa - aivan liian ailahtelavaa. Ylivoima oli sen sijaan koko kauden mittapuulla aika lähelle sarjan huonointa. Se on melko yllättävää siihen nähden, kuinka pitkälle Senatorsin kausi kesti. Tasaisissa peleissä nykykiekossa ylivoiman tärkeys korostuu vuosi vuodelta ja tähän on löydyttävä jokin punainen lanka.
     
  2. Hendo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, Senators, Erik Karlsson
    Ottawa Senators kaudelle 2017-2018

    Maalivahdit:

    Craig Anderson | $4,200,000 | 2018.
    Mike Condon | $2,400,000 | 2020.
    Andrew Hammond | $1,350,000 | 2018.
    (Danny Taylor) | $850,000 | 2018.

    Paperilla tämä osasto näyttää ensi kaudeksi hyvälle. Anderson pelasi kenties uran parhaimman kautensa viime kaudella vaikeuksista huolimatta ja osoitti, että taso riittää pitkälle. Mailapeli on miehen suuri heikkous ja tälläkin kaudella tämä kostautui muutamaan otteeseen. Condon oli itselle suuri yllätys. Vaikutti paniikkihankinnalle, mutta olikin loppujen lopuksi Dorionilta suuri neronleimaus. Andersonin ollessa pois Condon oli hyvä ja pelasi joukkueelle tarvittavan määrän pisteitä. Sai kakkosveskaksi yllätävän suuren sopimuksen, mutta toisaalta miehen jatko oli seuran kannalta hyvä asia.

    Hammondin ura näyttäisi olevan siinä pisteessä, että hampurilaiset on se asia, josta mies tullaan muistamaan. Kovin vaikea kausi alla ja Hammondia ei välttämättä tulla enään näkemään Senators maalilla kertaakaan. Danny Taylor oli mielenkiintoinen ja tietenkin hiukan outo haku nimenomaan pelaajan kannalta. Pelasi hyvän kauden KHL:ssa ja nyt 31-vuotiaana palasi Atlantin toiselle puolelle kaksisuuntaisen sopimuksen kera, jolla löytää itsensi AHL:n puolelta.

    Puolustajat:
    Dion Phaneuf "A" | $7,000,000 | 2021.
    Erik Karlsson "C" | $6,500,000 | 2019.
    Cody Ceci | $2,800,000 | 2018.
    Mark Borowiecki | $1,100,000 | 2018.
    Chris Wideman | $800,000 | 2018.
    Fredrik Claesson | $650,000 | 2018.
    + Thomas Chabot (2020), Andreas Englund (2019) & Ben Harpur (2018).

    Puolustuksen tilanne on kaksijakoinen. Karlssonin luottopari Methot lähti Vegasin kautta Dallasiin. Menetys on alakertaan iso, mutta korvattavissa. Olen seurannut muutaman vuoden Thomas Chabotin uraa ja olen erittäin luottavainen sen suhteen, että Methotin poistuminen avaa Chabotille paikan nousta yhdeksi tulevan kauden sensaatioksi. Kyseessä on yksi Kanadan kovimmista puolustajalupauksista tällä hetkellä. Edellisen kauden aikana reilusti yli 30 minuuttia ottelua kohden pelannut nuorukainen saavutti muun muassa QMJHL mestaruuden, sarjan parhaan puolustajan tittelin, sarjan pudotuspelien MVP palkinnon, U20-kisojen parhaan puolustajan palkinnon ja U20-MVP pystin. Yhteensä Chabot pelasi menneellä kaudella (QMJHL runkosarja+playoffit+memorial cup+U20 kisat) 63 ottelua, joissa saldona 21+61=82 tehotilaston ollessa +66. Melko vakuuttava kausi. Uskon Chabotin tekevän McAvoyt ja ensi kaudella miehestä kuulemme lisää. Iso mahdollisuus myös koko joukkueen hyökkäyspelaamisen kehittymiseen.

    Karlsson johtaa peliä kummassakin päässä. Phaneufilla on etenkin Methotin poistutta iso rooli puolustuspäässä. Cody Cecilla rooli on alhaalla myöskin suuri, mutta hänen on petrattava viime kaudesta. Cecillä on ominaisuudet nousta vahvaksi kahden suunnan pelaajaksi, mutta viime kaudella suunta oli alaspäin. On kuitenkin edelleen nuori, joten toivoa ei tarvitse vielä menettää. Claessonin rooli kasvaa myös varmasti Methotin poistumisen takia. Puolustus Senatorsilla on paperilla kunnossa, mutta materiaali on aivan liian kapea. Karlsson olisi toki lähes kaikissa seuroissa korvaamaton nappula, mutta etenkin Senatorsissa miehen mahdollinen loukkaantuminen pudottaisi koko seuran asetelmia merkittävästi. Karlsson kävi kesäkuussa operaatiossa, joten pre-season jää häneltä väliin. Kuntoutuminen kestää lokakuun puolelle asti, mutta kapteeni on näillä näkymin kauden alussa nipin napin kunnossa.

    Hyökkääjät:
    Bobby Ryan | $7,250,000 | 2022.
    Mike Hoffman | $5,187,500 | 2020.
    Derick Brassard | $5,000,000 | 2019.
    Clarke MacArthur | $4,650,000 | 2020.
    Kyle Turris "A" | $3,500,000 | 2018.
    Mark Stone | $3,500,000 | 2018.
    Zack Smith | $3,250,000 | 2021.
    Alexandre Burrows | $2,500,000 | 2019.
    Nate Thompson | $1,650,000 | 2019.
    Tom Pyatt | $1,100,000 | 2019.
    J-G Pageau | RFA
    Ryan Dzingel | RFA
    + Colin White (2019), Nick Paul (2018), Filip Chlapik (2020).

    Hyökkäyksessä terävin kärki ei ole sarjan eliittiä, mutta leveyttä on kelvollisesti. Ja ennen kaikkea suurin osa pelaajista sopii valmentajan filosofiaan, johon ei ihan kuka tahansa NHL-hyökkääjä sovi. Bobby Ryan on pelaaja, joka ei Boucherin pelityyliin sovi ja mies on kaiken lisäksi joukkueen kallispalkkaisin pelaaja. Tämä on aika haastava yhtälö. Sopimuksesta ei pääse eroon helposti, joten ongelman kanssa on vain elettävä. Ryanin osalta täytyy tosin sanoa, että mies nosti playoffien tasoaan valtavasti. Oli pudotuspeleissä parhaimpia hyökkääjiä ja tuollahan nimenomaan sitä pelaajien tulisikin onnistua. Pientä valoa kaukana siellä jossain, mutta millä tasolla Bobby sitten ensi kaudella jatkaa? Toivotaan parasta ja pelätään pahinta....

    Sentteriosasto on kunnossa, kunhan Pageaun sopimus saadaan tehtyä. Turris-Brassard-Pageau-White lienee aloittava nelikko, joista kaikki sopivat Boucherin vaatimaan sentterin rooliin. Jalkoja on löydyttävä ja työnteon pitää maistua. Brassardilta jää alkukausi välistä kesäkuussa tehdyn olkapääoperaation seurauksena. Laidassa vuoden vanhemmat Hoffman & Stone ottavat entistä isompaa roolia. Ryanin pudotuspelien väläytykset ja MacArthurin yllättävä ihmeparantuminen antaa myös tälle kaksikolle hiukan tulitukea. Smith, Burrows, Thompson ja Pyatt ovat Boucherin kannalta ihannepelaajia alakenttiin. Dzingel on kaksijakoinen pelaaja. En oikein tiedä, että pitääkö miehestä tykätä vaiko ei? Nousi runkosarjassa hienoon iskuun, mutta pudotuspeleissä ei ollut mitään annettavaa. Omaa valtavan luisteluvoiman ja hiukan käsiäkin, jonka takia mahdollisuudet murtautumiseen ovat kuitenkin. On pelaajatyypiltään joka paikan höylä, joka ei kuitenkaan ole selkeästi yli- eikä alivoimapelaajaan. Luotettava täytepelaaja roolin kuin rooliin.

    Nuorista pelaajista White ottanee paikkansa ylhäällä. Taistelee paikasta eniten varmasti Nick Paulin kanssa. Paul on ollut jo useamman vuoden liki tuohon neloskentän paikkaan, mutta on aina jäänyt niukasti rannalle. Näin käynee myös tällä kaudella ja nuori White saa mahdollisuuden. Hienon kauden QMJHL:ssa pelannut Chlapik on villi kortti, jonka en usko murtautuvan ylös vielä tulevalla kaudella. Mahdollisuus hänellä saatetaan kuitenkin jopa antaa.

    Career Mode GM Hendon kentälliset tulevaan kauteen:

    Hoffman - Turris - Stone
    MacArhur - Brassard - Ryan
    Burrows - Pageau - Smith
    Thompson - White - Pyatt
    + Dzingel

    Karlsson - Phaneuf
    Ceci - Chabot
    Wideman - Claesson
    + Borowiecki

    Anderson
    Condon

    Ei muuta. Nyt on jälleen Senatorsin kausitopic auki. Palstalla ei paljoa joukkueen seuraajia ole, mutta yritetään silti jonkunlainen mahdollisuus keskusteluun pitää yllä. Hauskaa kesän alkamisen odottelua - kohtahan sitä taas mennään sen kovimman sarjan parissa. Sitten, kun se kesä ensiksi tulee ja loppuu...
     
  3. rottamies Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ottawa Senators
    Mahtava aloitus @Hendo !

    Itsekin on tullut tuota Bobby Ryanin tilannetta mietittyä, mutta nyt pudotuspelien jälkeen usko mieheen on oikeastaan vahvempi kuin koskaan. Paljon on puhetta jo ollutkin joka puolella lähtökohdista joista Ryan kauteen lähti (äidin kuolema kesällä 2016, Boucherin mieheltä vaatima uusi rooli ja jatkuvat loukkaantumiset), joten ei varsinaisesti yllätyksenä tullut, että runkosarjan saldo jäi vähän valjuksi viime kaudella. Pudotuspeleissä kuitenkin homma näytti naksahtavan kohdalleen ja tulosta syntyi hienosti. Eikä pelkästään tilastoihin tarvitse katsoa, olihan se ihan erinäköistä menoa Ryanilta kuin alkukaudesta, rohkeutta ja tahtoa oli sen verran että välillä oikein ihmetytti että tosiaanko se on Ryan siellä kentällä.

    Muutenkin ihmeellisen positiiviseksi olen huomannut tänä kesänä lämmenneeni tämän Senatorsin joukkueen suhteen, jos nyt toimiston puolella se sama naurettava pelleily tuntuu jatkuvan taas. Boucher sai kuitenkin systeeminsä perusteet hienosti hierottua sisään, Dorion teki kauden mittaan hyviä veteraanihankintoja ja nyt kun joukkue ei ole suuria muutoksia joukkueessa tapahtunut voikin olla toiveikas sen suhteen että pelin laatu paranee entisestään ja ehkä erikoistilannepelaamisenkin suhteen mennään eteenpäin. Pelillinen identiteetti on jo vuosikaudet ollut hakusessa, mutta nyt viimein Boucher näytti tuoneen sellaisen tullessaan. Eihän se varmaan kaikkien mielestä aina sieltä jännittävimmästä päästä ole tuollainen tyyli ja muiden joukkuiden kannattajia se tuntuu välillä vähän kiukuttavan, mutta eipä se haittaa, kerrankin on mukava kuunnella muiden itkuja eikä aina olla itse kyyneleet silmissä.

    Mielenkiinnolla odotan mitä Chabot ja White tuovat tullessaan, vaikkakin en pistäisi pahakseni Whiten osalta kautta farmissa. Jännittäviä aikoja on muutenkin edessä, kun tilanne uuden hallin suhteen selvinnee kauden mittaan ja sitä myötä sitten seuran tulevaisuus alkaa pikkuhiljaa valottua. Toivotaan parasta sekä urheilullisesti että muutenkin!
     
  4. Lico Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Chicago Blackhawks
    Kuinka kaukana näette Logan Brownin olevan NHL-mahdollisuudesta? Varmasti pääsee kokeilemaan training campilla, mutta ilmeisesti lienee kuitenkin tulevan kauden myös junnuissa, kun AHL:ään poikaa ei voida laittaa.

    Brown sekä White ovat mielenkiintoisia rakennuspalikoita useaksi vuodeksi eteenpäin, Thomas Chabotilla on kaikki eväät olla ties kuinka hyvä ja Världens Bästalla on vielä kymmenen super-vuotta edessään. Toivottavasti Erik jää Ottawaan, todella sympaattinen seura.
     
  5. Hendo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, Senators, Erik Karlsson
    Lainaus:
    En tiedä miten on mahdollista, mutta täällä on mennyt kokonaan ohi Ryanin äidin kuolema. Tuo totta kai antaa vähän erilaisen kuvan kokonaisuudessaan. Erittäin haastavat lähtökohdat kieltämättä. Tuo tahto pudotuspeleissä oli se asia, josta itsekkin yllätyin. Paljon tahtomaaleja ja niitä kuuluisia "turhia" ajoja maalin eteen, jotka ovat elintärkeitä. Niitä ei runkosarjassa Bobbylta näkynyt.

    Ryanin kannalta olisi tärkeää, että löytäisi itselle jonkin sortin tutkaparin tai tutun kentällisen. Tarvitsee mielestäni luisteluvoimaisen sentterin. Esimerkiksi Pageau olisi mielenkiintoista nähdä Ryanin sentterinä, mutta Pageau taas on parhaimmillaan pimentämässä vastustajan kärkikenttiä, missä Ryan ei ole parhaimmillaan. Brassardin kanssa oli läpi kauden väläytyksiä, mutta päinvastoin välillä kyseinen pari tuntui pimentävän toisensa melko hienosti. Väläytyksissäkin on kuitenkin voimaa.

    Lainaus:
    Brown on erittäin hyvä nosto, jota en itse sivunnut ollenkaan avauksessa. Olen mielelläni väärässä, mutta itsellä on isoja uhkakuvia Brownin osalta. Brownilla on ollut viime aikoina suuria ongelmia loukkaantumisten kanssa, jonka lisäksi tahti erittäin nopeatempoisessa OHL:ssa otti myös hiukan takapakkia menneellä kaudella. Kausi toki päättyi loppujen lopuksi Memorial Cupin voittoon, mutta Brown ei ollut aivan joukkueen kirkkaimpia tähtiä tuossakaan turnauksessa. Jäi myös rannalle Yhdysvaltojen U20 joukkueesta, vaikka toki loukkaantumiset olivat tuohonkin suurena syynä.

    Brown on myös pelaajatyypiltään pieni kysymysmerkki. Todella isokokoinen "playmaker", josta tulee väkisinkin Joe Thornton jollain tavalla mieleen. Mutta mikä on "Joe Thorntonien" tulevaisuus jatkuvasti muuttuvassa NHL ympäristössä? Thornton toki on niin käsittämättömän älykäs pelaaja, että pärjää sarjassa vielä monta vuotta, vaikka luistin ei muiden tahtiin kulkisikaan.

    Päinvastoin taas Colin White ja Filip Chlapik ovat pelaajatyypeiltään hyvin "nykyaikaisia". Taitavia ja hyvin luistelevia kahden suunnan pelaajia. Tämän takia uskon, että etenkin Boucherin filisofiassa White ja jopa Chlapik ajavat tällä kaudella Brownin edelle. Brownin toivon pelaavan OHL:ssa vielä yhden kauden, jossa tavoitteena on ennen kaikkea ehjä kausi ja temmon löytäminen pitkään kauteen. En kuitenkaan pahastu, jos Brown yllättää ja osoittaa training campilla olevan lähes NHL-tason pelaaja. Potentiaaliahan miehessä on runsaasti - etenkin, jos oppii käyttämään kokoa hyväkseen.
     
  6. Lico Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Chicago Blackhawks
    Kiitos @Hendo vastauksesta.

    Näen itse, että kyllä tuommoisille Browneille edelleen käyttöä NHL:ssä on, vaikkeivät vikkelimpiä kavereita ole, mutta ehkä ykkössentterin status on sitten liikaa. Pidin itse Brownista U18-turnauksessa vuosi sitten ja pidin poikaa jopa top-5 varauksena, joten toivon, että potentiaalinsa lunastaa. Luisteluakin pystyy vielä kehittämään ja jos oppii kroppaansa käyttämään hyödyksi oikealla tavalla, kyllä sillä paljon saa luistelussa anteeksi.

    Rikkaan miehen Anisimov tai köyhän miehen Jumbo.
     
  7. Eekenator Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    LA Kings
    Lainaus:
    Jos aihe kiinnostaa, niin Player's Tribunessa oli Ryanin itsensä kirjoitus aiheesta vuosi sitten joka avaa hänen taustojaan muutenkin kiintoisasti. Ei ehkä se helpoin polku NHL:ään hänelläkään: https://www.theplayerstribune.com/bobby-ryan-dear-mom/
     
  8. Hendo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, Senators, Erik Karlsson
    Lainaus:
    Kiitokset linkistä. Näitä lukiessa näkee asiat niin täysin eri kuvan kautta, missä jääkiekko ei ole se tärkein asia maailmassa.

    Lainaus:
    Bobby Ryanin tarina kuuluu ehdottomasti joukkoon myös. Uskomattomia taistelijoita.
     
  9. red.machine Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Slovakia, Hurricanes, Bulls, Uruguay
    Ottawalla on kyllä hyvin pullat uunissa. Joukkueesta löytyy maailman paras puolustaja, runkopelaajilla on vielä lukuisia huippuvuosia jäljellä ja Anderson pelasi viime kaudella loistokauden ja tuskinpa taso hirveästi ensi kaudella putoaa. Lisäksi löytyy erittäin lupaavia junnuja kuten esim. Thomas Chabot ja Colin White, joista ainakin ensimmäisenä mainittu aloittaa suurella todennäköisyydellä ylhäällä ja on minun papereissani kenties suurin suosikki Calder-kisassa. Boucher on saanut kritiikkiä passiivisen pelitapansa vuoksi, mutta fakta on kuitenkin se, että Ottawa pelasi viime kaudella konferenssifinaaleissa ja kaatui vasta seitsemännen pelin jatkoajalla lopulta mestaruuden voittaneelle Penguinsille, joten melko hyvin Boucherin pelikirja toimi.
     
  10. LemMy Jäsen

    Haha, naurattaa ylläoleva viesti. Jalluveto Ottawan pleijaripaikasta?
     
  11. red.machine Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Slovakia, Hurricanes, Bulls, Uruguay
    Lainaus:
    Mikä siinä naurattaa? Joitain perusteluita olisi kiva kuulla.
     
  12. Alfkarl Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ottawa Senators
    Olisi kyllä mukava kuulla mikä ylläolevassa viestissä naurattaa? Allekirjoitan joka sanan. Pienen betsin olen kyllä valmis lyömään Ottawan pleijaripaikan puolesta.
     
  13. LemMy Jäsen

    No kyllä mielestäni tuossa puheessa kuvitellaan, että Ottawan kokoonpano ja taktiikka on jotenkin edellä keskiverto playoffjoukkuetta.

    Ottawan pelastaa vain divisioonan huono taso jonka myötä kolmospaikkaan ja sitä kautta playoffeihin mahdollisuudet on kohtalaiset. Boucherin kaltaiset ylipuolustavat valmentajat tuppaavat kuluttamaan joukkueen hyvin nopeasti ja harvemmin nähdään montaa menestyksestä kautta putkeen.

    Lisäksi joukkueesta poistui Methot, joka oli elintärkeä kaveri Karlssonille. Lisäksi pukuhuoneessa ilmeisesti kova liideri. Anderson on vuoden vanhempi, Phaneuf vuoden hitaampi ja Ryan vuoden verran pidempään täysi arpa.

    Tampa ja Toronto tuosta varmuudella on edellä. Kolmospaikkaan nähtänee tiukka taistelu joukkueiden keskinkertaisuuden vuoksi.
     
  14. Bosco Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HPK, Pittsburgh
  15. Hendo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, Senators, Erik Karlsson
    Lainaus:
    Täyteen kuntoon ei ainakaan missään nimessä, mikä on luonnollisesti Senatorsille valtava takaisku. Toivon todella, että tylsähkön varman päälle kaiken pelaava Cameron tekisi poikkeuksen ja tässä tapauksessa antaisi hiukan riskillä Karlssonin vastuun Chabotille siihen asti, että kapteeni on varmasti täydessä kunnossa..

    Sen verran suuret odotukset Chabotia kohtaa on itsellä ollut jo useammman vuoden ajan, että ei vain voi pettää. Täysin poikkeuksellinen prospecti, mutta ikävä kyllä Senatorsin pelityylin ja Karlssonin oleminen samassa joukkueessa saattaa viedä Chabotin vahvuuksista ison osan. On kuitenkin loistavasta hyökkäysosaamisesta huolimatta hyvä kahden suunnan pelaaja, jonka takia läpimurto onnistuu kyllä Karlssonin takanakin, jos vain käyttää kauden alla näytönpaikat hyväkseen.

    Ei tässä enään montaa viikkoa olekkaan kauden alkuun. Tukholmassakin mennään parin kuukauden päästä, mutta kohtuuhintaiset liput olivat menneet sen verran nopeasti, että jää television vastuulle nuo pelit.
     
  16. Bosco Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HPK, Pittsburgh
    Clarke MacArthur ei läpäissyt eilen terveystarkastusta ja häneltä jää siten harjoitusleiri väliin. Näinköhän se koko ura oli sitten siinä? Taisivat viime keväänä leikkiä terveyden kustannuksella, kun MacArthur teki sen yllätyspaluun playoffeissa.
     
  17. Hendo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, Senators, Erik Karlsson
    Pre-season takana ja ainakin Senatorsin osalta se oli hyvin kaksijakoinen. Huonoin merkki oli toki se, että suunta oli läpi harjoitusotteluiden alaspäin. Alun vahvat otteet vaihtuivat loppua kohden murskatappioihin Devilsiä ja Montrealia vastaan. Vajaa kolme päivää kauden avaukseen, mutta kysymysmerkkejä on ilmassa vielä ajankohtaan nähden huolestuttavan paljon.

    Kysymerkkinä ensimmäiseen peliin ovat Karlsson ja Brassard. MacArthur ja White ovat varmuudella sivussa. Karlsson ja Brassard ovat molemmat harjoittelleet jo joukkueen mukana. Brassard tästä kaksikosta kuitenkin lähempänä pelikuntoa. Uskoisin, että Karlsson huilaa muutaman ensimmäisen pelin, mutta Brassard saattaisi olla pelikunnossa jo Capitalsia vastaan. White on vielä todennäköisesti hiukan yli kuukauden sivussa. MacArthurin tulevaisuus on täysi arvoitus ja ikävä kyllä uskon olevani samaa mieltä Boscon kanssa ylempänä - ilman ihmeitä nyt MacArthurin ura on ohitse.

    "Junnuista" mukana ovat vielä Brown ja tuoreen tulokassopimuksen tehnyt Alex Formenton. Chabot lähetettiin muutama päivä sitten farmiin, joka oli kyllä itselle valtava pettymys ja samalla myös yllätys huolimattakin siitä, että viimeisessä harjoituspelissä Montrealia vastaan tehotilasto näytti viittä maalia pakkasen puolella. Toivottavasti tekee Karlssonit ja näyttää AHL:n puolella suuren vastuun kanssa kuuluvansa ylös. Brown on ollut hyvä ja ansaitusti pääsee Capitalsia vastaan kaiken järjen mukaan debytoimaan NHL:ssa. Uskoisin, että viimeistään Whiten paluun jälkeen Brown pelaa loppukauden Windsorissa, mutta on Brownilla mahdollisuudet kuitenkin yllättää ja paketoida paikkansa pidemmäksikin aikaa. Formentonilla ei taida vielä taso riitä NHL:n puolelle, mutta sen verran hieno pre-season oli, että ansaitusti saa kuitenkin mahdollisuuden haistella tunnelmaa.

    Näin muuten maininnan arvoisena asiana ainakin se, että Craig Anderson teki kahden vuoden jatkosopimuksen.

    GM Pierre Dorion mainitsi tänään medialle, että on 49%:n mahdollisuus, että Senators hankkii tänään hyökkääjän. Tämä on hyvin mielenkiintoinen uutinen siinä mielessä, että Ottawan rosteri kaipaa oikeastaan ainoastaan laatuhyökkääjää, sillä alakenttiin rouhijoita on jo nyt liikaa. Jotain saattaa joka tapauksessa olla tekeillä.... Katsotaan rauhassa ja jos ei muuten, niin vajaa kolme päivän päästä kiekko jäähän Capitalsia vastaan!
     
  18. rottamies Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ottawa Senators
    WSH-OTT 5-4 (so)
    DET-OTT 2-1 (so)

    OTT-VAN 3-2 (so)
    OTT-CGY 6-0
    OTT-EDM 6-1


    Ensimmäiset viisi peliä takana ja 8 pistettä 10 mahdollisesta taulussa. 3 matsia voittolaukauskilpailuun, näistä yksi voitto. Harva meistä varmaan ymmärsi odottaa tällaista alkua kaudelle Karlssonin ollessa sivussa.

    Alivoimalla Sens pelaa hyvin, tähän mennessä ei yhtäkään päästettyä maalia vajaalla. Ylivoimakin osoitti merkkejä lämpenemisestä 6-0 pelissä Flamesia ja 6-1 pelissä Oilersia vastaan, vaikkakin noista nyt ei ehkä kannata ihan vielä riemastua, jostain syystä Albertassa tuntui kolisevan kaikki. Joka tapauksessa peli on ollut hyvää, nuoret puolustajat näyttävät onnistuvan hyvin vaikka aina välillä pikku hasseja sattuu.

    Seuraavat viisi peliä sitten kotona (VAN, NJ, TOR, LA ja PHI) ja toivon mukaan hyvä vauhti jatkuu kummassakin päässä.
     
  19. oiler99 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
    Ja tämähän oli muuten seurahistorian ensimmäinen kerta, kun Senators voitti molemmat Länsi-Kanadan joukkueet peräkkäisissä peleissä.
     
  20. SaucerPass Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leafs
    Joukkueen ylivoimaisesti paras pelaaja sivussa, mutta Boucher'n ryhmä tekee silti tulosta. Kun katsoo, mitkä kortit Ottawalle on jaettu, niin ei voi kuin nostaa hattua "jääkiekon Jose Mourinholle", jos saa toista kautta putkeen joukkueen pelaamaan yhtä kurinalaisesti ja potentiaalinsa maksimoiden. On tuo pelaajille varmaan äärimmäisen kuluttavaa sekä fyysisesti että henkisesti pelata tuolla tyylille ensin 82 pelin runkosarja ja siihen päälle pudotuspelit.
     
  21. Hendo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, Senators, Erik Karlsson
    Pisteiden valossa varsin kelvollinen startti kaudelle. Kahdeksasta ottelusta vain yhdessä jääty ilman pisteitä ja tuo peli olikin melkoinen pohjanoteeraus. Kyseessä 0-3 kotitappio Canucksille pelissä, jossa mikään ei onnistunut. Piti ihan kotisohvallakin taistella, että ylipäätänsä pysyi hereillä tuossa ottelussa...New Jersey pelissä hieno sulaminen 4-2 johdosta alkoi tuomaan jo huolestuneita uhkakuvia mieleen, mutta Toronto peli palautti taas mittarin nollille. Torontosta 6-3 voitto oli ennen kaikkea henkisesti tärkeä, sillä sen verran vakuuttavasti Toronto oli aloittanut kautensa.

    Alkukaudesta pisteitä on tultava reilusti, sillä Senatorsin otteluohjelma on erittäin kotipainoitteinen ja vastustajatki ennakkoon selkeästi helpommasta päästä. Ottawan ensimmäisestä ensimmäisestä 18 pelistä ainoastaan 5 on "vieraspelejä", kaksi Tukholmassa ja 11 kotihallissa.

    +/- Alkukauden ehdottomasti suurin + puolen asia on omissa papereissa ollut mahtava Stone - Brassard - Ryan kentällinen. Miinuspuolelle taas se, että Ryan loukkaantui Torontoa vastaan blokatessaan laukausta ja on näillä näkymin noin kuukauden sivussa. Paha takaisku, sillä Ryan on aloittanut kauden hyvin. 8 ottelussa Brassard (10) ja Stone (9) miehittävät myös sisäisen pistepörssin kärkisijat. Tehotilastotkin kaksikolla muuten +10 & +9, millä ollaan aivan koko sarjan eliitissä. Brassard missasi harjoituskauden kesäisen operaation takia, mutta on aloittanut kauden upeasti.
    + Senators on tehnyt ottelua kohden 6. eniten maaleja (3.63) ja päästänyt 3. vähiten (2.38).
    + Ottawan viime vuosien yksi suurimmista ongelmia, eli alivoima on alkanut varsin mallikkaasti. 23 alivoimaa on tuottanut vain kaksi maalia omiin, joten startti on ollut hyvä.
    + Kapteeni tuli takaisin ja on aloittanut "omalla tasollaan". 3 peliin 0+6 ja ennen kaikkea hiukan ryhdikkyyttä ylivoimapeliin, joka oli ilman kuusvitosta melkoisen huvittavan näköistä. Haastavaa oli edes alueelle pääseminen.
    + Nate Thompson. Ihmettelin hankintaa. En nähnyt mitään hyvää, jota Thompson olisi voinut Sens rivistöön tuoda. Kahdeksan peliä on sentään jo jotain tuonnut. Thompson on erinomainen alivoimapelaaja ja hyvä aloittaja. Ennen kaikkea Thompson on kokenut soturi, joka pelaa Burrowsin tavoin joukkueelleen ja näyttää nuorille esimerkkiä Boucherin avainasiasta - eli työnteosta.

    - Ylivoimapeli. Ennen Karlssonin paluuta aivan luokatonta. Edelleenkin outoja variaatioita. Hoffman veto on aivan maailman eliittiä, mutta one timeria ei pystytä käyttämään juuri yhtään. Kätisyydet ovat ajoittain niin sanotusti väärinpäin ja tuntuu, että viivalta heitettävä ropelli on ajottain ainut vaihtoehto. Valmennuksen tulisi ymmärtää, että Senators ei ole pelkästään EK65, vaikka ajottain siltä tuntuu. Hoffmania pitäisi käyttää rohkeammin.
    - Cody Ceci ja varauksin Dion Phaneuf. Sama tarina jatkuu, mitä oli koko viime kaudella. Kyseinen kaksikko on järjestäen aina täysin purjeissa omassa päässä ja joku siinä vaan mättää isosti. Etenkin Cecin saama vastuu on peliotteisiin nähden aivan liian iso. Devilsiä vastaan ihmetys muuttui nauramiseksi, kun maailman yksi kovimmista 3vs3 pakeista (Karlsson) jätettiin tylysti alussa vaihtoon ja Ceci aloitti jatkoajan. Vähemmän yllättäen minuutin jälkeen Devils tuuletti jatkoaikavoittoa siinä missä Karlsson ei ehtinyt edes kentälle jatkoajan aikana. Karlsson on ollut viime kaudesta lähtien alhaallakin sen verran vakuuttava, että on sielläkin valovuoden Ceciä edellä. Chris Wideman on myös aloittanut kauden loistavasti ja nyt Karlssonin paluun jälkeen Widemanin peliaika on jäänyt todella pieneksi, vaikka otteillaan miehen kuuluisi pelata paljon enemmän kuin Ceci.
    - Pageau. Viime kauden pudotuspelien hurmos on jäänyt ja nyt on ollut vähän käynnistymisvaikeuksia. On myös harvinaisesti pakkasen puolella reilusti (-4) +/- tilastossa. Shot attempts kategoriassa Pageaun (-48) on myös heikoin Sens hyökkääjän saldo.

    Kaikesta huolimatta positiivinen alkukausi. Toivottavasti Ryan poissaolo ei hiljennä Brassard & Stone kaksikkoa.Tulevalla viikolla vastassa kotona hyvin kauden aloittaneet Kings & Flyers ja vieraissa vielä Devils viikon päätteeksi.
     
    Viimeksi muokattu: 23.10.2017 klo 00.36
  22. Hendo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, Senators, Erik Karlsson
    Yläpuolen miinuksista sanottava, että onnistuin ainakin herättämään Pageaun, joka on ollut loistava pienien haukkujen jälkeen. Taisi olla myös koko NHL.n kolmostähti menneellä viikolla. Lisäksi Ceci pelasi edellisessä ottelussa Detroitia vastaan selvästi kauden parhaimman pelinsä. Loistava peli tuli mielenkiintoiseen paikkan, sillä pelissä oli 20 eri joukkueen scoutteja paikalla.

    Tämä onkin ollut viikon kuumin puheenaihe: jotainhan Senatorsissa on tapahtumassa.

    Lainaus:
    Hyvin todennäköisesti kyseessä on Kyle Turris. Turrisilla on viimeinen vuosi sopimuksesta menossa. Tuntien Senatorsin tarkan markan meiningin sekä faktan, että Turris on ottanut tämänhetkisellä sopimuskaudella todella suuria loikkia ylöspäin sentteri-eliittiä kohti uskoisin, että seuralla ja pelaajalla voi olla varsin erinäköiset mielipiteet tulevasta sopimuksesta. Turris on loistava, moderni ja nykyaikanen sentteri, jonka pitäminen Senatorsissa olisi tärkeää. Uskoisin kuitenkin, että Dorion lähtee liikkeelle siitä, että Hoffman, Stone, Brassard ja Ryan ovat ne miehet, joille hyökkääjistä suuria summia tullaan maksamaan. Tilaa ei ole kaikille. Tästä huolimatta pitää toivoa, että jonkunlainen sopimus Turrisin kanssa saadaan aikaseksi. Henkilökohtaisesti ottaisin mielummin Turrisin kuin Duchenen ja Sakicin tuntien Colorado ei hyväksyisi tuota vaihtoa 1-1 vaihtona ikinä (ja toki Coloradolla tarpeet on muutenkin alakerrasssa). Näin ollen en ole lainkaan surullinen, että kyseinen kolmiotreidi meni pieleen.

    Ceci on ollut myös paljon huhuissa. Saa kohta 300 NHL peliä täyteen, vaikka on vasta 23-vuotias. Pelaa isoja minuutteja jatkuvasti. Vaihtoarvo on varmasti kova tällä hetkellä. Mikä tärkeintä, on Chabot valmis paikkaamaan ylhäällä heti, jos treidi tulee. Olisiko Ceci -> hyökkääjä vaihto sitten se, jota Dorion hakee, vaikea sanoa.

    Kohta Vegasissa prime-time peli. Karlssonilla 8 peliin 0+12, mutta ettei mene liian positiiviseen suuntaan, niin olipahan kapteenin johdolla melkoinen mahalasku viikolla Montrealia vastaan... Ei siitä sen enempään.
     
  23. Hendo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, Senators, Erik Karlsson
    Isot kaupathan sieltä sitten tulikin.

    Matt Duchenesta tuli monen kuukauden huhujen jälkeen Ottawan pelaaja.

    Poispäin Turris, Hammond, Bowers, 2018 1. kierroksen varaus sekä 2019 3. kierroksen varaus. Tulevan kesän varaus siirtyy vuodelle 2019, mikäli Ottawan varausvuoro on kymmenen parhaimman joukossa.

    Nämä ovat tietysti tässä vaiheessa vaihtoa aina mielipidekysymyksiä, mutta mielestäni ainut voittaja oli Nashville. Turris on loistava sentteri ja muodostaa Johansenin kanssa vahvan kaksikon kärkiketjuihin moneksi vuodeksi. Girard kolahtaa varmasti, mutta Nashvillen ennestään vahvaan pakistoon ei voi puhua hirveän massiivisesta takaiskusta. Kamenevista vaikea sanoa.

    Colorado sai paljon nuoria ja varauksia Duchenen tilalle. Näin alunperin Duchenen myynnin tarkoituksena sen, että Colorado saa vahvistettua puolustusta. Duchene on sen tason pelaaja, että luulisi heidän saaneen näinkin pitkällä kaupittelujaksolla tarjouksia, joilla olisi saanut jo nyt kovan puolustajan. Girard toki tuli, mutta onko liian samantyylinen kuin Barrie? Tulevaisuus määrittelee paljon Coloradon osalta, että mihin suuntaan tämä treidi menee.

    Ottawan kannalta kaksijakoinen tunnelma. Kuten edellisessä viestissä kirjoitin, näen juuri nyt tällä hetkellä Turrisin kokonaisvaltaisesti parempana pelaajana. Turris olisi todennäköisesti kesällä lähtenyt ilmaiseksi, mutta nyt siitä sai kunnon vastineen jos yritetään ajatella positiivisesti. Duchene on osoittanut urallaan huimaa potentiaalia, mutta käyrä on ollut alaspäin. Parhaimmilla kausilla nousee selkeästi Turrisia korkeammalla, mutta löytääkö enään tuota tasoaan? Maisemanvaihdos voi tehdä hyvää ja avittaa myös Duchenea palauttamaan itsensä aivan eliittitasolle.

    Olihan Duchene tietysti vuosi takaperin myös Kanadan World Cup joukkueessa, jossa hyvien ketjukaverien kanssa pelasi hyvän turnauksen, joten ei siellä aivan mahdottoman suuri tasonlasku ole kuitenkaan ollut uransa huippuhetkistä.

    Olen erittäin tyytyväinen, ettei Sens luopunut Chabotista. Pelkäsin koko ajan pahinta. Mielummin Bowers+1st round kuin Chabot.

    Nyt edessä pieni tauko, kun Sens matkustaa Tukholmaan, jossa Duchenella varmasti näytönhaluja riittää. Saa nähdä minkälaisia ketjutovereita hänelle löydetään. Brassard - Stone pari on ollut loistava ja jatkanee yhdessä. Hoffmanin näkisin mielellään Duchenen vierellä. Olisi vastustajan pakeilla ainakin kiirettä...
     
  24. rottamies Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ottawa Senators
    Lainaus:
    Tämä on oikeastaan se asia, joka tässä kaupassa minua eniten ihmetyttää. Turriksen myyntiin oli kova paine, kun ilmeisesti ajateltiin että mies tulee liian kalliiksi kesän kynnyksellä. Kuitenkin Turris teki Nashvilleen 6 vuoden sopimuksen 6 miljoonalla, joka on täsmälleen sama summa kuin jolla kaksi vuotta nuorempi Duchene pelaa tämän ja ensi kauden. Oikeastaan kysymys tässä nyt ei mielestäni ole siitä onko Ottawa tällä kaudella parempi Duchenella vai Turriksella, koska Duchene on selkeästi toimiston ja valmennuksen mielestä Ottawaan parempi (tästä on ainakin puhuttu, että Boucher on Duchenea joukkueeseen himoinnut koko ajan) vaan se, että kumpi vaihtoehto olisi ollut Ottawalle parempi pidemmällä tähtäimellä:

    A) Duchene ykkösen keskelle kahdeksi kaudeksi ja jatkon hinta epävarma vai
    B) Turris seuraavat 5 tai 6 vuotta 6 miljoonalla, Bowers kehittymässä ja ensi kesän ykköskierroksen varauksella paras pelaaja joka tarjolla on?

    Hammondin osuus tässä kaupassa nyt on se ainoa positiivinen asia, vaikka olisivat minun puolestani voineet ostaa kesällä koko miehen ulos tai myydä Hammondin ja tuon kolmosen pakettina ensimmäiselle halukkaalle jostain syvyyspelaajasta jolla on hauska nimi tai vaikka jotain pelillistäkin tarjottavaa.

    Toki siellä on keskellä jo hyviä nuoria Brownin ja Whiten muodossa ja nyt kun Chabot saatiin pidettyä on tilanne puolustuksenkin osalta ihan kiva, mutta kyllä tässä jotenkin tuntuu siltä että taas maksettiin liikaa. Bowersista puhuttiin kesällä siihen malliin, että olisi oikein malliesimerkki uuden systeemin mukaisesta pelaajasta vastuullisen puolustuspelaamisensa ja työntekonsa puolesta.

    Duchene on hyvä ja hienoa että Ottawaan saatiin, mutta kyllä tässä nyt se kaupan voittaja tosiaan löytyy ihan muualta kuin Ottawasta.
     
  25. tsajari Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, Penguins
    Minä uskaltaisin väittää, että Duchenesta on paljonkin hyötyä Ottawalle ja saattaa tulla vastaan sopimusneuvotteluissakin kun kotikulmat ovat siinä ihan liki. Varsinkin jos Senators kykenee pääsemään pudotuspeleihin saati pärjäämään siellä läheskään yhtä hyvin kuin edellisenä vuonna. Duchene tottui häviämään Coloradossa ja maiseman vaihtaminen voi olla moneltakin kantilta äärimmäisen virkistävä alku kaverille. En pelkäisi taantumista vaan eiköhän tuo lähesty tehokausiaan vapaammassa ilmapiirissä. Varsinkin kun muuan Karlsson on tarjoilemassa jos jonkinlaista syöttöä lapaan. Kovan tutkaparin ainekset.