Onko KHL:stä NHL:n tasaveroiseksi kilpailijaksi liigana?

  • 17 512
  • 79

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Vladin mielipide Radulovista on tullut selväksi. Minusta taas työsulunkin aikanakin Radulov oli ehdoton sarjan kunkku, joka veti aina lähikuvat puoleensa keräten myös uutisotsikot. Tottakai Datsjuk, Kovaltshuk ja kumppanit saivat myös osansa.

Huomioidaan kuitenkin se tosiasia, että suurelle yleisölle KHL-maiden ulkopuolella liiga tuli suureen tietoisuuteen juuri näiden NHL-tähtien myötä ja niiden poistuttua liiga alkoi menettää suosiotaan vaikka kuinka Radulov jatkoi pelaamistaan sarjassa.

Radulov on varmasti venäläisille merkityksellinen pelaaja, koska on luonut uransa sarjassa - muutamaa hetkeä lukuunottamatta - mutta mikäli KHL haluaa kerätä liigalle suosiota liigan ulkopuolisissa maissa on mannekiinin oltava joku muu kuin Radulov. Tässä pelissä Radulov on pikkunappula malkinien, datsyukien ja kovalshukien sekä ovetskinien seurassa.

vlad.
 

TheJackal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK ilman Ville Peltosta ja Tobias Salmelaista
Khl:ää seurasin sen verran mitä nelonen pro näytti ja jäi niin surkea maku koko liigasta. Jotenkin niin muovinen ja väkisin tehty maku jäi koko touhusta. Sm-liigan taso laskee silmissä vuosi vuodelta, mutta silti sitä jotenkin jaksaa vielä seurata. Vastaus aiheseen: NHL >>>>>>>>>> KHL, aina.
 

Dängleri

Jäsen
mikäli KHL haluaa kerätä liigalle suosiota liigan ulkopuolisissa maissa on mannekiinin oltava joku muu kuin Radulov. Tässä pelissä Radulov on pikkunappula malkinien, datsyukien ja kovalshukien sekä ovetskinien seurassa.

Ilja Kovaltshuk lopetti NHL-uransa, ja siirtyy KHL:ään, joten siinäpä sitä uskottavuutta sarjalle kerrakseen. Kovaltshukin siirto lienee esimakua siitä, mitä tuleman pitää - KHL on toden teolla haastamassa NHL:ää, ja uhkaa sen valta-asemaa, josta osittain kertonee mm. Jeremy Roenickin purkaus Kovaltshukin lopettamisilmoituksen jälkimainingeissa: MTV3: NHL-legenda haukkui Kovaltshukin pystyyn. Pelon ilmapiiri on jo aistittavissa.

Mielenkiintoista nähdä kuinka moni seuraa Kovaltshukin esimerkkiä, ja kuinka nopeasti?! Itse veikkaan Ovechkinin olevan seuraava suuri venäläisnimi, mutta vaikea ennustaa kuinka nopeasti.
 
Viimeksi muokattu:

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Ilja Kovaltshuk lopetti NHL-uransa, ja siirtyy KHL:ään, joten siinäpä sitä uskottavuutta sarjalle kerrakseen. Kovaltshukin siirto lienee esimakua siitä, mitä tuleman pitää - KHL on toden teolla haastamassa NHL:ää, ja uhkaa sen valta-asemaa, josta osittain kertonee mm. Jeremy Roenickin purkaus Kovaltshukin lopettamisilmoituksen jälkimainingeissa: MTV3: NHL-legenda haukkui Kovaltshukin pystyyn. Pelon ilmapiiri on jo aistittavissa.

Mielenkiintoista nähdä kuinka moni seuraa Kovaltshukin esimerkkiä, ja kuinka nopeasti?! Itse veikkaan Ovechkinin olevan seuraava suuri venäläisnimi, mutta vaikea ennustaa kuinka nopeasti.

Itse pidän tätä "riskiä" edelleen aika pienehkönä. KHL saattaa olla varteenotettava vaihtoehto joillekin venäläisille pelaajille. Kovalchukinkin tilanteessa on syytä huomata se, että hän kuitenkin (oletettavasti) pelasi valtaosan (ammttilais)urastansa - mukaanluettuna parhaat vuodet - NHL:ssä.

Tämän lisäksi, jos arviot siitä, että Kovalchuck saa KHL:ssä 15-20 miljoonaa, pitää paikkansa, niin tarkoittaa tämä sitä, että tällaisia lukemia saavat vain muutama yksilöä maksimissaan. Vaikka NHL:stä lähtisi 10 parasta venäläistä pelaajaa KHL:ään, niin ei tämä mitään "valtasuhteita" muuttaisi mihinkään suuntaan.

Siinä vaiheessa, kun Pohjois-Amerikasta rupeaa säännöllisesti siirtymään pohjois-amerikkalaisia supertähtiä parhaassa peli-iässä tai supertähti-potentiaalin omaavat venäläiset lupaukset jättävät NHL:n kokonaan väliin, voidaan ruveta puhumaan edes hieman vakavemmin "valta-aseman uhkaamisesta".
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Siinä vaiheessa, kun Pohjois-Amerikasta rupeaa säännöllisesti siirtymään pohjois-amerikkalaisia supertähtiä parhaassa peli-iässä tai supertähti-potentiaalin omaavat venäläiset lupaukset jättävät NHL:n kokonaan väliin, voidaan ruveta puhumaan edes hieman vakavemmin "valta-aseman uhkaamisesta".

Kovalchukin siirtyminen KHL:ään herättää myös muutamia kysymyksiä. Millainen vaikutus yksittäisen pelaajan siirtymisellä toiseen liigaan on haluun tehdä pitkiä sopimuksia venäläisten kiekkoilijoiden kanssa NHL:ssä? Uskalletaanko heitä jatkossa sitoa pitkiin sopimuksiin jos Kovalchukin lisäksi alkaa löytyä muitakin NHL-mittapuun mukaisia tähtiä tai supertähtiä jotka haluavat siirtyä kesken sopimuskauden KHL:ään? Toisaalta onko tällä siirtymisellä toiseen liigaan vaikutusta halukkuuteen varata venäläisiä kiekkoilijoita NHL:ään? Ei välttämättä vielä mutta kuten sinäkin viittasit, jos junnut joilla on potentiaalia nousta supertähdiksi valitsevat KHL:n NHL:n sijaan nykyistä useammin millainen merkitys tällä on haluun varata heitä NHL:ään?

Sanoisin, että Kovalchukin tulon myötä KHL on ottanut merkittävän askeleen eteenpäin liigana ja nyt se saa todellisen maailmantähden mannekiinikseen.

vlad.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Mielestäni se suurin ongelma KHL:ssä on se että jos liigan rahoitus ei ole markkinaperusteista niin mitä tapahtuu jos mesenaatti menettää kiinnostuksensa ja tuntien venäläisen sopimuskulttuurin, miten käy pelaajien palkkasaatavien. NHL:ään menevä pelaaja voi luottaa siihen että jos hänelle annetaan sopimus niin sopimus myös pitää ja hänellä on tahoja jotka ajavat hänen etuaan. Entä sitten KHL:ssä, kuka ajaa pelaajan etua jos oligarkkiomistaja ilmoittaa ettei rahaa tipu ja Igor ja Vladimir tulevat heittämään pelaajan kamat pois pukuhuoneesta. Venäjällä on vielä pitkä matka sivistysvaltioksi ja tällaiset täysin epärealistiset PR-diilit eivät varsinaisesti kasvata luotettavuutta, toki opportunistinen pelaaja voi kuitata siinä kivat eläkerahat mutta laajemmassa mittakaavassa en näe että tämä varsinaisesti vie liigaa eteenpäin jos kasvu ei ole orgaanista ja kestävällä pohjalla.
 
Mielestäni se suurin ongelma KHL:ssä on se että jos liigan rahoitus ei ole markkinaperusteista niin mitä tapahtuu jos mesenaatti menettää kiinnostuksensa ja tuntien venäläisen sopimuskulttuurin, miten käy pelaajien palkkasaatavien. NHL:ään menevä pelaaja voi luottaa siihen että jos hänelle annetaan sopimus niin sopimus myös pitää ja hänellä on tahoja jotka ajavat hänen etuaan. Entä sitten KHL:ssä, kuka ajaa pelaajan etua jos oligarkkiomistaja ilmoittaa ettei rahaa tipu ja Igor ja Vladimir tulevat heittämään pelaajan kamat pois pukuhuoneesta. Venäjällä on vielä pitkä matka sivistysvaltioksi ja tällaiset täysin epärealistiset PR-diilit eivät varsinaisesti kasvata luotettavuutta, toki opportunistinen pelaaja voi kuitata siinä kivat eläkerahat mutta laajemmassa mittakaavassa en näe että tämä varsinaisesti vie liigaa eteenpäin jos kasvu ei ole orgaanista ja kestävällä pohjalla.

Luultavasti rahahanojen sulkeutuessa seura lakkaa olemasta. Näinhän kävi jokunen vuosi sitten legendaarisen Lada Toljatille. Silloin mm. AJ Niemelle jäi palkkasaatavia, joita hän ei luultavasti tähän päivään mennessä ole saanut mistään. Jossain vaiheessa mies oli heittänyt itsekin pyyhkeen kehään asian suhteen ja toivoa saavansa hyvitykseksi osan palkasti edes Ladoina. Niitäkään hän tuskin sai.

KHL:ssä on jonkinlainen pelaajayhdistys, jonka pomona entinen NHL-pelaaja Andrei Kovalenko toimii, tai ainakin aiemmin toimi. Se, mitä pelaajayhdistys on onnistunut tekemään pelaajiensa hyväksi Venäjällä, siitä minulla ei ole mitään näyttöä. En ainakaan muista yhtäkään tapausta, jossa Kovalenkon sanomisilla tai tekemisillä olisi ollut mitään todellista vaikutusta. Tietenkään en pääse seuraamaan asiaa kovin läheltä, sillä aiheesta kirjoitetaan varsin vähän enkä itse pelaa KHL:ssä enkä tunne läheisesti yhtäkään siellä pelaavaa.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Mielestäni se suurin ongelma KHL:ssä on se että jos liigan rahoitus ei ole markkinaperusteista niin mitä tapahtuu jos mesenaatti menettää kiinnostuksensa ja tuntien venäläisen sopimuskulttuurin, miten käy pelaajien palkkasaatavien.
Toistaiseksi näin ei ole käynyt kuin Togliattissa ja Voskresenskissa.

Togliattissa paikallinen autotehdas Avtovaz joutui vuoden 2008 globaalin finanssikriisin myötä talousvaikeuksiin eikä siltä irronnut enää rahoitusta jääkiekolle.

Himik Voskresensk pelasi KHL:ssä sen avauskaudella 08-09 mutta pikkukaupungin seuralla ei ollut silloinkaan oikein taloudellisia edellytyksiä pelata sarjassa.

Togliattiin valmistuu täksi syksyksi uusi areena ja seura haluaa liittyä jälleen mukaan KHL:ään kaudella 2014-2015. Lada Togliattin toimintahan ei lakannut vaan se pudotettiin KHL:n farmisarjaan VHL:ään, jota se on pelannut nyt kolme kautta.

Puheet siitä että palkansaanti olisi KHL:ssä epävarmalla pohjalla ovat puuta heinää. KHL on ollut toiminnassa nyt jo puolen vuosikymmenen verran ja pelaajavirta sinne on lisääntymään, ei vähentymään päin. Mikäli KHL-seurat yleisesti kusettaisivat pelaajia palkanmaksussa eivät pelaajat olisi näin halukkaita siellä pelaamaan.

Tietysti niillä seuroilla joiden sponsorit oikeasti joutuvat pahoihin talousvaikeuksiin on vaikeuksia myös selviytyä pelaajien palkkojen maksuista, mutta toistaiseksi näin on käynyt vain muutamalla seuralla, lähinnä Ladalla ja toissakaudella Metallurg Novokuznetskilla.

Siihen en usko, että seurojen sponsorit lakkaisivat tukemasta seuroja tilanteessa, missä niiden ei ole taloudellisten syiden vuoksi pakko tehdä niin. Jääkiekko on Venäjällä erittäin suosittua ja monille yrityksille, kaupungeille, alueille ja tasavalloille KHL-seuran olemassaolo ja menestys on kunnia-asia.

......

KHL:n menestys sarjana riippuu täysin Venäjän makrotalouden tilanteesta. Venäjän talouskasvu on tällä hetkellä lähes pysähtynyt (kasvua noin 1% vuoden takaisesta), mutta sen tilanne varsinkin moniin eurooppalaisiin maihin nähden on edelleen hyvä. Esimerkiksi Suomessa talouden tuotanto on tullut jopa 4% alaspäin vuoden takaisesta.

Venäjällä on paljon rahaa. Maailmanpankin vuoden 2012 tilaston mukaan Venäjä on ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella mitattuna Euroopan suurin talous. Siis suurempi kuin Saksa. Venäjän talouden koko on 3,380 miljardia USD ja Saksan 3,307 miljardia USD: http://databank.worldbank.org/data/download/GDP_PPP.pdf

Venäjällä on paljon isoa voittoa tekeviä energia- ja metallialan yrityksiä, joilla on "irtonaista" rahaa sijoitettavaksi urheiluun. Muualla Euroopassa tällaisia yrityksiä ei juuri ole, vaan sponsorirahat on kerättävä paljon suuremmalla työllä usealta pienemmältä yritykseltä, eikä sponsorirahojen volyymit kuitenkaan nouse lähellekään KHL:n vastaavia.

On totta että venäläisen kuluttajan keskimääräinen ostovoima on edelleen paljon esimerkiksi Skandinavian maita jäljessä. Siksi lippujen hinnat on KHL:ssä pidettävä alempana, mikä tekee taloudellisen voiton tavoittelun suurimmalle osalle KHL-seuroista mahdottomaksi.

Toisaalta myös venäläisen kadunmiehen ostovoima on kasvanut nopeasti. Tällä hetkellä venäläisten keskimääräinen ostovoima on jo kreikkalaisia korkeampi ja myös Portugali saavutettaneen ehkä jo tämän vuoden mutta viimeistään vuoden 2014 aikana. Presidentti Putinhan lupasi vuonna 2003, että venäläisten ostovoima tulee kaksinkertaistumaan ja ostovoima tulee saavuttamaan Portugalin kymmenen seuraavan vuoden aikana, joten tuo lupaus on hyvin lähellä toteutumistaan.

Venäjä on oikeastaan ensimmäisen kerran historiassaan tilanteessa, missä sen kansalaisten keskimääräinen ostovoima on läntisen Euroopan maita (Kreikka ja Portugali) korkeammalla tasolla. Toki tuloerot ovat Venäjällä korkeammat kuin läntisessä Euroopassa, eli köyhiä löytyy edelleen paljon, mutta vastaavasti myös miljoonittain todella varakkaita keskiluokan ihmisiä. 1990-luvulla Venäjällä oli vain oligarkit ja köyhä massa, mutta 2000-luvun taitteesta lähtien oligarkkien ja köyhän massan väliin on syntynyt tämä iso ja varakas keskiluokka.

KHL:n menestyksen kannalta tämän varakkaan keskiluokan saaminen faneiksi on aivan oleellista, koska heillä on rahaa maksaa korkeampaa hintaa kausikorteista ja kertalipuista sekä fanituotteista.
 
Viimeksi muokattu:

Melko Huono

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei tuo Kovalchukin mahdollinen siirto vaikuta itse liigojen kilpailutilanteeseen mitenkään. Kertoo ainoastaan siitä, että venäläinen joka ei kunnioita sopimusta menee rahan perässä itsensä kaltaisten alaisuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Ei tuo Kovalchukin siirto vaikuta itse liigojen kilpailutilanteeseen mitenkään. Kertoo ainoastaan siitä, että venäläinen joka ei kunnioita sopimusta menee rahan perässä itsensä kaltaisten alaisuuteen.
Minkä sopimuksen Kovaltshuk rikkoi? Lukemani perusteella Kovaltshuk ja Devils purkivat sopimuksen yhteisymmärryksessä. Onko Kovaltshukilla vielä joku sitoomus jonnekin mikä estäisi häntä tekemästä sopimusta Pietarin kanssa?
 

Melko Huono

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minkä sopimuksen Kovaltshuk rikkoi? Lukemani perusteella Kovaltshuk ja Devils purkivat sopimuksen yhteisymmärryksessä. Onko Kovaltshukilla vielä joku sitoomus jonnekin mikä estäisi häntä tekemästä sopimusta Pietarin kanssa?

Juu, ei ole. Meni hiukan sivusilmällä mulla se uutinen siitä ja käsitin sen niin, että olisi lopettamassa kiekon kokonaan. Ja nyt sitten kun soppari on purettu niin kiekko taas yllättäen alkaisikin kiinnostamaan. Jos tajusin väärin niin sitten hätiköin.

No oli miten oli niin ei hetkauta minun mielestä liigojen arvostusta mihinkään suuntaan.
 
Vaikka NHL:stä lähtisi 10 parasta venäläistä pelaajaa KHL:ään, niin ei tämä mitään "valtasuhteita" muuttaisi mihinkään suuntaan.

Kyllähän se valtasuhteita muuttaisi. KHL olisi edelleen selvästi NHL:n perässä, muttei läheskään niin selvästi kuin nyt. Valtasuhteet voivat muuttua, vaikkei niskan päällä oleva osapuoli muuttuisikaan.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ikinä? Kuka tietää, mutta ei seuraavan 20 vuoden sisällä.

Valtaosa maailman parhaista pelaajista on pohjoisamerikkalaisia ja Yhdysvaltojen pelaajatuotanto tulee vain kasvamaan lähitulevaisuudessa. Pohjoisamerikkalaiset eivät tule lähtemään kotimaanosastaan, ellei KHL:stä ala tulla jotain aivan järjettömiä sopimustarjouksia. Venäläisiä tähtiä KHL varmasti pystyy tulevaisuudessa pitämään Venäjällä, mutta heidän pelaajatuotannollaan ei vielä kuuhun mennä.
 

Stonemaki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, New Jersey Devils, Tampa Bay Buccaneers
Tuskin. KHL pystyy varmasti houkuttelemaan venäläisiä tähtiä kotiin, mutta parhaat pohjois-amerikkalaiset ja muut eurooppalaiset tulevat valitsemaan NHL:n jatkossakin. Aikamoinen ero sarjojen välillä vielä on, vaikka Kovaltchuk palasikin. KHL:lle Kovyn paluu on lottovoitto, mutta uskon NHL:n pysyvän piikkipaikailla tulevaisuudessakin helposti.

Vähän pelottaa kanssa se päivä, kun Venäjällä mahdollisesti menee rahahanat kiinni. Mitä sitten tapahtuu? Kannattavaa ei kyseisestä sarjasta saa millään, vaan ollaan täysin Gazpromien yms. varassa.
 
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä, Cracovia
Jos KHL onnistuu laajenemaan Eurooppaan, niin näkisin siinä mahdollisuuden. KHL:n venäläispainotteisuus voisi siirtyä hiukan lännempään ja samalla touhusta voisi tulla ammattimaisempaa. Heikoimpia joukkueita voisi tiputtaa alempaan sarjaan ja tilalle sitten Euroopasta joukkueita. Samalla KHL:n organisaation johtoon tulisi siirtyä eurooppalaista osaamista.

Potentiaalia näkisin asiassa olevan. Euroopassa on suuria jääkiekkomaita ja pienemmissäkin maissa on potentiaalista yleisöä. Menestys ja kilpailu huipputasolla kun tuppaa kiinnostamaan enemmän kuin oman maan huono sarja. Lisäksi KHL laajentuessaan näivettää paikalliset liigat farmiliigoiksi ja sieltä sitten löytyy paljon katsojapotentiaalia KHL:n tarpeisiin. Toki kansallisten liigojen johdot pyrkivät tätä estämään mahdollisimman tehokkaasti, mutta muutos on jo alkanut.

Tämä muutos sitten samalla laajentaisi KHL:n talouspohjaa kestävämmäksi ja tekisi siitä houkuttelevamman sponsoroitavan. Tämä sitten nostaisi entisestään KHL:n tasoa.
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Tuskin. KHL pystyy varmasti houkuttelemaan venäläisiä tähtiä kotiin, mutta parhaat pohjois-amerikkalaiset ja muut eurooppalaiset tulevat valitsemaan NHL:n jatkossakin.

Ainakin tällä hetkellä kirkkaimmille tähdille NHL on varmasti hyvä vaihtoehto. Liksa on kohdillaan, työehtosopimukset takaavat mukavat tulot vaikka peli ei sujuisikaan, ammatilliset haasteet kovimmat mahdolliset ja näkyvyyttä on tarjolla.

Sen sijaan kauas on menty niistä ajoista, jolloin Venäjällä pelasi käytännössä vain IVY-maiden väkeä ja parhaimmat näistä sarjoista karkasivat jopa Suomen divariin asti. Nyt jopa länsimaiset pelaajat pystyvät hylkäämään yksisuuntaisia NHL-soppareita (mm. Lehterä ja Komarov) ja pelaavat mieluummin Venäjällä. Toki rahalla on valtava merkitys, mutta KHL:n "länsimaistuminen" ei sekään varmasti haittaa. KHL:sta on nyt tarjolla paljon enemmän tietoa ja moni eurooppalainen huippu pystyy jo nyt pelaamaan KHL:ssa ilman, että kotikaupunkia tai maata täytyy vaihtaa.

Itse en näkisi ollenkaan mahdottomaksi skenaariota, jossa esimerkiksi 5 vuoden päästä KHL olisi yhä lähempänä NHL:ää vetovoimansa puolesta. Parhaimmilla pohjoisamerikkalaisille NHL olisi vielä se "kotimainen" ja siten kiinnostavin vaihtoehto, mutta jo nyt merkit viittaavat siihen, että europelaajien osalta KHL:n profiili on noussut. Ellei KHL:n maksukyky täysin romahda esimerkiksi talousongelmien takia, en näe mitään syytä miksei kehitys jatkuisi nykyisillä linjoilla.

Aikamoinen ero sarjojen välillä vielä on, vaikka Kovaltchuk palasikin.

Kyllä, sarjojen välillä on varsinkin tällä hetkellä vielä suuri ero. Sen sijaan tuo ero on jatkuvasti kaventunut, ainakin mitä pelaajien ja länsikatsojien kiinnostukseen tulee.

Itse kuitenkin uskoisin, että omalta osaltaan tämä siirto tulee helpottamaan tähtipelaajien siirtymistä KHL:ään jatkossa. Pää on nyt avattu ja vaikka mitään massamuuttoa tuskin tapahtuu, kynnys on varmasti pienentynyt. Aikanaan Jagrin johdolla KHL onnistui näyttäytymään kiinnostavampana vaihtoehtona "rajatapauksille" ja sai paljon huomiota Pohjois-Amerikkaa myöten. Nyt kun hyvässä iässä oleva tähtipelaaja purkaa rahakkaan paperin KHL-diilin takia, tuskin ainakaan KHL:n veto laantuu.

Vähän pelottaa kanssa se päivä, kun Venäjällä mahdollisesti menee rahahanat kiinni. Mitä sitten tapahtuu?

Äärimmäisen vaikea kysymys ja riippuu siitä, kuinka seurat onnistuvat kasvattamaan omia tuottojaan ja miten länsimaissa tai globaalisti toimivat firmat innostuvat eurooppalaisesta liigasta.

Jos liiga romahtaisi huomenna, moni pelaaja "pakenisi" länteen ja länsiseurojen siirtymiset menisivät jäihin ja osa (esim. Lev) voisi palata kotiliigaansa. Sen sijaan jos sarja on levittäytynyt laajemmin Eurooppaan (mm. Ruotsi, Saksa ja Sveitsi mukana) ja kosahdus tapahtuisi esimerkiksi kymmenen vuoden päästä, jäljelle jääneiden seurojen osalta voisi muodostua oma euroliigansa.

Tällaiseen kysymykseen on jo siinäkin mielessä vaikea vastata, että KHL, Eurooppa ja maailma muuttuvat jatkuvasti. Ajatus venäläisjohtoisesta yleiseurooppalaisesta liigasta olisi ollut 1993 aivan mahdoton ajatus, lähes yhtä hassu kuin suomalaisten huippujen siirtyvän Venäjälle NHL:n sijaan tai NHL-seurojen tekevän yli 100m kokonaisdiilejä yksittäisten pelaajiensa kanssa. 2033 asiat voivat olla aivan yhtä hullulla lailla tämän päivän vinkkelistä katsottuna.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
KHL:n säilyvyydestä pitkällä aikavälillä. Vuosikymmenten päähän on vaikea ellei mahdoton ennustaa.

Vuonna 1931 Neuvostoliitto oli takapajuinen maatalousvaltio, jonka teollistumisohjelma oli vasta alkamassa Josif Stalinin toimesta.

Vuonna 1945 Neuvostoliitto pystytti punalipun Berliiniin selviydyttyään voittajana sodasta, jossa se joutui kohtaamaan siihen asti maailmanhistorian tehokkaimman hyökkäysarmeijan.

Vuonna 1961 Neuvostoliitto oli jo ehdoton supervalta ja KHL:n voittopystille nimen antanut Juri Gagarin lensi ensimmäisenä ihmisenä avaruuteen Vostokilla. Neuvostoliitto oli myös geopoliittisesti maailman huipulla.

Vuonna 1991 Neuvostoliittoa ei enää ollut. 1970-luvulla alkunsa saanut pitkä stagflaatio ja kilpavarustelu sekä tehoton kommunistinen talousjärjestelmä ajoivat Neuvostoliiton tilanteeseen, missä se ei voinut enää jatkaa entisellä kurssilla. Kaikki romahti kerralla.

Vuonna 1998 myös Venäjän Federaatio natisi liitoksissaan. Valtio ei pystynyt selviytymään velkojensa korkomenoista. Oligarkit olivat ryöstäneet maan puhtaaksi. Presidentti Jeltsin juopotteli kremlissä. Tshetsheenit hyökkäilivät etelästä slaavien asuttamille alueille. Venäjän valtio teki konkurssin ja rupla koki hyperinflaation. Moskovan kaduilla käveli nälkiintyneitä ihmisiä. Venäjän talouden koko oli niukasti Hollantia suurempi.

Vuonna 2013 Venäjän talouden koko ohitti Saksan ja se nousi Euroopan suurimmaksi ja maailman viidenneksi suurimmaksi taloudeksi USA:n, Kiinan, Intian ja Japanin jälkeen. Venäjä oli maksanut pois kaikki ulkomaanvelkansa ollen yksi maailman harvoista velattomista valtioista. Valtion omistamissa rahastoissa oli valuuttaa $600 miljardin verran. Venäläisten keskimääräinen ostovoima nousi ensimmäisen kerran sen historiassa läntisen Euroopan maan eli Kreikan yläpuolelle ja myös Portugali ohitettaneen ensi vuoden aikana.

.....

Miksi tämä historiakertaus? KHL:n rahoitus ja siten olemassaolo on täysin riippuvainen Venäjän yleisestä taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta. Kun Venäjällä menee hyvin riittää rahaa myös jääkiekolle, kun Venäjällä menee huonosti myös jääkiekko menettää toimintaedellytyksensä.

Venäjän pitkän tähtäimen kehitystä ei voi ennustaa ainakaan vuosikymmeniä eteenpäin, koska Vostokin lentäessä avaruuteen vuonna 1961 kukaan ei uskonut, että vain 30 vuotta myöhemmin Neuvostoliittoa ei enää ole.

Venäjän fundamentit näyttäisivät olevan melko hyvässä kunnossa. Kansa on melko hyvin koulutettua. Maalla on vahva armeija ja ydinase, mikä pitäisi estää maan joutumisen hyökkäyksen kohteeksi. Venäjällä on hyödynnettävissä olevia öljyvaroja vielä ainakin 50 vuodeksi. Sen maakaasuvarat ovat maailman suurimmat. Samoin sen arvometallivarat, metsävarat ja makean veden varastot ovat maailman suurimmat. Sillä on enemmän maanviljelyskelpoista maata kuin millään toisella valtiolla. Se on sijoittunut maantieteellisesti Euroopan ja nousevan itäisen Aasian väliin, mikä mahdollistaa kaupankäynnin molempien kanssa.

Toisaalta on olemassa myös riskejä, joista suurimpana pidän Pohjois-Kaukasuksen radikaalin Islamin kasvua. Myös länsimaiden pyrkimykset vaikuttaa Venäjän sisäpolitiikkaan (ja jopa vallankumouksen toteuttaminen) ovat riskitekijöitä, koska länsimaat eivät pidä siitä kurssista, jonka Venäjä on ottanut Vladimir Putinin aikana. Itse en usko vallankumouksen olevan todennäköinen, mutta koskaan ei voi olla 100% varma.

Mennään sitten jääkiekkoon. Jääkiekko on Venäjän ylivoimaisesti suosituin talvella pelattava joukkueurheilulaji, vaikka joissakin Siperian kaupungeissa jääpallo onkin sitä suositumpaa. Jääkiekon asema tulee olemaan Venäjällä vahva riippumatta siitä, kuka maata hallitsee, koska ihmiset rakastavat jääkiekkoa. Laji ei kuollut edes 1990-luvun kauheina vuosina, vaan silloinkin sarjatoiminta jatkui maassa keskeytyksettä. Tästä syystä uskon, että jääkiekolle riittää rahoitusta jos vain taloudella menee muuten hyvin. Rahahanat eivät tule menemään kiinni jollakin poliittisella päätöksellä, jos taloudella muuten menee hyvin ja rahaa urheilulle riittää.

Mutta Venäjän ulkopuolisten KHL-seurojen riski on suurempi kuin venäläisten seurojen, mikäli taloudella alkaisi sakkaamaan esimerkiksi öljyn hinnan nopean laskun takia. Esimerkiksi Lev Prahan rahoitus on aika pitkälti kiinni venäläisistä rahoittajista ja mikäli kävisi niin, että venäläisten pitäisi päättää rahoittaako oman vai vieraan maan seuroja niin uskon, että oma maa olisi mansikka siinäkin tilanteessa.

Jokerien kannalta katsottuna olisi hyvä, että seura pystyisi keräämään mahdollisimman suuren osan rahoituksesta Suomesta. Venäläisen rahan varassa oleminen sisältää aina suuremman riskin, koska venäläisten intressi rahoittaa suomalaista KHL-joukkuetta ei ole yhtä vahva kuin heidän oman maansa joukkuetta.
 
Viimeksi muokattu:

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Mutta Venäjän ulkopuolisten KHL-seurojen riski on suurempi kuin venäläisten seurojen, mikäli taloudella alkaisi sakkaamaan esimerkiksi öljyn hinnan nopean laskun takia.

Tuosta vaikeasta ennustettavuudesta olen hyvin pitkälti samoilla linjoilla: noilla resursseilla valitun maan tulevaisuutta on äärimmäisen vaikea ennustaa. Tiettyjen asioiden sakatessa muutokset voivat olla jotain niinkin uskomatonta kuin Neuvostoliiton hajoaminen. Tuota on tavallaan vieläkin vaikea ymmärtää, sotilaallisella voimalla Neuvostoliitto olisi saatu pidettyä kasassa, voimankäytöstä oli kokemusta mm. Unkarista ja Tsekkoslovakiasta ja Venäjänkään etuna ei ollut esimerkiksi useiden länsisatamien menettäminen.

Samoin nousut ovat sitten olleet vähintäänkin kovaa tasoa. Toipuminen 1990-luvun lopun kriisistä merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi on ollut kohtuullisen tuore näyte siitä, miten nopeasti asiat voivat muuttua maan kansalaisten osalta parempaan suuntaan. Noita aiempi harppauksia lienee turha tässä kohdin enää uudestaan kertoa, se kun tuli jo selvitettyä.

Toisaalta jos tuota miettii lätkän kannalta, niin tuo venäläisseurojen tukeminen lännen kustannuksella ei välttämättä olisi Venäjän kannalta se paras vaihtoehto. Jos nyt esimerkiksi öljyn hinta romahtaisi, Venäjän kannalta saattaisi olla parempi repiä rahat sieltä, missä sitä on tarjolla. Sisäkauppa tuskin saisi hirveästi boostia siitä, että esimerkiksi Kazanissa tai Vladivostokissa väki pysyisi tyytyväisenä. Sen sijaan länsimyynti saattaisi kärsiä jos esimerkiksi paikallisen lätkäjoukkueen "unohtaminen" ajaisi ihmiset protestimielialalle. Tsekkiläinen teollisuus todennäköisesti ostaa öljynsä sieltä, mistä saa parhaan diilin. Jos venäläisten kanssa sukset menevät ristiin, niin hyvin nopeasti korvaavia diilejä aletaan etsiä. Kynnys esimerkiksi kosiskella korvaavia diilejä arabeilta aivan varmasti olisi korkea, jos se tarkoittaisi samalla paikallisen seuran konkurssia.

Vaikeita kysymyksiä nämä tosin ovat. Muuttujien määrä on valtava ja asiasta voi esittää vain enemmän tai vähemmän nykyisiin seikkoihin pohjautuvia arvauksia.

Jokerien kannalta katsottuna olisi hyvä, että seura pystyisi keräämään mahdollisimman suuren osan rahoituksesta Suomesta.

Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä. Itse toivoisin Jokerien, sekä nykyisten KHL-joukkueiden, pystyvän nykyistä paremmin hajauttamaan riskiä. Jos kaikki munat ovat yhdessä korissa, vaikeista ajoista on kohtuullisen vaikea selvitä. Jos toiminta nojaa yhteen rahoittavaan tahoon, ei tarvita kuin käytännössä meistä ja rahoittajasta riippumaton muutos tuhon saavuttamiseksi. Sen sijaan jos tuote itsessään on kunnossa ja koko rahoitus ei nojaa savijalkapariin, ollaan huomattavasti paremmassa asemassa.

Esimerkiksi futiksen puolella FC Malaga nojasi melko vahvasti saudirahoitukseen. Kun asiat eivät menneet aivan käsikirjoituksen mukaan, joukkue sai mm. bannia eurokentiltä. Samaa tilannetta en haluaisi nähdä varsinkaan Jokereissa, vaan esimerkiksi venäläisrahan kadotessa toivoisin "muun toiminnan" pystyvän tuottamaan tarpeeksi toiminnan pitämiseksi terveenä. Jos tuota vertaa esimerkiksi ManUn, Arsenalin tai vastaavien toimintaan, niin yksi ero hyppää silmille: jos Malagan sugardaddy ei enää pistä tarpeeksi rahoja peliin, homma kusee. Jos taas noiden vakiintuneiden suurseurojen pääsponssi häipyy, uusi isoon diiliin taipuva taho löytyy lähes varmasti.

Itse elän siinä uskossa/toivossa, että Jokerien kansainvälinen taival saa mukaan myös paikallista rahaa nykyistä enemmän. Karu fakta kuitenkin on, että Jokerien kautta moni yritys saa KHL-siirron jälkeen enemmän kansainvälistä näkyvyyttä kuin SM-liigassa. Tähän aikaan yöstä en jaksa kaivaa asioita tarkemmin, mutta voisi kuvitella esimerkiksi Nokian Renkaiden, Orionin ja kumppanien hyötyvän enemmän itänäkyvyydestä kuin pelkästään Suomen näkyvyydestä.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Toisaalta jos tuota miettii lätkän kannalta, niin tuo venäläisseurojen tukeminen lännen kustannuksella ei välttämättä olisi Venäjän kannalta se paras vaihtoehto.
Tästä olen eri mieltä. Jos vaikka kaasun hinta tulisi nopeasti alas ja Gazprom joutuisi sitä kautta vaikeuksiin, joutuisi se ehkä miettimään että leikataanko SKA Pietarin, Avangard Omskin vai Lev Prahan budjettia. Kahden edellämainitin budjetin leikkaukset olisivat Venäjällä erittäin epäsuosittuja vaihtoehtoja, jos ulkomaisen seuran rahoitukseen ei kosketa.

Venäjän päättäjät välittävät oikeasti siitä mitä kansa heistä ajattelee, eikä rahan syytäminen ulkomaiseen kiekkoseuraan huonossa taloustilanteessa ole suosittu vaihtoehto. KHL:n länsilaajentuminen on aiheuttanut myös nykytilanteessa paljon närää kansalaisten keskuudessa, mielestäni aiheellisesti. Ihmiset kysyvät, että miksi Venäjän resursseja käytetään ulkomaalaisiin seuroihin eikä kotimaahan.


Jos nyt esimerkiksi öljyn hinta romahtaisi, Venäjän kannalta saattaisi olla parempi repiä rahat sieltä, missä sitä on tarjolla. Sisäkauppa tuskin saisi hirveästi boostia siitä, että esimerkiksi Kazanissa tai Vladivostokissa väki pysyisi tyytyväisenä. Sen sijaan länsimyynti saattaisi kärsiä jos esimerkiksi paikallisen lätkäjoukkueen "unohtaminen" ajaisi ihmiset protestimielialalle.
KHL:n päämäärä ei minusta ole Venäjän ulkomaankaupan edesauttaminen, vaan kyseessä on vain eräänlainen soft power -projekti. Venäläiset tuskin itsekään uskovat hyötyvänsä mitään taloudellisesti KHL:n länsilaajentumisesta.

Länsimaat eivät osta Gazpromilta kaasua KHL:n takia vaan siksi, että Venäjä on lähellä ja pystyy toimittamaan kaasua varmasti vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.


Tsekkiläinen teollisuus todennäköisesti ostaa öljynsä sieltä, mistä saa parhaan diilin. Jos venäläisten kanssa sukset menevät ristiin, niin hyvin nopeasti korvaavia diilejä aletaan etsiä. Kynnys esimerkiksi kosiskella korvaavia diilejä arabeilta aivan varmasti olisi korkea, jos se tarkoittaisi samalla paikallisen seuran konkurssia.
Jääkiekko on pikkujuttu öljy- ja kaasubisnekseen verrattuna. Tshekit eivätkä muutkaan eivät tee energiaan liittyviä päätöksiä sillä perusteella, miten KHL toimii.

Jos Itä-Eurooppa pystyisi kannattavasti ostamaan energiansa muualta kuin Venäjältä niin varmasti se myös tekisi niin, koska ne eivät halua olla energian suhteen riippuvaisia Venäjästä. Esimerkiksi erittäin Venäjä-vastaiset Baltian maat ostavat kaiken öljyn ja kaasun Venäjältä, koska niillä ei ole käytännössä muuta vaihtoehtoa.

Itse uskon että KHL:n länsilaajentuminen on vain eräänlainen Venäjän nykyeliitin päähänpinttymä ja oma pikku harrastus, jota tehdään ison liiketoiminnan sivussa. Sen järkevyydestä nimenomaan Venäjän itsensä kannalta voi olla montaa mieltä. Itse käyttäisin ne resurssit mieluummin KHL:n laajentumiseen ja jääkiekon kehittämiseen pelkästään Venäjän rajojen sisällä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ihan hyvää ja yllättävän objektiivista pohdiskelua. Kuitenkin pari uhkakuvaa, joka loistavat puuttumisellaan on korruptio ja demokratian puute. Kuten kaikki tietävät on, korruptio venäjällä yleistä ja Putin pitää palettia kasassa pitkälti oligarkkien eli käytännössä venäjän kansalta ryöstetyillä rahoilla. Putinin valtakausi on tulossa päätökseensä viimeistään 2024 ja se ei välttämättä tapahdu kivuttomasti. Lisäksi uskon että paineita vallanvaihtoon tulee olemaan sitä ennenkin. Demokratia ja sananvapaus ovat sellaisia pandoran lippaita, että niiden suljettuna pitäminen on lähes mahdotonta varsinkin internet-aikakaudella. Pakkokeinojen käyttö tulee syömään entistä enemmän resursseja, jäykkiä organisaatioita, valvontaa ja nämä lisäävät entisestään korruptiota. Mahtaako korttitalo kestää niin kauan kuin talous perustuu pitkälti raaka-aineiden historiaalisen korkeisiin maailmanmarkkinahintoihin.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Kuitenkin pari uhkakuvaa, joka loistavat puuttumisellaan on korruptio ja demokratian puute.
Korruptiota suurempi ongelma on byrokratian paljous ja talouden tehoton rakenne eli maassa on vielä paljon neuvostoaikaista tuotantoa, minkä tuottavuus on kehno, olkoonkin että tässäkin on tapahtunut monilla sektoreilla paljon parannusta.

"Demokratian puute" taas on suhteellinen käsite. Ei Venäjä ole yhtään vähemmän "demokraattinen" maa kuin esim. Yhdysvallat. Molemmissa maissa on valtaeliitti, joka sanelee kansalle ne ehdot joiden mukaan eletään. Venäjällä on yksi erittäin vahva valtapuolue ja yksi todellinen oppositiopuolue (kommunistit). USA:ssa on kaksi vahvaa valtapuoluetta ja ei yhtään todellista oppositiopuoluetta.

Kuten kaikki tietävät on, korruptio venäjällä yleistä ja Putin pitää palettia kasassa pitkälti oligarkkien eli käytännössä venäjän kansalta ryöstetyillä rahoilla.
Putinin aikana näitä oligarkkien ryöstämiä rahoja ja varallisuutta on palautettu paljon valtion haltuun. Paras esimerkki on Jukos öljy-yhtiö, jonka omistaja Mihail Hodorkovski pistettiin linnaan ja jonka omistukset siirrettiin valtionyhtiö Rosneftille. Rosneft on muuten ZSKA:n pääsponsori.

Samoin yksityisiä öljy-yhtiöitä verotetaan erittäin rankasti. Ne joutuvat maksamaan muistaakseni 50% veroa ulkomaille myydyn öljyn voitoista.

Jeltsinin ajan suurimpia ongelmiahan oli se, että Jeltsin oli täysin oligarkkien käsinukke eikä valtio pystynyt keräämään ollenkaan veroja. Siksi valtio oli varaton ja lopulta meni konkurssiin 1998. Putinin aikana valtion verokertymä on jopa monisatakertaistunut, mikä on mahdollistanut mm. velkojen pois maksun, satojen miljardien rahastojen keräämiseen ja sen, että valtion ja kuntien työntekijöille yleensä maksetaan palkkoja.

Varmaan ne, joiden muisti ulottuu 1990-luvulle asti muistavat, että esimerkiksi lääkärit ja opettajat eivät saaneet silloin juuri ollenkaan palkkojaan, koska niitä ei ollut varaa maksaa. Nyt tämä ongelma on poistunut ja virkamiehet ja julkisen sektorin työntekijät saavat aina palkkansa, mikä on muuten yksi Putinin suosion suurimmista syistä.

Putinin valtakausi on tulossa päätökseensä viimeistään 2024 ja se ei välttämättä tapahdu kivuttomasti.
Valtakauden päättyminen voi tapahtua jo aikaisemminkin mikäli sopiva seuraaja löydetään. Tottakai Putinin persoonalla on suuri merkitys, mutta kyseessä on kuitenkin vain yksi ihminen eikä yksi ihminen määritä 143 miljoonan asukkaan valtion kurssia. Uskon kyllä, että Putinille ollaan etsimässä jo nyt sopivaa nuorta seuraajaa, jonka ikä saisi tällä hetkellä alkaa mieluummin kolmosella tai nelosella kuin viitosella.

Lisäksi uskon että paineita vallanvaihtoon tulee olemaan sitä ennenkin. Demokratia ja sananvapaus ovat sellaisia pandoran lippaita, että niiden suljettuna pitäminen on lähes mahdotonta varsinkin internet-aikakaudella.
Ehkä venäläiset ovat itse eri mieltä oman sananvapautensa ja demokratiansa tilasta kuin ulkopuoliset, koska mitään suurta protestiaaltoa ei Venäjällä ole ollut ja Putinia kannattaa yli puolet maan väestöstä. Länsimediassa esillä pidetyt "oppositioaktivistit" kuten Aleksei Navalny ovat kannatukseltaan tällä hetkellä merkityksettömiä. Vain kommunistit ovat todellinen poliittinen vastavoima.

Pakkokeinojen käyttö tulee syömään entistä enemmän resursseja, jäykkiä organisaatioita, valvontaa ja nämä lisäävät entisestään korruptiota. Mahtaako korttitalo kestää niin kauan kuin talous perustuu pitkälti raaka-aineiden historiaalisen korkeisiin maailmanmarkkinahintoihin.
Mitä tarkoitat pakkokeinojen käytöllä?

Itse suhtaudun Venäjän talouden pitkän tähtäimen kehitysnäkymiin positiivisemmin kuin Euroopan vastaaviin, koska Venäjällä on paljon sellaisia valtteja jotka monilta muilta puuttuvat eli lähinnä luonnonresurssien määrä. Vastapainona sitten on tehottomuus talouden rakenteissa, mistä on päästävä asteittain eroon.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
"Demokratian puute" taas on suhteellinen käsite. Ei Venäjä ole yhtään vähemmän "demokraattinen" maa kuin esim. Yhdysvallat. Molemmissa maissa on valtaeliitti, joka sanelee kansalle ne ehdot joiden mukaan eletään.

Valtakauden päättyminen voi tapahtua jo aikaisemminkin mikäli sopiva seuraaja löydetään. Tottakai Putinin persoonalla on suuri merkitys, mutta kyseessä on kuitenkin vain yksi ihminen eikä yksi ihminen määritä 143 miljoonan asukkaan valtion kurssia. Uskon kyllä, että Putinille ollaan etsimässä jo nyt sopivaa nuorta seuraajaa, jonka ikä saisi tällä hetkellä alkaa mieluummin kolmosella tai nelosella kuin viitosella.
Puhut tässä itsesi kanssa ristiin. Demokratioissa ei etsitä eliiitin toimesta mitään sopivaa seuraavaaa johtajaa vaan kansa saa sen valita. Kaikki ymmärtävät, että Putin ei seuraavissa vaaleissa vaihdu, koska hänellä on kaikki langat käsissään (media, rahat). Jenkeissä ei koskaan ole vastaavaa tilannetta, että seuraava vaalivoittaja olisi tiedossa jo etukäteen. Samoin Suomessa seuraavan kauden presidentin nimeä ei tiedä kukaan.

Ei USA ole ongelmaton demokratian mallimaa ja sielläkin median keskittyminen on valtava ongelma.
Samoin yksityisiä öljy-yhtiöitä verotetaan erittäin rankasti. Ne joutuvat maksamaan muistaakseni 50% veroa ulkomaille myydyn öljyn voitoista.
Siksipä näillä Jokereiden ostajillakin niitä paratiisiyhtiöitä oli pitkin ja poikin. Wikipedian mukaan harmaan talouden osuus on 30-35% koko BKT:stä.

Varmaan ne, joiden muisti ulottuu 1990-luvulle asti muistavat, että esimerkiksi lääkärit ja opettajat eivät saaneet silloin juuri ollenkaan palkkojaan, koska niitä ei ollut varaa maksaa.
Niinpä. Mitä velattomuuteen tulee, niin osittainhan se perustuu siihen, että osa veloista on jätetty maksamatta.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaa...valtiolla-miljardivelat-kansalle/201236545/12

Ehkä venäläiset ovat itse eri mieltä oman sananvapautensa ja demokratiansa tilasta kuin ulkopuoliset, koska mitään suurta protestiaaltoa ei Venäjällä ole ollut ja Putinia kannattaa yli puolet maan väestöstä. Länsimediassa esillä pidetyt "oppositioaktivistit" kuten Aleksei Navalny ovat kannatukseltaan tällä hetkellä merkityksettömiä. Vain kommunistit ovat todellinen poliittinen vastavoima.
Sananvapaus ei ole mikään äänestysasia, vaan ihan objektiivisesti mitattava asia. Pussy Riot on sinänsä merkityksetön, mutta symbolisesti riittävä todistus, että sananvapautta ei ole. Asia ei korjaannu edes sillä, että säädetään laki joka kieltää väärien mielipiteiden esittämisen jo etukäteen kuten homo propaganda-lain kohdalla.

Mitä tarkoitat pakkokeinojen käytöllä?
esim vankilaa, kuten Pussy Riotin tapauksessa.

Itse suhtaudun Venäjän talouden pitkän tähtäimen kehitysnäkymiin positiivisemmin kuin Euroopan vastaaviin, koska Venäjällä on paljon sellaisia valtteja jotka monilta muilta puuttuvat eli lähinnä luonnonresurssien määrä.
Luonnonresursseista maksetaan hyvin vain niin kauan kuin kysyntää riittää eli ts. niiden ostajien talous kasvaa. Niinpä Venäjä on käytännössä riippuvainen muiden talouden suhdanteista. Uhkakuvana näen lisäksi että tuo ei motivoi kehittämään teknologiaa, osaamista tai toimintaa, vaan on vain väliaikainen lypsylehmä.
 
Viimeksi muokattu:

Rici

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, D, Pönttövuoren Peikot
Jos KHL onnistuu laajenemaan Eurooppaan, niin näkisin siinä mahdollisuuden. KHL:n venäläispainotteisuus voisi siirtyä hiukan lännempään ja samalla touhusta voisi tulla ammattimaisempaa. Heikoimpia joukkueita voisi tiputtaa alempaan sarjaan ja tilalle sitten Euroopasta joukkueita. Samalla KHL:n organisaation johtoon tulisi siirtyä eurooppalaista osaamista.

Potentiaalia näkisin asiassa olevan. Euroopassa on suuria jääkiekkomaita ja pienemmissäkin maissa on potentiaalista yleisöä. Menestys ja kilpailu huipputasolla kun tuppaa kiinnostamaan enemmän kuin oman maan huono sarja...

Tietysti KHL:llä on mahdollisuudet kohota maailman kovimmaksi kiekkoliigaksi. Mikään ei ole pysyvää - ei NHL:n suuruuskaan. Minulle KHL:stä on jo tullut SM-liigan jälkeen toiseksi kiinnostavin sarja ja NHL:n seuraaminen on jäänyt entistä vähemmälle. Jokereiden siirtyminen sarjaan nosti kiinnostusta entisestään.

KHL:stä ei kuitenkaan tule suurinta ja mahtavinta vain venäläisvoimin. KHL:stä tulee heti maailman johtava liiga, kun kaikki eurooppalaisen kiekon suurmaat lähtevät sitä tukemaan. Siihen on vielä matkaa.

Suomalaisten ehdoton etu olisi tukea vahvan eurooppalaisen liigan syntymistä. KHL:stä ei tule kuitenkaan nykyistä juuri vahvempaa ilman suomalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten, itävaltalaisten ja sveitsiläisten yms. tukea.
 

chauron

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIMARS
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta jo nyt voidaan nähdä maailman taloudellisen keskuksen alkavan siirtyä Aasiaan euroopan sijasta (vuosikymmenien sykleillä). Venäjä on kuitenkin yhtälailla aasian maa kuin Kiina, joten se on ensimmäisenä nauttimassa Kiinan, Korean ja jopa Intian kohonneesta varallisuudesta. Vastaavasti eurooppa painii suuren laman kourissa, josta poistumistietä ei valitettavasti ole näköpiirissä. Sama tyly kohtalo voi odottaa USA:n taloutta, jonka korkea elintaso on pitkään perustunut valtion lainatason kasvattamiseen sen pienentämisen sijasta.

Noh, miten tämä vaikuttaa itse jääkiekkoon? Mikäli taloudessa menee heikommin, on ihmisillä entistä vähemmän mahdollisuuksia osallistua lätkätapahtumiin, seuroilla vähemmin sponsorirahaa ja osa seuroista voi jopa näivettyä kokonaan pois. Vastaavasti mikäli väkirikkaassa Kiinassa (Peking, Shanghai), Koreassa (Seoul, PyeongChang) tai Japanissa (Sapporo, Tokyo) innostutaan lätkästä, niin tottakai KHL on ensimmäisenä apajilla. Silloin painopiste siirtyisi vääjäämättä KHL:n suuntaan. Eipä noista hullukaan tiedä mitä silloin kävisi.

Kanada sen sijaan on jääkiekon isäntämaa ja paikka, jossa peliä rakastetaan ehdoitta. Siksi peli tulee kyllä säilymään siellä, vaikka koko maa menisi konkurssiin ja ammattiseuroja ei olisi. Yhdysvalloissa sen sijaan touhu on niin vahvasti taloussidonnaista, ettei ne seurat siellä kauaa pysyisi.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Puhut tässä itsesi kanssa ristiin. Demokratioissa ei etsitä eliiitin toimesta mitään sopivaa seuraavaaa johtajaa vaan kansa saa sen valita.
Myös ns. "demokratioissa" jokainen poliittinen puolue etsii sisältään parhaaksi katsomansa presidenttiehdokkaan. Venäjällä on tällä hetkellä vain yksi todellinen valtapuolue eli Yhtenäinen Venäjä. Tästä syystä Yhtenäisen Venäjän asettama ehdokas vuoden 2018 vaaleissa tulee todennäköisesti olemaan myös Venäjän tuleva presidentti. Oli se sitten Putin tai joku toinen.


Kaikki ymmärtävät, että Putin ei seuraavissa vaaleissa vaihdu, koska hänellä on kaikki langat käsissään (media, rahat). Jenkeissä ei koskaan ole vastaavaa tilannetta, että seuraava vaalivoittaja olisi tiedossa jo etukäteen.
USA:ssa on kaksi valtapuoluetta ja nolla todellista oppositiopuoluetta. Venäjällä on yksi todellinen valtapuolue ja yksi todellinen oppositiopuolue. Yhdysvalloissa raha ja taloudellinen eliitti omistaa poliitikot siinä missä Venäjällä poliittinen johto kontrolloi enemmän talouseliittiä (suuria yhtiöitä ja oligarkkeja).


Samoin Suomessa seuraavan kauden presidentin nimeä ei tiedä kukaan.
Noh, Niinistön voitto viime vaaleissa oli selvä asia jo paljon ennen vaaleja.


Ei USA ole ongelmaton demokratian mallimaa ja sielläkin median keskittyminen on valtava ongelma.
USA:n demokraattisuus on pelkkä lume ja yleinen harha, kuten vaikka tämä tapaus Snowden myös todistanut.


Siksipä näillä Jokereiden ostajillakin niitä paratiisiyhtiöitä oli pitkin ja poikin. Wikipedian mukaan harmaan talouden osuus on 30-35% koko BKT:stä.
Veroparatiisiyhtiöiden käyttö on ongelma Venäjällä ja myös muualla, myös Suomessa. Tietysti olen sitä mieltä, että veroparatiisien käyttöä pitäisi pystyä hankaloittamaan erilaisilla rangaistuksilla.


Niinpä. Mitä velattomuuteen tulee, niin osittainhan se perustuu siihen, että osa veloista on jätetty maksamatta.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaa...valtiolla-miljardivelat-kansalle/201236545/12
Tuossa linkin uutisessa on kyse neuvostoaikaisista veloista maan omille kansalaisille, jotka Boris Jeltsinin hallinto jätti maksamatta. Ilmeisesti näitä ei tulla koskaan maksamaan takaisin, koska suurin osa velkojista (1960-1980 -luvuilla eläneistä aikuisista) on nyt joko kuollut tai eläkeiässä.

Puhuin kuitenkin itse ulkomaanvelasta. Valtion sisäinen velka ei ole ongelma, koska sisäiset velat voidaan aina hoitaa pois maan sisäisillä järjestelyillä. Sen sijaan ulkomaanvelka on aina pakko maksaa pois.

Venäjä on yksi harvoja maita koko maailmassa, jolla ei ole yhtään ulkomaanvelkaa. Maailman suurista valtioista Venäjä ja Kiina ovat tässä omassa luokassaan. Neuvostoliitto oli koko olemassaolonsa aikana nettovelallinen. Vuonna 1998 Venäjän ulkomaanvelka kasvoi 120% bruttokansantuotteesta, mikä ajoi valtion lopulta konkurssiin.

Tällä hetkellä Venäjällä ei ole yhtään ulkomaanvelkaa. Lisäksi muut valtiot ovat Venäjälle velkaa useiden kymmenien miljardien eurojen edestä, eli Venäjä on ns. nettovelkoja. Mielestäni muutos 1990-luvun lopun konkurssivaltiosta 2010-luvun nettovelkojan asemaan on yksi Venäjän valtiontalouden suurimmista saavutuksista Putinin aikana.

Mitä tulee Suomeen niin Suomen asema alkaa tässä suhteessa käydä aika tukalaksi, koska Suomi joutuu lainaamaan joka vuosi muistaakseni liki 10 miljardia euroa pelkkää syömävelkaa voidakseen rahoittaa julkisen sektorin menot, koska verokertymä ei siihen riitä. Venäjä pärjää tässä omillaan eli se tuottaa enemmän kuin syö.


Sananvapaus ei ole mikään äänestysasia, vaan ihan objektiivisesti mitattava asia.
Mikä suure mittaa sananvapautta?

Pussy Riot on sinänsä merkityksetön, mutta symbolisesti riittävä todistus, että sananvapautta ei ole.
Jos otat yksittäisen esimerkin niin yhtälailla voidaan sanoa, että Edward Snowden, Julian Assange ja Bradley Manning ovat symbolisesti riittäviä todisteita, ettei sananvapautta ole.

Asia ei korjaannu edes sillä, että säädetään laki joka kieltää väärien mielipiteiden esittämisen jo etukäteen kuten homo propaganda-lain kohdalla.
Venäjä on konservatiivinen yhteiskunta ja kyseisellä homopropagandalailla on kansalaisten enemmistön kannatus riippumattoman Levada -mielipidemittausjärjestön mukaan.

Emme voi vaatia Venäjää muuttumaan arvomaailmaltaan liberaaliksi, koska Venäjä ei ole liberaali valtio. Pohjoismaat ja Hollanti ovat tässä suhteessa globaaleja kummajaisia. Valtaosa maailman maista on konservatiivisia.


Luonnonresursseista maksetaan hyvin vain niin kauan kuin kysyntää riittää eli ts. niiden ostajien talous kasvaa.
Luonnonresurssit ovat myös rajalliset, mikä tarkoittaa sitä että niillä riittää kysyntää aina ja niiden hinta tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan. Ihmiset tarvitsevat aina energiaa ja ruokaa riippumatta siitä, onko noususuhdanne vai laskusuhdanne.

On totta että Euroopassa menee nyt heikosti mikä vaikuttaa myös Venäjään, koska EU on Venäjän suurin kauppakumppani. Venäjä on pyrkinyt lisäämään kaupankäyntiä Aasian maihin ja näin pienentämään "Eurooppa-riskiä". Tästä yksi esimerkki on vasta solmittu jättisopimus Kiinan kanssa öljyn toimituksista.


Niinpä Venäjä on käytännössä riippuvainen muiden talouden suhdanteista.
Maailmassa ei ole yhtään valtiota joka ei olisi riippuvainen muiden maiden talouksista. Tai no, ehkä Pohjois-Korea voisi olla sellainen.

Suomen riippuvuus ulkomaankaupasta on suurempi kuin Venäjällä, koska ulkomaankaupan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on suurempi kuin Venäjällä.



Uhkakuvana näen lisäksi että tuo ei motivoi kehittämään teknologiaa, osaamista tai toimintaa, vaan on vain väliaikainen lypsylehmä.
Tämä on totta, mutta Venäjällä on kyllä energia- ja metalliteollisuuden ulkopuolisia talouden sektoreita, jotka ovat kehittyneet mukavasti. Maatalous ja IT ovat hyviä esimerkkejä.

Venäjä on ollut jo monen vuoden ajan viljan suhteen omavarainen ja se on jopa noussut maailman kolmanneksi suurimmaksi viljan viejäksi. Neuvostoliitto oli koko historiansa ajan maailman suurin viljan tuoja.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös